Toimintakyvyn arvioiminen autismikirjon häiriössä
Yleistä
Toimintakyky voidaan määritellä yksilön fyysisiksi, psyykkisiksi ja sosiaalisiksi edellytyksiksi toimia ja osallistua arkeen sekä selviytyä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä tehtävistä omassa elinympäristössään. Toimintakyky on ihmisen, toimintaympäristön ja tehtävien välinen kokonaisuus. Toimintakyky ei ole pysyvä vaan vaihtelee tilanteen ja ympäristön mukaan ja voi heikentyä tai vahvistua muun muassa kuntoutuksen tai tukitoimien myötä «International Classification of Diseases, Eleventh Revision (ICD-11), World Health Organization (WHO) 2019/2021 https://icd.who.int/browse11. Licensed under Creative Commons Attribution-NoDerivatives »1, «ICF-International Classification of Functioning, (WHO 2001). ICF Checklist for International Classification of Functioning, disability and Health»2.
Miksi toimintakyvyn arviointi on tärkeää
Toimintakyvyn arviointi on keskeistä, kun
- tunnistetaan autismikirjon häiriön piirteitä
- arvioidaan oireiden haitta-astetta
- suunnitellaan jatkotutkimuksia
- tehdään diagnostista tutkimusta
- arvioidaan tuen ja kuntoutuksen tarvetta.
Autismikirjon häiriön vaikutus toimintakykyyn vaihtelee yksilöllisesti erityispiirteiden profiilin ja voimakkuuden, mahdollisen monihäiriöisyyden sekä ympäristön tukitoimien riittävyyden mukaan.
Toimintakykyä olisi pyrittävä arvioimaan yksilön tuen tarpeen ja tukikeinojen määrittämiseksi.
Sekä ICD-11- (WHO 2021) «International Classification of Diseases, Eleventh Revision (ICD-11), World Health Organization (WHO) 2019/2021 https://icd.who.int/browse11. Licensed under Creative Commons Attribution-NoDerivatives »1 että DSM-5-luokituksessa (APA 2013) «DSM-5, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, fifth Edition. American Psychiatric Association 2013 »4 toimintakyvyn heikentyminen on yksi autismikirjon häiriön diagnostisista kriteereistä:
- ICD-11-luokituksessa autismikirjon häiriö -diagnoosi edellyttää, että piirteet aiheuttavat toimintakyvyn heikentymistä jollain toiminta-alueella: henkilökohtainen, perhe, sosiaalinen, oppimisympäristö, ammatillinen tai jokin muu tärkeä toiminta-alue.
- Lisäksi oireiden on oltava henkilön toiminnassa kaikissa tilanteissa havaittavissa oleva yleinen piirre, vaikka ne voivat vaihdella sosiaalisen, koulutuksellisen tai muun kontekstin mukaan.
- ICD-11 ei kuitenkaan ohjeista tarkasti, miten toimintakyvyn heikentymistä tulisi arvioida.
- DSM-5 kuvaa häiriön vaikeusasteen ja tuen tarpeen kahdella tasolla, sekä sosiaalisen kommunikaation että toistavan käyttäytymisen osa-alueilla.
Toimintakyvyn arvioinnissa huomioitavia asioita
Samanaikaishäiriöt (esim. kehitysvammaisuus, psyykkinen oireilu, ADHD, oppimisvaikeudet, somaattiset sairaudet, psykiatriset häiriöt) voivat merkittävästi heikentää toimintakykyä.
Ympäristön tuki, rakenteet ja mukautukset ovat keskeisiä toimintakyvyn ylläpitämisessä ja vahvistamisessa.
Henkilöllä voi olla autismikirjon häiriön piirteitä myös ilman toimintakyvyn heikkenemistä. Tällöin kyse ei ole lääketieteellistä hoitoa tai kuntoutusta edellyttävästä häiriöstä.
On kuitenkin tärkeää tunnistaa ne henkilöt, jotka hyötyvät autismikirjon häiriön diagnostisesta prosessista, tuesta tai kuntoutuksesta.
Arjen tukitoimia voidaan järjestää myös ilman autismikirjon häiriön diagnoosia.
Ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus voivat merkittävästi vaikuttaa toimintakykyyn ja osallisuuteen. Toimintakyky voi vaihdella muun muassa arkiympäristön kuormittavuuden, tukitoimien riittävyyden ja vireystilan mukaan. Toimintakyvyn turvaaminen edellyttää esteettömyyttä ja kohtuullisia mukautuksia.
Autismikirjon henkilön kykyprofiili ja toimintakyky voivat olla epätasaisia: esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot voivat olla heikot, vaikka kognitiivinen kapasiteetti olisi hyvä.
Toimintakyvyn arvioinnin kohteet
Autismikirjon häiriötä epäiltäessä tai diagnoosiprosessissa tulee arvioida ydinoireiden (sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuksien sekä toistavan käyttäytymisen) vaikutusta toimintakykyyn vähintään seuraavilla osa-alueilla «International Classification of Diseases, Eleventh Revision (ICD-11), World Health Organization (WHO) 2019/2021 https://icd.who.int/browse11. Licensed under Creative Commons Attribution-NoDerivatives »1, «ICF-International Classification of Functioning, (WHO 2001). ICF Checklist for International Classification of Functioning, disability and Health»2:
- henkilökohtainen toiminta (itsestä huolehtiminen)
- toiminta perhe-elämässä
- sosiaalinen toiminta
- koulutuksellinen tai ammatillinen toiminta, opiskelu, työelämä
- muu henkilölle merkityksellinen toiminta.
ICF-luokitus (International Classification of Functioning, WHO) avaa toimintakyvyn käsitteen laajasti kuvaten toimintakykyä biopsykososiaalisesta ja kokonaisvaltaisesta näkökulmasta.
ICF-ydinlistaa voidaan hyödyntää laaja-alaisessa toimintakyvyn arvioinnissa ja ympäristön tukitoimien suunnittelussa «https://icf-core-sets.org/fi/page0.php»1.
Vaikka autismikirjon häiriön ydinoireet ovat suhteellisen pysyviä, niiden vaikutus toimintakykyyn vaihtelee elämänvaiheiden mukaan. Erityisen kuormittavia voivat olla nivelvaiheet, kuten
- koulun aloittaminen
- murrosikä
- siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään
- muutto pois lapsuudenkodista
- perheen perustaminen.
Arviointimenetelmiä:
- ABAS-3 (Adaptive Behavior Assessment System – 3) on arjen perustaitojen ja -toimintojen arvio 0–89-vuotiaille. ABAS-3-kyselylomakkeiden avulla arvioidaan päivittäisiä perustaitoja ja -toimintoja seuraavilla osa-alueilla: kommunikaatio, yhteisössä toimiminen, akateemiset taidot ja valmiudet, koti-, päiväkoti- tai kouluelämä, terveys ja turvallisuus, vapaa-aika, itsestä huolehtiminen, itseohjautuvuus, sosiaalisuus, työ (työelämässä olevat nuoret ja aikuiset) ja motoriikka (0–5-vuotiaat). Arvioinnin voi tehdä lapsen vanhempi, kasvattaja tai opettaja, aikuisen hyvin tunteva ihminen tai aikuinen itse. Menetelmään on kerätty kattava suomalainen normiaineisto 2–89-vuotiasta suomalaisista. Menetelmä on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä maksullisena Hogrefelta «ABAS-3-arviointimenetelmä ja autismikirjon häiriö»1.
- Aikuisiän toimintakyky autismikirjolla on autismikirjon aikuisille ja heidän kanssaan toimiville työntekijöille tarkoitettu opas toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen arviontiin ja tuen tarpeen sanoittamiseen. Autismiliiton julkaisema opas mukailee kansainvälistä ICF-luokitusta ja sen autismikirjon aikuisille kehitettyä ydinlistaa. Opas on saatavilla suomenkielisenä osoitteesta «https://autismiliitto.fi/wp-content/uploads/2021/11/Toimintakyky-aikuisialla.pdf»2 .
- CGAS (Children's Global Assessment Scale) «Shaffer D, Gould MS, Brasic J, ym. A children's global assessment scale (CGAS). Arch Gen Psychiatry 1983;40(11):1228-31 »6 on numeerinen asteikko alle 18‑vuotiaiden lasten ja nuorten yleisen toimintakyvyn arvioon. Toimintakykyä arvioidaan asteikolla 1–100. Menetelmää käytetään haastatellen / kliinikon täyttämänä. Menetelmä on maksutta saatavilla Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/pro/mittarit/c-gas-childrens-global-assessment-scale»3.
- FTF-R (Five to Fifteen-R) on vanhempien ja opettajien täytettäväksi tarkoitettu kyselylomake. Se on kehitetty kartoittamaan 5–17-vuotiaan lapsen tai nuoren neurokehityksen ja käyttäytymisen eri osa-alueita arjessa «Kadesjö B, Janols LO, Korkman M, ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl»7, «Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38():161-70 »8. Lomakkeessa kysytään myös, aiheuttaako lapsen toimintatapa arjessa ongelmia arjessa lapselle itselleen, perheelle, koulunkäynnille ja vapaa-ajanvietolle. Näissä kysymyksissä on neljä vastausvaihtoehtoa: Ei lainkaan – Vähän – Aika paljon – Erittäin paljon. Näitä kysymyksiä ei ole validoitu, mutta vastauksia voidaan hyödyntää osana kliinistä tiedonkeruuta arvioitaessa lapsen tai nuoren toimintakykyä. Lomake on saatavissa osoitteesta https://essence-in.com «https://essence-in.com»4.
- SDQ (Strengths and Difficulties Questionnaire) «Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45»3 on lyhyt lapsen käyttäytymistä kartoittava kysely 3–16-vuotiaille. Sillä arvioidaan lapsen oireita sekä oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään. SDQ-kyselyä voidaan hyödyntää yleisen toimintakyvyn arvioinnissa. Kyselyn täyttää vanhempi, opettaja tai yli 11-vuotias lapsi itse. SDQ on käännetty lukuisille kielille ja on saatavilla osoitteessa https://www.sdqinfo.org/ «https://www.sdqinfo.org/»5.
- Spiral on tavoitteen asettelun ja toimintakyvyn arvioinnin tukimenetelmä autismikirjon nuorille ja aikuisille. Materiaali löytyy Kuntoutussäätiön verkkosivuilta, ja se sisältää muun muassa kuvallisen tukimateriaalin sitä tarvitseville «https://hankkeet.kuntoutussaatio.fi/spiral/»6.
- Vineland-3 (Vineland Adaptive Behavior Scales - Third edition) «Sparrow SS, Cicchetti DV, Saulnier CA. Vineland Adaptive Behavior Scales, Third Edition (Vineland-3). San Antonio, TX: Pearson 2016»5 on haastattelumenetelmä arjen taitojen arviointiin lapsille, nuorille ja aikuisille. Vineland-3 on uusin versio haastattelumenetelmästä, jonka avulla arvioidaan muun muassa arjen kommunikaatio- ja omatoimisuustaitoja sekä sosiaalisia taitoja suhteessa ikäodotuksiin. Vineland-3 on saatavilla englannin- ja espanjankielisenä.
- WHODAS 2.0 (WHO Disability Assessment Schedule) ( «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tmi/article/tmm00160?toc=802599»7): Maailman terveysjärjestön (WHO) geneerinen terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmä aikuisille. WHODAS 2.0 perustuu toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) kuvauskohteisiin. Vastaajaa pyydetään arvioimaan terveydentilan vaikutuksia toimintakykyyn viimeisten 30 päivän aikana kuudella ICF:n osallistumisen aihealueella: ymmärtäminen ja kommunikointi, liikkuminen, itsestä huolehtiminen, ihmissuhteet, arjen toiminnot ja yhteisöllinen osallistuminen. Mittarista on saatavilla 12 ja 36 kysymyksen versiot, jotka voi täyttää potilas, omainen tai ammattilainen. WHODAS 2.0 on saatavilla useilla eri kielillä. Suomenkielinen WHODAS 2.0 on saatavilla maksutta TOIMIA-tietokannasta. Käyttäjän toivotaan tekevän ilmoituksen mittarin käytöstä Jamkin sivujen kautta «https://www.jamk.fi/fi/projekti/whodas-20/whodas-20-kayttoonotto»8.
| Alaluokan kuvaus | Alle kouluikäiset | 7–13-vuotiaat | Nuoret | Aikuiset |
|---|---|---|---|---|
| 1. Sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio | ||||
| Vuorovaikutus perheenjäsenten kanssa | Leikin ja vuorovaikutuksen vähäisyys, motivaatio taitojen harjoitteluun vähäinen | Haasteita vastavuoroisessa toiminnassa, esim. vuorottelun ja ohjeiden ymmärtämisen vaikeudet, leikin ja vuorovaikutuksen vähäisyys, sosiaalisiin väärinymmärryksiin liittyvät konfliktit | Konfliktit perheen kanssa kuormituksen kasvaessa, haasteet itsenäistymisessä | Itsenäistyminen, lapsuudenkodista irtautuminen ja perhesuhteiden säätely voi olla vaikeaa |
| Vuorovaikutus ystävien ja tuttavien kanssa | Motivaatio yhteisleikkeihin ja osallistumiseen on vähäinen, lapsi jää ulkopuolelle | Kaverisuhteiden muodostamisen ja ylläpidon haasteet, väärinymmärryksiin liittyvät konfliktit, vetäytyminen ja kuormittuminen sosiaalisista tilanteista, yksinäisyys | Sosiaalisen verkoston kapea-alaisuus, yksinäisyys, kuormittuminen sosiaalisissa tilanteissa | Sosiaalinen eristäytyminen tai rajallinen sosiaalinen verkosto, yksinäisyys, kuormittuminen sosiaalisissa tilanteissa |
| Puhuminen ja keskustelu | Poikkeava puheen kehitys vaikeuttaa kommunikaatiota, voi aiheuttaa väärinymmärrystä sosiaalisissa tilanteissa, ei ymmärrä muita eikä tule itse ymmärretyksi | Keskustelun aloitus, ylläpito ja vuorottelu haastavaa, voi johtaa vetäytymiseen sosiaalisissa tilanteissa/suhteissa, ei tule ymmärretyksi eikä ymmärrä toisia | Keskustelun aloitus, ylläpito ja vuorottelu haastavaa, voi johtaa vetäytymiseen sosiaalisissa tilanteissa/suhteissa, ei tule ymmärretyksi eikä ymmärrä toisia | Kommunikaatiotyyli voi olla suora, rajoittunut tai muodollinen, jumittuminen tiettyihin puheenaiheisiin |
| 2. Toistava ja joustamaton käyttäytyminen, aistit | ||||
| Havaitsemisen toiminnot (aistit) | Ääniin, koskettamiseen, liikkeeseen tai muihin aistiärsykkeisiin yli- tai aliherkästi reagoiminen, aistimusten vältteleminen tai niihin hakeutuminen | Aistisäätelyn vaihtelu arjessa ja koulussa vaikeuttaa osallistumista ja kuormittaa | Aistikuorma voi lisätä kuormitusta | Tarve hallita ympäristön ärsykkeitä esim. työssä, mukautusten tarve työelämässä, aistikuorma voi lisätä uupumusta |
| Vaativammat kognitiiviset toiminnot (joustavuus) | Siirtymätilanteiden vaikeus, konfliktit lähi-ihmisten kanssa | Joustamattomuus rutiinien tai suunnitelmien, muutoksissa, ennakoimattomuus kuormittaa arjessa | Muutosten ja vaatimusten kasvu korostaa vaikeutta | Ennakoimattomuus ja erilaiset muutokset kuormittavat arjessa ja työelämässä |
| Rutiinit ja tottumukset | Muutokset arjessa ja rutiineissa vaikeita, tuen tarve toimintojen etenemisessä, jumiutuminen toistavaan toimintaan | Muutosten sieto heikkoa, jumiutuminen toistavaan toimintaan, tuen tarve toimintojen etenemisessä | Omat rutiinit tukevat toimintakykyä Tuen tarve toimintojen etenemisessä, muutosten sieto heikkoa | Rutiinien poikkeamat voivat heikentää työ- ja sosiaalista toimintaa |
| 3. Oppiminen ja tehtävien suorittaminen ICF-alue: Oppiminen, tarkkaavuus (d1 ja d2) | ||||
| Monimutkainen tarkkaavuus | Siirtymätilanteiden ja toiminnoissa etenemisen vaikeus | Usean vaiheen ohjeiden noudattaminen haastavaa, toiminnoissa etenemisen vaikeus | Useiden tehtävien hallinta ja moniosaisten ohjeiden noudattaminen kuormittavaa | Useiden tehtävien samanaikainen suoritus ja moniosaisten ohjeiden noudattaminen vaikeaa työssä ja arjessa |
| Oppiminen | Epätasainen kehitys, vahvat erityiskiinnostukset rajoittavat toimintaa ja hidastavat laaja-alaista oppimista ja kehitystä | Hyvä oppimiskyky kiinnostuksen kohteissa, muilla alueilla hidastunutta, vaikeus hahmottaa olennaista ja kokonaisuuksia | Itselle merkitykselliset aihepiirit korostuvat | Akateeminen/ammatillinen kyvykkyys voi olla vahva mutta kapea-alainen |
| Oppimisen soveltaminen | Opittujen taitojen yleistämisen vaikeus | Opittujen taitojen soveltaminen eri tilanteissa vaihtelee | Teorian siirtäminen käytäntöön voi olla vaikeaa | Taitojen soveltaminen vaihtelee, vaikuttaa työssä suoriutumiseen |
| Päätöksenteko | Ikätason mukaista tukea tarvitaan | Valinnanvaran laajuus aiheuttaa stressiä | Päätöksenteko hidasta, epävarmuus korostuu | Päätöksenteko erityisesti paineisissa tilanteissa vaikeaa |
| 4. Fyysisen ja henkilökohtaisen arjen taidot | ||||
| Henkilökohtainen huolenpito ja arjen taidot | Motoriset ja aistisäätelyn haasteet hidastavat ja vaikeuttavat taitojen oppimista | Oma-aloitteisuus ja itsenäisen suoriutumisen tarve voi olla vähäistä, tarve ohjaaville rakenteille (esim. kuvaohjaus), tarve itsenäisen suoriutumisen tukemiseen | Tarve itsenäisen suoriutumisen tukemiseen, tarve ylläpitää tiettyjä rutiineja | Tarve ylläpitää tiettyjä arjen rutiineja voi kuormittaa, vaikeus poiketa rutiineista, vaikeudet arjen taitojen omaksumisessa (kotityöt, ruuanlaitto, raha-asioiden hoito ja asioiminen, julkisilla liikennevälineillä matkustaminen) |
| Terveyden ylläpito | Unen tarpeen ja unirytmin poikkeavuus, haasteet syömisessä ja ruokailuissa, hammasterveyden ylläpidon vaikeudet | Unen tarpeen ja unirytmin poikkeavuus, haasteet syömisessä ja ruokailuissa, hammasterveyden ylläpidon vaikeudet, säätelemättömät rutiinit | Kyky/motivaatio oman terveyden seurantaan vaihtelee Hammasterveys | Hoitoon hakeutumisen vaikeus, terveydenhallinnan haasteet Yksipuolinen ruokavalio, hammasterveyden ylläpitämisen vaikeudet |
| 5. Opiskelu, työ ja yhteiskuntaan osallistuminen | ||||
| Koulunkäynti | Varhaiskasvatuksessa haasteita ryhmässä toimimisessa ja osallistumisessa | Koulussa ryhmässä oleminen ja toimintaan osallistuminen ovat kuormittavia | Opiskelu ja jatko-opintojen suunnittelu vaativat yksilöllisiä tukia, ryhmässä oleminen ja toimintaan osallistuminen ovat kuormittavia. | Alisuoriutuminen opinnoissa, koulutuspolku voi katketa ilman tukea |
| Työhön liittyvät taidot | - | - | Työelämään siirtyminen haastavaa, tuen tarve työnhaussa | Tuen tarve työnhaussa ja työllistymisessä, työhön perehdytyksessä ja muutoksiin sopeutumisessa, työssä pärjääminen riippuu mukautuksista |
| Yhteisöllinen osallistuminen, vapaa-aika | Leikkitaitojen rajoitteet, ryhmässä toimiminen ja toisten huomioiminen vaikeaa | Harrastuksiin ja sosiaaliseen toimintaan osallistuminen ryhmässä haastavaa, toisten huomioiminen vaikeaa | Sosiaalinen osallistuminen vähäistä ryhmässä, mielenkiinnon kohteet suuntaavat | Osallistuminen usein rajoittunutta ja valikoitunutta, riippuu ympäristön tuesta |
| 6. Ympäristötekijät | ||||
| Perheen tuki | Vanhempien ymmärrys ja tuki keskeistä päivittäisten rutiinien ja uusien taitojen oppimisessa | Tarve ymmärrykselle ja konkreettiselle ohjaukselle päivittäisten rutiinien ylläpitämiseksi | Konkreettinen tukeminen vaihtelevissa tilanteissa, arjen ympäristöjen ja toimintatapojen selventäminen | Läheisten tuki ja ymmärrys vähentää arjen kuormittavuutta |
| Koulun/työn palvelut ja mukautukset | Varhaiskasvatuksen ryhmä- ja lapsikohtaiset tukitoimet, ympäristön muokkaaminen, esim. aistikuormituksen vähentäminen | Koulun ryhmä- ja oppilaskohtaiset tukitoimet osallistumisen mahdollistamiseksi | Opinto-ohjaus ja vaatimusten ja toimintojen mukautukset | Työpaikan vaatimusten ja mukautusten vaikutus suoriutumiseen on suuri |
| Ympäristön äänet ja ärsykkeet | Aistikuorma ja ympäristön järjestelyt vaikuttavat voimakkaasti suoriutumiseen ja osallistumiseen | Suuri luokkakoko ja meluisat ympäristöt haittaavat suoriutumista ja osallistumista | Aistikuorma vaikeuttaa osallistumista | Aistikuorma vaikuttaa työhön ja osallistumiseen |
| Ikäryhmä | Perusterveydenhuollon arviointimenetelmät | Erikoissairaanhoidon arviointimenetelmät | Mihin ICF‑osa-alueisiin liittyy |
|---|---|---|---|
| Alle kouluikäiset |
|
| d1 Oppiminen d2 Tehtävät d3 Kommunikaatio d4 Henkilökohtainen huolenpito d7 Sosiaalinen vuorovaikutus |
| Kouluikäiset 7–13 v |
|
| d1 Oppiminen d8 Koulunkäynti d7 Sosiaalinen osallistuminen b Kognitiiviset ja aistitoiminnot |
| Nuoret |
|
| d2 Suoritukset d7 Yhteisöllinen osallistuminen d8 Opiskelu b164 Toiminnanohjaus |
| Aikuiset |
|
| d850 Työhön osallistuminen d620 Kotitaloustehtävät d760 Ihmissuhteet b156 Aistit, b164 Toiminnanohjaus |
Kirjallisuutta
- International Classification of Diseases, Eleventh Revision (ICD-11), World Health Organization (WHO) 2019/2021 https://icd.who.int/browse11. Licensed under Creative Commons Attribution-NoDerivatives 3.0 IGO licence (CC BY-ND 3.0 IGO)
- ICF-International Classification of Functioning, (WHO 2001). ICF Checklist for International Classification of Functioning, disability and Health
- Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45
- DSM-5, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, fifth Edition. American Psychiatric Association 2013
- Sparrow SS, Cicchetti DV, Saulnier CA. Vineland Adaptive Behavior Scales, Third Edition (Vineland-3). San Antonio, TX: Pearson 2016
- Shaffer D, Gould MS, Brasic J, ym. A children's global assessment scale (CGAS). Arch Gen Psychiatry 1983;40(11):1228-31 «PMID: 6639293»PubMed
- Kadesjö B, Janols LO, Korkman M, ym. The FTF (Five to Fifteen): the development of a parent questionnaire for the assessment of ADHD and comorbid conditions. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 3():3-13 «PMID: 15692877»PubMed
- Lambek R, Trillingsgaard A. Elaboration, validation and standardization of the five to fifteen (FTF) questionnaire in a Danish population sample. Res Dev Disabil 2015;38():161-70 «PMID: 25590170»PubMed
