Oirekyselyiden ominaisuudet ja rajoitukset ADHD:n diagnostiikassa

• ADHD:tä koskevat hoitosuositukset «Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au»1, «National Institute of Health and Care Excellence: Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management. NICE Guideline 2018»2 suosittelevat oirekyselyiden käyttöä osana diagnostista arviota, mutta eivät ainoana diagnostisena menetelmänä.
• Tyypillinen ADHD-oirekysely sisältää yleensä 18 kysymystä ADHD:hen liitetyistä käyttäytymisen piirteistä ja niiden esiintymistiheydestä. Kysymysten määrä voi olla suurempikin. Kyselyjen sisältö kohdistuu diagnostisten järjestelmien mukaisiin määritelmiin ADHD-oireista, useimmiten DSM-pohjaisiin väittämiin (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, versio IV tai 5) «American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Text Revision. DSM-IV-TR. 2000»3, «American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders: DSM-V. 5. painos. Washington, D.C. 2013. DSM-5 Diagnostiset kriteerit. Desk Reference. Psykiatrian tutkimussäät»4. Osa kyselyistä sisältää lisäksi muita kuvauksia ADHD-oireista sekä uhmakkuus- tai käytösoireita kartoittavia kysymyksiä.
  • Yksikään oirekyselyn yksittäisistä väittämistä ei ole välttämätön diagnoosille; oireiden kokonaismäärä ratkaisee raja-arvon ylittymisen «Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 permutations enough? Lancet Child Adolesc Health 2019;3(12):844-845 »5.
  • Suuri oirepistemäärä kyselyssä ei ole sama kuin ADHD-diagnoosi.
• Kyselyjen luotettavuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin vastaaja osaa arvioida väittämän osuvuutta, lapsilla verrattuna muihin saman ikäryhmän lapsiin. Myös kyselyn ominaisuuksilla ja tulkitsijan osaamisella on merkitystä «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6. Useamman vastaajan täyttämät kyselyt antavat luotettavampaa tietoa kuin yksittäisen vastaajan vastaukset «Sawaya H, Miller JC, Raines JM. Review of Studies on Incremental Validity of Assessment Measures Used in Psychological Assessment of Attention-Deficit Hyperactivity Disorder. Assessment 2024;31(2):518»7.
  • Vastaajan oletus ongelmista, omat kokemukset ja väittämien ymmärtäminen voivat vaikuttaa arviointiin.
  • Vastaajien arviot oireiden ilmenemistä ja niiden aiheuttamasta haitasta voivat poiketa toisistaan. Oireet voivat myös ilmetä eri tavoin eri tilanteissa ja ympäristöissä «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6.
    • 6–12-vuotiaat lapset ovat oireidensa arvioinnissa vähemmän luotettavia kuin heidän vanhempansa, erityisesti käyttäytymistä koskien. Lasten voi olla vaikea ymmärtää kysymyksiä ja vastata erityisesti oireiden kestoa ja haittaa koskeviin kysymyksiin «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6.
    • Vanhempien arvio näyttää olevan vähemmän luotettava, kun he arvioivat nuoruusikäisiä lapsiaan «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6.
    • Opettajan arvion luotettavuuteen vaikuttaa se, kuinka hyvin opettaja tuntee oppilaan. Yläkoulussa ja jatko-opinnoissa opettajia on yleensä useita, jolloin kunkin opettajan mahdollisuus havainnoida ja arvioida oppilaan käyttäytymistä ja oireita on rajallisempi «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6.
    • Aikuisen muistikuvat lapsuudesta voivat olla epäluotettavia, mistä syystä itsearviointikyselyn täyttäminen ei välttämättä anna riittävästi tietoa lapsuudenaikaisista oireista «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8
• Myös muut häiriöt ja syyt kuin ADHD voivat tuottaa suuria oirepistemääriä ADHD-oirekyselyissä «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Alarachi A, Merrifield C, Rowa K, ym. Are We Measuring ADHD or Anxiety? Examining the Factor Structure and Discriminant Validity of the Adult ADHD Self-Report Scale in an Adult Anxiety Disorder Popula»9.
  • Tarkkaamattomuus ja keskittymisen vaikeudet ovat tavallisia monissa mielenterveyden häiriöissä, esimerkiksi masennuksessa, ahdistuksessa ja traumaperäisissä häiriöissä.
  • Nuoret ja aikuiset saattavat joskus määritellä stressin aiheuttamat vaikeudet ADHD-oireiksi «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8.
  • Sosiaalisen median vaikutteet voivat vaikuttaa huomattavasti henkilön käsitykseen ongelmistaan ja niiden syistä. Ne voivat lisätä myös itse arvioitujen ADHD-oireiden esiintymistä «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Verma S, Sinha SK. How evidence-based is the "hashtag ADHD test" (#adhdtest). A cross-sectional content analysis of TikTok videos on attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) screening. Australa»10.
• Kyselyn käytettävyyttä mitataan erilaisilla tunnusluvuilla «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, joista tavallisimpia ovat seuraavat:
  • Herkkyys (sensitiivisyys): menetelmän kyky tunnistaa oikein ADHD-oireiset.
  • Tarkkuus (spesifisyys): menetelmän kyky tunnistaa oikein oireettomat eli olla tunnistamatta niitä, joilla ei ole oireita.
  • Positiivinen ennustearvo (positive predictive value, PPV): Todellisten tapausten osuus kyselyn raja-arvon ylittäneistä (todennäköisyys sille, että testipositiivisella on häiriö). Arvo ja sen luotettavuus vaihtelevat sen mukaan, käytetäänkö laskelmassa otoksen diagnoosin saaneiden ja verrokkien jakaumaa vai häiriön esiintyvyyttä väestössä.
  • Negatiivinen ennustearvo (negative predictive value, NPV): Todellisten oireettomien osuus kyselyn raja-arvon alle jääneistä (todennäköisyys sille, että testinegatiivisella ei ole häiriötä). Arvo ja sen luotettavuus vaihtelevat sen mukaan, käytetäänkö laskelmassa otoksen diagnoosin saaneiden ja verrokkien jakaumaa vai häiriön esiintyvyyttä väestössä.
• Kyselyn herkkyyteen ja tarkkuuteen vaikuttaa se, miten vastausten raja-arvo eli merkittävien positiivisten vastausten määrä määritetään «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Verma S, Sinha SK. How evidence-based is the "hashtag ADHD test" (#adhdtest). A cross-sectional content analysis of TikTok videos on attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) screening. Australa»10, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11.
  • Jos raja on matala, kyselyn herkkyys on suuri, mutta tarkkuus pieni. Silloin kysely tunnistaa herkästi vähäisetkin oireet (vähäinen väärien negatiivisten määrä), mutta sillä saadaan paljon vääriä positiivisia löydöksiä. Jos oireiden raja-arvo ei ylity, on epätodennäköistä, että henkilöllä on ADHD.
  • Jos raja on korkea, kyselyn herkkyys vähenee, mutta tarkkuus paranee. Silloin kysely ei tunnista kaikkia ADHD-oireisia, mutta myös väärien positiivisten määrä vähenee, toisin sanoen kyselyn tunnistamilla henkilöillä on todennäköisesti ADHD.
  • Kyselyn herkkyys ja tarkkuus vaihtelevat myös käyttötarkoituksen mukaan. Kyselyt ovat herkempiä ja tarkempia oireiden seulonnassa kuin erotusdiagnostiikassa.
• Oirekyselyt ainoana menetelmänä ovat riittävän herkkiä ADHD-oireiden tunnistamiseen, mutta eivät yksinään riittävän tarkkoja ADHD:n diagnosointiin «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): »12.
  • ADHD-oirekyselyt erottavat hyvin ADHD-oireiset henkilöt oireettomista, mutta väärien positiivisten määrä on suuri «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): »12.
  • Kyselyt erottelevat huonommin ADHD-oireisia muista häiriöistä kärsivistä kuin verrokkiväestöstä «Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 permutations enough? Lancet Child Adolesc Health 2019;3(12):844-845 »5, «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): »12. Erotusdiagnostiseen arvioon tarvitaan muitakin menetelmiä kuin kyselylomakkeet.
  • Kliinikon on tehtävä tarkempi arviointi niistä potilaista, joiden vastaukset ylittävät raja-arvon kyselyissä. Oirekyselyn pisterajan ylittävää tulosta suositellaan tarkennettavaksi haastattelulla, jossa pyydetään esimerkiksi omasanaisia esimerkkejä ongelmista ja niiden aiheuttamasta haitasta sekä oireiden alkamisiästä ja kestosta «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): »12, «Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) in young adults: A qualitative review of the utility of assessment measures and recommendations for improvi»13.
• Kyselyjen psykometristen tutkimusten ongelmiin ja heikkoon laatuun on kiinnitetty viime vuosina enenevästi huomiota «Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 permutations enough? Lancet Child Adolesc Health 2019;3(12):844-845 »5, «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6, «Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 »8, «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11, «Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): »12, «Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) in young adults: A qualitative review of the utility of assessment measures and recommendations for improvi»13, «Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) in young adults: A qualitative review of the utility of assessment measures and recommendations for improvi»13.
  • Tutkimusten toteutuksessa ja laadussa on huomattavaa vaihtelua, mikä vaikeuttaa vertailua ja meta-analyysien tekemistä.
  • Arvioitavaa menetelmää on saatettu verrata toiseen menetelmään, jonka luotettavuudesta ADHD:n arvioinnissa ei ole riittävästi tietoa (ns. kultainen standardi ilman perustetta).
  • Tunnusluvut eivät ole aina vertailukelpoisia keskenään. Esimerkiksi positiiviseen ja negatiiviseen ennustearvoon vaikuttaa merkittävästi se, millaiseksi häiriön esiintyminen oletetaan (otoksen jakauma vai häiriön esiintyvyys väestössä) «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6.
  • Kyselyä ei välttämättä ole päivitetty diagnostisten kriteerien muuttuessa, jolloin sen luotettavuus uusilla diagnostisilla kriteereillä jää epävarmaksi «Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analys»6.
• Kyselylomakkeiden ominaisuuksilla ja kyselyille annettavalla diagnostisella painoarvolla on vaikutusta myös terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvaan kuormitukseen «Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatr»11]. Runsas väärien positiivisten seulontatulosten määrä lisää tarkempien tutkimusten tarvetta ja ylidiagnostiikan riskiä.
  • Vielä ei ole selvää käsitystä siitä, mitkä kyselylomakkeet ovat käyttökelpoisimpia eri ikä- ja kohderyhmille «Karalunas SL. Editorial: Can We Accurately Screen for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder? Moving to a Dimensional, Multistep Process to Support Youth Development. J Am Acad Child Adolesc Psychia»14.
• Tekoälypohjaiset menetelmät saattavat tarjota jatkossa uuden tavan yhdistää eri arviointimenetelmien tuloksia ja lisätä ADHD-diagnoosin tarkkuutta «Caselles-Pina L, Quesada-López A, Sújar A, ym. A systematic review on the application of machine learning models in psychometric questionnaires for the diagnosis of attention deficit hyperactivity dis»15.

Kirjallisuutta

1. Australian ADHD Guideline Development Group (AADPA) 2022. Australian Evidence-Based Clinical Practice Guideline For Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). https://adhdguideline.aadpa.com.au
2. National Institute of Health and Care Excellence: Attention deficit hyperactivity disorder: diagnosis and management. NICE Guideline 2018
3. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Text Revision. DSM-IV-TR. 2000
4. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders: DSM-V. 5. painos. Washington, D.C. 2013. DSM-5 Diagnostiset kriteerit. Desk Reference. Psykiatrian tutkimussäätiö ja Suomen Psykiatriyhdistys.
5. Cortese S, Rohde LA. ADHD diagnoses: are 116 200 permutations enough? Lancet Child Adolesc Health 2019;3(12):844-845 «PMID: 31649002»PubMed
6. Duncan L, Comeau J, Wang L, ym. Research Review: Test-retest reliability of standardized diagnostic interviews to assess child and adolescent psychiatric disorders: a systematic review and meta-analysis. J Child Psychol Psychiatry 2019;60(1):16-29 «PMID: 29457645»PubMed
7. Sawaya H, Miller JC, Raines JM. Review of Studies on Incremental Validity of Assessment Measures Used in Psychological Assessment of Attention-Deficit Hyperactivity Disorder. Assessment 2024;31(2):518-537 «PMID: 36914964»PubMed
8. Harrison AG, Edwards MJ. The Ability of Self-Report Methods to Accurately Diagnose Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. J Atten Disord 2023;27(12):1343-1359 «PMID: 37366274»PubMed
9. Alarachi A, Merrifield C, Rowa K, ym. Are We Measuring ADHD or Anxiety? Examining the Factor Structure and Discriminant Validity of the Adult ADHD Self-Report Scale in an Adult Anxiety Disorder Population. Assessment 2024;31(7):1508-1524 «PMID: 38288573»PubMed
10. Verma S, Sinha SK. How evidence-based is the "hashtag ADHD test" (#adhdtest). A cross-sectional content analysis of TikTok videos on attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) screening. Australas Psychiatry 2025;33(1):82-88 «PMID: 39422639»PubMed
11. Mulraney M, Arrondo G, Musullulu H, ym. Systematic Review and Meta-analysis: Screening Tools for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2022;61(8):982-996 «PMID: 34958872»PubMed
12. Peterson BS, Trampush J, Brown M, ym. Tools for the Diagnosis of ADHD in Children and Adolescents: A Systematic Review. Pediatrics 2024;153(4): «PMID: 38523599»PubMed
13. Marshall P, Hoelzle J, Nikolas M. Diagnosing Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) in young adults: A qualitative review of the utility of assessment measures and recommendations for improving the diagnostic process. Clin Neuropsychol 2021;35(1):165-198 «PMID: 31791193»PubMed
14. Karalunas SL. Editorial: Can We Accurately Screen for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder? Moving to a Dimensional, Multistep Process to Support Youth Development. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2022;61(8):965-967 «PMID: 35271988»PubMed
15. Caselles-Pina L, Quesada-López A, Sújar A, ym. A systematic review on the application of machine learning models in psychometric questionnaires for the diagnosis of attention deficit hyperactivity disorder. Eur J Neurosci 2024;60(3):4115-4127 «PMID: 38378245»PubMed