Työterveyshuollon ja muiden sote-toimijoiden yhteistyön seuranta ja toimintamallien kehittäminen

Yhteistyön seuraaminen

Yhteistyötä seurataan usealla eri tasolla. Kansallisesti seurataan yleisesti toimintamallien käyttöönottoa ja sosiaali- ja terveyspalveluille kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Alueellisesti strategisemmin hyvinvointialueiden ohjauskeskusteluissa sekä operatiivisesti seurataan toimintamallien käyttöönottoa palveluiden käytännön toteuttamisen näkökulmasta.

Yhteistyötä seurataan alueellisesti kliinisillä auditoinneilla. Auditointi on kvalitatiivinen ja interaktiivinen arviointimenetelmä, jossa arvioidaan potilaan yhdessä sovitun ja tavoitteellisen prosessin todentumista yli organisaatiorajojen «Piitulainen K, Husman K, Kervinen V ym. Kliininen auditointi varmistaa potilaan prosessin toimivuuden. Suom Lääkäril 2022;77:e32462»1. Kliinisessä auditoinnissa havainnoidaan toteutuneet käytännön poikkeamat sovitusta toimintamallista sekä etsitään ja suunnitellaan ja pannaan toimeen korjaukset.

TYÖOTE-toimintamallin sisäisestä auditoinnista on laadittu käsikirja, jossa kuvataan menetelmät ja ohjeistetaan sen toimeenpano eri sairaanhoitopiireissä «Piitulainen K, Husman K, Kervinen V ym. Kliininen auditointi varmistaa potilaan prosessin toimivuuden. Suom Lääkäril 2022;77:e32462»1. Kliinisiä auditointeja on kuvattu ja toteutettu erikoissairaanhoidon sekä työterveyshuollon välisissä prosesseissa. Prosessin auditointi edellyttää, että potilaiden prosesseja seurataan sairaalasta työterveyshuoltoon potilaan luvalla. Tiedot toteutuneista toimenpiteistä kysytään niiltä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon edustajilta, jotka osallistuvat potilaiden hoitoon ja työkyvyn arvioinnin sekä tuen toimintamallien toteuttamiseen. Auditoinnin toteuttaa hyvinvointialueella auditointitehtävään nimetty henkilö tai tiimi. Taulukossa «Erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja tiedonkulun toimivuutta tarkentavat peruskysymykset kliinisessä auditoinnissa .»1 on esitetty auditoinnin kysymykset erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisestä lähetekäytännöstä. Sovittujen toimintamallien toimivuuden arvioinnissa potilasryhmän otanta satunnaistetaan, jotta varmistetaan auditoinnin objektiivisuus ja vältetään valikoitumisesta aiheutuvaa harhaa.

Yhteistyön toteutumista tulee hyvinvointialueella seurata säännöllisesti kliinisillä auditoinneilla. Tämän lisäksi tarvitaan valtakunnallista seurantaa sekä tilannekatsauksia. Parhaillaan kehitetään ja selkiytetään hyvinvointialueiden ohjausrakenteita «Valtakunnalliset tavoitteet vuosille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3»2. Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden ohjauksen yhteensovittaminen säädetään valtiovarainministeriön tehtäväksi siten, että eri ministeriöiden päällekkäiset hyvinvointialueiden toimintaan ja talouden ohjaukseen liittyvät lakisääteiset tehtävät yhdistetään, lakisääteisiä neuvottelumenettelyitä selkiytetään ja neuvotteluille määritellään nykyistä selkeämmän tavoitteet «Valtakunnalliset tavoitteet vuosille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3»2.

STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan tehtävänä on 1) seurata työterveyshuollon yleistä kehitystä, edistää ja kehittää työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellista yhteistyötä, 2) tehdä tarvittaessa ehdotuksia työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön kehittämiseksi, 3) antaa STM:lle ja Kelalle lausunto sekä 4) käsitellä muut työterveyshuollon kehittämiseen ja toimeenpanoon liittyvät asiat. Työterveyshuollon ja sote-palveluiden yhteistyön toiminnan seurannan valmistelu olisi mielekästä toteuttaa työterveyshuollon neuvottelukunnan työikäisten terveydenhuolto- / toiminnallinen integraatio -jaostossa, joka valmistelee sote uudistuksen ja työterveyshuollon toiminnallisen integraatioon muuhun terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Tulevaa jaostorakennetta ei ole vielä päätetty. Työikäisen terveydenhuolto- / toiminnallinen integraatio -jaoston toimintakausi päättyi vuonna 2023.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiksi tavoitteiksi on vuosille 2022–2027 määritelty tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen, hyvinvointialueiden yhteistyö, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittäminen sekä alueellisen ja valtakunnallisen valmiuden ja varautumisen toteuttaminen. Vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ja johtamisen tavoitteena on varmistaa palvelurakenne, palveluvalikoima ja toimintatavat, jotka palvelevat väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä mahdollisimman hyvin huomioiden käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteen yhtenä mittarina on TYÖOTE-toimintamallin käyttöönotto erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisessä yhteistyössä vähintään kymmenen eri sairausryhmän osalta. Mittarin arvioinnin toteuttaa Työterveyslaitos «Valtakunnalliset tavoitteet vuosille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3»2.

Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen

Yhteistyön ylläpitäminen perustuu kansalliseen seurantaan sekä alueellisten yhteistyöfoorumeiden vakiintuneisiin rakenteisiin. Yhteisillä foorumeilla seurataan systemaattisesti toimintamallin toimeenpanoa.

TYÖOTE-toimintamallin ylläpitäminen perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen «Langley GL, Nolan KM, Nolan TW ym. The Improvement Guide: A Practical Approach to Enhancing Organizational Performance (2nd Edition), 2009. Jossey Bass, San Francisco»3. Kliininen auditointi tuo esille yhteistyön toimivuuden hyviä käytänteitä, ongelmia ja tiedon katkoksia toimintayksiköiden rajat ylittävässä potilaan hoito- ja kuntoutusprosessissa «Piitulainen K, Husman K, Kervinen V ym. Kliininen auditointi varmistaa potilaan prosessin toimivuuden. Suom Lääkäril 2022;77:e32462»1. Toimivuuden ongelmien ratkaiseminen edellyttää prosessiin osallistuvien yhteistä analyysiä ja sitoutumista. Toistetut kliiniset auditoinnit osoittavat, että menetelmällä voidaan parantaa prosessin toimivuutta ja varmistaa uuden toimintamallin vakiintuminen «Piitulainen K, Husman K, Kervinen V ym. Kliininen auditointi varmistaa potilaan prosessin toimivuuden. Suom Lääkäril 2022;77:e32462»1, «Lalloo D, Demou E, Macdonald EB. Impact of peer review audit on occupational health report quality. Occup Med (Lond) 2015;65(6):440-3 »4.

Auditointiprosessi on iteratiivinen ja tähtää mallin jatkuvaan kehittämiseen kuvan «»1 mukaisesti.

Kuva 1. PDCA-sykli.

Auditointi voidaan toteuttaa itse oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta «Piitulainen K, Husman K, Kervinen V ym. Kliininen auditointi varmistaa potilaan prosessin toimivuuden. Suom Lääkäril 2022;77:e32462»1 tai vertaisarvioituna prosessina «Lalloo D, Demou E, Macdonald EB. Impact of peer review audit on occupational health report quality. Occup Med (Lond) 2015;65(6):440-3 »4, jolloin opitaan myös muilta alueilta. Kliininen auditointi ja siitä annettava auditointi johtaa parannuksiin ammatillisessa käytännössä ja prosessissa «Jamtvedt G, Young JM, Kristoffersen DT, ym. Audit and feedback: effects on professional practice and health care outcomes. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD000259 »5.