Laaja-alaiset oirekartoitusmenetelmät lasten ADHD-oireiden arvioinnissa
Lisätietoa aiheesta
19.5.2025
- Laaja-alaisesti psyykkistä toimintakykyä ja oireita kartoittavat kyselyt ja haastattelut voivat auttaa tunnistamaan useiden eri häiriöiden oireita ja tukevat siten myös ADHD:n erotusdiagnostiikkaa.
- Tavallisimpia lapsilla käytettyjä laaja-alaisia arviointimenetelmiä ovat "Vahvuudet ja vaikeudet", Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ), DAWBA (Development and Well-Being Assessment) sekä ASEBA (The Achenbach System of Empirically Based Assessment). Kyselyt eroavat toisistaan pituudeltaan ja myös sen suhteen, millaisiin oireisiin esimerkiksi ADHD:tä arvioivat kyselyt painottuvat. SDQ painottuu yliaktiivisuuteen ja CBCL keskittymisvaikeuksiin.
- "Vahvuudet ja vaikeudet", Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) on lyhyt lapsen käyttäytymistä kartoittava kaksisivuinen kysely, jonka avulla kerätään tietoa 4–17-vuotiaan lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista omilla lomakkeillaan vanhemmalta, opettajalta (päivähoito, koulu) ja yli 11-vuotiaalta lapselta itseltään «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40(11):1337-45 »1. Lisäksi käytettävissä ovat seurantakyselyt kaikille edellä mainituille vastaajille sekä aikuisille suunnattu versio «Brann P, Lethbridge MJ, Mildred H. The young adult Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) in routine clinical practice. Psychiatry Res 2018;264():340-345 »2.
- Oirekysely koostuu 25 väitteestä, jotka jakautuvat 5 osakyselyyn. Osakyselyt kartoittavat lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/ tarkkaavaisuuden oireita (5 kohtaa), kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään. Kyselyssä arvioidaan myös oireista aiheutuvaa toimintakykyhaittaa eri ympäristöissä.
- Kyselylomakkeen täyttöön kuluu keskimäärin 5 minuuttia.
- SDQ:n tulosten tulkinta ei vaadi erityistä koulutusta. Tarkoituksenmukaista kuitenkin on, että kyselytiedot pisteytetään, analysoidaan ja tulkitaan terveydenhuollossa.
- Kyselyt kieliversioineen ja pisteytyksen sekä tulkinnan ohjeet ovat saatavilla mittarin kotisivuilta «http://www.sdqinfo.org/»1. Linkit SDQ-kyselyihin, pisteytysavaimet ja normit ovat saatavilla myös kirjautumalla ammattilaisena Mielenterveystalo.fi-sivustolle Mittarit-osioon.
- SDQ-pistemäärät luokitellaan yleensä kliinisessä käytössä seuraavasti: normaali, raja-arvo ja poikkeava (suuri pistemäärä). Vaikeuksien kokonaispistemäärän poikkeava -luokkaa (suuri pistemäärä) voidaan käyttää mielenterveyshäiriön riskin tunnistamiseen. Yhdistämällä usean vastaajan (vanhempi, opettaja, nuori itse) antamaa tietoa oire- ja vaikutuspisteistä päästään luotettavampaan tulokseen.
- SDQ-pisteiden tulkinnassa nojaudutaan brittiläisiin pisterajoihin. Suomalaisten 7–12-vuotiaiden ja 4–9-vuotiaiden lasten kokonaispistemäärien keskiarvot keskihajontoineen olivat pienemmät kuin englantilaisten lasten ja nuorten «Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9(4):277-84 »3, «Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R, ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66(6):403-13 »4, «Borg AM, Kaukonen P, Joukamaa M, ym. Finnish norms for young children on the Strengths and Difficulties Questionnaire. Nord J Psychiatry 2014;68(7):433-42 »5.
- SDQ-kysely soveltuu ADHD-oireiden seulontaan, mutta vastaukset tulee suhteuttaa asiayhteyteen. Valikoimattomassa väestöotoksessa väärät positiiviset ovat epätodennäköisiä, mutta kliinisessä aineistossa voi esiintyä vääriä negatiivisia.
- SDQ:n psykometrisia ominaisuuksia arvioineessa vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksissa vanhempien kyselyn herkkyys ADHD:n tunnistamisessa oli 74 %, (tarkkuus 92 %, negatiivinen ennustearvo 99 %, positiivinen ennustearvo 17 %), opettajien kyselyssä 68 % (tarkkuus 93 %, negatiivinen ennustearvo 99 %, positiivinen ennustearvo 19 %) ja nuorten kyselyssä 40 % (tarkkuus 91 %, negatiivinen ennustearvo 98 %, positiivinen ennustearvo 9 %) «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40(11):1337-45 »1.
- Vuonna 2016 julkaistussa analyysissa SDQ:n AUC-arvo (95 % luottamusväli) yliaktiivisuus-tarkkaamattomuusoireille oli 0,88 (hyvä) - 0,96 (erinomainen, yliaktiivisuus-tarkkaamattomuusoireet tytöillä) «Algorta GP, Dodd AL, Stringaris A, ym. Diagnostic efficiency of the SDQ for parents to identify ADHD in the UK: a ROC analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25(9):949-57 »6.
- Vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa raja-arvo 8/10 osoittautui lapsilla ja nuorilla diagnostisesti tarkimmaksi ADHD-oireiden arvioinnissa. Herkkyys oli kuitenkin eri ilmenemismuodoille erilainen: yhdistetylle tyypille se oli 84,0 % (95 % luottamusväli 75,58–89,90), tarkkaamattomuuspainotteiselle muodolle 25,0 % (95 % luottamusväli 17,55–34,30), ja yliaktiivis-impulsiiviselle muodolle 77,8 % (95 % luottamusväli 68,71–84,83). Myös ikä ja sukupuoli vaikuttivat luotettavuuteen «Carballo JJ, Rodríguez-Blanco L, García-Nieto R, ym. Screening for the ADHD Phenotype Using the Strengths and Difficulties Questionnaire in a Clinical Sample of Newly Referred Children and Adolescents»7.
- Vuonna 2021 julkaistussa artikkelissa SDQ:n ADHD-oireita kartoittava oma-arvio-osio erotteli nuorilla aikuisilla luotettavasti ADHD-diagnoosin saaneet verrokeista (area under the curve = 0,90; 95 % luottamusväli 0,87–0,93). Optimaalinen raja-arvo oli ≥ 5, jolla herkkyys oli 89,3 % ja tarkkuus 76,7 %. Tämä on pienempi kuin lapsilla ja nuorilla. Ne, jotka eivät ylittäneet tätä raja-arvoa, eivät todennäköisesti täyttäneet diagnostisia kriteereitä (NPV = 99,6 %), mutta todennäköisyys sille, että raja-arvon ylittäneet täyttivät diagnostiset kriteerit, oli pieni (PPV = 10,4 %). Myös vanhempien täyttämänä kysely tunnisti oikein diagnoosin: AUC = 0,97 (95 % luottamusväli 0,92–0,98), mutta pienemmällä raja-arvolla ≥ 4. Suuremmat raja-arvot suosivat tarkkuutta ja ovat suositeltavampia diagnostisen arvion tukena «Riglin L, Agha SS, Eyre O, ym. Investigating the validity of the Strengths and Difficulties Questionnaire to assess ADHD in young adulthood. Psychiatry Res 2021;301():113984 »8.
- Oirekysely koostuu 25 väitteestä, jotka jakautuvat 5 osakyselyyn. Osakyselyt kartoittavat lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/ tarkkaavaisuuden oireita (5 kohtaa), kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään. Kyselyssä arvioidaan myös oireista aiheutuvaa toimintakykyhaittaa eri ympäristöissä.
- DAWBA (Development and Well-Being Assessment) on vanhemmille, opettajille ja 11-vuotiaille tai sitä vanhemmille lapsille suunnattu laaja puolistrukturoitu haastattelu, joka selvittää lasten hyvinvointia ja psyykkisiä oireita. DAWBA sisältää myös SDQ-kyselyn.
- DAWBA on käytössä lähinnä yliopistosairaaloissa. Tietokoneavusteinen menetelmän käyttö on maksullista ja vaatii rekisteröitymisen.
- Muutamien psykometrisia ominaisuuksia arvioineiden tutkimusten perusteella DAWBA vaikuttaa tunnistavan ADHD-oireet tarkasti, muttei herkästi «Foreman D, Morton S, Ford T. Exploring the clinical utility of the Development And Well-Being Assessment (DAWBA) in the detection of hyperkinetic disorders and associated diagnoses in clinical practic»9.
- ASEBA (The Achenbach System of Empirically Based Assessment) on lasten ja nuorten käyttäytymisen ja tunne-elämän kartoittamiseen kehitetty kyselylomakesarja. Kokonaisuuteen kuuluvat 1,5–5-vuotiaiden ja 6–18-vuotiaiden lasten vanhempien täytettäväksi tarkoitettu lomake CBCL (Child Behavior Checklist), 11–18-vuotiaiden lasten tai nuorten itsensä täytettäväksi tarkoitettu YSR (Youth Self Report) ja opettajien täytettäväksi tarkoitettu TRF (Teacher Report Form). ASEBAan kuuluvat myös yli 18-vuotiaiden arviointilomakkeet ABCL (Adult Behavior Checklist ja ASR (Adult Self Report).
- Kyselyssä on 99–120 tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin vaikeuksiin liittyvää kysymystä. Kysymykset on jaettu 6–8:aa oirekokonaisuutta kuvaaviksi (esimerkiksi ahdistuneisuus tai masentuneisuus, sosiaaliset vaikeudet, tarkkaavuuden ongelmat ja käytösoireet).
- Vuonna 2015 julkaistun arvion mukaan CBCL:n ja TRF:n tarkkaavuusongelmia mittaava osio tunnistaa kohtalaisen hyvin ADHD-oireet, opettajien arvioimana mahdollisesti hieman paremmin kuin vanhempien arvioimana «Edwards MC, Sigel BA. Estimates of the Utility of Child Behavior Checklist/Teacher Report Form Attention Problems Scale in the Diagnosis of ADHD in Children Referred to a Specialty Clinic. J Psychopat»10.
- Vuonna 2024 julkaistun katsausartikkelin mukaan CBCL:n herkkyys ADHD-oireiden arvioinnissa vanhempien kyselyssä vaihtelee välillä 38–97 % tarkkuuden ollessa vastaavasti 96–26 % käytettyjen katkaisurajojen mukaan. Opettajien kyselyssä herkkyys vaihtelee välillä 72–79 % ja spesifisyys välillä 64–76 %, ja nuorten oma-arvioinnissa herkkyys on 53–86 % tarkkuuden ollessa vastaavasti 98–70 % «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): »11.
- Opettajien ja vanhempien vastausten samansuuntaisuus oli vähäistä, mikä voi liittyä myös oireiden erilaiseen ilmenemiseen eri ympäristöissä.
- Kysely ei erotellut ADHD-oireisia lapsia ja nuoria muista häiriöistä kärsivistä yhtä hyvin kuin neurologisesti normaalisti kehittyvistä. Tämä heikentää kyselyn erotusdiagnostista luotettavuutta.
- K-SADS-PL 2013 on lasten ja nuorten ajankohtaisia psyykkisiä oireita kartoittava puolistrukturoitu diagnostinen haastattelumenetelmä. K-SADS-PL 2013 perustuu DSM-V:n diagnostisiin kriteereihin. K-SADS-PL 2013 ja sen käyttökoulutus löytyvät Mielenterveystalo.fi-sivuston ammattilaisosiosta.
- Sen validiteettia arvioivissa tutkimuksissa menetelmän herkkyys ja tarkkuus ovat osoittautuneet hyviksi myös ADHD:n tunnistamisessa «Marques CC, Matos AP, do Céu Salvador M, ym. Reliability and Validity of the Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children-Present and Lifetime Version (K-SADS-PL): Portug»12, «Nishiyama T, Sumi S, Watanabe H, ym. The Kiddie Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia Present and Lifetime Version (K-SADS-PL) for DSM-5: A validation for neurodevelopmental disorders in »13, «Kariuki SM, Newton CRJC, Abubakar A, ym. Evaluation of Psychometric Properties and Factorial Structure of ADHD Module of K-SADS-PL in Children From Rural Kenya. J Atten Disord 2020;24(14):2064-2071 »14. Suomenkielisestä versiosta ei ole julkaistu validiteettitutkimuksia.
Kirjallisuutta
- Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40(11):1337-45 «PMID: 11699809»PubMed
- Brann P, Lethbridge MJ, Mildred H. The young adult Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) in routine clinical practice. Psychiatry Res 2018;264():340-345 «PMID: 29674224»PubMed
- Koskelainen M, Sourander A, Kaljonen A. The Strengths and Difficulties Questionnaire among Finnish school-aged children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2000;9(4):277-84 «PMID: 11202103»PubMed
- Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R, ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66(6):403-13 «PMID: 22397524»PubMed
- Borg AM, Kaukonen P, Joukamaa M, ym. Finnish norms for young children on the Strengths and Difficulties Questionnaire. Nord J Psychiatry 2014;68(7):433-42 «PMID: 24228779»PubMed
- Algorta GP, Dodd AL, Stringaris A, ym. Diagnostic efficiency of the SDQ for parents to identify ADHD in the UK: a ROC analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25(9):949-57 «PMID: 26762184»PubMed
- Carballo JJ, Rodríguez-Blanco L, García-Nieto R, ym. Screening for the ADHD Phenotype Using the Strengths and Difficulties Questionnaire in a Clinical Sample of Newly Referred Children and Adolescents. J Atten Disord 2018;22(11):1032-1039 «PMID: 25515677»PubMed
- Riglin L, Agha SS, Eyre O, ym. Investigating the validity of the Strengths and Difficulties Questionnaire to assess ADHD in young adulthood. Psychiatry Res 2021;301():113984 «PMID: 33991992»PubMed
- Foreman D, Morton S, Ford T. Exploring the clinical utility of the Development And Well-Being Assessment (DAWBA) in the detection of hyperkinetic disorders and associated diagnoses in clinical practice. J Child Psychol Psychiatry 2009;50(4):460-70 «PMID: 19338629»PubMed
- Edwards MC, Sigel BA. Estimates of the Utility of Child Behavior Checklist/Teacher Report Form Attention Problems Scale in the Diagnosis of ADHD in Children Referred to a Specialty Clinic. J Psychopathol Behav Assess 2015;37:50-9
- Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): «PMID: 38523599»PubMed
- Marques CC, Matos AP, do Céu Salvador M, ym. Reliability and Validity of the Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for School-Age Children-Present and Lifetime Version (K-SADS-PL): Portuguese Version. Child Psychiatry Hum Dev 2022;53(6):1119-1128 «PMID: 34050391»PubMed
- Nishiyama T, Sumi S, Watanabe H, ym. The Kiddie Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia Present and Lifetime Version (K-SADS-PL) for DSM-5: A validation for neurodevelopmental disorders in Japanese outpatients. Compr Psychiatry 2020;96():152148 «PMID: 31756584»PubMed
- Kariuki SM, Newton CRJC, Abubakar A, ym. Evaluation of Psychometric Properties and Factorial Structure of ADHD Module of K-SADS-PL in Children From Rural Kenya. J Atten Disord 2020;24(14):2064-2071 «PMID: 29392964»PubMed