Vaihdevuodet ja pitkäaikaisterveys

Paino, kehonkoostumus ja lepoenergiankulutus

• Vaihdevuosiin liittyy painonnousua ja kehonkoostumuksen muutoksia. Kehon rasvakudoksen määrä suurenee ja rasvattoman kudoksen osuus hieman pienenee «Greendale GA, Sternfeld B, Huang M, ym. Changes in body composition and weight during the menopause transition. JCI Insight 2019;4(5): »1, «Clayton GL, Soares AG, Kilpi F, ym. Cardiovascular health in the menopause transition: a longitudinal study of up to 3892 women with up to four repeated measures of risk factors. BMC Med 2022;20(1):29»2.
  • Ei ole täysin selvää, miten suuri rooli hormonimuutoksella on tässä ilmiössä, vai onko kyseessä yleinen ikääntymisellä ja elämäntapojen muutoksella selittyvä ilmiö «Grammatikopoulou MG, Nigdelis MP, Goulis DG. Weight gain in midlife women: understanding drivers and underlying mechanisms. Current Opinion in Endocrine and Metabolic Research, 2022;27, 100406»3.
  • Rasvan keskittyminen alavartalosta keskivartaloon – sekä ihon alle että vatsanonteloon – näyttäisi liittyvän suoremmin vaihdevuosiin, mutta yleinen koko kehon rasvamassan lisääntyminen on ikääntymisilmiö, joka näkyy myös pre- ja postmenopausaalisten naisten ryhmiä vertailtaessa «Ambikairajah A, Walsh E, Tabatabaei-Jafari H, ym. Fat mass changes during menopause: a metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 2019;221(5):393-409.e50 »4.
  • Sekä rasvaisen «Juppi HK, Sipilä S, Fachada V, ym. Total and regional body adiposity increases during menopause-evidence from a follow-up study. Aging Cell 2022;21(6):e13621 »5 että rasvattoman kudoksen «Juppi HK, Sipilä S, Cronin NJ, ym. Role of Menopausal Transition and Physical Activity in Loss of Lean and Muscle Mass: A Follow-Up Study in Middle-Aged Finnish Women. J Clin Med 2020;9(5): »6 määrä muuttuu vaihdevuosien siirtymävaiheen aikana. Rasvamassan lisääntyminen on voimakkaammin vaihdevuosiin kytkeytyvä kuin lihasmassan väheneminen «Greendale GA, Sternfeld B, Huang M, ym. Changes in body composition and weight during the menopause transition. JCI Insight 2019;4(5): »1, «Clayton GL, Soares AG, Kilpi F, ym. Cardiovascular health in the menopause transition: a longitudinal study of up to 3892 women with up to four repeated measures of risk factors. BMC Med 2022;20(1):29»2.
  • Samanaikaisesti kehonkoostumuksen muutoksen kanssa myös lihasvoima ja suorituskyky heikkenevät hieman «Critchlow AJ, Hiam D, Williams R, ym. The role of estrogen in female skeletal muscle aging: A systematic review. Maturitas 2023;178:107844 »7.
• Rasvamassan lisääntyminen (noin 1,7 %/vuosi) ja lihasmassan väheneminen (noin 0,2 %/vuosi) saattavat ainakin hetkellisesti kiihtyä vaihdevuosien siirtymävaiheessa: keskimääräinen vuositason painonnousu oli vaihdevuosien siirtymävaiheessa noin 0,3 % vuodessa «Greendale GA, Sternfeld B, Huang M, ym. Changes in body composition and weight during the menopause transition. JCI Insight 2019;4(5): »1.
  • Runsasrasvainen sekä lihapitoinen ruokavalio, syömiskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat (mm. ahmiminen, tunnesyöminen), liikkumattomuus ja psyykkiset vaikeudet ovat yhteydessä painonnousuun «Verma A, Malhotra A, Ranjan P, ym. A comprehensive evaluation of predictors of obesity in women during the perimenopausal period: A systematic review and narrative synthesis. Diabetes Metab Syndr 2024»8, «Grammatikopoulou MG, Nigdelis MP, Goulis DG. Weight gain in midlife women: understanding drivers and underlying mechanisms. Current Opinion in Endocrine and Metabolic Research, 2022;27, 100406»3.
  • Ravitsemussuositusten «Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024»9 mukainen runsaskuituinen ruokavalio sekä kasvisten, marjojen ja hedelmien runsas käyttö ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen ovat käänteisessä yhteydessä painonnousuun «Verma A, Malhotra A, Ranjan P, ym. A comprehensive evaluation of predictors of obesity in women during the perimenopausal period: A systematic review and narrative synthesis. Diabetes Metab Syndr 2024»8.
• Terveyttä edistävä ravitsemus «Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024»9 tukee painonhallintaa ja auttaa ylläpitämään optimaalisempaa kehonkoostumusta. Parhaat tulokset saadaan, kun yhdistetään ravitsemus- ja liikuntainterventiot «Cheng CC, Hsu CY, Liu JF. Effects of dietary and exercise intervention on weight loss and body composition in obese postmenopausal women: a systematic review and meta-analysis. Menopause 2018;25(7):77»10, «Foster-Schubert KE, Alfano CM, Duggan CR, ym. Effect of diet and exercise, alone or combined, on weight and body composition in overweight-to-obese postmenopausal women. Obesity (Silver Spring) 2012;2»11.
• Vaihdevuosiin liittyvän systeemisen estrogeenimuutoksen vaikutuksesta lepoenergiankulutukseen ei ole selkeää näyttöä «Weidlinger S, Winterberger K, Pape J, ym. Impact of estrogens on resting energy expenditure: A systematic review. Obes Rev 2023;24(10):e13605 »12.
  • Lepoenergiankulutusta määrittävät ikä (energiankulutus lisääntyy lapsuudesta aikuisuuteen, pysyy vakaana 20–60-vuoden iässä ja vähenee 60-vuoden iästä lähtien «Pontzer H, Yamada Y, Sagayama H, ym. Daily energy expenditure through the human life course. Science 2021;373(6556):808-812 »13), genotyyppi (periytyvyys on 30–40 %:n luokkaa «Bosy-Westphal A, Wolf A, Bührens F, ym. Familial influences and obesity-associated metabolic risk factors contribute to the variation in resting energy expenditure: the Kiel Obesity Prevention Study. »14), kehonkoostumus (kaikki kudostyypit kuluttavat energiaa, mutta lihaskudos kuluttaa sitä enemmän kuin rasva «Pontzer H, Yamada Y, Sagayama H, ym. Daily energy expenditure through the human life course. Science 2021;373(6556):808-812 »13) ja energiatasapaino (energiankulutus vähenee energiavajeessa «Müller MJ, Heymsfield SB, Bosy-Westphal A. Are metabolic adaptations to weight changes an artefact? Am J Clin Nutr 2021;114(4):1386-1395 »15).

Sydän- ja verisuonitaudit

• Sydän- ja verisuonitaudit ovat naisten yleisin kuolinsyy «Vogel B, Acevedo M, Appelman Y, ym. The Lancet women and cardiovascular disease Commission: reducing the global burden by 2030. Lancet 2021;397(10292):2385-2438 »16.
• Sepelvaltimotauti kehittyy naisille useita vuosia miehiä myöhemmin, mutta taudin esiintyvyys lisääntyy vaihdevuosien jälkeen «Kannel WB, Hjortland MC, McNamara PM, ym. Menopause and risk of cardiovascular disease: the Framingham study. Ann Intern Med 1976;85(4):447-52 »17.
• Munasarjoista peräisin olevan estrogeenin katsotaan suojaavan valtimotaudin kehittymiseltä, ja vaihdevuosissa tämä suojavaikutus päättyy «Mendelsohn ME, Karas RH. The protective effects of estrogen on the cardiovascular system. N Engl J Med 1999;340(23):1801-11 »18.
• Varhainen vaihdevuosi-ikä (alle 45 vuotta) on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin «Muka T, Oliver-Williams C, Kunutsor S, ym. Association of Age at Onset of Menopause and Time Since Onset of Menopause With Cardiovascular Outcomes, Intermediate Vascular Traits, and All-Cause Mortalit»19 ja sydämen vajaatoimintaan «Appiah D, Schreiner PJ, Demerath EW, ym. Association of Age at Menopause With Incident Heart Failure: A Prospective Cohort Study and Meta-Analysis. J Am Heart Assoc 2016;5(8): »20.
• Verenpainetauti, dyslipidemia ja diabetes ovat keskeisimmät naisten sydän- ja verisuonitaudin riskiin vaikuttavat tekijät «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39(2):504-18 »21.
• Noin 30–50 % naisista sairastuu verenpainetautiin 60 ikävuoteen mennessä «Maas AH, Franke HR. Women's health in menopause with a focus on hypertension. Neth Heart J 2009;17(2):68-72 »22 (ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»1, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 28.3.2»23). Sekä ikääntyminen että vaihdevuosien hormonaaliset muutokset vaikuttavat verenpaineen säätelyyn.
• Yhdysvaltalaisessa seurantatutkimuksessa kokonaiskolesteroli sekä LDL-kolesteroli-, triglyseridi- ja lipoproteiini (a) -pitoisuudet suurenivat vaihdevuosien edetessä, kun muut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät oli vakioitu. Pitoisuudet olivat suurimmillaan myöhäisessä perimenopaussissa ja varhaisessa postmenopaussissa. HDL-kolesterolipitoisuus oli suurimmillaan myöhäisessä perimenopaussissa «Derby CA, Crawford SL, Pasternak RC, ym. Lipid changes during the menopause transition in relation to age and weight: the Study of Women's Health Across the Nation. Am J Epidemiol 2009;169(11):1352-61»24.
• Lisäksi on hyvä huomioida aikaisempi pre-eklampsia, raskausdiabetes, ennenaikainen synnytys, munasarjojen monirakkulatauti (PCOS) ja autoimmuunisairaudet, sillä nämä lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä «Vogel B, Acevedo M, Appelman Y, ym. The Lancet women and cardiovascular disease Commission: reducing the global burden by 2030. Lancet 2021;397(10292):2385-2438 »16.

Aivohalvaus

• Aivohalvauksen riski lisääntyy iän ja vaihdevuosien myötä.
• Aivohalvauksen riski kaksinkertaistuu 10 vuoden kuluessa menopaussista «Lisabeth L, Bushnell C. Stroke risk in women: the role of menopause and hormone therapy. Lancet Neurol 2012;11(1):82-91 »25.
• Tärkein hoidettava riskitekijä on kohonnut verenpaine (ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti ja TIA «Aivoinfarkti ja TIA»2, «Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 28.»26).

Diabetes

• Vaihdevuosiin liittyvä painonnousu, sisäelin- ja vyötärörasvan määrän lisääntyminen ja rasvattoman massan (lihasmassan) väheneminen (ks. kohta Paino, kehonkoostumus ja lepoenergiankulutus) suosivat ikääntymisen ja geneettisen taustan ohella insuliiniherkkyyden pienentymistä ja tyypin 2 diabeteksen riskin suurentumista «Slopien R, Wender-Ozegowska E, Rogowicz-Frontczak A, ym. Menopause and diabetes: EMAS clinical guide. Maturitas 2018;117():6-10 »27, «de Mutsert R, Gast K, Widya R, ym. Associations of Abdominal Subcutaneous and Visceral Fat with Insulin Resistance and Secretion Differ Between Men and Women: The Netherlands Epidemiology of Obesity S»28.
• Raskausdiabetes on merkittävä tyypin 2 diabeteksen riskitekijä «Pirkola J, Pouta A, Bloigu A, ym. Prepregnancy overweight and gestational diabetes as determinants of subsequent diabetes and hypertension after 20-year follow-up. J Clin Endocrinol Metab 2010;95(2):7»29.
• Metabolisen oireyhtymän ja sen yksittäisten osatekijöiden esiintyvyys lisääntyy vaihdevuosien myötä «Janssen I, Powell LH, Crawford S, ym. Menopause and the metabolic syndrome: the Study of Women's Health Across the Nation. Arch Intern Med 2008;168(14):1568-75 »30, «Gurka MJ, Vishnu A, Santen RJ, ym. Progression of Metabolic Syndrome Severity During the Menopausal Transition. J Am Heart Assoc 2016;5(8): »31.
• Estrogeenivaikutuksen vähenemiseen ja androgeenivaikutuksen suhteelliseen korostumiseen saattaa liittyä insuliinierityksen ja -vaikutuksen muutoksia. Näiden itsenäinen osuus iän, kehonkoostumuksen ja elintapojen muutoksen ohella on epäselvä «Slopien R, Wender-Ozegowska E, Rogowicz-Frontczak A, ym. Menopause and diabetes: EMAS clinical guide. Maturitas 2018;117():6-10 »27.
• Vaihdevuosiin liittyvästä itsenäisestä tyypin 2 diabeteksen riskin suurentumisesta on osin ristiriitaista tietoa «Slopien R, Wender-Ozegowska E, Rogowicz-Frontczak A, ym. Menopause and diabetes: EMAS clinical guide. Maturitas 2018;117():6-10 »27. Erityisesti varhaisella vaihdevuosi-iällä ja lyhyellä estrogeenialtistuksen kokonaiskestolla on havaittu olevan yhteys suurentuneeseen tyypin 2 diabetesriskiin 11 vuoden väestöseurannassa «Brand JS, van der Schouw YT, Onland-Moret NC, ym. Age at menopause, reproductive life span, and type 2 diabetes risk: results from the EPIC-InterAct study. Diabetes Care 2013;36(4):1012-9 »32 ja Women's Health Initiative -seurantutkimuksessa «LeBlanc ES, Kapphahn K, Hedlin H, ym. Reproductive history and risk of type 2 diabetes mellitus in postmenopausal women: findings from the Women's Health Initiative. Menopause 2017;24(1):64-72 »33.

Luun terveys

• Luun terveys on vahvasti sidoksissa elimistön estrogeenipitoisuuteen.
• Luun määrä lisääntyy 20–30-vuotiaaksi ja säilyy melko muuttumattomana 40 vuoden ikään saakka «Sagelv EH, Emaus N, Evensen E, ym. Acquisition of peak bone mass in a Norwegian youth cohort: longitudinal findings from the Fit Futures study 2010-2022. Arch Osteoporos 2024;19(1):58 »34, «Weaver CM, Gordon CM, Janz KF, ym. The National Osteoporosis Foundation's position statement on peak bone mass development and lifestyle factors: a systematic review and implementation recommendations»35. Sen jälkeen luun määrä pienenee ja naisten luun haurastuminen kiihtyy menopaussissa estrogeenipitoisuuden pienentyessä «Sirola J, Kröger H, Honkanen R, ym. Risk factors associated with peri- and postmenopausal bone loss: does HRT prevent weight loss-related bone loss? Osteoporos Int 2003;14(1):27-33 »36.
• Nainen menettää elämänsä aikana hohkaluuaineksestaan 50 % ja putkiluuaineksestaan 30 %, mikä altistaa murtumille (ks. Käypä hoito -suositus Osteoporoosi «Osteoporoosi»3, «Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalain»37).
• Yksi kolmesta yli 50-vuotiaasta naisesta saa osteoporoottisen murtuman loppuelämänsä aikana «GBD 2019 Fracture Collaborators. Global, regional, and national burden of bone fractures in 204 countries and territories, 1990-2019: a systematic analysis from the Global Burden of Disease Study 2019»38.
• Henkilön 10 seuraavan vuoden osteoporoottisen murtumariskin arviointiin voidaan käyttää apuna muun muassa FRAX-riskilaskuria «https://frax.shef.ac.uk/FRAX/tool.aspx?country=22»1.
• Luustoterveyden optimoimiseksi on olennaista kiinnittää huomiota riittävään kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saantiin sekä liikuntaan ja tupakoimattomuuteen «Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Helsinki: PunaMusta Oy, 2020»39.
• Aiheet vaihde-vuosi-ikäisten luuntiheyden tutkimiselle ja osteoporoosin lääkehoidolle, ks. Käypä hoito -suositus Osteoporoosi «Osteoporoosi»3, «Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalain»37.

Kirjallisuutta

1. Greendale GA, Sternfeld B, Huang M, ym. Changes in body composition and weight during the menopause transition. JCI Insight 2019;4(5): «PMID: 30843880»PubMed
2. Clayton GL, Soares AG, Kilpi F, ym. Cardiovascular health in the menopause transition: a longitudinal study of up to 3892 women with up to four repeated measures of risk factors. BMC Med 2022;20(1):299 «PMID: 35974322»PubMed
3. Grammatikopoulou MG, Nigdelis MP, Goulis DG. Weight gain in midlife women: understanding drivers and underlying mechanisms. Current Opinion in Endocrine and Metabolic Research, 2022;27, 100406
4. Ambikairajah A, Walsh E, Tabatabaei-Jafari H, ym. Fat mass changes during menopause: a metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 2019;221(5):393-409.e50 «PMID: 31034807»PubMed
5. Juppi HK, Sipilä S, Fachada V, ym. Total and regional body adiposity increases during menopause-evidence from a follow-up study. Aging Cell 2022;21(6):e13621 «PMID: 35509177»PubMed
6. Juppi HK, Sipilä S, Cronin NJ, ym. Role of Menopausal Transition and Physical Activity in Loss of Lean and Muscle Mass: A Follow-Up Study in Middle-Aged Finnish Women. J Clin Med 2020;9(5): «PMID: 32456169»PubMed
7. Critchlow AJ, Hiam D, Williams R, ym. The role of estrogen in female skeletal muscle aging: A systematic review. Maturitas 2023;178:107844 «PMID: 37716136»PubMed
8. Verma A, Malhotra A, Ranjan P, ym. A comprehensive evaluation of predictors of obesity in women during the perimenopausal period: A systematic review and narrative synthesis. Diabetes Metab Syndr 2024;18(1):102933 «PMID: 38181722»PubMed
9. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024
10. Cheng CC, Hsu CY, Liu JF. Effects of dietary and exercise intervention on weight loss and body composition in obese postmenopausal women: a systematic review and meta-analysis. Menopause 2018;25(7):772-782 «PMID: 29533366»PubMed
11. Foster-Schubert KE, Alfano CM, Duggan CR, ym. Effect of diet and exercise, alone or combined, on weight and body composition in overweight-to-obese postmenopausal women. Obesity (Silver Spring) 2012;20(8):1628-38 «PMID: 21494229»PubMed
12. Weidlinger S, Winterberger K, Pape J, ym. Impact of estrogens on resting energy expenditure: A systematic review. Obes Rev 2023;24(10):e13605 «PMID: 37544655»PubMed
13. Pontzer H, Yamada Y, Sagayama H, ym. Daily energy expenditure through the human life course. Science 2021;373(6556):808-812 «PMID: 34385400»PubMed
14. Bosy-Westphal A, Wolf A, Bührens F, ym. Familial influences and obesity-associated metabolic risk factors contribute to the variation in resting energy expenditure: the Kiel Obesity Prevention Study. Am J Clin Nutr 2008;87(6):1695-701 «PMID: 18541558»PubMed
15. Müller MJ, Heymsfield SB, Bosy-Westphal A. Are metabolic adaptations to weight changes an artefact? Am J Clin Nutr 2021;114(4):1386-1395 «PMID: 34134143»PubMed
16. Vogel B, Acevedo M, Appelman Y, ym. The Lancet women and cardiovascular disease Commission: reducing the global burden by 2030. Lancet 2021;397(10292):2385-2438 «PMID: 34010613»PubMed
17. Kannel WB, Hjortland MC, McNamara PM, ym. Menopause and risk of cardiovascular disease: the Framingham study. Ann Intern Med 1976;85(4):447-52 «PMID: 970770»PubMed
18. Mendelsohn ME, Karas RH. The protective effects of estrogen on the cardiovascular system. N Engl J Med 1999;340(23):1801-11 «PMID: 10362825»PubMed
19. Muka T, Oliver-Williams C, Kunutsor S, ym. Association of Age at Onset of Menopause and Time Since Onset of Menopause With Cardiovascular Outcomes, Intermediate Vascular Traits, and All-Cause Mortality: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Cardiol 2016;1(7):767-776 «PMID: 27627190»PubMed
20. Appiah D, Schreiner PJ, Demerath EW, ym. Association of Age at Menopause With Incident Heart Failure: A Prospective Cohort Study and Meta-Analysis. J Am Heart Assoc 2016;5(8): «PMID: 27468929»PubMed
21. Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39(2):504-18 «PMID: 19959603»PubMed
22. Maas AH, Franke HR. Women's health in menopause with a focus on hypertension. Neth Heart J 2009;17(2):68-72 «PMID: 19247469»PubMed
23. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 28.3.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
24. Derby CA, Crawford SL, Pasternak RC, ym. Lipid changes during the menopause transition in relation to age and weight: the Study of Women's Health Across the Nation. Am J Epidemiol 2009;169(11):1352-61 «PMID: 19357323»PubMed
25. Lisabeth L, Bushnell C. Stroke risk in women: the role of menopause and hormone therapy. Lancet Neurol 2012;11(1):82-91 «PMID: 22172623»PubMed
26. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 28.3.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
27. Slopien R, Wender-Ozegowska E, Rogowicz-Frontczak A, ym. Menopause and diabetes: EMAS clinical guide. Maturitas 2018;117():6-10 «PMID: 30314563»PubMed
28. de Mutsert R, Gast K, Widya R, ym. Associations of Abdominal Subcutaneous and Visceral Fat with Insulin Resistance and Secretion Differ Between Men and Women: The Netherlands Epidemiology of Obesity Study. Metab Syndr Relat Disord 2018;16(1):54-63 «PMID: 29338526»PubMed
29. Pirkola J, Pouta A, Bloigu A, ym. Prepregnancy overweight and gestational diabetes as determinants of subsequent diabetes and hypertension after 20-year follow-up. J Clin Endocrinol Metab 2010;95(2):772-8 «PMID: 19952227»PubMed
30. Janssen I, Powell LH, Crawford S, ym. Menopause and the metabolic syndrome: the Study of Women's Health Across the Nation. Arch Intern Med 2008;168(14):1568-75 «PMID: 18663170»PubMed
31. Gurka MJ, Vishnu A, Santen RJ, ym. Progression of Metabolic Syndrome Severity During the Menopausal Transition. J Am Heart Assoc 2016;5(8): «PMID: 27487829»PubMed
32. Brand JS, van der Schouw YT, Onland-Moret NC, ym. Age at menopause, reproductive life span, and type 2 diabetes risk: results from the EPIC-InterAct study. Diabetes Care 2013;36(4):1012-9 «PMID: 23230098»PubMed
33. LeBlanc ES, Kapphahn K, Hedlin H, ym. Reproductive history and risk of type 2 diabetes mellitus in postmenopausal women: findings from the Women's Health Initiative. Menopause 2017;24(1):64-72 «PMID: 27465714»PubMed
34. Sagelv EH, Emaus N, Evensen E, ym. Acquisition of peak bone mass in a Norwegian youth cohort: longitudinal findings from the Fit Futures study 2010-2022. Arch Osteoporos 2024;19(1):58 «PMID: 38960953»PubMed
35. Weaver CM, Gordon CM, Janz KF, ym. The National Osteoporosis Foundation's position statement on peak bone mass development and lifestyle factors: a systematic review and implementation recommendations. Osteoporos Int 2016;27(4):1281-1386 «PMID: 26856587»PubMed
36. Sirola J, Kröger H, Honkanen R, ym. Risk factors associated with peri- and postmenopausal bone loss: does HRT prevent weight loss-related bone loss? Osteoporos Int 2003;14(1):27-33 «PMID: 12577182»PubMed
37. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 28.3.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
38. GBD 2019 Fracture Collaborators. Global, regional, and national burden of bone fractures in 204 countries and territories, 1990-2019: a systematic analysis from the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet Healthy Longev 2021;2(9):e580-e592 «PMID: 34723233»PubMed
39. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Helsinki: PunaMusta Oy, 2020