Fysioterapiasuositukset kokonaisuudessaan

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus

Hyvä fysioterapiakäytäntö

Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry:n asettama työryhmä
Satu Havulinna (Pajala), Maarit Piirtola, Saija Karinkanta, Tiina Pitkänen, Anne Punakallio, Sanna Sihvonen, Jyrki Kettunen ja Hanna Häkkinen

26.10.2017

Lukijalle

Suomen Fysioterapeutit käynnisti Hyvä fysioterapiakäytäntö -hankkeen vuonna 2004. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia sekä toimia tiiviissä yhteistyössä eri verkostojen kanssa kuntoutuksen ja fysioterapian näkyvyyden lisäämiseksi (Käypä hoito, Kela, THL). Tavoitteena on fysioterapian vaikuttavuuden ja tehokkuuden paraneminen edistämällä tieteelliseen näyttöön perustuvaa fysioterapiakäytäntöä ja näyttöön perustuvan tiedon käyttöön ottoa sekä yhtenäistää valtakunnallista fysioterapiakäytäntöä. Hyvä fysioterapiakäytäntö on toimintatapa, jossa yhdistyvät näyttöön perustuvat työkäytännöt, organisaation toiminnan ja fysioterapeuttien osaamisen kehittäminen.

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuosituksen ensimmäinen määräaikaispäivitys perustuu järjestelmällisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, on arvioitu taulukon mukaan. Samoja näytön asteen tasoja käytetään kuvaamaan tilannetta, jossa tutkimukset osoittavat tutkitun menetelmän vaikuttavuuden tai tilannetta, jossa tutkimukset osoittavat, että kyseinen menetelmä ei ole vaikuttava. Tekstissä olevien suosituslauseiden lopussa on näytön astetta kuvaava kirjain (A–D), ks. taulukko «Näytön asteen luokitus fysioterapiasuosituksissa (lähde: Komulainen J, Honkanen M, Malmivaara A, Sipilä R. Hoitosuositustyöryhmien käsikirja: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012.)...»1. Näytönastekatsaukset löytyvät erillisenä liitteenä.

`Taulukko 1.` Näytön asteen luokitus fysioterapiasuosituksissa (lähde: Komulainen J, Honkanen M, Malmivaara A, Sipilä R. Hoitosuositustyöryhmien käsikirja: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012.)
NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN FYSIOTERAPIASUOSITUKSISSA
Koodi	Näytön aste	Selitys
A	Vahva tutkimusnäyttö	Useita menetelmällisesti tasokkaita⁽¹⁾ tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset.
B	Kohtalainen tutkimusnäyttö	Tasokkaita tutkimuksia on vain yksi tai tasokkaita tutkimuksia on useita, mutta tuloksissa on vähäistä ristiriitaa tai useita kelvollisia ⁽²⁾ tutkimuksia, joiden tuloksissa ei ole systemaattista virhettä ja tulokset samansuuntaiset.
C	Niukka tutkimusnäyttö	Tasokkaita tutkimuksia on vain yksi tai tasokkaita tutkimuksia on useita, mutta tuloksissa on vähäistä ristiriitaa tai useita kelvollisia ⁽²⁾ tutkimuksia, joiden tuloksissa ei ole systemaattista virhettä ja tulokset samansuuntaiset.
D	Hyvin heikko tutkimusnäyttö	Kliinisiä tutkimuksia ei ole olemassa tai ne ovat menetelmällisesti heikkoja ⁽³⁾. Arvio perustuu pääosin kliiniseen kokemukseen ja osaamiseen.
⁽¹⁾Tasokas = tutkimusasetelma soveltuu tutkittavaan ongelmaan ja tuloksen piste-estimaatti (esim. systolisen verenpaineen muutoksen keskiarvo) on uskottava eli harhan riski on pieni ⁽²⁾ Kelvollinen = asetelma soveltuu tutkittavaan ongelmaan ja piste-estimaatti on kohtalaisen uskottava eli harhan riski on kohtalainen ⁽³⁾Heikko = asetelma ei riittävästi sovellu tutkittavaan ongelmaan tai piste-estimaatti ei ole uskottava eli harhan riski on suuri

Tekstissä on viitattu myös yksittäisten tutkimusten tuloksiin sekä muihin kirjallisuuslähteisiin, jotka on merkitty tekstiin viitenumeroin. Viiteluettelo on suositustekstin lopussa. Järjestelmällinen kirjallisuushaku on tehty vuoden 2009 alusta vuoden 2015 lokakuun alkuun julkaistuista tutkimuksista PubMed, Cinahl, Cochrane, Pedro, Sport, Dare tietokannoista. Haku on tehty Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Hoitosuositustyöryhmien käsikirjan mukaan «Komulainen J, Honkanen M, Malmivaara A, Sipilä R. ...»1. Lisäksi on hyödynnetty yksittäisiä, vuosina 2016–17 julkaistuja, tasokkaita tutkimuksia ja selvityksiä. Hakustrategia on saatavissa työryhmältä. Koko suositus ja näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavilla osoitteesta www.suomenfysioterapeutit.fi «http://www.suomenfysioterapeutit.fi»1.

Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein ja julkaistaan elektronisina (www.suomenfysioterapeutit.fi «http://www.suomenfysioterapeutit.fi»1), päivitystiivistelmät julkaistaan Fysioterapia-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa.

Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää liiton toimistolle www.suomenfysioterapeutit.fi «http://www.suomenfysioterapeutit.fi»1 tai osoitteeseen Suomen Fysioterapeutit, Rautatieläisenkatu 6 B, 00520 Helsinki.

VASTUUN RAJAUS

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus on parhaiden asiantuntijoiden laatima yhteenveto kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn vaikuttavuudesta. Se ei korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Keskeinen sanoma

Kaatumisen vaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen ja ehkäisytoimien suunnittelu sekä toteutus on moniammatillista yhteistyötä.
Kaatumisia ja kaatumisvammoja voidaan ehkäistä sekä moni- että yksiosaisilla ohjelmilla.
Fysioterapeutin ammattitaitoa tarvitaan kaatumisten ehkäisytoiminnassa erityisesti liikkumis- ja toimintakyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja parantamisessa. Fysioterapeutilla on lisäksi keskeinen rooli liikuntaharjoittelun suunnittelussa, soveltamisessa, toteutuksessa tai toteutuksen koordinoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa.
Kotona asuvien iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä olennaista on monipuolinen liikuntaharjoittelu. Harjoittelun osana pitää aina olla tasapainoa parantavia ja lihasvoimaa lisääviä harjoitteita.
Yksilöllisesti suunnitellut ja toteutetut asumisen ja elinympäristön muutostyöt ovat tärkeä osa kaatumisten ehkäisyä korkeassa kaatumisvaarassa olevilla iäkkäillä.
Pitkäaikais- tai sairaalahoidossa olevien iäkkäiden kaatumisia voidaan parhaiten ehkäistä yksilöllisiin vaaratekijöihin kohdennetuilla, useampia ehkäisytoimia ja liikuntaharjoittelua sisältävällä ohjelmalla.
Tutkimusnäyttö neurologisten potilaiden ja muistisairaiden iäkkäiden kaatumisten ehkäisystä on toistaiseksi puutteellista.

Tiivistelmä

Kaatumiset ovat yleisiä, sillä joka kolmas 65 vuotta täyttänyt ja joka toinen 80 vuotta täyttänyt henkilö kaatuu vuosittain. Kaatumisista joka toinen aiheuttaa jonkinasteisen vamman ja kaatumisen seurauksena yli 1 000 iäkästä henkilöä kuolee vuosittain. Kaatuminen voi myös aiheuttaa tai lisätä kaatumispelkoa, mikä rajoittaa liikkumista ja heikentää toimintakykyä.
Iäkkäät naiset kaatuvat miehiä useammin, mutta miehet menehtyvät kaatumisissa saatuihin vammoihin naisia useammin.
Kaatumiset aiheutuvat monista tekijöistä. Kaatumisen vaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen ja kaatumisten ehkäisytoimet tulee suunnitella sekä toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä.
Kaatumisvaaran arvioinnissa käytettävistä mittareista kaatumisten ennustajina tarvitaan lisää tietoa.
Kaatumisia ja kaatumisvammoja voidaan ehkäistä yksiosaisilla tai moniammatillisesti toteutetuilla moniosaisilla ohjelmilla.
Fysioterapeutin ammattitaitoa tarvitaan kaatumisten ehkäisyssä erityisesti liikkumisen- ja toimintakyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja parantamisessa. Fysioterapeutilla on lisäksi keskeinen rooli liikuntaharjoittelun suunnittelussa, soveltamisessa, toteutuksessa tai toteutuksen koordinoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa.
Kotona asuvien iäkkäiden, joilla on korkeintaan alkavaa tai vähäistä toimintakyvyn tai kognition heikkenemistä, kaatumisia ja kaatumisvammoja voidaan tehokkaimmin ehkäistä monipuolisella liikuntaharjoittelulla. Harjoittelun tulee aina sisältää tasapainoa parantavia ja lihasvoimaa lisääviä harjoitteita. Harjoittelu voi tapahtua joko yksin tai ryhmässä. Liikuntaharjoittelun tulee olla yksilöllistä, säännöllistä, haastavaa ja nousujohteista. Puolen vuoden ajan kaksi tuntia viikossa tehdyllä harjoittelulla voidaan jo vähentää kaatumisia, mutta harjoittelun tulee jatkua myös tämän jälkeen. Harjoitteluohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava henkilön toiminta- ja suorituskyvyssä iän myötä tapahtuvat muutokset.
Kaatumisen vaaratekijät tulee kartoittaa säännöllisesti ja ehkäisytoimet tulee valita yksilöllisesti iäkkäille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai joilla on muistisairaus. Näillä henkilöillä harjoittelun turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Liikuntaharjoittelu saattaa vähentää kaatumisten ja kaatumisvammojen määrää myös osteoporoosia tai sen esiastetta sairastavilla iäkkäillä naisilla.
Yksilöllisesti suunnitellut ja toteutetut asumisen ja ympäristön muutostyöt ovat tärkeä osa kaatumisten ehkäisyä korkeassa kaatumisvaarassa olevilla iäkkäillä.
Kenkien liukuesteet saattavat vähentää talvella ulkona tapahtuvia kaatumisia ja kaatumisvammoja iäkkäillä henkilöillä.
Pitkäaikais- tai sairaalahoidossa olevien iäkkäiden kaatumisia voidaan parhaiten ehkäistä useisiin vaaratekijöihin kohdennetuilla ja yksilöllisesti suunnitelluilla interventioilla. Ohjelman tulee sisältää liikuntaharjoittelua.
Iäkkäillä, joiden toimintakyky on heikko, liikuntaharjoittelu toteutetaan pienryhmissä, jotta harjoittelijoiden yksilölliset tarpeet voidaan huomioida ja varmistaa harjoittelun turvallisuus.
Kotona asuvien iäkkäiden, joilla on muistisairaus, kaatumisia voidaan vähentää yksilöllisesti suunnitellulla liikuntaharjoitelulla. Harjoittelu voidaan toteuttaa koti- tai ryhmäharjoitteluna.
Liikuntaharjoittelu ja moniosaiset, yksilölliset ehkäisyohjelmat saattavat vähentää kaatumisia ja lonkkamurtumia iäkkäillä, jotka ovat pitkäaikaishoidossa ja joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus.
Iäkkäiden, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus, tehokkaista kaatumisten ehkäisymenetelmistä tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Tutkimusnäyttö neurologisten potilaiden kaatumisten ehkäisystä on puutteellista.

Lyhenteet ja terminologia

Gerastenia

Gerastenialla (entinen termi hauraus-raihnausoireyhtymä [HRO]) tarkoitetaan useiden elinjärjestelmien toiminnan heikentymisestä ja reservien hiipumisesta aiheutuvaa oireyhtymää, joka nivoutuu osin päällekkäin monisairastavuuden ja toimintakyvyn laskun kanssa. Sitä potevien stressinsietokyky on heikentynyt, minkä vuoksi infektio tai uusi lääke voi romahduttaa elimistön tasapainon ja lisätä näin kuoleman vaaraa. Kliinistä kuvaa luonnehtivat eriasteisina tahaton laihtuminen, subjektiivinen uupumus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hitaus ja lihasheikkous «Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R ym. Vanhuk...»2.

HR (Hazard ratio)

Riskitiheyksien suhde. Elossa olo -tutkimuksissa käytetty suhteellisen riskin mitta, joka lasketaan: HR = (O1/E1) / (O2/E2), missä O1 ja O2 ovat tarkasteltavaan tapahtumaan päätyneiden henkilöiden lukumäärät vertailtavissa ryhmissä 1 ja 2. Vastaavasti E1 ja E2 ovat odotusarvot näille lukumäärille. HR = 1 tarkoittaa sitä, että riski päätyä tarkasteltavaan tapahtumaan on yhtä suuri kummassakin ryhmässä.

IKINÄ -opas

Iäkkäiden kaatumisten ja tapaturmien ehkäisyn opas «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3.

IRR (Incidence rate ratio)

Ilmaantuvuustiheyksien suhde. Suhdeluku kertoo altisteen tehosta. IRR lasketaan kaavalla: IRR = (ilmaantuvuus altistuneilla) / (ilmaantuvuus altistumattomilla). Mikäli IRR < 1, niin altisteella (esimerkiksi interventio) on suojaava vaikutus.

ITT- analyysi (Intention-to-treat analysis)

Hoitoaikeen mukainen analyysi on kliinisissä kokeissa käytetty menettelytapa, missä kaikki satunnaistetut potilaat otetaan mukaan analyysiin riippumatta siitä, ovatko he mahdollisesti keskeyttäneet tutkimuksen tai edes aloittaneetkaan sitä. Sillä pyritään välttämään hoitomyöntymättömyydestä ("non-compliance") tai muista syistä kokeesta poispudonneista potilaista ("dropouts") mahdollisesti aiheutuvaa harhaa tutkimuksen lopputuloksiin.

Kaatumisklinikka

Klinikalla terveydenhuollon tiimi (esim. terveydenhoitaja, fysioterapeutti ja lääkäri) ensin laaja-alaisesti kartoittaa iäkkään kaatumisvaaran sekä kaatumisvaaraa lisäävät tekijät. Sen jälkeen tiimi suunnittelee yhdessä iäkkään kanssa yksilöllisen kaatumisten ehkäisyohjelman. Ehkäisyohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan. Ehkäisyohjelmaa päivitetään tarvittaessa. Suomessa kaatumisklinikkatoimintaa on ainakin Lahdessa, Tampereella ja Kotkassa.

Meta-analyysi (Meta-analysis)

Analyysi, joka tehdään kahden tai useamman samaa ongelmaa tarkastelevan tutkimuksen tulosten pohjalta. Tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä, jotka olisivat luotettavampia kuin mihin yksittäisissä tutkimuksissa on päädytty. Tavoitteena on analysoida lisäksi yksittäisten tutkimustulosten välistä vaihtelua. Meta-analyysi perustuu systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Meta-analyysi pyrkii tuottamaan yhdistetyn arvion lopputulosmuuttujasta, esim. hoidon tehokkuudesta.

MMSE (Mini Mental State Examination)

MMSE on testi, jolla voidaan karkeasti arvioida henkilön mahdollista kognitiivista eli muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä «Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. "Mini-mental ...»4.

NNT -luku (Number needed to treat)

Vertailevissa interventiotutkimuksissa vaikutuksen arvioimiseen käytetty mitta, joka kuvastaa sitä, kuinka monta potilasta tarvitsee hoitaa, jotta vältettäisiin tapahtuma (esim. kaatuminen tai kaatumisvamma), mikä ilman interventiota tapahtuisi. NNT-luku lasketaan kaavalla: NNT = 1 / (riski2 – riski1), missä riski2 on tapahtuman riski vertailuryhmässä ja riski1 vastaavasti tapahtuman riski hoitoryhmässä. Tehokas ja edullisen hoito = NNT-luku on mahdollisimman lähellä ykköstä. Negatiivinen NNT-luku, "hoitohaittaluku" tarkoittaa, että hoito/ interventio on haitallinen.

OR (Odds ratio)

Ristitulosuhde (eli vetosuhde tai kerroinsuhde tai vedonlyöntikertoimien suhde) liittyy suhteellisten osuuksien ja todennäköisyyksien kuvaamiseen ja vertailuun. Mittaa käytetään etenkin tapaus-verrokki-tutkimusasetelmassa taudin ja altisteen välistä yhteyttä arvioitaessa: OR = ("odds" altistuneille) / ("odds" altistumattomille). OR=1 merkitsee, ettei ole riippuvuutta.

RCT* (Randomized controlled trial)

Satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus (= tutkimuksessa osallistujat on arvottu joko interventioryhmään tai vertailuryhmään). Satunnaistaminen on kokeellisissa tutkimuksissa käytetty menetelmä, jonka tarkoituksena on tehdä vertailtavat ryhmät tausta- tai ennustetekijöiltään mahdollisimman samankaltaisiksi tutkimuksen alkaessa ja estää subjektiivisten tekijöiden vaikutus tutkimuksen lopputulokseen.

RM (Repetition maximum)

Suurin paino (kg), jonka pystyy nostamaan määriteltyjen toistomäärien aikana. esim. 1RM on yhden toiston maksimi. Käytetään harjoitteluvastuksen määrittelyyn (prosentteja yhden toiston maksimista; esim. 60–80 % 1RM).

RR (risk ratio, relative risk)

RR eli riskisuhde on seurantatutkimusasetelmissa käytetty vaaratekijän (altiste) ja tapahtuman (esim. kaatuminen) välisen yhteyden mitta. RR lasketaan kaavalla: RR = (riski altistuneilla) / (riski altistumattomilla). Riskisuhteen synonyymi on suhteellinen riski. Kun tautiriski on yhtä suuri kummassakin ryhmässä, niin RR=1. Jos RR>1, niin altiste lisää riskiä ja jos RR<1, niin altisteella on suojaava vaikutus.

RaR (Relative rate ratio)

Tapahtumatiheyksien suhde altiste ja ei-altisteryhmässä seuranta-aikana. Mikäli RaR ja sen 95 % luottamusvälit >1, lisää altiste riskiä tutkittavaan tekijään. Jos taas RaR ja sen 95 % luottamusvälit <1, altisteella on suojaava vaikutus.

Seulontatesti (Screening test)

Laboratorio- tai muu testi, jonka avulla pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka ovat merkkejä alkavasta sairaudesta tai jotka lisäävät alttiutta sairauksille tai esimerkiksi kaatumisille.

Systemaattinen katsaus (Systematic review)

Prosessi, jonka avulla tunnistetaan, valitaan, arvioidaan ja kuvataan yhtenäisellä tavalla samaa tutkimusongelmaa käsittelevät tutkimukset ja niiden keskeisimmät tulokset. Tietolähteenä käytetään yleensä suuria tutkimustietokantoja, kuten Cochrane-kirjastoa.

TOIMIA-tietokanta

Tietokanta, mikä sisältää tietoa toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista. Tietokanta sisältää mittareiden, mittausohjeiden lisäksi arvion mittarin soveltuvuudesta sekä asiantuntijoiden laatimia suosituksia että ohjeita toimintakyvyn mittaamisesta erilaisissa käyttötilanteissa «Toimia-tietokanta. ...»5.

TOIMIVA-testit

Iäkkään henkilön fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen suunniteltu testistö «Toimiva-testistö. ...»6.

To-Mi (Toimintakyvyn mittarit)

Toimintakyvyn mittarit -kansio on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokoama, hallinnoima ja päivittämä fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen liittyvä ohjekokonaisuus «To-Mi-kansio. ...»7.

Biostatistiikan lyhenteiden selventämisessä on käytetty hyväksi mm. Seppo Sarnan biostatistiikan sanastoa «Sarna Seppo. Kliinisen biostatistiikan kurssi / sa...»8 sekä Epidemiologian Englanti-Suomi-Englanti-Sanastoa «Läärä E, Luostarinen T, Hakulinen T, Lyytikäinen O...»9.

Määritelmiä

Kaatumisella tarkoitetaan odottamatonta tapahtumaa, jossa henkilö kaatumisen tai matalta putoamisen seurauksena päätyy lattialle, maahan tai alemmalle tasolle «Lamb SE, Jørstad-Stein EC, Hauer K ym. Development...»10.
Kaatumisvammalla tarkoitetaan kaatumisen seurauksena syntyvää vammaa (mustelma, haava, sijoiltaan meno, ruhje, murtuma, päävamma tms.).
Kognitiolla tarkoitetaan tiedonkäsittelyä. "Kognitiivisilla (tiedonkäsittelyn) oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ilmenevät tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymisenä. Erilaisia tiedonkäsittelyn osa-alueita ovat mm. tarkkaavuus, toiminnanohjaus, päättelytoiminnot, orientaatio, kielelliset toiminnot, muistitoiminnot, visuomotoriikka, motoriikka, sekä visuospatiaaliset ja visuokonstruktiiviset toiminnot «Hallikainen M, Paajanen T, Erkinjuntti T. Muistioi...»11.
Vammakaatumisella tarkoitetaan kaatumista, jonka seurauksena syntyy vamma (mustelma, haava, sijoiltaan meno, ruhje, murtuma, päävamma tms.)
Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan 65 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Askellusharjoittelussa henkilö tekee joko 1) yksittäisiä tai useita ennalta kerrottuja ja siten tahdonalaisia askelsarjaharjoitteita (volitional stepping) tai hän 2) joutuu reagoimaan askeltamalla ympäristön asettamaan haasteeseen (reactive stepping), kuten väistämään esteen tai reagoimaan horjuttamiseen askeltamalla. Ensimmäinen ei vaadi erityisiä välineitä ja on siten toteutettavissa erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Jälkimmäinen taas tapahtuu tyypillisesti liikuntalaboratorio-olosuhteissa.
Asumista ja elinympäristössä selviytymistä sekä osallistumista arvioivilla palveluilla tarkoitetaan asiakkaan / kuntoutujan selviytymisen arviointia kotielämässä ja muilla keskeisillä elämänalueilla yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja lähiyhteisön kanssa. Arviointi voidaan tehdä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.
Apuvälineellä tarkoitetaan välinettä, jonka tarkoituksena on asiakkaan toimintarajoitteiden vähentäminen ja toimintakyvyn edistäminen.
Apuvälinepalvelut sisältävät apuvälineen määrittelyn, välineiden sovituksen, luovutuksen omaksi tai käytettäväksi, käytön opetuksen ja seurannan sekä välineiden huollon.
Dual- ja multitasking -harjoitteilla tarkoitetaan tehtäviä tai toimia, joissa tehdään useita asioita yhtä aikaa, kuten esimerkiksi kävellessä kannetaan kahvikuppia ja/tai keskustellaan seuralaisen kanssa.
Elinympäristön (kodin) muutostöillä tarkoitetaan yksinkertaisten muutostöiden tekemistä ja seurantaa sekä toisaalta osallistumista asiantuntijana laajempien muutostöiden toteutukseen ja tuloksen arviointiin.
Liikuntaharjoittelulla tarkoitetaan aktiivisia ja toiminnallisia menetelmiä, joilla vaikutetaan asiakkaan / potilaan fyysisiin ominaisuuksiin sekä liikkumis- ja toimintakykyyn. Harjoitusmenetelminä käytetään lihasvoima-, lihasaktivointi- ja lihaskestävyysharjoittelua, kestävyyskuntoharjoittelua, nivelten liikkuvuutta lisääviä harjoitteita sekä motorisia taitoharjoitteita kuten kävely-, tasapaino- ja koordinaatioharjoittelua. Harjoittelussa voidaan käyttää apuna erilaisia laitteita tai välineitä ja harjoittelu voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä.
Moniosaisella ehkäisyohjelmalla (multiple-intervention) tarkoitetaan ohjelmaa, jossa jokaiselle osallistujalle on suositeltu vähintään kaksi kaatumisen / kaatumisvammojen ehkäisyyn tarkoitettua toimenpidettä. Toimenpiteet ovat kaikille osallistujille samat.
Moniosaisella, yksilöllisesti suunnitellulla ehkäisyohjelmalla (multifactorial intervention) tarkoitetaan ohjelmaa, jossa jokaiselle osallistujalle on suositeltu vähintään kaksi kaatumisten/ kaatumisvammojen ehkäisyyn tähtäävää toimenpidettä. Toimenpiteet on räätälöity osallistujan henkilökohtaisen riskiprofiilin / tarpeen mukaan.
Neuvonnalla tarkoitetaan terveyttä ja toimintakykyä tuottavien tai toimintarajoitteita ehkäisevien muutosten edistämistä sekä terveydelle että toimintakyvylle myönteisten asioiden tukemista. Ohjausta voidaan antaa henkilölle itselleen, hänen omaiselleen tai hoitohenkilökunnalle. Ohjaus voi olla sanallista, manuaalista tai ohjaaja voi näyttää liikkeen. Ohjausta voidaan antaa myös puhelimitse tai tietotekniikkaa hyödyntäen ja se voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmässä.
Yksiosaisella ehkäisyohjelmalla (single-intervention) tarkoitetaan toimenpidettä, jossa jokaiselle osallistujalle on suositeltu yksi kaatumisten / kaatumisvammojen ehkäisyyn tähtäävä toimenpide. Toimenpide tai suositus (esim. liikuntaharjoittelu tai kengän liukuesteen käyttö) on kaikille osallistujille sama.
Värähtelyharjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua, jota tehdään erityisellä harjoituslaitteella. Harjoittelija seisoo harjoittelulaitteen säännöllisesti värähtelevän levyn päällä ja joko seisoo paikallaan eri polvikulmilla tai tekee vaihtelevia liikkeitä (esim. kyykistyksiä, painonsiirtoja, varpaille nousuja). Laitetyypistä riippuen levy värähtelee joko ylös-alas suunnassa tai tekee keinulautamaista liikettä, jolloin levyn päät liikkuvat eri suuntiin. Levyn värähtelytaajuus ja sen liikelaajuus (amplitudi) määräävät harjoituksen voimakkuuden sen kokonaiskeston ohella. Tyypilliset harjoittelussa käytettävät levyn taajuudet ovat 10–50 Hz (10–50 värähtelyä sekunnissa) ja levyn liikelaajuudet alle yhdestä millimetristä useisiin millimetreihin. Yksittäisen harjoituksen kesto voi vaihdella minuutista useisiin minuutteihin joko jatkuvana tai jaksotettuna «Harri Sievänen. Henkilökohtainen tiedonanto 2.9.20...»12.
Progressiivisella harjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua, jossa harjoitteiden kuormitus tai vaikeusaste lisääntyy asteittain, harjoitusvaikutuksen saamiseksi. Progressiivisen harjoittelun periaatetta voidaan käyttää kaikenlaisessa harjoittelussa, mutta tyypillisesti se liitetään lihasvoiman lisäämiseen tähtäävään harjoitteluun. Tällöin harjoituksen aikana lihasvoimaa harjoitetaan vastustetusti ja vastuksen määrää jatkuvasti kasvattaen, jolloin kasvavan ärsykkeen johdosta lihavoima lisääntyy. Progressiota saadaan aikaiseksi myös mm. lisäämällä sarjoja ja toistoa tai siirtymällä isojen lihasryhmien harjoittamisesta pienempiin lihasryhmiin.

Tavoite

Suosituksen tavoitteena on tehostaa kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyä, vaaratekijöiden tunnistamista sekä parantaa fysioterapian vaikuttavuutta. Lisäksi tavoitteena on yhtenäistää valtakunnallisia fysioterapiakäytäntöjä.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu:
- fysioterapeuteille sekä muille ammattihenkilöille, jotka tarvitsevat tietoa kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä, kuten
  - lääkäreille
  - terveyden- ja sairaanhoitajille
  - toimintaterapeuteille
  - geronomeille
  - kuntohoitajille
  - lähihoitajille
  - liikunnanohjaajille
  - muille sosiaali- ja terveydenhuollon vanhustenhoidon, kuntoutuksen ja liikunta-alan ammattilaisille
  - sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikunta-alan päätöksentekijöille
  - alan tutkijoille, opettajille ja kouluttajille
- soveltuvin osin kaatumisvaarassa oleville iäkkäille henkilöille ja heidän omaisilleen.

Aiheen rajaus

Tämä suositus perustuu tutkimuksiin, joissa kaatumisten ehkäisemiseksi on käytetty erityisesti fysioterapeuttien ammattiosaamista edellyttäviä menetelmiä:
- liikuntaharjoittelua sen eri muodoissaan
- neuvontaa ja koulutusta
- apuvälinepalveluita
- asumis- ja elinympäristön arviointia ja muutostöitä
- värähtelyharjoittelua
Suositusta varten tehdyssä tiedonhaussa ei tehty rajauksia iän tai toimintakyvyn suhteen.
- Suosituksen tutkimuksissa pääosa tutkittavista on ollut yli 65-vuotiaita.
- Neurologisia potilaita (Parkinson, aivohalvaus ja MS-tauti) käsittelevissä tutkimuksissa mukana oli myös nuorempia ja keski-ikäisiä henkilöitä.
Suosituksessa on esitelty kaatumisten ehkäisy myös mm. muistisairaille, osteoporoosia sairastavilla ja yleisempiä neurologisia sairauksia sairastavilla henkilöillä. Reumaa, syöpäsairauksia, epilepsiaa, diabetesta ja muita kaatumisvaaraa lisääviä sairauksia sairastavien henkilöiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy on kuitenkin rajattu pois tästä suosituksesta. Näiden potilasryhmien osalta kaatumisten ehkäisyyn kuuluu ko. sairauden hyvä hoito ja terveydentilan ylläpitäminen sekä tässä suosituksessa esiteltyjen menetelmien yksilöllinen soveltaminen. Tässä suosituksessa ei myöskään esitellä etäkuntoutusta eikä uusinta tietoteknologiaa hyödyntävien välineiden / laitteiden avulla toteutettuja interventioita.
Suositus perustuu satunnaistetuista, kontrolloiduista tutkimuksista saatuun näyttöön. On mahdollista, että on muitakin vaikuttavia kaatumisia ja kaatumisvammoja ehkäiseviä menetelmiä, joista ei toistaiseksi ole luotettavan laadukasta tutkimusnäyttöä. Siksi niitä ei esitellä eikä niihin oteta kantaa tässä suosituksessa.

Miksi kaatumisten ehkäisy on tärkeää?

Kaatumiset ovat yleisiä, ja erityisesti iäkkäillä kaatumisten seuraukset ovat usein hyvinkin vakavia «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13, «AGS/BGS. Summary of the Updated American Geriatric...»14. Vaikka kaatumisvammojen ilmaantuvuus on viime vuosina tasaantunut «PERFECT (2017). Lonkkamurtumapotilaiden 365 päivän...»15, «Korhonen N. Fall-Induced Injuries and Deaths Among...»16 kaatumisten ja kaatumisvammojen määrien on arvioitu lähivuosina kasvavan iäkkäiden henkilöiden lukumäärän kasvamisen vuoksi «Haikonen K, Markkula J, Salmela R. Kaatumiset ja l...»17, «Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [ve...»18, «Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ry...»19. Siksi kaatumisten ja kaatumistapaturmien tehokkaaseen ehkäisyyn on panostettava tulevina vuosina entistä enemmän.
Suomessa kaatumisen ja putoamisten seurauksena kuolee vuosittain noin 1 100 henkilöä, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa vuosittain kuolleiden määrä «Tilastokeskus. (2017). "Kuolemansyyt 2015." Retrie...»20. Kaatumiskuolemista 90 % tapahtuu iäkkäille (n. 1 000 per vuosi) «Tilastokeskus. (2017). "Kuolemansyyt 2015." Retrie...»20.
Joka kolmas kotona asuva yli 70-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa «Luukinen H, Koski K, Hiltunen L ym. Incidence rate...»21 ja joka viidennellä on toistuvia kaatumisia «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat iäkkäät kaatuvat kotona-asuvia useammin ja heistä jopa 80 % kaatuu vuosittain vähintään kerran «Luukinen H, Koski K, Hiltunen L ym. Incidence rate...»21, «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22.
Kaatumisista aiheutuu runsaasti eriasteisia vammoja.
- Vähintään joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman «Nevitt MC, Cummings SR, Hudes ES. Risk factors for...»23.
- Suuri osa kaatumisvammoista on lieviä, kuten mustelmia, ruhjeita, haavoja ja venähdyksiä «Haikonen K, Markkula J, Salmela R. Kaatumiset ja l...»17, «Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ry...»19, «Nevitt MC, Cummings SR, Hudes ES. Risk factors for...»23.
- Kaatumisista 5–10 % aiheuttaa kuitenkin vakavan vamman, kuten luunmurtuman tai pään vamman «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22, «Nevitt MC, Cummings SR, Hudes ES. Risk factors for...»23.
- Joka neljäs 65 vuotta täyttänyt henkilö saa loppuelämänsä aikana vähintään yhden murtuman «Piirtola M, Vahlberg T, Isoaho R ym. Incidence of ...»24, «Fuller GF. Falls in the elderly. Am Fam Physician ...»25.
- Suomessa kaatumisesta johtuvia ja lääkärin hoitoa vaativia murtumia sattuu iäkkäille vuosittain liki 20 000 «Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ry...»19 ja lonkkamurtumia noin 6 000 «PERFECT (2017). Lonkkamurtumapotilaiden 365 päivän...»15.
Kaatumisvammat, erityisesti lonkkamurtuma, johtavat liikunta- ja toimintakyvyn heikentymiseen sekä avuntarpeen kasvuun, usein pysyvästi «Piirtola M, Löppönen M, Vahlberg T ym. Fractures a...»26, «Dyer SM, Crotty M, Fairhall N ym. A critical revie...»27.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista iäkkäistä yli puolet menettää lonkkamurtuman seurauksena itsenäisen liikkumiskyvyn «Beaupre LA, Cinats JG, Jones CA ym. Does functiona...»28.
Lonkkamurtuma altistaa pitkäaikaishoitoon joutumiselle «Dyer SM, Crotty M, Fairhall N ym. A critical revie...»27 ja lisää ennenaikaisen kuoleman vaaraa «Haentjens P, Magaziner J, Colón-Emeric CS ym. Meta...»29, «Piirtola M, Vahlberg T, Löppönen M ym. Fractures a...»30, «Panula J, Pihlajamäki H, Mattila VM ym. Mortality ...»31, «Katsoulis M, Benetou V, Karapetyan T ym. Excess mo...»32. Miehillä kuolemanvaara on naisia suurempi «Haentjens P, Magaziner J, Colón-Emeric CS ym. Meta...»29, «Piirtola M, Vahlberg T, Löppönen M ym. Fractures a...»30, «Panula J, Pihlajamäki H, Mattila VM ym. Mortality ...»31.
Henkilölle itselleen aiheutuvien haittojen lisäksi kaatumisvammat aiheuttavat yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia «PERFECT (2017). Lonkkamurtumapotilaiden 365 päivän...»15, «Piirtola M, Sintonen H, Akkanen J, Isoaho R, Ryynä...»33, «Borgström F, Zethraeus N, Johnell O ym. Costs and ...»34, «Nurmi I, Narinen A, Lüthje P ym. Cost analysis of ...»35.
- Yli 74-vuotiaiden kaatumisista neljässä tapauksessa viidestä tarvitaan hoitoa kodin ulkopuolelta (sairaanhoitoa tai lääkärin vastaanotto 70 % tapauksista) «Haikonen K, Markkula J, Salmela R. Kaatumiset ja l...»17, «Pighills AC, Torgerson DJ, Sheldon TA ym. Environm...»36.
- Kaatumisvammoista suurimmat kustannukset aiheutuvat lonkkamurtumien hoidosta «Piirtola M, Sintonen H, Akkanen J, Isoaho R, Ryynä...»33.
  - Vuonna 2013 yhden lonkkamurtuman ensimmäisen vuoden kustannukset olivat keskimäärin noin 30 000 euroa «PERFECT (2017). Lonkkamurtumapotilaiden 365 päivän...»15.
  - Mikäli ennen lonkkamurtumaa kotona asunut henkilö joutuu murtuman seurauksena pitkäaikaiseen laitoshoitoon, kustannukset nousevat entisestään «Nurmi I, Narinen A, Lüthje P ym. Cost analysis of ...»35, «Nurmi-Lüthje I. Lonkkamurtumapotilaan hoitokustann...»37.
Kaatumisen pelko on iäkkäillä yleistä ja lisää merkittävästi alttiutta kaatumisille.
- Kaatumispelkoa esiintyy myös iäkkäillä, jotka eivät ole kaatuneet «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22, «Scheffer AC, Schuurmans MJ, van Dijk N ym. Fear of...»38, «Myers AM, Powell LE, Maki BE ym. Psychological ind...»39, «Lawrence RH, Tennstedt SL, Kasten LE ym. Intensity...»40.
Kaatumispelko voi suistaa iäkkään toiminta- ja liikkumiskyvyn heikkenemisen noidankehään (kuva 1), jossa pelko vähentää fyysistä ja sosiaalista aktiivisuutta ja altistaa mielialan laskulle. Edellä mainitut seuraukset heikentävät elämänlaatua ja altistavat kaatumistapaturmille «Scheffer AC, Schuurmans MJ, van Dijk N ym. Fear of...»38, «Ziljstra GA, van Haastregt JC, van Rossum E, van E...»41.
Terve varovaisuus on hyvästä, mutta elämää rajoittavaan kaatumispelkoon pitää puuttua.

Kuva 1. Kaatumisen pelko

Kaatumisten ja kaatumisvammojen vaaratekijät

Monet tekijät, jotka lisäävät kaatumisvaaraa, heikentävät myös luun lujuutta ja lisäävät siten murtumavaaraa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. korkea ikä, naissukupuoli, liikkumis- ja toimintakyvyn vaikeudet sekä useat sairaudet (kuva 2).

Kuva 2. Kaatumisten vaaratekijät

Kaatumisten vaaratekijät vaihtelevat yksilöittäin. Mitä useampia vaaratekijöitä yksilöllä on, sitä suurempi kaatumisvaara on «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22, «Tinetti ME, Kumar C. The patient who falls: "It's ...»42.
Kaatumisen vaaratekijät jaetaan yleisesti sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin sekä käyttäytymisestä aiheutuviin tekijöihin.
- Sisäiset vaaratekijät ovat ihmiseen itseensä liittyviä tekijöitä (kuva 2), joista tärkeimpiä ovat korkea ikä (75+), naissukupuoli, heikentynyt terveys sekä alentunut toiminta- ja liikkumiskyky.
  - Mitä iäkkäämpi henkilö on, sitä useammin kaatumisen syynä ovat ensisijaisesti sisäiset vaaratekijät «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3.
  - Monet sairaudet vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn «Close JC. Falls in older people: Risk factors, ass...»43. Kaatuminen voi olla ensioire alkavasta tai hoitamattomasta sairaudesta. Kaatumisalttiutta lisäävät esimerkiksi verenkiertohäiriöt, masennus sekä neurologiset sairaudet ja muistisairaudet «Tinetti ME, Kumar C. The patient who falls: "It's ...»42, «Close JC. Falls in older people: Risk factors, ass...»43.
  - Monilääkityksellä ja useilla yksittäisillä lääkkeillä, erityisesti keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä, kuten psyykenlääkkeillä, on yhteys lisääntyneeseen kaatumisen vaaraan «Hartikainen S, Lönnroos E, Louhivuori K. Medicatio...»44.
  - Ikääntymiseen liittyvät muutokset heikentävät useita suoritus- ja toimintakykyyn liittyviä toimintoja «Carter ND, Kannus P, Khan KM. Exercise in the prev...»45, «Nowak A, Hubbard RE. Falls and frailty: lessons fr...»46.
  - Ravitsemuksella on merkittävä vaikutus ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn. Hyvä ravitsemustila ehkäisee sairauksia, nopeuttaa sairauksista toipumista, pitkittää mahdollistaa kotona asumista pitkään sekä parantaa vireyttä ja elämänlaatua «Hakala P. Ikääntyneiden ravitsemus (7.7.2015). Lää...»47.
  - Tasapaino- ja kävelyvaikeudet ovat tärkeimpiä kaatumisten ja kaatumisvammojen vaaratekijöitä «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13.
    - Tasapainon hallinta on keskeinen edellytys liikkumis- ja toimintakyvylle ja se vaatii useiden kehon eri aistien ja säätelyjärjestelmien yhteistoimintaa «Tinetti ME, Kumar C. The patient who falls: "It's ...»42, «Horak FB. Postural orientation and equilibrium: wh...»48.
    - Kognitiivisella toimintakyvyllä on olennainen osuus tasapainon ja liikkumisen säätelyssä «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22, «Horak FB. Postural orientation and equilibrium: wh...»48, «Ganz DA, Bao Y, Shekelle PG ym. Will my patient fa...»49.
    - Alentunut alaraajojen lihasvoima, lisääntynyt kehon huojunta, hidastunut reaktioaika ja heikentynyt proprioseptiikka huonontavat tasapaino- ja liikkumiskykyä «Callisaya ML, Blizzard L, McGinley JL ym. Sensorim...»50.
    - Hidastunut, epävarma, töpöttävä tai leveällä askelleveydellä tapahtuva kävely ovat merkkejä tasapainovaikeuksista ja edellyttävät kävelyongelmien syiden selvittämistä «Carter ND, Kannus P, Khan KM. Exercise in the prev...»45, «Ganz DA, Bao Y, Shekelle PG ym. Will my patient fa...»49.
    - Jalan ja nilkan liikkuvuuden alentuminen, rakenteiden muutokset (mm. hallux valgus), tuntopuutokset sekä kipu heikentävät tasapainoa «Horak FB. Postural orientation and equilibrium: wh...»48 ja voivat lisätä kaatumisvaaraa «Menz HB, Morris ME, Lord SR. Foot and ankle risk f...»51.
- Ulkoiset kaatumisen vaaratekijät liittyvät asuin- ja elinympäristöön sekä sen turvallisuuteen.
  - Ulkoisia vaaratekijöitä ovat esimerkiksi huono valaistus, sopimattomat jalkineet tai apuvälineet sekä liukastumisia ja kompastumisia aiheuttavat vaaratekijät, kuten liukkaat matot tai lattiapinnat sekä asunnon tai asuinympäristön sekaisuus ja likaisuus «Fuller GF. Falls in the elderly. Am Fam Physician ...»25. Talvella Suomen keliolosuhteiden liukkaus ja pimeys lisäävät osaltaan kaatumisen vaaraa.
  - On arvioitu, että ulkoiset tekijät ovat ainakin osittain kaatumisten syynä jopa puolessa kaatumistapaturmista «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22.
  - Mitä iäkkäämpi henkilö on, sitä useammin kaatuminen tapahtuu sisätiloissa «Haikonen K, Markkula J, Salmela R. Kaatumiset ja l...»17.
  - Huomionarvoista on, että suurin osa kaatumisista stapahtuu tavallisten päivittäisten toimien yhteydessä «Luukinen H, Koski K, Hiltunen L ym. Incidence rate...»21.
- Käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä ovat mm. kiirehtiminen, hätäisyys ja huolimattomuus.
Murtumien tärkein vaaratekijä on kaatuminen «Järvinen TL, Sievänen H, Khan KM ym. Shifting the ...»52. Lonkka-, ranne- ja olkavarren yläosan murtumista yli 90 % sekä nikamamurtumista noin 50 % on kaatumisen seurausta «Kelsey JL, Samelson EJ. Variation in risk factors ...»53.
Kaatumisesta johtuvien murtumien syntyyn vaikuttaa luun lujuuden lisäksi korkeus, jolta kaatuminen tai putoaminen tapahtuu sekä suunta, jolla kehonosa törmää alustaan «Silva M J. Biomechanics of osteoporotic fractures....»54. Lisäksi kehonosan, kuten esimerkiksi lonkan seudun pehmytkudoksen määrä ja laatu ovat ratkaisevia tekijöitä murtuman syntymisessä «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13, «Silva M J. Biomechanics of osteoporotic fractures....»54. Luu murtuu, kun luuhun kohdistuva voima on suurempi kuin luun lujuus «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13, «Silva M J. Biomechanics of osteoporotic fractures....»54, kuva 2).
Kaatumisesta johtuvan murtuman taustalla ei aina ole osteoporoosi. Kaatumisen seurauksena syntyneistä murtumista suurin osa tapahtuu henkilöille, joilla ei ole todettu osteoporoosia «Marcus R ym. The nature of osteoporosis. In Marcus...»55. Osteoporoosia sairastavilla on kuitenkin erityisen suuri vaara saada kaatumisen seurauksena murtuma, ja siksi kaatumisten ehkäisy on näillä henkilöillä erityisen tärkeätä «Bone Health and Osteoporosis: A Report of the Surg...»56.

Kaatumis- ja kaatumisvammojen vaaran arviointi (seulontatestit)

Iäkkään henkilön kaatumisvaaran arviointi perustuu yksilöllisten kaatumisen vaaratekijöiden tunnistamiseen. Pyrkimyksenä on tunnistaa ne iäkkäät henkilöt, joiden kaatumisvaara on erityisen suuri ja ohjata heidät tarvittavien jatkotoimenpiteiden piiriin. Kaatumisvaaran arviointiin on kehitetty menetelmiä, joilla tunnistetaan ja arvioidaan kaatumisvaaran kannalta oleellisia tekijöitä.

Monitekijäiset arviointimenetelmät

Kaatuminen johtuu tyypillisesti useamman kuin yhden sisäisen ja/tai ulkoisen vaaratekijän vaikutuksesta. Siksi lähes jokainen kaatumistapahtuma ja sen seuraukset ovat kullekin yksilölle erilaiset. Jos iäkäs kaatuu, tulee kaatumisen syytekijät aina selvittää «Ganz DA, Bao Y, Shekelle PG ym. Will my patient fa...»49, «The American Geriatrics Society: AGS/BGS clinical ...»57. Monitekijäisiä arviointimenetelmiä, joilla kartoitetaan ja arvioidaan laajasti kaatumisten vaaratekijöitä, ovat esimerkiksi Fall Risk Assessment Tool (FRAT) «Nandy S, Parsons S, Cryer C ym. Development and pr...»58, St Thomas's Risk Assessment Tool in falling elderly inpatients (STRATIFY) «Oliver D, Britton M, Seed P ym. Development and ev...»59, Morse Falls Scale «Morse JM, Black C, Oberle K ym. A prospective stud...»60 ja Queensland fall risk assessment tool «Queensland Health. Falls Prevention: Best Practice...»61. Arviointimenetelmiä on käytetty ja sovellettu erilaisissa iäkkäiden ryhmissä.
Monitekijäisten arviointimenetelmien käyttö edellyttää aina moniammatillista yhteistyötä. Fysioterapeuttien ammattiosaaminen arviointia tehtäessä on olennaista, koska liikkumiskyvyn arviointi kuuluu osana lähes kaikkiin arviointimenetelmiin.

Liikkumiskyvyn arviointi

Liikkumis- ja tasapainokyvyn ongelmat lisäävät kaatumisvaaraa «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13. Liikkumis- ja tasapainokyvyn arviointimenetelmiä on lukuisia. Niiden käyttö on kirjavaa ja tutkimustieto niiden soveltuvuudesta eri kohderyhmille on toistaiseksi osin ristiriitaista.
Arviointimenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä:
- onko tavoitteena arvioida yleisesti kaatumisvaaraa vai halutaanko selvittää henkilön alttiutta toistuville- tai vammakaatumisille
- kohderyhmä eli arvioidaanko kotona asuvan vai pitkäaikaishoidossa olevan iäkkään kaatumisvaaraa «Lee J, Geller AI, Strasser DC. Analytical review: ...»62.
Tähän suositukseen on valittu yleisimmin Suomessa käytössä olevia liikkumiskyvyn arviointimenetelmiä. Mukana on eri kohderyhmille soveltuvia menetelmiä (taulukko «Suositus (+) testien soveltuvuudesta eri kohderyhmille...»2), jotka on todettu tutkimuksissa ja käytännössä turvallisiksi, toistettaviksi, luotettaviksi ja helppokäyttöisiksi. Testien ominaisuuksia on arvioitu myös TOIMIA-tietokannassa «Toimia-tietokanta. ...»5.
Näiden arviointimenetelmien on tutkimuksissa osoitettu ennustavan kaatumisia tai olevan riittävän herkkiä erottelemaan luotettavasti henkilöt, joilla on korkea tai matala kaatumisvaara. Esitellyt arviointimenetelmät ovat myös sellaisia, jotka eivät vaadi erityisiä laitteistoja ja arviointi on mahdollista toteuttaa erilaisissa ympäristöissä. Arvioinnista saatava numeraalinen tulos mahdollistaa yksilöllisten tulosten vertailun sekä erilaisten liikuntaohjelmien tuloksellisuuden seuraamisen. Osasta arviointimenetelmistä on myös julkaistu ikä- ja sukupuolivakioituja viitearvoja.

`Taulukko 2.` Suositus (+) testien soveltuvuudesta eri kohderyhmille
TESTI	Itsenäisesti kotona asuvat iäkkäät	Itsenäisesti kotona asuvat iäkkäät, joilla neurologinen sairaus	Itsenäisesti kotona asuvat iäkkäät, joilla heikentynyt kognitio	Itsenäisesti kotona asuvat iäkkäät, joilla AVH	Hoivapalve-luissa asuvat	Pitkäaikais-hoidossa olevat	Akuutti-hoidossa olevat
TUG	+	+	+		+	+	+
FRT	+				+	+	+
OLS	+		+		+	+
FTSS	+	+	+		+	+
TS	+				+		+
CGS	+	+	+		+	+
BBS	+	+		+	+
DGI	+	+		+	+
POMA	+
SPPB	+				+	+	+
ABC	+	+	+	+	+
FES-I	+	+	+		+
Icon-FES	+		+		+	+
Lyhenteiden selitteet: FRT (Functional Reach) «Duncan PW, Weiner DK, Chandler J ym. Functional re...»`63` = eteenkurotus seisten -testi TUG (Timed Up and Go) «Podsiadlo D, Richardson S. The timed "Up & Go": a ...»`64` = toiminnallista tasapainoa ja liikkumiskykyä mittaava testi OLS (One-Legged Stand test) «Tinetti ME. Performance-oriented assessment of mob...»`65`, «Michikawa T, Nishiwaki Y, Takebayashi T ym. One-le...»`66` = yhdellä jalalla seisomistesti FTSS (Five Times Sit to Stand) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»`67`, «Whitney SL, Wrisley DM, Marchetti GF ym. Clinical ...»`68` = 5 kertaa tuolilta ylösnousutesti TS (Tandem Stance) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»`67` = seisominen jalat peräkkäin -testi CGS (Comfortable gait speed) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»`67` = itsevalittu kävelynopeus lyhyellä matkalla BBS (Berg Balance Scale) «Berg S, Trollfors B, Hugosson S ym. Long-term foll...»`69` = toiminnallinen tasapainotesti DGI (Dynamic Gait-Index) «Shumway-Cook A, Woollacott M. Motor Control: Theor...»`70` = dynaaminen kävelyindeksi SPPB (Short Physical Performance Battery) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»`67` = lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö POMA (Performance-Oriented-Mobility-Assessment) «Tinetti ME. Performance-oriented assessment of mob...»`65` = toiminnallinen liikkumiskyvyn arviointitesti ABC (Activity-Spesific- Balance -Scale) «Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balan...»`71` = ABC-asteikko toiminnallisen tasapainon varmuuden arvioimiseen FES-I (Falls Efficacy Scale -International/FES-I short version) «Yardley L, Beyer N, Hauer K ym. Development and in...»`72` = kaatumisen pelon arviointiin kehitetty testi Icon-FES = Iconographical Falls Efficacy Scale «Tinetti ME, Richman D, Powell L. Falls efficacy as...»`73` = kuvia hyödyntävä kaatumisen pelon arviointiin kehitetty testi

Tässä suosituksessa esiteltyjä arviointimenetelmiä suositellaan hyödynnettäväksi kaatumisvaaran arvioimisessa fysioterapia- ja kotikäynneillä sekä pitkäaikaisessa- ja sairaalahoidossa olevien iäkkäiden kaatumisvaaran arviointiin. Menetelmiä voidaan myös hyödyntää iäkkäiden liikkumiskyvyn seurantaan esimerkiksi akuuttihoidossa, hoivapalveluissa, päiväkeskuksissa, kuntoneuvoloissa ja pitkäaikaishoidossa sekä esimerkiksi erikseen järjestettävillä testipäivillä.
TOIMIA-tietokanta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä järjestelmä, johon on kerätty erilaisia toimintakyvyn arviointimenetelmiä, tietoa sekä suosituksia niiden käytöstä että soveltamisesta erilaisille kohderyhmille ja erilaisissa palveluissa. Tässä suosituksessa esitellyistä arviointimenetelmistä useimmat löytyvät TOIMIA -tietokannasta «Toimia-tietokanta. ...»5.

Kaatumisvaaraa ilmaisevat raja-arvot

Valtaosassa kuvatuista liikkumiskyvyn arviointimenetelmistä, kuten Berg Balance Scale (BBS), Timed-Up and Go (TUG), Functional Reach Test (FRT), One-Legged Stand (OLS), Five Times Sit to Stand (FTSS) ja Comfortable gait speed (CGS) on määritelty raja-arvoja korkeassa kaatumisvaarassa olevien henkilöiden tunnistamiseksi. Esimerkiksi seulontatarkoitukseen yhdellä jalalla seisomistesti silmät auki (OLS) (<6,5 s) ja itsevalittu kävelynopeus (CGS) (<1,0 m/s) voivat auttaa kliinikkoja tunnistamaan ne itsenäisesti asuvat iäkkäät, jotka hyötyisivät perusteellisemmasta arvioinnista. Kaatumisten syiden monitekijäisyyden ja parhaan tämänhetkisen näytön mukaan perusteellisen kaatumisriskin arviointiin pitäisi kuulua useita liikkumis- ja toimintakykytestejä «Lusardi MM, Fritz S, Middleton A ym. Determining R...»74, «Barry E, Galvin R, Keogh C ym. Is the Timed Up and...»75. Itsenäisesti kotona asuvien osalta esimerkiksi BBS (< 50 pistettä), TUG (> 11-12 s) ja FTSS (> 12 s) «Lusardi MM, Fritz S, Middleton A ym. Determining R...»74, «Criter RE, Honaker JA. Identifying Balance Measure...»76.
Erityisesti TUG -testin osalta on julkaistu lukuisia raja-arvoja, jotka vaihtelevat itsenäisesti asuvien osalta ≥7,4 s – ≥30 s ja pitkäaikaishoidossa olevilla ≥13,0 s–- ≥ 32,6 s «Lusardi MM, Fritz S, Middleton A ym. Determining R...»74, «Schoene D, Wu SM, Mikolaizak AS ym. Discriminative...»77, (ks. myös TOIMIA -tietokanta «Toimia-tietokanta. ...»5 ja TO-MI-kansio «To-Mi-kansio. ...»7). Schoenen ym. «Schoene D, Wu SM, Mikolaizak AS ym. Discriminative...»77 katsaus osoitti, että terveet, hyväkuntoiset kaatuneet iäkkäät suoriutuvat TUG -testistä merkitsevästi ei kaatuneita hitaammin, mutta ero prospektiivisten tutkimuksen perusteella oli keskimäärin vain 0,4 sekuntia (0,63 retrospektiiviset mukana). Vastaava ero erikuntoisten itsenäisesti asuvien iäkkäiden otoksissa oli 2,1 s ja pitkäaikaishoidossa olevien heikkokuntoisten iäkkäiden otoksissa 3,6 s. Vaikka TUG-testistä on raportoitu korkeitakin riskisuhteita, terveillä hyväkuntoisilla iäkkäillä TUG -testi saattaa olla liian helppo eikä siksi ole hyvä mittari tunnistamaan kaatumisriskissä olevia henkilöitä. Iäkkäillä, joiden toimintakyky on heikentynyt, testin erottelukyky on kuitenkin herkempi.
Kaikkien testien raja-arvoja on käytettävä aina harkiten. Raja-arvot perustuvat useimmiten yksittäisten tutkimusten tuloksiin, eivätkä siten päde kaikissa kohderyhmissä ja ovat vain suuntaa-antavia (taulukot 3–14 PDF-liitteestä «sfs00003g.pdf»1). Tärkeintä arvioinnissa on tunnistaa iäkkään henkilön liikkumiskyvyssä tapahtuvat muutokset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja aloittaa tarvittavat kuntoutustoimenpiteet. Seurattaessa yksilötasolla tasapainon / liikkumiskyvyn muutosta ajan tai harjoittelun vaikutuksesta, raja-arvoja ei tarvita. Tässä suosituksessa mittareiden raja-arvojen (katkaisuraja) yhteydessä on mainittu, minkälaisessa ryhmässä tutkimus on toteutettu, toisin sanoen minkälaisessa ryhmässä arvot ovat luotettavia (taulukko «Suositus (+) testien soveltuvuudesta eri kohderyhmille...»2 ja taulukot 3–14 PDF-liitteestä «sfs00003g.pdf»1). Raja-arvoja tulkittaessa on huomioitava, että esimerkiksi itsenäisesti kotona asuvien toimintakyky voi olla hyvin erilainen eri tutkimuksissa sekä riippuen siitä, missä maassa tutkimus on tehty. Valtaosa tutkituista kotona asuvista on hyväkuntoisia; käytännössä kuitenkin, esimerkiksi Suomessa, yhä heikompikuntoisia iäkkäitä asuu yksin kotona. Tutkimuksissa osalla on ja osalla ei ole kävelyn apuvälineitä käytössä.
Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon se, että oppiminen ja harjoittelu vaikuttavat testisuoritukseen. Testit ja niiden harjoituskerrat ennen testausta tulee aina suorittaa alkuperäisohjeiden mukaisesti. Testien pienikin muuttaminen voi vaikuttaa testin tulokseen ja siten estää tulosten vertailun samalla henkilöllä (toistomittaukset) tai eri ryhmien tulosten suhteen.

Itsearviot

Aikaisemmat kaatumiset ennustavat tulevia kaatumisia. Aikaisemmin kaatuneiden iäkkäiden henkilöiden kaatumisvaara on noin kolminkertainen verrattuna henkilöihin, joilla ei ole aiempia kaatumisia «Rubenstein LZ, Josephson KR. The epidemiology of f...»78. Siksi iäkkään henkilön kaatumishistorian selvittäminen on toimiva ja yksinkertainen tapa arvioida kaatumisvaaraa. Tyypillisesti kysytään viimeisten kuukausien aikana (esim. 3–6 kk) tai edellisen vuoden aikana tapahtuneiden kaatumisten määrää. Lisäksi voidaan kysyä mahdollisia kaatumisista seuranneita vammoja ja kaatumistapaturman syitä. Jos vastaus kysymykseen "Onko teillä viimeisen vuoden aikana ollut tasapaino-ongelmia, kaatumisia tai murtumia?" «Ganz DA, Bao Y, Shekelle PG ym. Will my patient fa...»49, «Wagner H, Melhus H, Gedeborg R ym. Simply ask them...»79 on "kyllä", henkilölle tulee tehdä yksilöllinen toimintakyky-, kaatumisten ja murtumien vaaratekijäkartoitus «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3, «Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. ...»80.
Myös itseraportoidut, tasapainon hallintaan liittyvät vaikeudet ja huimaus ennustavat kaatumisia ja lisääntynyttä murtumavaaraa «Ganz DA, Bao Y, Shekelle PG ym. Will my patient fa...»49, «Muir SW, Berg K, Chesworth B ym. Balance impairmen...»81, «Lamb SE, McCabe C, Becker C ym. The optimal sequen...»82. Iäkkäillä, jotka raportoivat aikaisempien kaatumisten lisäksi kävelyn hidastumista tai sen vähentämistä ja väsymystä, on lisääntynyt kaatumisvaara «Mänty M, Heinonen A, Viljanen A ym. Self-reported ...»83, «Clough-Gorr KM, Erpen T, Gillmann G ym. Preclinica...»84.

Yksittäiset liikkumiskykytestit

Functional Reach (FRT) «Duncan PW, Weiner DK, Chandler J ym. Functional re...»63 eli eteen kurotus seisten -testi arvioi iäkkään toiminnallista tasapainoa eteenpäin kurotettaessa. Testisuorituksena tutkittava kurottaa vaakatasoon vartalon eteen nostetulla yläraajalla niin pitkälle eteenpäin kuin on mahdollista siten, että tasapaino säilyy ja jalat pysyvät paikoillaan. Testin suorittamiseen ohjeistuksineen kuluu aikaa noin 10 minuuttia. Testi soveltuu kotona ja hoivapalveluissa asuvien sekä pitkäaikais- ja akuuttihoidossa olevien iäkkäiden henkilöiden tasapainon arviointiin (taulukko 3 PDF-liitteestä «sfs00003_taul3.pdf»2). Testin suomenkieliset suoritusohjeet ja mittauslomake ovat saatavilla TO-MI -kansiosta Elderly Mobility Scale -testin yhteydessä «To-Mi-kansio. ...»7.

Timed Up and Go (TUG) «Podsiadlo D, Richardson S. The timed "Up & Go": a ...»64 testi mittaa toiminnallista tasapainoa ja liikkumiskykyä. Testisuorituksena on nousu käsinojallisesta tuolista seisomaan ja kävely kolmen metrin päähän, käännös ympäri (180 astetta) ja paluu tuolille istumaan. Testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn arviointiin. Lisäksi sitä on sovellettu akuutti- ja pitkäaikaishoidossa olevien sekä eri sairausryhmiin kuuluvien, kuten neurologisten potilaiden ja lonkkamurtumapotilaiden sekä iäkkäiden, joilla on heikentynyt kognitio arviointiin «Brusse KJ, Zimdars S, Zalewski KR ym. Testing func...»85, «Kristensen MT, Foss NB, Kehlet H. Timed "up & go" ...»86, taulukko 4 PDF-liitteestä «sfs00003_taul4.pdf»3. Testin suomenkielinen mittauslomake ja suoritusohjeet ovat saatavilla IKINÄ -oppaassa «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3 ja TO-MI-kansiossa «To-Mi-kansio. ...»7 sekä TOIMIA-tietokannassa «Toimia-tietokanta. ...»5.

One-Legged Stand test (OLS) «Tinetti ME. Performance-oriented assessment of mob...»65, «Michikawa T, Nishiwaki Y, Takebayashi T ym. One-le...»66 eli yhdellä jalalla seisomistesti mittaa pystyasennon hallintaa (postural stability). Testisuorituksena tutkittava seisoo silmät auki, paljain jaloin, ilman tukea, yhdellä jalalla (itse valittu) niin kauan kuin mahdollista. Testin aikana tukijalka ei saa siirtyä paikoiltaan eikä toinen jalka koskettaa alustaa. Suoritusaika on maksimissaan 30–60 sekuntia. Testiohjeistus vaihtelee huomattavasti eri tutkimuksissa. Testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa ja pitkäaikaishoidossa asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn arviointiin. Testi soveltuu myös iäkkäiden, joilla on lievästi heikentynyt kognitio, arviointiin (taulukko 5 PDF-liitteestä «sfs00003_taul5.pdf»4). Testauksessa on erityisen tärkeää huomioida turvallisuustekijät erityisesti, jos sitä käytetään heikkokuntoisilla iäkkäillä. Testin suomenkielinen suoritusohje on saatavilla TOIMIVA -testistöstä «Toimiva-testistö. ...»6.

Five Times Sit to Stand (FTSS) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»67, «Whitney SL, Wrisley DM, Marchetti GF ym. Clinical ...»68 eli viiden kerran tuolilta ylösnousutesti. Testisuorituksena tutkittava nousee tuolilta ja laskeutuu takaisin viisi kertaa mahdollisimman nopeasti. Suoritusaika mitataan. Testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn arviointiin. Testi soveltuu Parkinsonin tautia sairastavien sekä iäkkäiden, joilla on heikentynyt kognitio, arviointiin (taulukko 6 PDF-liitteestä «sfs00003_taul6.pdf»5). Lisäksi sitä on sovellettu pitkäaikaishoidossa olevien arviointiin. Testin suomenkielinen mittauslomake ja suoritusohjeet ovat saatavilla IKINÄ -oppaassa «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3 ja TOIMIA -tietokannassa «Toimia-tietokanta. ...»5.

Tandem Stance (TS) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»67 eli seisominen tandem-asennossa jalat peräkkäin 10 sekunnin ajan. Testisuorituksessa tutkittava asettaa toisen jalan kantapään toisen jalan eteen niin, että kantapää ja varpaat ovat kiinni toisissaan ja jalkaterät samansuuntaisesti eteenpäin, ikään kuin seisoisi viivalla. Testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden henkilöiden tasapainon arviointiin. Testiä on sovellettu myös akuuttihoidossa olevien iäkkäiden arviointiin. Testauksessa on erityisen tärkeää huomioida turvallisuustekijät erityisesti, jos sitä käytetään heikkokuntoisilla iäkkäillä. Testiä on sovellettu iäkkäillä myös siten, että maksimisuoritusaika on 30 + sekuntia (taulukko 7 PDF-liitteestä «sfs00003_taul7.pdf»6). Testin suomenkieliset suoritusohjeet ja pisteytys löytyvät IKINÄ -oppaasta «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3.

Comfortable Gait Speed (CGS) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»67 eli itse valittu kävelynopeus lyhyellä (3 m tai 4 m) matkalla. Myös 10 m matkaa käytetään. Suoritusaika mitataan ja muutetaan kävelynopeudeksi (metriä per sekunti). Kävelynopeus mittaa liikkumiskykyä ja dynaamista tasapainon hallintaa. Testi soveltuu kotona ja hoivapalveluissa asuvien sekä akuutin hoidon sairaalassa olevien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn arviointiin. Testi soveltuu iäkkäiden Parkinson-potilaiden sekä eri vaiheen Stroke-potilaiden sekä iäkkäiden, joilla on heikentynyt kognitio, arviointiin (taulukko 8 PDF-liitteestä «sfs00003_taul8.pdf»7). Lisäksi kävelynopeutta on käytetty pitkäaikaishoidossa olevien henkilöiden arviointiin. Testauksessa on tärkeää huomioida turvallisuustekijät erityisesti, jos sitä käytetään heikkokuntoisilla iäkkäillä. Testin suomenkieliset suoritusohjeet ja pisteytys löytyvät IKINÄ -oppaasta «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3, UKK-instituutin ikääntyneiden terveyskuntotestistöstä «Ikääntyneiden terveyskuntotestistö, UKK-instituutt...»87 ja TO-MI -kansiosta «To-Mi-kansio. ...»7.

Maksimaalinen kävelynopeus. Testisuorituksena tutkittava kävelee testiin valitun kävelymatkan niin nopeasti kuin hän turvallisesti pystyy. Yleisemmin testissä käytetyt kävelymatkat ovat 3, 4 ja 10 metriä. Suoritusaika mitataan ja muutetaan kävelynopeudeksi (metriä per sekunti). Testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn arviointiin. Lisäksi sitä on käytetty pitkäaikaishoidossa olevien henkilöiden arviointiin. Testauksessa on tärkeää huomioida turvallisuustekijät erityisesti, jos sitä käytetään heikkokuntoisilla iäkkäillä. Testin suomenkielinen mittauslomake ja suoritusohjeet ovat saatavilla Turun yliopistollisen keskussairaalan TO-MI kansiossa «To-Mi-kansio. ...»7 sekä UKK-instituutin ikääntyneiden terveyskuntotestistöstä «Ikääntyneiden terveyskuntotestistö, UKK-instituutt...»87.

Toiminnalliset tehtäväpatteristot

Berg Balance Scale (BBS) «Berg S, Trollfors B, Hugosson S ym. Long-term foll...»69 on toiminnallinen tasapainotesti, joka on kehitetty iäkkäiden henkilöiden tasapainon hallinnan arvioimiseen. Testissä on 14 jokapäiväiseen elämään liittyvää toiminnallista tehtävää, kuten siirtymiset, seisominen ilman tukea, kääntyminen 360 astetta, yhdellä jalalla seisominen. Kukin suoritus pisteytetään: 0 pistettä (ei pysty suorittamaan tehtävää) - 4 pistettä (suoriutuu tehtävästä itsenäisesti). Maksimipistemäärä testistä on 56 pistettä. BBS soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden tasapainon mittaamiseen (taulukko 9 PDF-liitteestä «sfs00003_taul9.pdf»8). Lisäksi testiä voidaan sovelletusti käyttää AVH- ja MS-potilaiden arviointiin «To-Mi-kansio. ...»7. Suomenkieliset mittauslomakkeet ja suoritusohjeet löytyvät TOIMIA -tietokannasta «Toimia-tietokanta. ...»5.

Dynamic Gait-Index (DGI) «Shumway-Cook A, Woollacott M. Motor Control: Theor...»70 eli dynaaminen kävelyindeksi arvioi kävelyyn liittyviä muutoksia erilaisissa huomion jakamista vaativissa tilanteissa. Testisuorituksina ovat esimerkiksi kävelynopeuden muutokset, pään kääntäminen kävellessä, kääntyminen, esteen ylittäminen ja portaissa kävely. Jokainen osio arvioidaan asteikolla 0–3. Kokonaispistemäärä on 0–24 ja suurempi pistemäärä osoittaa parempaa suoriutumista. Testi soveltuu sekä kotona-asuvien että hoivapalveluissa asuvien kävelykykyisten iäkkäiden arviointiin (taulukko 10 PDF-liitteestä «sfs00003_taul10.pdf»9). Testin suorittajan tulee perehtyä huolellisesti ohjeisiin, kuinka testiosiot tulee suorittaa ja huolehtia tutkittavan turvallisuudesta testisuorituksissa. Testiä on käytetty myös AVH- ja MS-potilaiden arviointiin «To-Mi-kansio. ...»7. Suomenkieliset mittauslomakkeet ja suoritusohjeet TOIMIA -tietokannasta «Toimia-tietokanta. ...»5.

Short Physical Performance Battery (SPPB) «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»67 eli lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö on kolmesta osiosta koostuva testi, joka arvioi iäkkään henkilön tasapainon hallintaa seisten, tuolilta ylösnousua viisi kertaa ja kävelynopeutta 4 metrin kävelymatkalla. Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–4. Kokonaispistemäärä 0–12 ja suurempi pistemäärä osoittaa parempaa suoriutumista. Testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden henkilöiden liikkumiskyvyn arviointiin (taulukko 11 PDF-liitteestä «sfs00003_taul11.pdf»10). Heikko testitulos ennustaa liikkumiskyvyn heikkenemistä, laitoshoitoa ja kuolemaa, mutta pistemäärää, joka osoittaisi lisääntynyttä kaatumisvaaraa, ei ole määritelty. Vaikka testistä ei ole näyttöä kaatumisten ennustajana, testi soveltuu liikkumiskyvyn arviointiin «Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short ...»67, «Volpato S, Cavalieri M, Guerra G ym. Performance-b...»88, «Volpato S, Cavalieri M, Sioulis F ym. Predictive v...»89, «Deshpande N, Metter EJ, Lauretani F ym. Activity r...»90, «Wennie Huang WN, Perera S, VanSwearingen J ym. Per...»91, «Veronese N, Bolzetta F, Toffanello ED ym. Associat...»92, «Minneci C, Mello AM, Mossello E ym. Comparative st...»93. Suomenkieliset mittauslomakkeet ja suoritusohjeet (video) Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy -oppaasta «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3.

Performance-Oriented Mobility Assessment (POMA) «Tinetti ME. Performance-oriented assessment of mob...»65on toiminnallinen liikkumiskyvyn arviointitestistö, joka mittaa sekä tasapainon että kävelyn hallintaa. Arviointi perustuu suoritusten havainnointiin. Tasapaino-osio koostuu yhdeksästä tehtävästä, joiden yhteenlaskettu maksimipistemäärä on 16. Kävelyosuudessa osioita on kahdeksan ja maksimipistemäärä on 16. Testin kokonaismaksimipistemäärä on 28. Arviointiasteikko sisältää jokaiseen suoritukseen liittyvät arviointikriteerit, joiden perusteella kukin suoritus luokitellaan. Testi soveltuu sekä itsenäisesti asuvien että hoivapalveluissa asuvien iäkkäiden tasapainon ja kävelyn arvioimiseen (taulukko 12 PDF-liitteestä «sfs00003_taul12.pdf»11), «Tinetti ME. Performance-oriented assessment of mob...»65, «Thapa PB, Gideon P, Brockman KG ym. Clinical and b...»94, «Raîche M, Hébert R, Prince F ym. Screening older a...»95, «Chu LW, Chiu AY, Chi I. Impact of falls on the bal...»96, «Panzer VP, Wakefield DB, Hall CB ym. Mobility asse...»97. Suomenkieliset mittauslomakkeet ja suoritusohjeet löytyvät TO-MI -kansioista «To-Mi-kansio. ...»7.

Kaatumispelko / tasapainon varmuus

Kotona asuvien iäkkäiden kaatumispelon alkukartoitukseen sekä kuntoutuksen seurantaan voi suositella ABC- ja FES-I mittareita, joiden mittariominaisuuksia on laajalti testattu «Yardley L, Beyer N, Hauer K ym. Development and in...»72, «Kempen GI, Todd CJ, Van Haastregt JC ym. Cross-cul...»98, «Kempen GI, Yardley L, van Haastregt JC ym. The Sho...»99, «Talley KM, Wyman JF, Gross CR. Psychometric proper...»100, «Mak MK, Pang MY. Fear of falling is independently ...»101, «Beninato M, Portney LG, Sullivan PE. Using the Int...»102, «Kwan MM, Lin SI, Close JC ym. Depressive symptoms ...»103, «Camargos FF, Dias RC, Dias JM ym. Cross-cultural a...»104, «Billis E, Strimpakos N, Kapreli E ym. Cross-cultur...»105, «Baharlouei H, Salavati M, Akhbari B ym. Cross-cult...»106.

Molemmista mittareista on tehty viralliset suomennokset / suomen kielen käännökset.
- Yhteistä mittareissa on se, että ne kartoittavat liikkumisvarmuutta ja kaatumisen pelkoa erilaisissa itsenäiseen elämään liittyvissä toiminnoissa. ABC-mittarilla selvitetään henkilön kokemaa varmuutta siitä, että hän säilyttää tasapainon eri toiminnoissa. FES-I:llä puolestaan arvioidaan henkilön huolestuneisuutta siitä, että hän saattaisi kaatua erilaisissa tilanteissa.

ABC (Activity-Spesific Balance Scale) «Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balan...»71 eli ABC-asteikko toiminnallisen tasapainon varmuuden arvioimiseksi. Testissä on 16 kysymyslausetta erilaisista päivittäiseen elämään liittyvissä tasapainon hallintaa vaativissa tehtävissä sekä sisällä, kodin lähiympäristössä että muualla ulkona liikkuessa. Henkilöä pyydetään arvioimaan asteikolla 0–100 %, kuinka varmaksi hän kokee tasapainon varmuuden kyseisissä tilanteissa. Vastauksista saadut prosenttilukemat (0–100) lasketaan yhteen ja jaetaan kysymysten lukumäärällä. Testistä saatava kokonaisprosentti vaihtelee 0–100 välillä. Mitä pienempi kokonaisprosentti, sitä epävarmemmaksi henkilö kokee tasapainonsa. ABC-asteikko on kehitetty kotona asuvien iäkkäiden tasapainon heikkenemisen tunnistamiseen, mutta se soveltuu myös hoivapalveluissa asuvien ja lievistä muistisairauksista kärsivien iäkkäiden arviointiin (taulukko 13 PDF-liitteestä «sfs00003_taul13.pdf»12). Mittari soveltuu MS-tautia ja aivoverenkiertohäiriötä sairastaville sekä todennäköisesti myös muita neurologisia sairauksia sairastavien potilaiden arviointiin. Lisätietoja, suomenkieliset mittauslomakkeet ja suoritusohjeet TOIMIA-tietokannassa «Toimia-tietokanta. ...»5.

FES-I (Falls Efficacy Scale -International) /FES-I short version) «Yardley L, Beyer N, Hauer K ym. Development and in...»72 eli kaatumisenpelon arviointiin kehitetty kansainvälinen testi. Testissä on 16 kysymystä (FESI-I) ja sen lyhyessä versiossa (FES-I short version) seitsemän kysymystä. FES-I on laajennettu versio Tinettin alun perin kehittämästä kaatumispelon arviointimittarista (FES) «Tinetti ME, Richman D, Powell L. Falls efficacy as...»73. FES-I:ssa henkilö arvioi omaa huolestuneisuuttaan siitä, että saattaisi kaatua erilaisissa päivittäiseen elämään liittyvissä toiminnoissa sekä sisällä että ulkona. Arviointiasteikko on 1 (ei huolestuta lainkaan) – 4 (huolestuttaa hyvin paljon). Arviointikysymysten pistemäärä lasketaan yhteen ja korkeampi summapistemäärä kuvaa suurempaa kaatumispelkoa. Lyhyen version seitsemästä kysymyksestä kaksi liittyy kodin/asunnon ulkopuolella liikkumiseen. Lyhyt versio ei kuitenkaan sisällä kysymystä liukkaalla alustalla liikkumisesta, joka on Suomessa keskeinen kaatumispelkoa aiheuttava tilanne. FES-I testi soveltuu sekä kotona että hoivapalveluissa asuville iäkkäille, joiden kognitiivinen kyvykkyys on vähintään kohtalainen (taulukko 14 PDF-liitteestä «sfs00003_taul14.pdf»13). Jos tutkittavalla on muistivaikeuksia, on suositeltavaa suorittaa testi haastattelemalla «Hauer K, Yardley L, Beyer N ym. Validation of the ...»107. Suomenkieliset mittauslomakkeet ja suoritusohjeet tulossa osoitteeseen ovat tulostettavissa: www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/testaaminen/kaatumispelkokysely «http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/testaaminen/kaatumispelkokysely»2. FES-I testistä on kehitetty myös kuvallinen versio, Iconographic FES (Icon-FES), jossa päivittäiseen elämään liittyvät tehtävät esitetään haastateltavalle kuvina «Delbaere K, Smith ST, Lord SR. Development and ini...»108. Testin on todettu soveltuvan kognitiivisesta heikkoudesta kärsiville iäkkäille henkilöille «Delbaere K, Close JC, Taylor M ym. Validation of t...»109. Testin kuvallista versiota ei ole vielä saatavilla suomeksi sovitettuna (tieto 23.5.2017).

Dual- ja multitasking -testit

Huomion jakamista vaativat niin sanotut dual- ja multitasking -testit (huomion jakamista vaativat kahden tai useamman tehtävän samanaikainen suorittaminen) ovat olleet käytössä tutkittaessa psykomotorisia ja kognitiivisia toimintoja. Tutkimuksissa on havaittu, että suoriutuminen keskushermostoa kuormittavissa tilanteissa heikkenee iäkkäillä enemmän kuin nuorilla. Esimerkiksi iäkkäillä henkilöillä, jotka eivät kykene samanaikaisesti kävelemään ja keskustelemaan, on havaittu lisääntynyt kaatumisvaara «Lundin-Olsson L, Nyberg L, Gustafson Y. "Stops wal...»110. Meta-analyysissä «Menant JC, Schoene D, Sarofim M ym. Single and dua...»111 itsevalitun kävelynopeuden (CGS) havaittiin ennustavan iäkkäiden kaatumisia ja erottelevan kaatujat ei kaatuneista samanarvoisesti sekä single- että dual task -testeinä toteutettuina. Yksinkertainen kävelynopeuden mittaus on yhdessä muiden arvioitavien tekijöiden kanssa riittävä kliinisesti erottelemaan kaatujat ei kaatuneista. Kävelyn ja tasapainon dual- ja multitasking -testaus antaa kuitenkin hyödyllistä taustatietoa interventioiden suunnitteluun ja seurantaan «Menant JC, Schoene D, Sarofim M ym. Single and dua...»111.

Dual-tasking testit, joissa perinteisiin toiminnallisiin tehtäviin on lisätty huomion jakamista vaativa toinen tai useampi tehtävä, kuten vesilasin kantaminen TUG-testin yhteydessä tai liikkumistehtävään yhdistetyt verbaaliset tai kognitiiviset tehtävät (esim. sanojen luettelu- tai laskutehtävät) on käytetty lukuisissa tutkimuksissa. Näiden menetelmien tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako keskushermoston kapasiteetti henkilön kykyyn suoriutua arkielämän tilanteissa, jotka usein vaativat huomion jakamista monen samanaikaisen tehtävän kesken. Usein iäkkäät itse kuvailevat tasapainon menettämisen tapahtuvan juuri tilanteissa, jotka vaativat monen samanaikaisen tehtävän suorittamista. Dual-tasking -testien ennustearvo ja erottelukyky kaatumisten suhteen TUG -testin yhteydessä itsenäisesti asuvilla iäkkäillä on lähes samalla tasolla single-task-testien kanssa «Muhaidat J, Kerr A, Evans JJ ym. Validity of simpl...»112, «Yamada M, Aoyama T, Nakamura M ym. The reliability...»113. Manuaalisia (TUGman) (vesilasin kantaminen) ja kognitiivisia (TUGkogn) (vähennyslasku tehtävä) dual-tasking -testejä TUG-testin yhteydessä on sovellettu myös eri sairausryhmille, esimerkiksi neurologisille potilaille ja iäkkäille, joilla on heikentynyt kognitio.

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy

Maailmalla on tehty satoja tutkimuksia siitä, miten kaatumisia ja kaatumisvammoja voitaisiin ehkäistä «The American Geriatrics Society: AGS/BGS clinical ...»57, «Oliver D, Hopper A, Seed P. Do hospital fall preve...»114, «Clemson L, Mackenzie L, Ballinger C ym. Environmen...»115, «Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interve...»116, «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117, «Chan WC, Yeung JW, Wong CS ym. Efficacy of physica...»118, «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119, «Okubo Y, Schoene D, Lord SR. Step training improve...»120.
Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn perustana ovat sairauksien hyvä hoito, monipuolinen ravinto ja fyysinen sekä sosiaalinen aktiivisuus «The American Geriatrics Society: AGS/BGS clinical ...»57. D-vitamiini- ja kalsiumlisän käyttö voi olla aiheellista sellaisilla henkilöillä, joilla on niiden vajausta «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117, «CADTH Rapid Response Reports (2016). Vitamin D Sup...»121.
Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystrategiat jaetaan:
- yksiosaisiin interventioihin
- moniosaisiin interventioihin
Sekä yksi- että moniosaiset interventiot voidaan kohdentaa joko yleisesti kaikille iäkkäille henkilöille tai erityisille riskiryhmille, kuten henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt.
Moniosaiset (multippelit tai multifactoriaaliset) interventiot ovat useimmiten toteutettu moniammatillisesti «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117.
Tehokkaita ehkäiseviä toimenpiteitä ovat «AGS/BGS. Summary of the Updated American Geriatric...»14, «Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interve...»116, «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117, «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119: monipuolinen liikuntaharjoittelu, kaatumisten ehkäisyn ohjaus, kaihileikkaus, lääkesaneeraus, kodin vaaratekijöiden arviointi ja tarvittavat kodin muutostyöt, apuvälineiden tarpeen arviointi ja käytön ohjaus, jalkineisiin asennettavat liukuesteet sekä monipuolinen jalkojenhoito. Säännöllinen näkökyvyn tarkastus ja moniteholasien sopivuuden arviointi tulee kuulua toimenpiteisiin «Haran MJ, Cameron ID, Ivers RQ ym. Effect on falls...»122. Myös erilaisista virikkeellistä ryhmistä voi olla hyötyä «Sjösten N, Vaapio S, Kivelä SL. The effects of fal...»123. Lonkkasuojaimien käyttöä ja osteoporoosilääkitystä tulee harkita henkilöille, joiden luuston tiheys on alhainen ja jotka ovat erityisessä kaatumisen vaarassa (Ks. Käypä hoito -suositukset Lonkkamurtuma «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50040»3 ja Osteoporoosi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24065»4).
- Tehokkaimmaksi toimenpiteeksi kotona asuvilla iäkkäillä on todettu ohjelmat, joiden perustana on yksilöllinen liikuntaharjoittelu «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119. Liikuntaharjoittelun tulee kuulua myös pitkäaikaishoidossa olevien henkilöiden monitekijäisiin kaatumisten ehkäisyohjelmiin, mutta harjoittelun toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että harjoittelu on turvallista huomioiden henkilön toimintakyky «Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interve...»116, «Lee SH, Kim HS. Exercise Interventions for Prevent...»124.
- Tutkimuksissa liikuntaharjoittelua ovat yleisimmin ohjanneet fysioterapeutit tai täydennyskoulutetut sairaanhoitajat «Robertson MC, Campbell AJ, Gardner MM ym. Preventi...»125, «Martin JT, Wolf A, Moore JL ym. The effectiveness ...»126.
Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyssä fysioterapeutin ammattitaitoa tarvitaan osana moniammatillista työryhmää «Avin KG, Hanke TA, Kirk-Sanchez N ym. Management o...»127, «Sherrington C, Tiedemann A. Physiotherapy in the p...»128; erityisesti liikkumisen ja toimintakyvyn arvioinnissa, ylläpitämisessä ja parantamisessa sekä liikuntaharjoittelun yksilöllisessä suunnittelussa että soveltamisessa. Fysioterapeutti voi myös arvioida apuvälineiden tarvetta ja antaa hoitohenkilökunnalle ohjeita toiminnallisesta- ja liikuntaharjoittelusta, jota voidaan toteuttaa osana iäkkäiden asukkaiden tai potilaiden päivittäisiä toimia.

Yleiset liikuntasuositukset

Liikuntaharjoittelu on tehokkaimpia kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisymenetelmiä «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13, «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119, «Sherrington C, Tiedemann A, Fairhall N ym. Exercis...»129.
Liikunta on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa myös monien sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa «Liikunta. Käypä hoito -suositus. ...»130.
- Suomalainen Käypä hoito -suositus liikuntaharjoittelusta «Liikunta. Käypä hoito -suositus. ...»130 perustuu Yhdysvaltojen terveysviraston (U.S. Department of Health and Human Services) suositukseen «Physical Activity Guidelines for Americans: Be Act...»131. Iäkkäiden terveysliikuntasuosituksia on täydennetty American College of Sports Medicine (ACSM) ja American Heart Association (AHA) -suosituksilla «Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activ...»132, «American College of Sports Medicine., Chodzko-Zajk...»133. Suosituksia on myös sovellettu UKK-instituutin liikuntapiirakassa yli 65-vuotiaille «Liikuntapiirakka, UKK-instituutti, http://www.ukki...»134.
- Kaikille aikuisille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (aerobista liikuntaa), kuten reipasta kävelyä, ainakin 2,5 tuntia viikossa (esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan viitenä päivänä viikossa) tai raskasta liikuntaa, kuten hölkkää, 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan).
- Lisäksi liikuntasuositukseen kuuluu luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, vähintään kahtena päivänä viikossa.
- 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden tulisi harjoittaa myös nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
- Asiantuntijan konsultaatioon perustuvan liikuntasuunnitelman tekemistä suositellaan 65 vuotta täyttäneille ja sekä niille 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon vaikuttava pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite.

Luuliikuntasuositus

Vahva luusto on murtumien ehkäisyn kannalta tärkeää.
Ensisijaisen tärkeitä luuston terveydelle ovat monipuolinen ja terveellinen, riittävästi kalsiumia ja proteiinia sisältävä ravinto sekä säännöllinen, kehon painoa kantava liikunta. Perusta terveelle ja lujalle luustolle luodaan jo lapsuudessa, mutta liikunnallisella elämäntyylillä voidaan ylläpitää ja vahvistaa luustoa koko aikuisiän «Nikander R, Karinkanta S, Lepola V, Sievänen H. Lu...»135, «Luuliikuntasuositus. UKK-instituutti...»136.
Suositeltavia liikuntamuotoja iäkkäille ovat päivittäisen kävelyn / sauvakävelyn ohella muun muassa kuntosaliharjoittelu, kuntojumppa ja tanssi.
Myös tömistely- ja hyppelytyyppiset harjoitteet aktivoivat luun aineenvaihduntaa, mutta edellyttävät mahdollisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen, kuten nivelkulumien huomioimista ja maltillista aloitusta.
Kaatumisen ehkäisyn näkökulmasta on tärkeää huomioida myös tasapainon harjoittaminen.
Keskeistä harjoittelussa on säännöllisyys ja nousujohteisuus.
Liikuntaharjoittelu on olennainen osa osteoporoosia sairastavan eli luustokuntoutujan hyvää hoitoa ja kuntoutusta.
Luustokuntoutujan liikuntaharjoittelu on hyvä aloittaa fysioterapeutin ohjauksessa, jotta löydetään sopivat harjoittelumuodot eikä liikuntaharjoittelulla lisätä kaatumisvaaraa «Luuliikuntasuositus. UKK-instituutti...»136.
UKK-instituutin ja Luustoliiton yhteistyönä on tehty kolmiosainen, progressiivisesti etenevä kotiharjoitteluohjelma luustokuntoutujalle, joka huomioi luustokuntoutujien kohonneen murtuma- ja kaatumisvaaran. Ohjelmat voi maksuttomasti tulostaa sekä UKK-instituutin että Luustoliiton sivuilta (www.luustoliitto.fi/materiaalit/ladattavat «http://www.luustoliitto.fi/materiaalit/ladattavat»5)
Lisälukemista luustokuntoutujan liikuntaharjoittelusta löytyy luustoliiton sivuilta (www.luustoliitto.fi «http://www.luustoliitto.fi»6), Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksesta «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24065»4 ja kansainvälisistä osteoporoosipotilaan liikuntasuosituksista «Beck BR, Daly RM, Singh MA ym. Exercise and Sports...»137, «Giangregorio LM, Papaioannou A, Macintyre NJ ym. T...»138.

Kotona asuvat iäkkäät henkilöt

Yksiosaiset interventiot

Liikuntaharjoittelu

Kävely-, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu toimintakyvyltään heikentyneillä iäkkäillä ja sairaalasta kotiutuessa

Toimintakyvyltään heikentyneille ja sairaalasta kotiutuville potilaille kaatumisten ehkäisytoimenpiteiden tulee todennäköisesti olla laaja-alaisia «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117, «Sherrington C, Lord SR, Vogler CM ym. A post-hospi...»141.
Liikuntaharjoittelulla, joka sisältää kävelyä sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua ei liene vaikutusta toiminnan vajavuuksia omaavien ikäihmisten vakaviin kaatumisvammoihin «Liikuntaharjoittelulla, joka sisältää kävelyä sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua ei liene vaikutusta toiminnan vajavuuksia omaavien ikäihmisten vakaviin kaatumisvammoihin. Harjoittelu saattaa kuitenkin vähentää miesten vakavia kaatumisvammoja sekä naisten ja miesten kaatumisten aiheuttamia vakavia liikkumiskyvyn vaikeuksia.»C.
Liikuntaharjoittelu saattaa kuitenkin vähentää miesten vakavia kaatumisvammoja sekä naisten ja miesten kaatumisten aiheuttamia vakavia liikkumiskyvyn vaikeuksia «Liikuntaharjoittelulla, joka sisältää kävelyä sekä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua ei liene vaikutusta toiminnan vajavuuksia omaavien ikäihmisten vakaviin kaatumisvammoihin. Harjoittelu saattaa kuitenkin vähentää miesten vakavia kaatumisvammoja sekä naisten ja miesten kaatumisten aiheuttamia vakavia liikkumiskyvyn vaikeuksia.»C.
Fysioterapeutin kotikäynneillä ohjaama, mutta itsenäisesti toteutettava, tasapaino- ja alaraajojen lihasvoimaharjoittelu saattaa lisätä kaatumisten määrää sairaalasta kotiutetuilla ikäihmisillä «Fysioterapeutin kotikäynneillä ohjaama mutta itsenäisesti toteutettava tasapaino- ja alaraajojen lihasvoimaharjoittelu saattaa lisätä kaatumisten määrää sairaalasta kotiutetuilla ikäihmisillä.»C.
Kotona tapahtuva ja pääosin itsenäisesti toteutettava, erittäin suurella intensiteetillä aloitettu progressiivinen polven ojennusvoimaharjoittelu ei ilmeisesti vähennä sairaalasta kotiutuneiden iäkkäiden kaatumisten ja kaatujien määrään «Kotona tapahtuva ja pääosin itsenäisesti toteutettava, erittäin suurella intensiteetillä aloitettu progressiivinen polven ojennusvoimaharjoittelu ei ilmeisesti vähennä sairaalasta kotiutuneiden iäkkäiden kaatumisten ja kaatujien määrään.»C.
- Gerasteniasta kärsiville suurella intensiteetillä aloitettu harjoittelu voi lisätä tuki- ja liikuntaelinoireita «Latham NK, Anderson CS, Lee A ym. A randomized, co...»142.

Progressiivinen kuntosaliharjoittelu

Ryhmässä tapahtuva progressiivinen kuntosaliharjoittelu ei yksittäisenä liikuntaharjoitteluna vähentäne iäkkäiden kotona asuvien naisten kaatumisten määrää «Ryhmässä tapahtuva progressiivinen kuntosaliharjoittelu ei yksittäisenä liikuntaharjoitteluna vähentäne iäkkäiden kotona asuvien naisten kaatumisten määrää.»C.

Vastuskumiharjoittelu

Ryhmässä tapahtuvalla kestävyysvoimatyyppisellä vastuskumiharjoittelulla ei liene vaikutusta kotona asuvien iäkkäiden kaatujien määrään «Ryhmässä tapahtuvalla kestävyysvoimatyyppisellä vastuskumiharjoittelulla ei liene vaikutusta kotona asuvien iäkkäiden kaatujien määrään.»C.

Tasapainoharjoittelu

Ryhmässä tehtävä tasapaino-, kävely- ja/tai toiminnallisia harjoitteita sisältävä harjoittelu vähentää kotona-asuvien iäkkäiden kaatumisten määrää «Ryhmässä tehtävä tasapaino-, kävely- ja/tai toiminnallisia harjoitteita sisältävä harjoittelu vähentää kotona-asuvien iäkkäiden kaatumisten määrää.»A.
Tasapainoharjoitteiden sisältö vaihtelee eri tutkimuksissa paljon. Harjoitteluun on yhdistetty myös kognitiivisia tai päivittäiseen toimintakykyyn liittyviä tehtäviä (dual- ja multitasking -harjoittelu).
Tasapainoharjoittelun tulee sisältää harjoitteita, joilla ärsytetään / haastetaan tasapainon ylläpitoon osallistuvia aistikanavien toimintaa «Sherrington C, Tiedemann A, Fairhall N ym. Exercis...»129. Tasapainokykyä voidaan haastaa
- pienentämällä tukipintaa (esimerkiksi jalat vierekkäin seisominen, tandemseisonta, yhdellä jalalla seisonta)
- siirtämällä kehon painopistettä (esimerkiksi kurottelu, painonsiirto jalalta toiselle, porrasnousu)
- vähentämällä tukeutumista yläraajoihin (esimerkiksi tukeutuminen vain toisella kädellä, kevyt tuki esimerkiksi sormella, ei tukeutumista lainkaan harjoiteltavien liikkeiden aikana)
- häiritsemällä jonkun aistin käyttöä tai toimintaa (tekemällä harjoittelua silmät kiinni tai hämärässä, kääntämällä päätä kävelyn aikana).
Harjoitteita tehdään sekä paikallaan että liikkeessä (esimerkiksi tandemseisonta -> tandemkävely). Myös toiminnalliset harjoitteet ovat tärkeitä päivittäisten toimintojen kannalta. Useiden asioiden tekeminen yhtaikaa, esim. kognitiivisen tehtävän liittäminen harjoitteeseen, lisää vaikeusastetta sekä mukailee päivittäin kohdattavia vaativia tilanteita.
Tasapainoharjoitteiden tulee haastaa tasapainon säilyttämistä, mutta ei altistaa kaatumiselle.
Tasapainoa ja liikkumisvarmuutta parantava liikuntaharjoittelu voi vähentää kaatumispelkoa «Ziljstra GA, van Haastregt JC, van Rossum E, van E...»41, «Sjösten N, Vaapio S, Kivelä SL. The effects of fal...»123, «Stevens M, Holman CD, Bennett N ym. Preventing fal...»145. Sen sijaan ne iäkkäät, jotka hyvästä liikkumis- ja toimintakyvystä huolimatta kokevat voimakasta kaatumispelkoa saattaisivat hyötyä enemmän käyttäytymiseen ja mielialaan vaikuttavasta terapiasta «Delbaere K, Close JC, Brodaty H ym. Determinants o...»143.
OTAGO-ohjelma sisältää helppoja ja tehokkaita tasapainoharjoitteita. Suomenkieliset ohjeet ovat saatavissa Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy-oppaasta ja verkkosivustolta «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3. Ks. OTAGO-harjoitusohjelma «https://www.thl.fi/documents/567861/1449805/OTAGO-harjoitteluohjelma.pdf/1ee9895e-f2f5-4d34-bd3b-a2dd0b1809fd»7.

Askellusharjoittelu

Askellusharjoittelu ilmeisesti vähentää iäkkäiden kotona asuvien henkilöiden kaatumisten ja kaatujien määrää «Askellusharjoittelu ilmeisesti vähentää iäkkäiden kotona asuvien henkilöiden kaatumisten ja kaatujien määrää.»B.
Askellusharjoittelussa henkilö tekee joko 1) yksittäisiä tai useita ennalta kerrottuja ja siten tahdonalaisia askelsarjaharjoitteita (volitional stepping) tai hän 2) joutuu reagoimaan askeltamalla ympäristön asettamaan haasteeseen (reactive stepping), kuten väistämään esteen tai reagoimaan horjuttamiseen askeltamalla. Ensimmäinen ei vaadi erityisiä välineitä ja on siten toteutettavissa erilaisissa harjoitteluympäristöissä. Jälkimmäinen taas tapahtuu tyypillisesti liikuntalaboratorio-olosuhteissa.

Liikuntaharjoitteiden harjoitusvolyymi ja intensiteetti

Kotona ja laitoksessa asuvien iäkkäiden kaatumisia vähentävät ilmeisesti parhaiten harjoitusohjelmat, jotka sisältävät haastavia tasapainoharjoitteita ja joiden harjoitustiheys ja harjoitusjakson kokonaiskesto ovat riittävän pitkiä sekä harjoitusintensiteetti riittävän korkea «Kotona ja laitoksessa asuvien iäkkäiden kaatumisia vähentävät ilmeisesti parhaiten harjoitusohjelmat, jotka sisältävät haastavia tasapainoharjoitteita ja joiden harjoitustiheys ja harjoitusjakson kokonaiskesto ovat riittävän pitkiä sekä harjoitusintensiteetti riittävän korkea.»B.
Riittävä harjoitusvolyymi saavutetaan muun muassa harjoittelemalla kaksi kertaa viikossa vähintään puolen vuoden ajan «Sherrington C, Whitney JC, Lord SR ym. Effective e...»144.

Muut yksiosaiset interventiot

Värähtelyharjoittelu

Monipuoliseen liikuntaharjoitteluun yhdistetty kokokehon värähtelyharjoittelu saattaa vähentää iäkkäiden kotona-asuvien naisten kaatumisten määrää «Monipuoliseen liikuntaharjoitteluun yhdistetty koko kehon värähtelyharjoittelu saattaa vähentää iäkkäiden kotona asuvien naisten kaatumisten määrää.»C.

Monipuolinen jalkojen hoito

Monipuolinen jalkojen hoito ilmeisesti vähentää kaatumisia kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä, joilla on pitkäkestoisia jalkakipuja ja kohonnut kaatumisen vaara «Monipuolinen jalkojen hoito ilmeisesti vähentää kaatumisia kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä, joilla on pitkäkestoisia jalkakipuja ja kohonnut kaatumisen vaara.»B.

Kodin- ja ympäristön turvallisuus ja muutostyöt

Asuinympäristön arviointi ja muutostyöt kaatumisten ehkäisytoimenpiteenä ilmeisesti vähentävät kaatumisia iäkkäillä ihmisillä «Asuinympäristön arviointi ja muutostyöt ainoana kaatumisten ehkäisytoimenpiteenä eivät ilmeisesti vähennä kaatumisia iäkkäillä ihmisillä.»B.
Asuinympäristön arviointi ja muutostyöt ilmeisesti vähentävät kaatumisia korkeassa kaatumisvaarassa olevilla iäkkäillä henkilöillä «Asuinympäristön arviointi ja muutostyöt ilmeisesti vähentävät kaatumisia korkeassa kaatumisvaarassa olevilla iäkkäillä henkilöillä.»B, «Stevens M, Holman CD, Bennett N ym. Preventing fal...»145.

Liikkumisen apuvälineet

Liikkumisen apuvälineiden tarkoitus on tukea ja turvata iäkkään henkilön liikkumista «Stevens JA, Thomas K, Teh L ym. Unintentional fall...»146, «Jönson L. Rollatorns betydelse för äldre kvinnor i...»147, «Mattsson S. Fallolyckor bland äldre – en rapport o...»148.
Kaatumisten ehkäisytutkimuksissa apuvälineen tarpeen arviointi ja tarvittavien välineiden hankkiminen iäkkäälle on yleensä osa moniosaista ehkäisytoimintaa. Apuvälineen kaatumisia vähentävien vaikutusten osuutta muiden ehkäisytoimien vaikutuksista on siksi vaikeaa arvioida.
- On mahdollista, että liikkumisen apuväline vähentää kaatumisalttiutta silloin, kun tasapaino- ja liikkumiskyky ovat heikentyneet «Bateni H, Maki BE. Assistive devices for balance a...»149.
- Epäsopiva apuväline tai osaamattomuus apuvälineen käytössä voivat myös lisätä kaatumisia ja kaatumisvammoja erityisesti 85 vuotta täyttäneillä henkilöillä «Stevens JA, Thomas K, Teh L ym. Unintentional fall...»146, «Jönson L. Rollatorns betydelse för äldre kvinnor i...»147, «Mattsson S. Fallolyckor bland äldre – en rapport o...»148.
Apuvälineen yksilöllisestä turvallisen käytön opetuksesta tulee huolehtia kaikilla iäkkäillä ja erityisesti henkilöillä, joilla on muistiongelmia.
Kotiympäristössä on varmistettava, että apuvälineellä pääsee huoneesta toiseen eikä lattialla ole mattoja, johtoja tai kynnyksiä esteenä apuvälineen kanssa liikkumiselle.
Kävelykepissä tai kyynärsauvoissa tulee olla luistamattomat kumitulpat ja talvikeleillä ne on varustettava jääpiikillä.
Pyörätuolissa ja erilaisissa työnnettävissä kävelyn apuvälineissä, kuten rollaattorissa, on oltava pitävät ja ehjät jarrut. Jarrujen käyttö tulee opettaa apuvälineen käyttäjälle.
Apuvälineet pitää huoltaa ja niiden toimintakunto sekä käyttökelpoisuus on tarkastettava säännöllisesti.
Säännöllinen ammattilaisen tekemä apuvälineen kuntotarkastus ja huolto varmentavat apuvälineen turvallisuuden ja käyttömukavuuden.
Talvikenkien pohjaan laitettavat liukuesteet saattavat vähentää ulkona tapahtuvia kaatumisia ja kaatumisvammoja kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä, jotka liikkuvat talvisin ulkona «Talvikenkien pohjaan laitettavat liukuesteet saattavat vähentää ulkona sattuvia kaatumisia ja kaatumisvammoja kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä, jotka liikkuvat talvisin ulkona.»C.

Moniosaiset ehkäisyohjelmat

Kaatumisen todennäköisyys on sitä suurempi mitä useampia kaatumisten vaaratekijöitä henkilöllä todetaan «Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors f...»22, «Tinetti ME, Kumar C. The patient who falls: "It's ...»42. Kaatumisten ehkäisytoimien kohdistaminen mahdollisimman moneen todetuista vaaratekijöistä on suositeltavaa «Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja ve...»3, «AGS/BGS. Summary of the Updated American Geriatric...»14, «Moyer VA, U.S. Preventive Services Task Force.. Pr...»150 (www.ukkinstituutti.fi/kaatumisseula «http://www.ukkinstituutti.fi/kaatumisseula»8), vaikka tieteellinen näyttö moniosaisten ehkäisyohjelmien tehokkuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta erilaisen toimintakyvyn omaaville iäkkäille henkilöille on vielä osittain ristiriitaista «AGS/BGS. Summary of the Updated American Geriatric...»14, «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117, «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119, «Peeters GM, Heymans MW, de Vries OJ ym. Multifacto...»151. Ehkäisyohjelman sisältö voidaan toteuttaa kaikille joko samanlaisena tai yksilöllisesti. Interventiot on pääsääntöisesti toteutettu moniammatillisesti «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117.

Moniosaiset ehkäisyohjelmat (multippeli-interventiot)

Moniosaiset kaatumisten ehkäisyohjelmat, joissa intervention sisältö on ollut kaikille osallistujille samanlainen, on kaikki toteutettu eri tavoin «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117. Näyttö moniosaisten ehkäisyohjelmien vaikutuksista kaatumisten, kaatujien, tai kaatumisvammojen määriin on siksi ristiriitaista «Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interve...»116, «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Inter...»117, «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119, «Karinkanta S, Piirtola M. Millaista liikuntaharjoi...»152, «Stubbs B, Denkinger MD, Brefka S ym. What works to...»153.
- Suurimmassa osassa ohjelmista liikuntaharjoittelu on sisältynyt yhtenä ehkäisytoimena «Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interve...»116.
Tutkimuksissa on havaintoja siitä, että moniosaisilla interventioilla pystytään vähentämään kaatumisia sitä paremmin, mitä useampaan kaatumisten vaaratekijään puututaan «Day L, Fildes B, Gordon I ym. Randomised factorial...»154.
- Kaatumisia on pystytty ehkäisemään tehokkaammin, kun liikuntaharjoitteluun on yhdistetty sekä näkökyvyn korjaus ja/tai kodin vaaratekijöiden vähentäminen «Day L, Fildes B, Gordon I ym. Randomised factorial...»154.

Yksilöllisesti suunnitellut moniosaiset ehkäisyohjelmat (multifactoriaaliset interventiot)

Yksilöllisesti suunniteltu, moniosainen ja liikuntaharjoittelua sisältävä kaatumisklinikalla koordinoitu kaatumisten ehkäisyinterventio ilmeisesti vähentää kaatumisia ja kaatumisvammoja kotona asuvilla korkean kaatumisvaaran omaavilla iäkkäillä henkilöillä «Yksilöllisesti suunniteltu, moniosainen ja liikuntaharjoittelua sisältävä kaatumisklinikalla koordinoitu kaatumisten ehkäisyinterventio ilmeisesti vähentää kaatumisia ja kaatumisvammoja kotona asuvilla korkean kaatumisvaaran omaavilla iäkkäillä henkilöillä.»B.
Yhden satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen mukaan yksilöllisesti suunnittelulla moniosaisella jalkojenhoidolla pystytään vähentämään joka kolmas kaatuminen «Spink MJ, Menz HB, Fotoohabadi MR ym. Effectivenes...»155.
Moni osaisista kaatumisten ehkäisyohjelmista ei voida eritellä, mikä / mitkä toteutetuista ehkäisytoimista ovat olleet kaikkein tehokkaimpia «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119.
Tutkimusten perusteella on suositeltavaa, että liikuntaharjoittelu kuuluu aina osaksi moniosaista ehkäisyohjelmaa «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical ...»13, «Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of fal...»119, «Spink MJ, Menz HB, Fotoohabadi MR ym. Effectivenes...»155.

Pitkäaikaishoidossa olevat iäkkäät

Iäkäs henkilö tulee Suomessa pitkäaikaishoidon asiakkaaksi silloin, kun kotona asuminen ei ole enää toimintakyvyn vajeiden vuoksi mahdollista tai turvallista. Useimmiten toimintakyvyn vaje syntyy liikkumiskyvyn tai kognition, tai molempien, merkittävän heikkenemisen seurauksena. Voidaankin sanoa, että kaikki pitkäaikaishoidossa olevat iäkkäät ovat alttiita kaatumaan, minkä vuoksi kaatumisten ehkäisyyn on erityisen tärkeä panostaa pysyvänä osana pitkäaikaishoidossa olevien henkilöiden hoitoa ja hoivaa.
Liikuntaharjoittelu on tärkeä osa kaatumisten ennaltaehkäisyä henkilöillä, joiden toiminta- ja liikkumiskyky on heikentynyt, mutta suunnittelematon ja riittämättömästi valvottu liikuntaharjoittelu voi myös lisätä kaatumisia «Damián J, Pastor-Barriuso R, Valderrama-Gama E ym....»156.
Pitkäaikaishoidossa iäkkäiden kaatumisvaaraa lisäävät liikkumiskyvyn ja kognition heikentymisen lisäksi myös inkontinenssi, sopimaton tai runsas lääkitys, ali- tai virheravitsemus, nestevajaus tai kuivuminen, heikentynyt tai huonosti korjattu näkö, gerastenia tai mahdollinen delirium «DeCrane SK, Culp KR, Wakefield B. Twelve-month fal...»157, «Clegg A, Young J, Iliffe S ym. Frailty in elderly ...»158, «Deandrea S, Bravi F, Turati F ym. Risk factors for...»159. Myös huonosti suunniteltu tai vaaranpaikkoja sisältävä asuinympäristö, liikkumisapuvälineen puute tai epäsopiva apuväline sekä huonot jalkineet lisäävät kaatumisalttiutta «Hasegawa J, Kuzuya M, Iguchi A. Urinary incontinen...»160, «McArthur C, Gonzalez DA, Roy E ym. What Are the Ci...»161.

Yksiosaiset interventiot

Liikuntaharjoittelu

Liikuntaharjoittelu yksittäisenä kaatumisten ehkäisyinterventiona pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä ei vähentäne kaatumisia «Liikuntaharjoittelu yksittäisenä kaatumisten ehkäisyinterventiona pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä ei vähentäne kaatumisia.»B.

Asuin- ja laitosympäristön turvallisuus

Liikkumista tyypillisesti rajoitetaan potilailla, joiden itsenäistä liikkumista ei pidetä turvallisena. Rajoittaminen tapahtuu esimerkiksi estämällä potilaan vuoteesta nousemista tai nousemista geriatrisesta tuolista tai pyörätuolista ylös. Liikkumisen rajoittamisen ajatellaan vähentävän kaatumisen vaaraa, mutta on näyttöä siitä, että rajoittaminen lisää kaatumisalttiutta «Hofmann H, Hahn S. Characteristics of nursing home...»162.
Liikkumisen rajoittamisella ei voitane ehkäistä pitkäaikaishoidossa tai sairaalassa olevien iäkkäiden kaatumisia. Liikkumisrajoitusten poistaminen ei myöskään lisänne kaatumisia «Liikkumisen rajoittamisella ei voitane ehkäistä iäkkäiden kaatumisia laitoshoidossa. Liikkumisrajoitusten poistaminen ei myöskään lisänne kaatumisia.»C.

Moniosaiset ehkäisyohjelmat

Iäkkäiden pitkäaikaishoidossa ja sairaalapotilailla kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyyn kuuluu sairauksien hyvän perushoidon lisäksi aina monipuolinen ravitsemus, hyvä nestetasapaino sekä lääkityksen tarkistus «Hartikainen S, Lönnroos E, Louhivuori K. Medicatio...»44, «Panel on Prevention of Falls in Older Persons, Ame...»163, sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisy ja hoito «Panel on Prevention of Falls in Older Persons, Ame...»163 sekä riittävän D-vitamiinin saannin varmistaminen erityisesti henkilöillä, joilla on D-vitamiinin puutosta «Annweiler C, Beauchet O. Questioning vitamin D sta...»164; ks. www.evira.fi «https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/erityisohjeet-ja-rajoitukset»9.
Moniosaiset kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyohjelmat on hoivapalvelu- ja sairaalapotilailla pääsääntöisesti toteutettu yksilöllisesti «Schnelle JF, Kapur K, Alessi C ym. Does an exercis...»165.
Kaatumisvaaran arviointiin perustuva yksilöllisesti suunniteltu, moniosainen kaatumisten ehkäisyinterventio pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä saattaa vähentää kaatumisten ja kaatujien sekä lonkkamurtumien määrää «Kaatumisvaaran arviointiin perustuva yksilöllisesti suunniteltu, moniosainen kaatumisten ehkäisyinterventio pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä ilmeisesti vähentää kaatumisten ja kaatujien sekä lonkkamurtumien määrää.»B.

Iäkkäät sairaalapotilaat

Kaatumiset ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä haittatapahtumia iäkkäillä sairaalapotilailla «Callis N. Falls prevention: Identification of pred...»166. Noin joka kolmas sairaalassa tapahtunut kaatuminen aiheuttaa vamman ja 5 % vakavan vamman. Kaatumisille altistavat erityisesti potilaan terveydentilaan ja sairauteen sekä hoitoon liittyvät tekijät. Kaatumisalttiutta lisää potilaan sairauden vuoksi heikentynyt yleistila ja iäkkäillä tähän usein liittyy myös delirium. Liikkuminen voi olla vaikeutunut tehdyn toimenpiteen vuoksi ainakin tilapäisesti. Sairauden hoitona voidaan käyttää hyvinkin vahvoja tai samanaikaisesti monia lääkkeitä, jotka itsessään (esim. bentsodiatsepiinit) tai niiden sivu- tai yhteisvaikutukset (kuten huimaus, huonovointisuus, sekavuus) voivat lisätä kaatumisvaaraa. Ympäristötekijöistä kaatumisvaaraa lisäävät mm. huonot jalkineet ja se, että esimerkiksi omat silmälasit eivät tule mukaan sairaalaan lähtiessä «Callis N. Falls prevention: Identification of pred...»166, «Weil TP. Patient falls in hospitals: an increasing...»167.
Sairaalan kuntoutusosastolla kaatumisille altistaviksi tekijöiksi on tunnistettu huimaus, amputaatio, sekavuus, heikentynyt kognitio, sydänkohtaus, univaikeudet, epilepsia-, rauhoittava- ja verenpainelääkitys, aikaisemmat kaatumiset ja avuntarve siirtymisissä «Vieira ER, Berean C, Paches D ym. Risks and sugges...»168.
Sairaalapotilaiden kaatumisten ehkäisytutkimusten tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että tutkimukset on tehty hyvin erilaisissa sairaaloissa ja osastoilla, kuten ortopedisilla, psykogeriatrisilla tai subakuuttihoidon potilailla. Ehkäisyinterventioiden sisältö ja kesto vaihtelevat myös suuresti ja siksi interventiot voivat olla kuvattu puutteellisesti.

Yksiosaiset interventiot

Potilaan ohjaus ilmeisesti vähentää kaatumisten määrää iäkkäillä sairaalapotilailla «Potilaan ohjaus ilmeisesti vähentää kaatumisten määrää iäkkäillä sairaalapotilailla.»B.
- Potilaanohjauksesta kaatumisten ehkäisyssä tehdyn kustannusvaikuttavuustutkimuksen mukaan silloin, kun sairaalan iäkkäistä potilaista, joilla ei ole heikentynyt kognitio, 4 % tai enemmän kaatuu tavanomaisessa hoidossa, potilaanohjaus tavanomaisen hoidon lisänä vähentää kaatumisia ja säästää hoitokustannuksia. Tutkimus tehtiin Australiassa «Haines TP, Hill AM, Hill KD ym. Cost effectiveness...»169.
Lattiamateriaalilla saattaa olla vaikutusta iäkkäiden sairaalapotilaiden kaatumisiin ja normaalia alemmas laskettavilla sairaalasängyillä ja vuodehälyttimillä ei liene vaikutusta iäkkäiden sairaalapotilaiden kaatumisiin, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu «Lattiamateriaalilla saattaa olla vaikutusta iäkkäiden sairaalapotilaiden kaatumisiin ja normaalia alemmas laskettavilla sairaalasängyillä ja vuodehälyttimillä ei liene vaikutusta iäkkäiden sairaalapotilaiden kaatumisiin, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.»D.
Fysioterapeutin ohjaama liikuntaharjoittelu tavanomaisen kuntoutusohjelman lisänä saattaa vähentää kaatumisia sairaalan kuntoutusosastolla olevilla iäkkäillä potilailla, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu «Fysioterapeutin ohjaama liikuntaharjoittelu tavanomaisen kuntoutusohjelman lisänä saattaa vähentää kaatumisia sairaalan kuntoutusosastolla olevilla iäkkäillä potilailla, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.»C.

Moniosaiset interventiot

Moniosainen ehkäisyohjelma ei vähentäne iäkkäiden sairaalapotilaiden kaatumisia «Moniosainen ehkäisyohjelma ei vähentäne iäkkäiden sairaalapotilaiden kaatumisia.»D.
- Tutkimuksen «Healey F, Monro A, Cockram A ym. Using targeted ri...»170 näyttö perustuu yhteen tutkimukseen, jossa kaatumisten ehkäisyinterventiota toteutettiin vain 6 kuukauden ajan ja hoitajat, jotka toteuttivat interventiota, eivät saaneet ohjausta intervention toteuttamiseen.
Fysioterapeutin toteuttama potilaiden yksilöllinen ohjaus ja henkilöstölle antama koulutus kaatumisten ehkäisystä saattaa vähentää kaatumisia ja vammakaatumisia sairaalan kuntoutusosastolla olevilla iäkkäillä potilailla «Fysioterapeutin toteuttama potilaiden yksilöllinen ohjaus ja henkilöstölle antama koulutus kaatumisten ehkäisystä saattaa vähentää kaatumisia ja vammakaatumisia sairaalan kuntoutusosastolla olevilla iäkkäillä potilailla.»B.

Yksilöllisesti suunnitellut moniosaiset interventiot

Yksilöllisesti suunniteltu moniosainen kaatumisten ehkäisyinterventio saattaa vähentää sairaalan kuntoutus- ja akuuttiosastoilla hoidossa olevien iäkkäiden potilaiden kaatumisia «Yksilöllisesti suunniteltu moniosainen kaatumisten ehkäisyinterventio saattaa vähentää sairaalan kuntoutus- ja akuuttiosastoilla hoidossa olevien iäkkäiden potilaiden kaatumisia.»C. Tulokset yksilöllisesti suunniteltujen moniosaisten interventioiden vaikutuksista kaatumisiin vaihtelevat eri tutkimuksissa ja osassa tutkimuksista ei interventiolla ole ollut vaikutusta kaatumisiin. Ristiriitaiset tulokset voivat johtua siitä, että tutkimukset on tehty potilasaineistoltaan erilaisilla osastoilla tai sairaaloissa.

Kaatumisten ehkäisy päiväsairaalatoimintana

Osana päiväsairaalatoimintaa toteutettu kaatumisten ehkäisyohjelma, joka sisältää fysioterapeutin ohjaamaa harjoittelua ja toimintaterapeutin arvion kodin vaaratekijöistä sekä tarvittavat muutostyöt kodin turvallisuuden parantamiseksi, saattaa vähentää kotona asuvien iäkkäiden kaatumisia «Osana päiväsairaalatoimintaa toteutettu kaatumisten ehkäisyohjelma, joka sisältää fysioterapeutin ohjaamaa harjoittelua ja toimintaterapeutin arvion kodin vaaratekijöistä sekä tarvittavat muutostyöt kodin turvallisuuden parantamiseksi, saattaa vähentää kotona asuvien iäkkäiden kaatumisia»C.
- Tulos perustuu yksittäiseen tutkimukseen, joten lisää tutkimuksia tarvitaan vahvistamaan tämän tyyppisten interventioiden mahdollisuudet vähentää iäkkäiden kaatumisia.

Henkilöt, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus

Muistisairauksia sairastavien iäkkäiden määrä lisääntyy runsaasti tulevina vuosina «Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. ...»171.
- Maailmanlaajuisesti vuonna 2015 oli noin 47 miljoonaa Alzheimerin tautia tai muuta etenevää muistisairautta sairastavaa henkilöä. Määrän on arvioitu nousevan 131 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. (2016 Alzheimer statistics, www.alzheimers.net/resources/alzheimers-statistics «http://www.alzheimers.net/resources/alzheimers-statistics/»10 (luettu 7.4.2017) ja World Alzheimer report (luettu 7.4.2016) www.alz.co.uk/research/world-report-2016 «https://www.alz.co.uk/research/world-report-2016»11)
- Suomessa on tällä hetkellä jo yli 200 000 vähintään lievää muistisairautta sairastavaa henkilöä ja vuosittain n. 15 000 uutta henkilöä saa etenevän muistisairauden diagnoosin (Alzheimer Europe, updated 2014. www.alzheimer-europe.org/Policy-in-Practice2/Country-comparisons/2013-The-prevalence-of-dementia-in-Europe/Finland «http://www.alzheimer-europe.org/Policy-in-Practice2/Country-comparisons/2013-The-prevalence-of-dementia-in-Europe/Finland»12, «Viramo & Sulkava 2015. Muistisairauksien epidemiol...»172).
  - Muistisairautta sairastavista kaksi kolmasosa on naisia.
Heikentynyt kognitio ja muistisairaus ovat itsessään kaatumisten vaaratekijöitä «Muir SW, Gopaul K, Montero Odasso MM. The role of ...»173.
Kognition vaikutus kaatumisvaaraan on havaittu erilaiseksi riippuen, onko kyse yleisestä kognitiivisesta kyvystä, jota arvioidaan esimerkiksi MMSE-mittarilla tai erillisistä kognition osa-alueista, kuten toiminnanohjauksesta. Henkilöillä, joiden MMSE on alle 26 pistettä, on havaittu kaksinkertainen riski vammakaatumisille verrattuna henkilöihin, joiden MMSE on vähintään 26. Heikentynyt toiminnanohjaus puolestaan voi lisätä kaatumisvaaraa jopa puolitoistakertaiseksi «Stevens JA, Thomas K, Teh L ym. Unintentional fall...»146.
Kävelyn ja tasapainokyvyn heikentyminen ja kaatuilu voivat olla merkkejä alkavasta kognition heikentymisestä «Montero-Odasso M, Verghese J, Beauchet O ym. Gait ...»174, «Blackwood J, Shubert T, Forgarty K ym. Relationshi...»175.
Muistisairailla on korkeampi riski joutua sairaalahoitoon kaatumisen vuoksi ja toipuminen kaatumisesta on muistisairailla muita iäkkäitä hitaampaa. Kaatuminen usein käynnistää muistisairaan henkilön yleis- ja terveydentilan heikkenemisen, joka voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan «Tarazona-Santabalbina FJ, Belenguer-Varea Á, Rovir...»176.
Kaatumisten vaaratekijät ovat muistisairailla iäkkäillä pääosin samoja kuin muillakin iäkkäillä, mutta muistisairailla kaatumisvaaraa lisäävät lisäksi toiminnanohjauksen heikkeneminen eli kyvyttömyys arvioida omia kykyjä esimerkiksi liikkumisen tai toiminnoista selviämisen suhteen sekä epäselvä vuorokausirytmi, unettomuus ja tarve lähteä yöllä liikkeelle «Härlein J, Dassen T, Halfens RJ ym. Fall risk fact...»177, «Fernando E, Fraser M, Hendriksen J ym. Risk Factor...»178, «Eshkoor SA, Hamid TA, Nudin SS ym. The effects of ...»179.
Sellaiset kaatumisille altistavat tekijät, kuten kävelyn hidastuminen, tasapainokyvyn heikkeneminen, huomiokyvyn heikkeneminen tai usean tehtävän samanaikaisesti suorittamisen (esim. kahvikupin kantaminen kävellessä tai jutustelu kävelyn aikana) heikkeneminen voivat olla varhaisia kognition heikkenemistä ennakoivia merkkejä jo hyvin paljon ennen kuin heikkeneminen tulee esiin esimerkiksi muistitesteissä «Hsu CL, Nagamatsu LS, Davis JC ym. Examining the r...»180.
Kaatumisten ja murtumien vaaratekijöitä muistisairailla ovat muun muassa «Kröpelin TF, Neyens JC, Halfens RJ ym. Fall determ...»181
- heikentynyt toiminta- ja liikkumiskyky
- sekavuus (delirium)
- heikentynyt näkö
- muistisairauden tyyppi ja sairauden aste
- käyttäytymiseen liittyvät tekijät (tarve lähteä etsimään esim. kotia tai tuttuja paikkoja, levottomuus, aggressiivisuus)
- kaatumishistoria
- psykoosilääkkeet.
Kaatumisten ilmaantuvuus vaihtelee sairauden tyypin mukaan «Allan LM, Ballard CG, Rowan EN ym. Incidence and p...»182.
- Verrattuna iäkkäisiin, jotka eivät sairasta muistisairautta
  - verisuoniperäistä dementiaa sairastavilla on kaksinkertainen kaatumisvaara,
  - Lewyn kappale -tautia sairastavilla on kuusi kertaa suurempi kaatumisvaara ja
  - Parkinsonin tautiin liittyvää dementiaa sairastavilla jopa 20 kertaa suurentunut kaatumisvaara.
Muistisairaus vaikeuttaa iäkkään henkilön orientaatiota suhteessa ympäristöön ja voi siksi lisätä kaatumisvaaraa «Marquardt G, Bueter K, Motzek T. Impact of the des...»183, «Davis R, Weisbeck C. Creating a Supportive Environ...»184.
Muutokset elin- ja asumisympäristössä, kuten kodin muutostyöt, muutto kotoa laitokseen tai sairaalaan joutuminen akuutin sairauden vuoksi, voivat lisätä muistisairaan iäkkään kaatumisvaaraa.
Tutkimusnäyttö kaatumisten ehkäisystä henkilöillä, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus «Kröpelin TF, Neyens JC, Halfens RJ ym. Fall determ...»181
- Kaatumisten ehkäisytutkimuksia, joissa tutkimusryhmänä on pelkästään henkilöitä, joiden kognitio on heikentynyt tai joilla on todettu muistisairaus, on tehty vähän.
- Laitos- ja sairaalaympäristöissä tehdyissä kaatumisten ehkäisytutkimuksissa muistisairaat henkilöt on yleisesti jätetty pois jo rekrytointivaiheessa.
- Kaatumisten ehkäisytutkimuksissa, muistisairaiden henkilöiden osalta kato on suurempaa kuin muiden usein siksi, että interventioita ei ole suunniteltu huomioiden kognition heikentymistä tai muistisairautta.
- Kaatumisten ehkäisytutkimuksissa osallistujien kognitiivinen taso tai muistisairausdiagnoosi on raportoitu puutteellisesti.
- Kognition tason määrittämisessä on useimmiten käytetty Mini Mental State Examination (MMSE) testiä.
- Joissain tutkimuksissa on tehty alaryhmäanalyyseja selvittämään kaatumisten ehkäisyintervention vaikutuksia erikseen niillä tutkittavilla, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus.
- Cochrane-katsauksessa «Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interve...»116 ei eroteltu tutkimuksia, joissa oli mukana henkilöitä, joiden kognitio oli heikentynyt. Katsauksessa oli erikseen analyyseja tutkimuksista, joiden tutkimusryhmissä oli tällaisia henkilöitä. Näiden analyysien tuloksena raportoitiin, että kognition tasolla ei olisi vaikutusta tutkimusten tuloksiin.
- Tässä fysioterapiasuosituksessa tarkastellaan erikseen kaatumisten ehkäisyinterventioiden vaikutuksia henkilöillä, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus.

Yksiosaiset kaatumisten ehkäisyinterventiot muistisairailla (Single-interventiot)

Yksilöllinen fysioterapeutin suunnittelema liikuntaharjoittelu yksittäisenä interventiona vähentänee kaatumisten määrää kotona asuvilla henkilöillä, joilla on muistisairaus «Yksilöllinen fysioterapeutin suunnittelema liikuntaharjoittelu yksittäisenä interventiona vähentänee kaatumisten määrää kotona asuvilla henkilöillä, joilla on muistisairaus.»B.

Moniosaiset kaatumisten ehkäisyinterventiot iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus

Intensiivinen liikuntaharjoittelu sekä inkontinenssin hyvä hoito saattavat vähentää kaatumisten määrää pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio «Intensiivinen liikuntaharjoittelu sekä inkontinenssin hyvä hoito saattavat vähentää kaatumisten määrää pitkäaikaishoidossa olevilla iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio.»C.

Yksilölliset moniosaiset ehkäisyinterventiot iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio

Moniosaiset yksilöllisesti suunnitellut kaatumisten ehkäisyinterventiot saattavat vähentää kaatumisia iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio «Moniosaiset yksilöllisesti suunnitellut kaatumisten ehkäisyinterventiot saattavat vähentää kaatumisia iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio.»C, «Zermansky AG, Alldred DP, Petty DR ym. Clinical me...»185.

Erityispotilasryhmät

Osteoporoosia sairastavat ja henkilöt, joilla on osteopenia

Liikuntaharjoittelu, joka sisältää tasapaino- ja/tai monipuolisia harjoitteita saattaa vähentää kaatumisten määrää iäkkäillä naisilla, joilla on osteopeniaa tai osteoporoosi «Liikuntaharjoittelu, joka sisältää tasapaino- ja/tai monipuolisia harjoitteita ilmeisesti vähentää kaatumisten määrää osteopeniaa tai osteoporoosia sairastavilla iäkkäillä naisilla.»B.
Yhden satunnaistetun ja kontrolloidun tutkimuksen mukaan moniosaisella, liikuntapainotteisella ehkäisyohjelmalla (neuvonta, siirtymis-, kävely- ja muuta liikuntaharjoittelua, kaatumistekniikoiden harjoittelua) voitiin vähentää kaatumisia iäkkäillä naisilla, joilla on osteopeniaa tai osteoporoosia. Lisäksi interventiolla oli vakavia kaatumisvammoja vähentävä suuntaus, mutta luotettava tutkimusnäyttö tästä puuttuu «Smulders E, Weerdesteyn V, Groen BE ym. Efficacy o...»186.
Tasapaino-, lihaskunto-, tömistely- ja hyppelyharjoitteita sisältävä liikuntaharjoittelu saattaa vähentää murtumia osteopeniaa tai osteoporoosia sairastavilla iäkkäillä naisilla «Tasapaino-, lihaskunto-, tömistely- ja hyppelyharjoitteita sisältävä liikuntaharjoittelu saattaa vähentää murtumia osteopeniaa tai osteoporoosia sairastavilla iäkkäillä naisilla.»C.
- Lisätietoa luuston terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävästä ja kohentavasta liikunnasta saat Luuliikuntasuosituksesta «Luuliikuntasuositus. UKK-instituutti...»136.

Neurologiset potilaat

Neurologisia sairauksia sairastavilla kaatumiset ovat tautien aiheuttamien oireiden moninaisuuden vuoksi yleisiä. Tässä suosituksessa aiemmin esitellyt monipuoliset liikuntaharjoittelututkimukset (ks. kohta "Kotona asuvat iäkkäät henkilöt"), jotka ovat vähentäneet kaatumisia ja kaatumisten määrää iäkkäillä, eivät kuitenkaan ole vähentäneet kaatumisia tai kaatumisvammoja neurologisilla potilailla. Kokonaisvaltaisella kuntoutuksella voidaan kuitenkin ylläpitää ja kohentaa potilaiden toimintakykyä. Aivoinfarktin ja TIA:n «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50051»13, MS-taudin «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi36070»14 ja Parkinsonin taudin «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50042»15 Käypä hoito -suosituksissa käsitellään seikkaperäisesti näiden sairauksien kuntoutusta.

Aivohalvaus

Aivohalvauspotilaiden kaatumisvaara on erityisen korkea akuuttivaiheessa. Sairauden alkuvaiheessa kaatumisvaaraa lisäävät sairauden aiheuttamat vaikeudet siirtymisissä, kun taas sairauden myöhemmässä vaiheessa kaatumisille altistavat sairauteen liittyvät tasapainon hallinnan ja kävelyn vaikeudet «Weerdesteyn V, de Niet M, van Duijnhoven HJ ym. Fa...»187. Deanin ja kumppaneiden «Dean CM, Rissel C, Sherrington C ym. Exercise to e...»188 tutkimuksessa kävelymattoharjoittelu sairauden akuutissa ja subakuutissa vaiheessa ei vähentänyt kaatumisten määrää verrattuna niihin, jotka harjoittelivat kävelyä terapeutin avustamana. Toisen tutkimuksen mukaan kävelykyvyn harjoittelusta huolimatta potilaiden kaatumisvaara säilyi suurena «Tilson JK, Wu SS, Cen SY ym. Characterizing and id...»189.
Myös akuuttivaiheen jälkeen kaatumisvaara on korkea erityisesti silloin, jos aivohalvaus on aiheuttanut runsaasti liikkumisvaikeuksia «Weerdesteyn V, de Niet M, van Duijnhoven HJ ym. Fa...»187.
Aivohalvauspotilailla on lisääntynyt alttius saada kaatumisen seurauksena lonkkamurtuma «Weerdesteyn V, de Niet M, van Duijnhoven HJ ym. Fa...»187.
Erilaiset liikuntaharjoitusohjelmat eivät ilmeisesti vähennä kaatumisten «Erilaiset liikuntaharjoitusohjelmat eivät ilmeisesti vähennä kaatumisten määrää sairauden kroonisessa vaiheessa aivohalvauspotilailla.»B eivätkä kaatujien «Erilaiset liikuntaharjoitteluohjelmat eivät ilmeisesti vähennä kaatujien määrää sairauden kroonisessa vaiheessa aivohalvauspotilailla.»B määrää sairauden kroonisessa vaiheessa.
Biofeedback-laitteen avulla tehty symmetrinen painonsiirtoharjoitus saattaa vähentää kaatumisia toispuolihalvauspotilailla, mutta luotettava näyttö puuttuu «Biofeedback-laitteen avulla tehty symmetrinen painonsiirtoharjoitus saattaa vähentää kaatumisia toispuolihalvauspotilailla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tautia sairastavat kaatuvat usein. Vuoden seurannassa potilaista jopa 70 %:lla tapahtui vähintään yksi kaatuminen ja noin 50 % kaatui toistuvasti «Bloem BR, Hausdorff JM, Visser JE ym. Falls and fr...»190, «Grimbergen YA, Munneke M, Bloem BR. Falls in Parki...»191, «Foongsathaporn C, Panyakaew P, Jitkritsadakul O ym...»192.
Kaatumisalttiutta lisäävät monet sairauden aiheuttamat oireet. Tällaisia ovat vartalon hallinnan ongelmat, epänormaalit tasapainoreaktiot ulkoiseen horjutukseen, siirtymis- ja kävelyongelmat mm. jähmettyminen (freezing of gait) ja ortostaattisesta hypotoniasta johtuva tajunnanmenetys «Bloem BR, Hausdorff JM, Visser JE ym. Falls and fr...»190, «Grimbergen YA, Munneke M, Bloem BR. Falls in Parki...»191, «Cakit BD, Saracoglu M, Genc H ym. The effects of i...»193.
Parkinsonin tautia sairastavilla tasapainoreaktioiden puute aiheuttaa usein kaatumisen eteenpäin tai sivulle. Tällainen kaatuminen johtaa usein lonkkamurtumaan «Swanenburg J, de Bruin ED, Stauffacher M ym. Effec...»299, «Taylor D, Hale L, Schluter P ym. Effectiveness of ...»300.
Liikuntaharjoittelu ei ilmeisesti vähennä Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden kaatumisen pelkoa «Liikuntaharjoittelu ei ilmeisesti vähennä Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden kaatumisen pelkoa.»C.
Parkinsonin tautia sairastavan potilaan tasapainon hallintaa pystytään ehkä parantamaan useilla harjoitusmenetelmillä (ks. Parkinsonin taudin Käypä hoito -suositus «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50042»15).
Lihasvoiman harjoittaminen yhdistettynä kaatumisia ehkäisevään opetukseen saattaa vähentää kaatumisia 12 kuukauden harjoitusjakson päätyttyä lievää ja keskivaikeaa Parkinsonin tautia sairastavilla, ks. Käypä hoito -suosituksen näytönastekatsaus Tasapainon parantaminen kuntoutuksella Parkinsonin taudissa «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak07390&suositusid=hoi50042»16. Sparrow ym. ' mukaan haastava, progressiivisesti etenevä tasapainoharjoittelu vähensi kaatumisia potilailla, joilla sairaus oli lievä tai kohtuuvaikea.

MS-tauti

MS-tautia sairastavilla kaatumiset ovat yleisiä «Gunn HJ, Newell P, Haas B ym. Identification of ri...»195, «Matsuda PN, Verrall AM, Finlayson ML ym. Falls amo...»196. Taudin monimuotoisuus, laajat neurologiset puutokset ja etenevä taudinkuva vaikuttavat kaatumisvaaraan MS-tautia sairastavilla. Tautiin liittyvät muut ongelmat, kuten tasapainon hallinnan vaikeudet, spastisiteetti, kävelyvaikeudet, heikkous, inkontinenssi, kognitiivinen heikentyminen, liikkumisapuvälineen käyttö ja kaatumisen pelko lisäävät kaatumisvaaraa «Gunn HJ, Newell P, Haas B ym. Identification of ri...»195, «Matsuda PN, Verrall AM, Finlayson ML ym. Falls amo...»196, «Cattaneo D, Jonsdottir J, Zocchi M ym. Effects of ...»197.
Kaatumisvaara tulee huomioida, ei vain iäkkäillä, vaan jo keski-ikäisillä MS-tautia sairastavilla henkilöillä «Matsuda PN, Verrall AM, Finlayson ML ym. Falls amo...»196. Matsuda ym. «Matsuda PN, Verrall AM, Finlayson ML ym. Falls amo...»196 tutkimuksessa kaatumiset lisääntyivät keski-ikäisten (55–65 v.) ikäryhmässä, mutta kaatumisia oli nuoremmillakin (18–44 v.). Henkilöt, jotka olivat kaatuneet, kokivat enemmän tasapainon epävarmuutta ja heillä oli enemmän muita oireita. Lisääntyneisiin kaatumisiin oli yhteydessä käytössä oleva kävelyapuväline, kohtalaisesti rajoittunut liikkuminen, miessukupuoli ja selkeä heikkouden oire.
Intensiivinen, lyhytkestoinen aistitiedon yhdistämistä (sensorinen integraatio) vahvistava tasapainoharjoittelu saattaa vähentää kaatujien määrää MS tautia sairastavilla henkilöillä «Intensiivinen, lyhytkestoinen aistitiedon yhdistämistä (sensorinen integraatio) vahvistava tasapainoharjoittelu saattaa vähentää kaatujien määrää MS tautia sairastavilla henkilöillä.»C.
Tasapainon parantamiseen tähtäävä fyysinen harjoittelu saattaa vähentää MS-tautia sairastavien kaatumisia «Tasapainon parantamiseen tähtäävä fyysinen harjoittelu saattaa vähentää MS-tautia sairastavien kaatumisia.»C.
MS-tautipotilailla ei todennäköisesti pystytä vähentämään kaatumisia pelkällä motorisella harjoittelulla «Stephens J, DuShuttle D, Hatcher C, Shmunes J, Sla...»198.

Muut potilasryhmät

Reumaa, syöpäsairauksia, epilepsiaa, diabetesta ja muita kaatumisvaaraa lisääviä sairauksia sairastavien henkilöiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy on rajattu pois tästä suosituksesta. Näiden potilasryhmien osalta kaatumisten ehkäisyyn kuuluu ko. sairauden hyvä hoito ja terveydentilan ylläpitäminen sekä tässä suosituksessa esiteltyjen menetelmien yksilöllinen soveltaminen.

Työryhmä

Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry:n asettamassa työryhmässä on toiminut asiantuntijoita, joilla on fysioterapeuttitutkinnon lisäksi erikoisosaamista kaatumisten ja kaatumistapaturmien epidemiologiasta sekä kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisystä. Lisäksi asiaintuntijoilla on erikoisosaamista gerontologiasta sekä iäkkäiden henkilöiden liikuntaharjoittelun toteuttamisesta.

Puheenjohtaja:

Satu Havulinna (Pajala), TtT, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kokoava kirjoittaja:

Maarit Piirtola, FT, tutkijatohtori; Helsingin yliopisto

Jäsenet:

Saija Karinkanta, FT, erikoistutkija; UKK-instituutti

Tiina Pitkänen, apulaisosastonhoitaja, kouluttaja; Turun sosiaali- ja terveystoimi, lääkinnällinen kuntoutus

Anne Punakallio, dosentti, erikoistutkija; Työterveyslaitos

Sanna Sihvonen, TtT, yliopettaja; JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyrki Kettunen, dosentti, vanhempi tutkija; Arcada

Koordinaattori:

Hanna Häkkinen, ft YAMK, kehittämisasiantuntija; Suomen Fysioterapeutit ry

Kirjallisuutta

Komulainen J, Honkanen M, Malmivaara A, Sipilä R. Hoitosuositustyöryhmien käsikirja. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012
Koivukangas M, Strandberg T, Leskinen R ym. Vanhuksen gerastenia – tunnista riskipotilas. Suom Lääkär 2017;72:425-30
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyn (IKINÄ) -opas ja verkkosivusto. https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/iakkaat/kaatumisten-ehkaisyn-implementointi/iakkaiden-kaatumisen-ehkaisy-opas «https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/iakkaat/kaatumisten-ehkaisyn-implementointi/iakkaiden-kaatumisen-ehkaisy-opas»17 (viitattu 19.10.2017)
Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR. "Mini-mental state". A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12:189-98 «PMID: 1202204»PubMed
Toimia-tietokanta. http://www.thl.fi/toimia/tietokanta «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta»18 (viitattu 19.10.2017)
Toimiva-testistö. http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7B7606CF81-DDA4-4A37-8F16-D55D74410EE3%7D/59615 «http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7B7606CF81-DDA4-4A37-8F16-D55D74410EE3%7D/59615»19 ja http://www.statetreasury.fi/download/noname/%7B55629824-6E6E-4D7E-B67C-E2CA93EABB6E%7D/59616 «http://www.statetreasury.fi/download/noname/%7B55629824-6E6E-4D7E-B67C-E2CA93EABB6E%7D/59616»20 (viitattu 19.10.2017)
To-Mi-kansio. https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHP/Toimintakyvyn%20mittarit.pdf «https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHP/Toimintakyvyn%20mittarit.pdf»21 (viitattu 19.10.2017)
Sarna Seppo. Kliinisen biostatistiikan kurssi / sanastoa 2010, http://www.finepi.org/index.php?page=dictionaries «http://www.finepi.org/index.php?page=dictionaries»22 (viitattu 19.10.2017)
Läärä E, Luostarinen T, Hakulinen T, Lyytikäinen O, Sarna S, Virtala A-M, Riihimäki H, Hakama M. (toim.) Epidemiologian englanti-suomi-englanti -sanasto. Suomen Epidemiologian Seura ja Duodecim, http://www.finepi.org/files/englantisuomi.pdf «http://www.finepi.org/files/englantisuomi.pdf»23 (viitattu 19.10.2017)
Lamb SE, Jørstad-Stein EC, Hauer K ym. Development of a common outcome data set for fall injury prevention trials: the Prevention of Falls Network Europe consensus. J Am Geriatr Soc 2005;53:1618-22
Hallikainen M, Paajanen T, Erkinjuntti T. Muistioireet, lievä tiedonkäsittelyn heikentymä ja dementia. Lääkärin käsikirja 23.11.2016 http://www.terveysportti.fi (Lääkärin tietokannat) «http://www.terveysportti.fi»24 (viitattu 19.10.2017)
Harri Sievänen. Henkilökohtainen tiedonanto 2.9.2011
Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 «PMID: 20517287»PubMed
AGS/BGS. Summary of the Updated American Geriatrics Society/British Geriatrics Society clinical practice guideline for prevention of falls in older persons. J Am Geriatr Soc 2011;59:148-57
PERFECT (2017). Lonkkamurtumapotilaiden 365 päivän hoitokustannukset, vakioitu (eur/potilas). http://www.terveytemme.fi/perfect/atlas/lonkka_table/report_Sairaanhoitopiirit_i5.html «http://www.terveytemme.fi/perfect/atlas/lonkka_table/report_Sairaanhoitopiirit_i5.html»25 (viitattu 19.10.2017)
Korhonen N. Fall-Induced Injuries and Deaths Among Older Finns Between 1970 and 2012. Acta Universitatis Tamperensis 1998. Tampere University Press. Tampere 2014. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96374/978-951-44-9638-7.pdf;sequence=1 «http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96374/978-951-44-9638-7.pdf;sequence=1»26 (viitattu 19.10.2017)
Haikonen K, Markkula J, Salmela R. Kaatumiset ja liukastumiset. (toim.) Haikonen K, Lounamaa A. Raportissa: Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti 13: 2010;51-56
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. 2009, Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900–2060 (vuodet 2010–2060: ennuste)
Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä SL. Lääkärin hoitoa vaativat iäkkäiden kaatumisvammat. Suom Lääkär 2001;57:4903-7
Tilastokeskus. (2017). "Kuolemansyyt 2015." Retrieved 21.4.2017, from http://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_005_fi.html «http://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_005_fi.html»27 (viitattu 19.10.2017)
Luukinen H, Koski K, Hiltunen L ym. Incidence rate of falls in an aged population in northern Finland. J Clin Epidemiol 1994;47:843-50 «PMID: 7730887»PubMed
Tinetti ME, Speechley M, Ginter SF. Risk factors for falls among elderly persons living in the community. N Engl J Med 1988;319:1701-7 «PMID: 3205267»PubMed
Nevitt MC, Cummings SR, Hudes ES. Risk factors for injurious falls: a prospective study. J Gerontol 1991;46:M164-70 «PMID: 1890282»PubMed
Piirtola M, Vahlberg T, Isoaho R ym. Incidence of fractures and changes over time among the aged in a Finnish municipality: a population-based 12-year follow-up. Aging Clin Exp Res 2007;19:269-76 «PMID: 17726356»PubMed
Fuller GF. Falls in the elderly. Am Fam Physician 2000;61:2159-68, 2173-4 «PMID: 10779256»PubMed
Piirtola M, Löppönen M, Vahlberg T ym. Fractures as an independent predictor of functional decline in older people: a population-based study with an 8-year follow-up. Gerontology 2012;58:296-304 «PMID: 22205067»PubMed
Dyer SM, Crotty M, Fairhall N ym. A critical review of the long-term disability outcomes following hip fracture. BMC Geriatr 2016;16:158 «PMID: 27590604»PubMed
Beaupre LA, Cinats JG, Jones CA ym. Does functional recovery in elderly hip fracture patients differ between patients admitted from long-term care and the community? J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62:1127-33 «PMID: 17921426»PubMed
Haentjens P, Magaziner J, Colón-Emeric CS ym. Meta-analysis: excess mortality after hip fracture among older women and men. Ann Intern Med 2010;152:380-90 «PMID: 20231569»PubMed
Piirtola M, Vahlberg T, Löppönen M ym. Fractures as predictors of excess mortality in the aged-a population-based study with a 12-year follow-up. Eur J Epidemiol 2008;23:747-55 «PMID: 18830674»PubMed
Panula J, Pihlajamäki H, Mattila VM ym. Mortality and cause of death in hip fracture patients aged 65 or older: a population-based study. BMC Musculoskelet Disord 2011;12:105 «PMID: 21599967»PubMed
Katsoulis M, Benetou V, Karapetyan T ym. Excess mortality after hip fracture in elderly persons from Europe and the USA: the CHANCES project. J Intern Med 2017;281:300-310 «PMID: 28093824»PubMed
Piirtola M, Sintonen H, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen OP, Kivelä SL. Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset. Suom Lääkäril 2002;57:4841-8
Borgström F, Zethraeus N, Johnell O ym. Costs and quality of life associated with osteoporosis-related fractures in Sweden. Osteoporos Int 2006;17:637-50 «PMID: 16283064»PubMed
Nurmi I, Narinen A, Lüthje P ym. Cost analysis of hip fracture treatment among the elderly for the public health services: a 1-year prospective study in 106 consecutive patients. Arch Orthop Trauma Surg 2003;123:551-4 «PMID: 13680273»PubMed
Pighills AC, Torgerson DJ, Sheldon TA ym. Environmental assessment and modification to prevent falls in older people. J Am Geriatr Soc 2011;59:26-33 «PMID: 21226674»PubMed
Nurmi-Lüthje I. Lonkkamurtumapotilaan hoitokustannukset vuonna 2010. Henkilökohtainen tiedonanto, 2011
Scheffer AC, Schuurmans MJ, van Dijk N ym. Fear of falling: measurement strategy, prevalence, risk factors and consequences among older persons. Age Ageing 2008;37:19-24 «PMID: 18194967»PubMed
Myers AM, Powell LE, Maki BE ym. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51:M37-43 «PMID: 8548512»PubMed
Lawrence RH, Tennstedt SL, Kasten LE ym. Intensity and correlates of fear of falling and hurting oneself in the next year: baseline findings from a Roybal Center fear of falling intervention. J Aging Health 1998;10:267-86 «PMID: 10342933»PubMed
Ziljstra GA, van Haastregt JC, van Rossum E, van Eijik JT, Yardley L and Kempen GI. Interventions to reduce fear of falling in community-living oldert people: a systematic review. J Am Geriatr Soc 2007;55:603-615.
Tinetti ME, Kumar C. The patient who falls: "It's always a trade-off". JAMA 2010;303:258-66 «PMID: 20085954»PubMed
Close JC. Falls in older people: Risk factors, assessment and intervention. IBMS BoneKEy [online]. DOI: 10.1138/20090401
Hartikainen S, Lönnroos E, Louhivuori K. Medication as a risk factor for falls: critical systematic review. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62:1172-81 «PMID: 17921433»PubMed
Carter ND, Kannus P, Khan KM. Exercise in the prevention of falls in older people: a systematic literature review examining the rationale and the evidence. Sports Med 2001;31:427-38 «PMID: 11394562»PubMed
Nowak A, Hubbard RE. Falls and frailty: lessons from complex systems. J R Soc Med 2009;102:98-102 «PMID: 19297650»PubMed
Hakala P. Ikääntyneiden ravitsemus (7.7.2015). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01086 «https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01086»28 (viitattu 19.10.2017)
Horak FB. Postural orientation and equilibrium: what do we need to know about neural control of balance to prevent falls? Age Ageing 2006;35 Suppl 2:ii7-ii11 «PMID: 16926210»PubMed
Ganz DA, Bao Y, Shekelle PG ym. Will my patient fall? JAMA 2007;297:77-86 «PMID: 17200478»PubMed
Callisaya ML, Blizzard L, McGinley JL ym. Sensorimotor factors affecting gait variability in older people--a population-based study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2010;65:386-92 «PMID: 19939910»PubMed
Menz HB, Morris ME, Lord SR. Foot and ankle risk factors for falls in older people: a prospective study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:866-70 «PMID: 16912106»PubMed
Järvinen TL, Sievänen H, Khan KM ym. Shifting the focus in fracture prevention from osteoporosis to falls. BMJ 2008;336:124-6 «PMID: 18202065»PubMed
Kelsey JL, Samelson EJ. Variation in risk factors for fractures at different sites. Curr Osteoporos Rep 2009;7:127-33 «PMID: 19968916»PubMed
Silva M J. Biomechanics of osteoporotic fractures. Injury 2007: 38 (suppl 3); S69-S79
Marcus R ym. The nature of osteoporosis. In Marcus R & Feldman D & Nelson DA & Rosen CJ (eds.): Osteoporosis (3rd ed.,pp. 27-36) Burlington, MA: Elsevier Academic Press, 2008
Bone Health and Osteoporosis: A Report of the Surgeon General. Office of the Surgeon General (US). Rockville (MD): Office of the Surgeon General (US); 2004
The American Geriatrics Society: AGS/BGS clinical practice guideline: Prevention of falls in older persons. http://www.alabmed.com/uploadfile/2014/0504/20140504033204923.pdf «http://www.alabmed.com/uploadfile/2014/0504/20140504033204923.pdf»29 (viitattu 19.10.2017)
Nandy S, Parsons S, Cryer C ym. Development and preliminary examination of the predictive validity of the Falls Risk Assessment Tool (FRAT) for use in primary care. J Public Health (Oxf) 2004;26:138-43 «PMID: 15284315»PubMed
Oliver D, Britton M, Seed P ym. Development and evaluation of evidence based risk assessment tool (STRATIFY) to predict which elderly inpatients will fall: case-control and cohort studies. BMJ 1997;315:1049-53 «PMID: 9366729»PubMed
Morse JM, Black C, Oberle K ym. A prospective study to identify the fall-prone patient. Soc Sci Med 1989;28:81-6 «PMID: 2928815»PubMed
Queensland Health. Falls Prevention: Best Practice Guidelines for Public Hospitals and State Government Residential Aged Care Facilities incorporating a community Integration Supplement. Queensland, Australia: Queensland Government, 2003
Lee J, Geller AI, Strasser DC. Analytical review: focus on fall screening assessments. PM R 2013;5:609-21 «PMID: 23880047»PubMed
Duncan PW, Weiner DK, Chandler J ym. Functional reach: a new clinical measure of balance. J Gerontol 1990;45:M192-7 «PMID: 2229941»PubMed
Podsiadlo D, Richardson S. The timed "Up & Go": a test of basic functional mobility for frail elderly persons. J Am Geriatr Soc 1991;39:142-8 «PMID: 1991946»PubMed
Tinetti ME. Performance-oriented assessment of mobility problems in elderly patients. J Am Geriatr Soc 1986;34:119-26 «PMID: 3944402»PubMed
Michikawa T, Nishiwaki Y, Takebayashi T ym. One-leg standing test for elderly populations. J Orthop Sci 2009;14:675-85 «PMID: 19802686»PubMed
Guralnik JM, Simonsick EM, Ferrucci L ym. A short physical performance battery assessing lower extremity function: association with self-reported disability and prediction of mortality and nursing home admission. J Gerontol 1994;49:M85-94 «PMID: 8126356»PubMed
Whitney SL, Wrisley DM, Marchetti GF ym. Clinical measurement of sit-to-stand performance in people with balance disorders: validity of data for the Five-Times-Sit-to-Stand Test. Phys Ther 2005;85:1034-45 «PMID: 16180952»PubMed
Berg S, Trollfors B, Hugosson S ym. Long-term follow-up of children with bacterial meningitis with emphasis on behavioural characteristics. Eur J Pediatr 2002;161:330-6 «PMID: 12029452»PubMed
Shumway-Cook A, Woollacott M. Motor Control: Theory and Applications. Baltimore; MD. Wilkins & Wilkins; 1995
Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1995;50A:M28-34 «PMID: 7814786»PubMed
Yardley L, Beyer N, Hauer K ym. Development and initial validation of the Falls Efficacy Scale-International (FES-I). Age Ageing 2005;34:614-9 «PMID: 16267188»PubMed
Tinetti ME, Richman D, Powell L. Falls efficacy as a measure of fear of falling. J Gerontol 1990;45:P239-43 «PMID: 2229948»PubMed
Lusardi MM, Fritz S, Middleton A ym. Determining Risk of Falls in Community Dwelling Older Adults: A Systematic Review and Meta-analysis Using Posttest Probability. J Geriatr Phys Ther 2017;40:1-36 «PMID: 27537070»PubMed
Barry E, Galvin R, Keogh C ym. Is the Timed Up and Go test a useful predictor of risk of falls in community dwelling older adults: a systematic review and meta-analysis. BMC Geriatr 2014;14:14 «PMID: 24484314»PubMed
Criter RE, Honaker JA. Identifying Balance Measures Most Likely to Identify Recent Falls. J Geriatr Phys Ther 2016;39:30-7 «PMID: 25695467»PubMed
Schoene D, Wu SM, Mikolaizak AS ym. Discriminative ability and predictive validity of the timed up and go test in identifying older people who fall: systematic review and meta-analysis. J Am Geriatr Soc 2013;61:202-8 «PMID: 23350947»PubMed
Rubenstein LZ, Josephson KR. The epidemiology of falls and syncope. Clin Geriatr Med 2002;18:141-58 «PMID: 12180240»PubMed
Wagner H, Melhus H, Gedeborg R ym. Simply ask them about their balance--future fracture risk in a nationwide cohort study of twins. Am J Epidemiol 2009;169:143-9 «PMID: 19064648»PubMed
Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24065 «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24065»4 (viitattu 19.10.2017)
Muir SW, Berg K, Chesworth B ym. Balance impairment as a risk factor for falls in community-dwelling older adults who are high functioning: a prospective study. Phys Ther 2010;90:338-47 «PMID: 20056721»PubMed
Lamb SE, McCabe C, Becker C ym. The optimal sequence and selection of screening test items to predict fall risk in older disabled women: the Women's Health and Aging Study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:1082-8 «PMID: 18948559»PubMed
Mänty M, Heinonen A, Viljanen A ym. Self-reported preclinical mobility limitation and fall history as predictors of future falls in older women: prospective cohort study. Osteoporos Int 2010;21:689-93 «PMID: 19415371»PubMed
Clough-Gorr KM, Erpen T, Gillmann G ym. Preclinical disability as a risk factor for falls in community-dwelling older adults. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:314-20 «PMID: 18375881»PubMed
Brusse KJ, Zimdars S, Zalewski KR ym. Testing functional performance in people with Parkinson disease. Phys Ther 2005;85:134-41 «PMID: 15679464»PubMed
Kristensen MT, Foss NB, Kehlet H. Timed "up & go" test as a predictor of falls within 6 months after hip fracture surgery. Phys Ther 2007;87:24-30
Ikääntyneiden terveyskuntotestistö, UKK-instituutti, www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/testaaminen/ukk-terveyskuntotestistot/ikaantyvien_terveyskuntotestit «http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/testaaminen/ukk-terveyskuntotestistot/ikaantyvien_terveyskuntotestit»30 (viitattu 19.10.2017)
Volpato S, Cavalieri M, Guerra G ym. Performance-based functional assessment in older hospitalized patients: feasibility and clinical correlates. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:1393-8 «PMID: 19126854»PubMed
Volpato S, Cavalieri M, Sioulis F ym. Predictive value of the Short Physical Performance Battery following hospitalization in older patients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2011;66:89-96 «PMID: 20861145»PubMed
Deshpande N, Metter EJ, Lauretani F ym. Activity restriction induced by fear of falling and objective and subjective measures of physical function: a prospective cohort study. J Am Geriatr Soc 2008;56:615-20 «PMID: 18312314»PubMed
Wennie Huang WN, Perera S, VanSwearingen J ym. Performance measures predict onset of activity of daily living difficulty in community-dwelling older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:844-52 «PMID: 20406319»PubMed
Veronese N, Bolzetta F, Toffanello ED ym. Association between Short Physical Performance Battery and falls in older people: the Progetto Veneto Anziani Study. Rejuvenation Res 2014;17:276-84 «PMID: 24387140»PubMed
Minneci C, Mello AM, Mossello E ym. Comparative study of four physical performance measures as predictors of death, incident disability, and falls in unselected older persons: the insufficienza Cardiaca negli Anziani Residenti a Dicomano Study. J Am Geriatr Soc 2015;63:136-41 «PMID: 25597564»PubMed
Thapa PB, Gideon P, Brockman KG ym. Clinical and biomechanical measures of balance as fall predictors in ambulatory nursing home residents. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51:M239-46 «PMID: 8808996»PubMed
Raîche M, Hébert R, Prince F ym. Screening older adults at risk of falling with the Tinetti balance scale. Lancet 2000;356:1001-2 «PMID: 11041405»PubMed
Chu LW, Chiu AY, Chi I. Impact of falls on the balance, gait, and activities of daily living functioning in community-dwelling Chinese older adults. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:399-404 «PMID: 16611708»PubMed
Panzer VP, Wakefield DB, Hall CB ym. Mobility assessment: sensitivity and specificity of measurement sets in older adults. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:905-12 «PMID: 21621667»PubMed
Kempen GI, Todd CJ, Van Haastregt JC ym. Cross-cultural validation of the Falls Efficacy Scale International (FES-I) in older people: results from Germany, the Netherlands and the UK were satisfactory. Disabil Rehabil 2007;29:155-62 «PMID: 17364765»PubMed
Kempen GI, Yardley L, van Haastregt JC ym. The Short FES-I: a shortened version of the falls efficacy scale-international to assess fear of falling. Age Ageing 2008;37:45-50 «PMID: 18032400»PubMed
Talley KM, Wyman JF, Gross CR. Psychometric properties of the activities-specific balance confidence scale and the survey of activities and fear of falling in older women. J Am Geriatr Soc 2008;56:328-33 «PMID: 18179492»PubMed
Mak MK, Pang MY. Fear of falling is independently associated with recurrent falls in patients with Parkinson's disease: a 1-year prospective study. J Neurol 2009;256:1689-95 «PMID: 19479166»PubMed
Beninato M, Portney LG, Sullivan PE. Using the International Classification of Functioning, Disability and Health as a framework to examine the association between falls and clinical assessment tools in people with stroke. Phys Ther 2009;89:816-25 «PMID: 19520733»PubMed
Kwan MM, Lin SI, Close JC ym. Depressive symptoms in addition to visual impairment, reduced strength and poor balance predict falls in older Taiwanese people. Age Ageing 2012;41:606-12 «PMID: 22644077»PubMed
Camargos FF, Dias RC, Dias JM ym. Cross-cultural adaptation and evaluation of the psychometric properties of the Falls Efficacy Scale-International Among Elderly Brazilians (FES-I-BRAZIL). Rev Bras Fisioter 2010;14:237-43 «PMID: 20730369»PubMed
Billis E, Strimpakos N, Kapreli E ym. Cross-cultural validation of the Falls Efficacy Scale International (FES-I) in Greek community-dwelling older adults. Disabil Rehabil 2011;33:1776-84 «PMID: 21219254»PubMed
Baharlouei H, Salavati M, Akhbari B ym. Cross-cultural validation of the Falls Efficacy Scale International (FES-I) using self-report and interview-based questionnaires among Persian-speaking elderly adults. Arch Gerontol Geriatr 2013;57:339-44 «PMID: 23830993»PubMed
Hauer K, Yardley L, Beyer N ym. Validation of the Falls Efficacy Scale and Falls Efficacy Scale International in geriatric patients with and without cognitive impairment: results of self-report and interview-based questionnaires. Gerontology 2010;56:190-9 «PMID: 19729878»PubMed
Delbaere K, Smith ST, Lord SR. Development and initial validation of the Iconographical Falls Efficacy Scale. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2011;66:674-80 «PMID: 21350244»PubMed
Delbaere K, Close JC, Taylor M ym. Validation of the Iconographical Falls Efficacy Scale in cognitively impaired older people. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2013;68:1098-102 «PMID: 23682158»PubMed
Lundin-Olsson L, Nyberg L, Gustafson Y. "Stops walking when talking" as a predictor of falls in elderly people. Lancet 1997;349:617 «PMID: 9057736»PubMed
Menant JC, Schoene D, Sarofim M ym. Single and dual task tests of gait speed are equivalent in the prediction of falls in older people: a systematic review and meta-analysis. Ageing Res Rev 2014;16:83-104 «PMID: 24915643»PubMed
Muhaidat J, Kerr A, Evans JJ ym. Validity of simple gait-related dual-task tests in predicting falls in community-dwelling older adults. Arch Phys Med Rehabil 2014;95:58-64 «PMID: 24071555»PubMed
Yamada M, Aoyama T, Nakamura M ym. The reliability and preliminary validity of game-based fall risk assessment in community-dwelling older adults. Geriatr Nurs 2011;32:188-94 «PMID: 21501899»PubMed
Oliver D, Hopper A, Seed P. Do hospital fall prevention programs work? A systematic review. J Am Geriatr Soc 2000;48:1679-89 «PMID: 11129762»PubMed
Clemson L, Mackenzie L, Ballinger C ym. Environmental interventions to prevent falls in community-dwelling older people: a meta-analysis of randomized trials. J Aging Health 2008;20:954-71 «PMID: 18815408»PubMed
Cameron ID, Gillespie LD, Robertson MC ym. Interventions for preventing falls in older people in care facilities and hospitals. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD005465 «PMID: 23235623»PubMed
Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD007146 «PMID: 22972103»PubMed
Chan WC, Yeung JW, Wong CS ym. Efficacy of physical exercise in preventing falls in older adults with cognitive impairment: a systematic review and meta-analysis. J Am Med Dir Assoc 2015;16:149-54 «PMID: 25304179»PubMed
Vieira ER, Palmer RC, Chaves PH. Prevention of falls in older people living in the community. BMJ 2016;353:i1419 «PMID: 27125497»PubMed
Okubo Y, Schoene D, Lord SR. Step training improves reaction time, gait and balance and reduces falls in older people: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2017;51:586-593 «PMID: 26746905»PubMed
CADTH Rapid Response Reports (2016). Vitamin D Supplementation for the Prevention of Falls and Fractures in Residents in Long-Term Care Facilities: A Review of the Clinical Effectiveness, Cost-Effectiveness, or Guidelines. Ottawa (ON), Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health. Copyright (c) 2016 Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health
Haran MJ, Cameron ID, Ivers RQ ym. Effect on falls of providing single lens distance vision glasses to multifocal glasses wearers: VISIBLE randomised controlled trial. BMJ 2010;340:c2265 «PMID: 20501583»PubMed
Sjösten N, Vaapio S, Kivelä SL. The effects of fall prevention trials on depressive symptoms and fear of falling among the aged: a systematic review. Aging Ment Health 2008;12:30-46 «PMID: 18297477»PubMed
Lee SH, Kim HS. Exercise Interventions for Preventing Falls Among Older People in Care Facilities: A Meta-Analysis. Worldviews Evid Based Nurs 2017;14:74-80 «PMID: 27984675»PubMed
Robertson MC, Campbell AJ, Gardner MM ym. Preventing injuries in older people by preventing falls: a meta-analysis of individual-level data. J Am Geriatr Soc 2002;50:905-11 «PMID: 12028179»PubMed
Martin JT, Wolf A, Moore JL ym. The effectiveness of physical therapist-administered group-based exercise on fall prevention: a systematic review of randomized controlled trials. J Geriatr Phys Ther 2013;36:182-93 «PMID: 23449007»PubMed
Avin KG, Hanke TA, Kirk-Sanchez N ym. Management of falls in community-dwelling older adults: clinical guidance statement from the Academy of Geriatric Physical Therapy of the American Physical Therapy Association. Phys Ther 2015;95:815-34 «PMID: 25573760»PubMed
Sherrington C, Tiedemann A. Physiotherapy in the prevention of falls in older people. J Physiother 2015;61:54-60 «PMID: 25797882»PubMed
Sherrington C, Tiedemann A, Fairhall N ym. Exercise to prevent falls in older adults: an updated meta-analysis and best practice recommendations. N S W Public Health Bull 2011;22:78-83 «PMID: 21632004»PubMed
Liikunta. Käypä hoito -suositus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=kht00080&suositusid=hoi50075 «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=kht00080&suositusid=hoi50075»31 (viitattu 19.10.2017)
Physical Activity Guidelines for Americans: Be Active, Healthy, and Happy! U.S. Department of Health and Human Services, Rockville, MA, 2008
Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activity and public health in older adults: recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1435-45 «PMID: 17762378»PubMed
American College of Sports Medicine., Chodzko-Zajko WJ, Proctor DN ym. American College of Sports Medicine position stand. Exercise and physical activity for older adults. Med Sci Sports Exerc 2009;41:1510-30 «PMID: 19516148»PubMed
Liikuntapiirakka, UKK-instituutti, http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/61-uusi_liikuntapiirakka.pdf
Nikander R, Karinkanta S, Lepola V, Sievänen H. Luuliikunta. Lapsuudesta vanhuuteen – unohtamatta osteoporoosia sairastavia. Tampere. Suomen osteoporoosiliitto ry, UKK-instituutti 2006
Luuliikuntasuositus. UKK-instituutti. http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset/muut-liikuntasuositukset/luuliikuntasuositus-ikaantyville «http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset/muut-liikuntasuositukset/luuliikuntasuositus-ikaantyville»32 (viitattu 19.10.2017)
Beck BR, Daly RM, Singh MA ym. Exercise and Sports Science Australia (ESSA) position statement on exercise prescription for the prevention and management of osteoporosis. J Sci Med Sport 2017;20:438-445 «PMID: 27840033»PubMed
Giangregorio LM, Papaioannou A, Macintyre NJ ym. Too Fit To Fracture: exercise recommendations for individuals with osteoporosis or osteoporotic vertebral fracture. Osteoporos Int 2014;25:821-35 «PMID: 24281053»PubMed
Clemson L, Fiatarone Singh MA, Bundy A ym. Integration of balance and strength training into daily life activity to reduce rate of falls in older people (the LiFE study): randomised parallel trial. BMJ 2012;345:e4547 «PMID: 22872695»PubMed
Exercise-based Interventions: The Otago Exercise Programme, https://www.cdc.gov/homeandrecreationalsafety/falls/compendium.html «https://www.cdc.gov/homeandrecreationalsafety/falls/compendium.html»33 (viitattu 19.10.2017)
Sherrington C, Lord SR, Vogler CM ym. A post-hospital home exercise program improved mobility but increased falls in older people: a randomised controlled trial. PLoS One 2014;9:e104412 «PMID: 25180702»PubMed
Latham NK, Anderson CS, Lee A ym. A randomized, controlled trial of quadriceps resistance exercise and vitamin D in frail older people: the Frailty Interventions Trial in Elderly Subjects (FITNESS). J Am Geriatr Soc 2003;51:291-9 «PMID: 12588571»PubMed
Delbaere K, Close JC, Brodaty H ym. Determinants of disparities between perceived and physiological risk of falling among elderly people: cohort study. BMJ 2010;341:c4165 «PMID: 20724399»PubMed
Sherrington C, Whitney JC, Lord SR ym. Effective exercise for the prevention of falls: a systematic review and meta-analysis. J Am Geriatr Soc 2008;56:2234-43 «PMID: 19093923»PubMed
Stevens M, Holman CD, Bennett N ym. Preventing falls in older people: outcome evaluation of a randomized controlled trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1448-55 «PMID: 11890582»PubMed
Stevens JA, Thomas K, Teh L ym. Unintentional fall injuries associated with walkers and canes in older adults treated in U.S. emergency departments. J Am Geriatr Soc 2009;57:1464-9 «PMID: 19555423»PubMed
Jönson L. Rollatorns betydelse för äldre kvinnor i ordinärt boende. Hjälpmedelsinstitutet, 1999
Mattsson S. Fallolyckor bland äldre – en rapport om produkters inverkan på äldres fallolyckor. Konsumentverket. Rapport 2000:24
Bateni H, Maki BE. Assistive devices for balance and mobility: benefits, demands, and adverse consequences. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:134-45 «PMID: 15641004»PubMed
Moyer VA, U.S. Preventive Services Task Force.. Prevention of falls in community-dwelling older adults: U.S. Preventive Services Task Force recommendation statement. Ann Intern Med 2012;157:197-204 «PMID: 22868837»PubMed
Peeters GM, Heymans MW, de Vries OJ ym. Multifactorial evaluation and treatment of persons with a high risk of recurrent falling was not cost-effective. Osteoporos Int 2011;22:2187-96 «PMID: 20959965»PubMed
Karinkanta S, Piirtola M. Millaista liikuntaharjoittelua iäkkäille kaatumisen ehkäisyyn? Fysioterapia 2009;56:34-7
Stubbs B, Denkinger MD, Brefka S ym. What works to prevent falls in older adults dwelling in long term care facilities and hospitals? An umbrella review of meta-analyses of randomised controlled trials. Maturitas 2015;81:335-42 «PMID: 25935294»PubMed
Day L, Fildes B, Gordon I ym. Randomised factorial trial of falls prevention among older people living in their own homes. BMJ 2002;325:128 «PMID: 12130606»PubMed
Spink MJ, Menz HB, Fotoohabadi MR ym. Effectiveness of a multifaceted podiatry intervention to prevent falls in community dwelling older people with disabling foot pain: randomised controlled trial. BMJ 2011;342:d3411 «PMID: 21680622»PubMed
Damián J, Pastor-Barriuso R, Valderrama-Gama E ym. Factors associated with falls among older adults living in institutions. BMC Geriatr 2013;13:6 «PMID: 23320746»PubMed
DeCrane SK, Culp KR, Wakefield B. Twelve-month fall outcomes among delirium subtypes. J Healthc Qual 2012;34:13-20 «PMID: 22092949»PubMed
Clegg A, Young J, Iliffe S ym. Frailty in elderly people. Lancet 2013;381:752-62 «PMID: 23395245»PubMed
Deandrea S, Bravi F, Turati F ym. Risk factors for falls in older people in nursing homes and hospitals. A systematic review and meta-analysis. Arch Gerontol Geriatr 2013;56:407-15 «PMID: 23294998»PubMed
Hasegawa J, Kuzuya M, Iguchi A. Urinary incontinence and behavioral symptoms are independent risk factors for recurrent and injurious falls, respectively, among residents in long-term care facilities. Arch Gerontol Geriatr 2010;50:77-81 «PMID: 19297035»PubMed
McArthur C, Gonzalez DA, Roy E ym. What Are the Circumstances of Falls and Fractures in Long-Term Care? Can J Aging 2016;35:491-498 «PMID: 27745566»PubMed
Hofmann H, Hahn S. Characteristics of nursing home residents and physical restraint: a systematic literature review. J Clin Nurs 2014;23:3012-24 «PMID: 24125061»PubMed
Panel on Prevention of Falls in Older Persons, American Geriatrics Society and British Geriatrics Society. Summary of the Updated American Geriatrics Society/British Geriatrics Society clinical practice guideline for prevention of falls in older persons. J Am Geriatr Soc 2011;59:148-57 «PMID: 21226685»PubMed
Annweiler C, Beauchet O. Questioning vitamin D status of elderly fallers and nonfallers: a meta-analysis to address a 'forgotten step'. J Intern Med 2015;277:16-44 «PMID: 24697944»PubMed
Schnelle JF, Kapur K, Alessi C ym. Does an exercise and incontinence intervention save healthcare costs in a nursing home population? J Am Geriatr Soc 2003;51:161-8 «PMID: 12558711»PubMed
Callis N. Falls prevention: Identification of predictive fall risk factors. Appl Nurs Res 2016;29:53-8 «PMID: 26856489»PubMed
Weil TP. Patient falls in hospitals: an increasing problem. Geriatr Nurs 2015;36:342-7
Vieira ER, Berean C, Paches D ym. Risks and suggestions to prevent falls in geriatric rehabilitation: a participatory approach. BMJ Qual Saf 2011;20:440-8 «PMID: 21209141»PubMed
Haines TP, Hill AM, Hill KD ym. Cost effectiveness of patient education for the prevention of falls in hospital: economic evaluation from a randomized controlled trial. BMC Med 2013;11:135 «PMID: 23692953»PubMed
Healey F, Monro A, Cockram A ym. Using targeted risk factor reduction to prevent falls in older in-patients: a randomised controlled trial. Age Ageing 2004;33:390-5 «PMID: 15151914»PubMed
Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50044 «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50044»34 (viitattu 19.10.2017)
Viramo & Sulkava 2015. Muistisairauksien epidemiologia. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim.
Muir SW, Gopaul K, Montero Odasso MM. The role of cognitive impairment in fall risk among older adults: a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2012;41:299-308 «PMID: 22374645»PubMed
Montero-Odasso M, Verghese J, Beauchet O ym. Gait and cognition: a complementary approach to understanding brain function and the risk of falling. J Am Geriatr Soc 2012;60:2127-36 «PMID: 23110433»PubMed
Blackwood J, Shubert T, Forgarty K ym. Relationships Between Performance on Assessments of Executive Function and Fall Risk Screening Measures in Community-Dwelling Older Adults. J Geriatr Phys Ther 2016;39:89-96 «PMID: 26050194»PubMed
Tarazona-Santabalbina FJ, Belenguer-Varea Á, Rovira Daudi E ym. Severity of cognitive impairment as a prognostic factor for mortality and functional recovery of geriatric patients with hip fracture. Geriatr Gerontol Int 2015;15:289-95 «PMID: 25164866»PubMed
Härlein J, Dassen T, Halfens RJ ym. Fall risk factors in older people with dementia or cognitive impairment: a systematic review. J Adv Nurs 2009;65:922-33 «PMID: 19291191»PubMed
Fernando E, Fraser M, Hendriksen J ym. Risk Factors Associated with Falls in Older Adults with Dementia: A Systematic Review. Physiother Can 2017;69:161-170 «PMID: 28539696»PubMed
Eshkoor SA, Hamid TA, Nudin SS ym. The effects of sleep quality, physical activity, and environmental quality on the risk of falls in dementia. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2013;28:403-7 «PMID: 23698600»PubMed
Hsu CL, Nagamatsu LS, Davis JC ym. Examining the relationship between specific cognitive processes and falls risk in older adults: a systematic review. Osteoporos Int 2012;23:2409-24 «PMID: 22638707»PubMed
Kröpelin TF, Neyens JC, Halfens RJ ym. Fall determinants in older long-term care residents with dementia: a systematic review. Int Psychogeriatr 2013;25:549-63 «PMID: 23253253»PubMed
Allan LM, Ballard CG, Rowan EN ym. Incidence and prediction of falls in dementia: a prospective study in older people. PLoS One 2009;4:e5521 «PMID: 19436724»PubMed
Marquardt G, Bueter K, Motzek T. Impact of the design of the built environment on people with dementia: an evidence-based review. HERD 2014;8:127-57 «PMID: 25816188»PubMed
Davis R, Weisbeck C. Creating a Supportive Environment Using Cues for Wayfinding in Dementia. J Gerontol Nurs 2016;42:36-44 «PMID: 26934972»PubMed
Zermansky AG, Alldred DP, Petty DR ym. Clinical medication review by a pharmacist of elderly people living in care homes--randomised controlled trial. Age Ageing 2006;35:586-91 «PMID: 16905764»PubMed
Smulders E, Weerdesteyn V, Groen BE ym. Efficacy of a short multidisciplinary falls prevention program for elderly persons with osteoporosis and a fall history: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:1705-11 «PMID: 21044715»PubMed
Weerdesteyn V, de Niet M, van Duijnhoven HJ ym. Falls in individuals with stroke. J Rehabil Res Dev 2008;45:1195-213 «PMID: 19235120»PubMed
Dean CM, Rissel C, Sherrington C ym. Exercise to enhance mobility and prevent falls after stroke: the community stroke club randomized trial. Neurorehabil Neural Repair 2012;26:1046-57 «PMID: 22544817»PubMed
Tilson JK, Wu SS, Cen SY ym. Characterizing and identifying risk for falls in the LEAPS study: a randomized clinical trial of interventions to improve walking poststroke. Stroke 2012;43:446-52 «PMID: 22246687»PubMed
Bloem BR, Hausdorff JM, Visser JE ym. Falls and freezing of gait in Parkinson's disease: a review of two interconnected, episodic phenomena. Mov Disord 2004;19:871-84 «PMID: 15300651»PubMed
Grimbergen YA, Munneke M, Bloem BR. Falls in Parkinson's disease. Curr Opin Neurol 2004;17:405-15 «PMID: 15247535»PubMed
Foongsathaporn C, Panyakaew P, Jitkritsadakul O ym. What daily activities increase the risk of falling in Parkinson patients? An analysis of the utility of the ABC-16 scale. J Neurol Sci 2016;364:183-7 «PMID: 27084242»PubMed
Cakit BD, Saracoglu M, Genc H ym. The effects of incremental speed-dependent treadmill training on postural instability and fear of falling in Parkinson's disease. Clin Rehabil 2007;21:698-705 «PMID: 17846069»PubMed
Sparrow D, DeAngelis TR, Hendron K ym. Highly Challenging Balance Program Reduces Fall Rate in Parkinson Disease. J Neurol Phys Ther 2016;40:24-30 «PMID: 26655100»PubMed
Gunn HJ, Newell P, Haas B ym. Identification of risk factors for falls in multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis. Phys Ther 2013;93:504-13 «PMID: 23237970»PubMed
Matsuda PN, Verrall AM, Finlayson ML ym. Falls among adults aging with disability. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:464-71 «PMID: 25449191»PubMed
Cattaneo D, Jonsdottir J, Zocchi M ym. Effects of balance exercises on people with multiple sclerosis: a pilot study. Clin Rehabil 2007;21:771-81 «PMID: 17875557»PubMed
Stephens J, DuShuttle D, Hatcher C, Shmunes J, Slaninka C. Use of Awareness Though Movement Improves Balance and Balance Confidence in People with Multiple Sclerosis: A Randomized Controlled Study. Neurology Report 2001;2
Allen NE, Canning CG, Sherrington C ym. The effects of an exercise program on fall risk factors in people with Parkinson's disease: a randomized controlled trial. Mov Disord 2010;25:1217-25 «PMID: 20629134»PubMed
Anderson O, Boshier PR, Hanna GB. Interventions designed to prevent healthcare bed-related injuries in patients. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD008931 «PMID: 22258994»PubMed
Ang E, Mordiffi SZ, Wong HB. Evaluating the use of a targeted multiple intervention strategy in reducing patient falls in an acute care hospital: a randomized controlled trial. J Adv Nurs 2011;67:1984-92 «PMID: 21507049»PubMed
Arentes P, Dias, J, Fonseca F. ym. Effect of Program Based on Balance Exercises on Gait, Functional Mobility, Fear of Falling, and Falls in Prefrail Older women: A Randomized Clinical Trial. Topics in Geriatric Rehabilitation 2015; 31(2):113-20
Barker SM, O'Brien CN, Carey D ym. Quality improvement in action: a falls prevention and management program. Mt Sinai J Med 1993;60:387-90 «PMID: 8259118»PubMed
Batchelor F, Hill K, Mackintosh S ym. Falls prevention after stroke: does adherence to exercise influence falls? Neurorehabilitation and Neural Repair 2012;26:735
Becker C, Kron M, Lindemann U ym. Effectiveness of a multifaceted intervention on falls in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2003;51:306-13 «PMID: 12588573»PubMed
Buettner LL. Focus on caregiving. Falls prevention in dementia populations. Provider 2002;28:41-3 «PMID: 15988879»PubMed
Campbell AJ, Robertson MC, Gardner MM ym. Falls prevention over 2 years: a randomized controlled trial in women 80 years and older. Age Ageing 1999;28:513-8 «PMID: 10604501»PubMed
Campbell AJ, Robertson MC, Gardner MM ym. Psychotropic medication withdrawal and a home-based exercise program to prevent falls: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 1999;47:850-3 «PMID: 10404930»PubMed
Campbell AJ, Robertson MC, Gardner MM ym. Randomised controlled trial of a general practice programme of home based exercise to prevent falls in elderly women. BMJ 1997;315:1065-9 «PMID: 9366737»PubMed
Campbell AJ, Robertson MC, La Grow SJ ym. Randomised controlled trial of prevention of falls in people aged > or =75 with severe visual impairment: the VIP trial. BMJ 2005;331:817 «PMID: 16183652»PubMed
Chase CA, Mann K, Wasek S ym. Systematic review of the effect of home modification and fall prevention programs on falls and the performance of community-dwelling older adults. Am J Occup Ther 2012;66:284-91 «PMID: 22549593»PubMed
Cheng PT, Wu SH, Liaw MY ym. Symmetrical body-weight distribution training in stroke patients and its effect on fall prevention. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:1650-4 «PMID: 11733877»PubMed
Choi JH, Moon JS, Song R. Effects of Sun-style Tai Chi exercise on physical fitness and fall prevention in fall-prone older adults. J Adv Nurs 2005;51:150-7 «PMID: 15963186»PubMed
Conroy S, Kendrick D, Harwood R ym. A multicentre randomised controlled trial of day hospital-based falls prevention programme for a screened population of community-dwelling older people at high risk of falls. Age Ageing 2010;39:704-10 «PMID: 20823124»PubMed
Cumming RG, Sherrington C, Lord SR ym. Cluster randomised trial of a targeted multifactorial intervention to prevent falls among older people in hospital. BMJ 2008;336:758-60 «PMID: 18332052»PubMed
Cumming RG, Thomas M, Szonyi G ym. Home visits by an occupational therapist for assessment and modification of environmental hazards: a randomized trial of falls prevention. J Am Geriatr Soc 1999;47:1397-402 «PMID: 10591231»PubMed
de Kam D, Smulders E, Weerdesteyn V ym. Exercise interventions to reduce fall-related fractures and their risk factors in individuals with low bone density: a systematic review of randomized controlled trials. Osteoporos Int 2009;20:2111-25 «PMID: 19421702»PubMed
Donald IP, Pitt K, Armstrong E ym. Preventing falls on an elderly care rehabilitation ward. Clin Rehabil 2000;14:178-85 «PMID: 10763795»PubMed
Dyer CA, Taylor GJ, Reed M ym. Falls prevention in residential care homes: a randomised controlled trial. Age Ageing 2004;33:596-602 «PMID: 15381507»PubMed
El-Khoury F, Cassou B, Charles MA ym. The effect of fall prevention exercise programmes on fall induced injuries in community dwelling older adults: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2013;347:f6234 «PMID: 24169944»PubMed
Faber MJ, Bosscher RJ, Chin A Paw MJ ym. Effects of exercise programs on falls and mobility in frail and pre-frail older adults: A multicenter randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:885-96 «PMID: 16813773»PubMed
Fielding RA, Rejeski WJ, Blair S ym. The Lifestyle Interventions and Independence for Elders Study: design and methods. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2011;66:1226-37 «PMID: 21825283»PubMed
Gill TM, Pahor M, Guralnik JM ym. Effect of structured physical activity on prevention of serious fall injuries in adults aged 70-89: randomized clinical trial (LIFE Study). BMJ 2016;352:i245 «PMID: 26842425»PubMed
Goodwin VA, Richards SH, Henley W ym. An exercise intervention to prevent falls in people with Parkinson's disease: a pragmatic randomised controlled trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2011;82:1232-8 «PMID: 21856692»PubMed
Grahn Kronhed AC, Hallberg I, Ödkvist L, Möller M. Effect of training on health-related quality of life, pain and falls in osteoporotic women. Advances Physiotherapy 2009;11:154-65
Green J, Forster A, Bogle S ym. Physiotherapy for patients with mobility problems more than 1 year after stroke: a randomised controlled trial. Lancet 2002;359:199-203 «PMID: 11812553»PubMed
Gulpers MJ, Bleijlevens MH, Ambergen T ym. Belt restraint reduction in nursing homes: effects of a multicomponent intervention program. J Am Geriatr Soc 2011;59:2029-36 «PMID: 22092189»PubMed
Haines TP, Bell RA, Varghese PN. Pragmatic, cluster randomized trial of a policy to introduce low-low beds to hospital wards for the prevention of falls and fall injuries. J Am Geriatr Soc 2010;58:435-41 «PMID: 20398112»PubMed
Haines TP, Bennell KL, Osborne RH ym. Effectiveness of targeted falls prevention programme in subacute hospital setting: randomised controlled trial. BMJ 2004;328:676 «PMID: 15031238»PubMed
Hendrich AL. An effective unit-based fall prevention plan. J Nurs Qual Assur 1988;3:28-36 «PMID: 3192671»PubMed
Hill AM, Etherton-Beer C, Haines TP. Tailored education for older patients to facilitate engagement in falls prevention strategies after hospital discharge--a pilot randomized controlled trial. PLoS One 2013;8:e63450 «PMID: 23717424»PubMed
Hill AM, McPhail SM, Waldron N ym. Fall rates in hospital rehabilitation units after individualised patient and staff education programmes: a pragmatic, stepped-wedge, cluster-randomised controlled trial. Lancet 2015;385:2592-9 «PMID: 25865864»PubMed
Hill AM, Waldron N, Etherton-Beer C ym. A stepped-wedge cluster randomised controlled trial for evaluating rates of falls among inpatients in aged care rehabilitation units receiving tailored multimedia education in addition to usual care: a trial protocol. BMJ Open 2014;4:e004195 «PMID: 24430881»PubMed
Hill KD, Hunter SW, Batchelor FA ym. Individualized home-based exercise programs for older people to reduce falls and improve physical performance: A systematic review and meta-analysis. Maturitas 2015;82:72-84 «PMID: 25989701»PubMed
Holmgren E, Gosman-Hedström G, Lindström B ym. What is the benefit of a high-intensive exercise program on health-related quality of life and depression after stroke? A randomized controlled trial. Adv Physiother 2010;12:125-133 «PMID: 21037954»PubMed
Jarvis N, Kerr K, Mockett S. Pilot study to explore the feasibility of a randomised controlled trial to determine the dose effect of physiotherapy on patients admitted to hospital following a fall. Practical Evidence 2007;2:4-12
Jensen J, Lundin-Olsson L, Nyberg L ym. Fall and injury prevention in older people living in residential care facilities. A cluster randomized trial. Ann Intern Med 2002;136:733-41 «PMID: 12020141»PubMed
Jensen J, Nyberg L, Gustafson Y ym. Fall and injury prevention in residential care--effects in residents with higher and lower levels of cognition. J Am Geriatr Soc 2003;51:627-35 «PMID: 12752837»PubMed
Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H ym. A multi-component exercise regimen to prevent functional decline and bone fragility in home-dwelling elderly women: randomized, controlled trial. Osteoporos Int 2007;18:453-62 «PMID: 17103296»PubMed
Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H ym. Maintenance of exercise-induced benefits in physical functioning and bone among elderly women. Osteoporos Int 2009;20:665-74 «PMID: 18696173»PubMed
Karinkanta S, Heinonen A, Sievänen H ym. Maintenance of exercise-induced benefits in physical functioning and bone among elderly women. Osteoporos Int 2009;20:665-74 «PMID: 18696173»PubMed
Karinkanta S, Kannus P, Uusi-Rasi K ym. Combined resistance and balance-jumping exercise reduces older women's injurious falls and fractures: 5-year follow-up study. Age Ageing 2015;44:784-9 «PMID: 25990940»PubMed
Keall MD, Pierse N, Howden-Chapman P ym. Home modifications to reduce injuries from falls in the home injury prevention intervention (HIPI) study: a cluster-randomised controlled trial. Lancet 2015;385:231-8 «PMID: 25255696»PubMed
Kemmler W, von Stengel S, Engelke K ym. Exercise effects on bone mineral density, falls, coronary risk factors, and health care costs in older women: the randomized controlled senior fitness and prevention (SEFIP) study. Arch Intern Med 2010;170:179-85 «PMID: 20101013»PubMed
Kerse N, Peri K, Robinson E ym. Does a functional activity programme improve function, quality of life, and falls for residents in long term care? Cluster randomised controlled trial. BMJ 2008;337:a1445 «PMID: 18845605»PubMed
Kiiski J, Koivusalo S, Sievänen H. Tärinäharjoittelu - haitallista, humpuukia vai hyödyllistä? Suom Lääkäril 2007;62:1735-9
Korpelainen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Heikkinen J ym. Effect of exercise on extraskeletal risk factors for hip fractures in elderly women with low BMD: a population-based randomized controlled trial. J Bone Miner Res 2006;21:772-9 «PMID: 16734393»PubMed
Korpelainen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Heikkinen J ym. Effect of impact exercise on bone mineral density in elderly women with low BMD: a population-based randomized controlled 30-month intervention. Osteoporos Int 2006;17:109-18 «PMID: 15889312»PubMed
Korpelainen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Nieminen P ym. Long-term outcomes of exercise: follow-up of a randomized trial in older women with osteopenia. Arch Intern Med 2010;170:1548-56 «PMID: 20876406»PubMed
Lam FM, Lau RW, Chung RC ym. The effect of whole body vibration on balance, mobility and falls in older adults: a systematic review and meta-analysis. Maturitas 2012;72:206-13 «PMID: 22609157»PubMed
Lannin NA, Clemson L, McCluskey A ym. Feasibility and results of a randomised pilot-study of pre-discharge occupational therapy home visits. BMC Health Serv Res 2007;7:42 «PMID: 17355644»PubMed
Lau RW, Yip SP, Pang MY. Whole-body vibration has no effect on neuromotor function and falls in chronic stroke. Med Sci Sports Exerc 2012;44:1409-18 «PMID: 22330025»PubMed
Li F, Harmer P, Fisher KJ ym. Tai Chi: improving functional balance and predicting subsequent falls in older persons. Med Sci Sports Exerc 2004;36:2046-52 «PMID: 15570138»PubMed
Lin MR, Wolf SL, Hwang HF ym. A randomized, controlled trial of fall prevention programs and quality of life in older fallers. J Am Geriatr Soc 2007;55:499-506 «PMID: 17397426»PubMed
Liu-Ambrose T, Donaldson MG, Ahamed Y ym. Otago home-based strength and balance retraining improves executive functioning in older fallers: a randomized controlled trial. J Am Geriatr Soc 2008;56:1821-30 «PMID: 18795987»PubMed
Liu-Ambrose T, Khan KM, Eng JJ ym. Resistance and agility training reduce fall risk in women aged 75 to 85 with low bone mass: a 6-month randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2004;52:657-65 «PMID: 15086643»PubMed
Liu-Ambrose TY, Khan KM, Eng JJ ym. The beneficial effects of group-based exercises on fall risk profile and physical activity persist 1 year postintervention in older women with low bone mass: follow-up after withdrawal of exercise. J Am Geriatr Soc 2005;53:1767-73 «PMID: 16181178»PubMed
Logghe IH, Verhagen AP, Rademaker AC ym. Explaining the ineffectiveness of a Tai Chi fall prevention training for community-living older people: a process evaluation alongside a randomized clinical trial (RCT). Arch Gerontol Geriatr 2011;52:357-62 «PMID: 20965096»PubMed
Logghe IH, Verhagen AP, Rademaker AC ym. The effects of Tai Chi on fall prevention, fear of falling and balance in older people: a meta-analysis. Prev Med 2010;51:222-7 «PMID: 20558197»PubMed
Logghe IH, Zeeuwe PE, Verhagen AP ym. Lack of effect of Tai Chi Chuan in preventing falls in elderly people living at home: a randomized clinical trial. J Am Geriatr Soc 2009;57:70-5 «PMID: 19054193»PubMed
Madureira MM, Bonfá E, Takayama L ym. A 12-month randomized controlled trial of balance training in elderly women with osteoporosis: improvement of quality of life. Maturitas 2010;66:206-11 «PMID: 20395080»PubMed
Madureira MM, Takayama L, Gallinaro AL ym. Balance training program is highly effective in improving functional status and reducing the risk of falls in elderly women with osteoporosis: a randomized controlled trial. Osteoporos Int 2007;18:419-25 «PMID: 17089080»PubMed
Marigold DS, Eng JJ, Dawson AS ym. Exercise leads to faster postural reflexes, improved balance and mobility, and fewer falls in older persons with chronic stroke. J Am Geriatr Soc 2005;53:416-23 «PMID: 15743283»PubMed
McKiernan FE. A simple gait-stabilizing device reduces outdoor falls and nonserious injurious falls in fall-prone older people during the winter. J Am Geriatr Soc 2005;53:943-7 «PMID: 15935015»PubMed
McMurdo ME, Millar AM, Daly F. A randomized controlled trial of fall prevention strategies in old peoples' homes. Gerontology 2000;46:83-7 «PMID: 10671804»PubMed
Mikó I, Szerb I, Szerb A ym. Effectiveness of balance training programme in reducing the frequency of falling in established osteoporotic women: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2017;31:217-224 «PMID: 26825109»PubMed
Mitchell A, Jones N. Striving to prevent falls in an acute care setting--action to enhance quality. J Clin Nurs 1996;5:213-20 «PMID: 8718053»PubMed
Morton D. Five years of fewer falls. Am J Nurs 1989;89:204-5 «PMID: 2916596»PubMed
Mulrow CD, Gerety MB, Kanten D ym. A randomized trial of physical rehabilitation for very frail nursing home residents. JAMA 1994;271:519-24 «PMID: 8301766»PubMed
Neyens JC, Dijcks BP, Twisk J ym. A multifactorial intervention for the prevention of falls in psychogeriatric nursing home patients, a randomised controlled trial (RCT). Age Ageing 2009;38:194-9 «PMID: 19221130»PubMed
Nieuwboer A, Kwakkel G, Rochester L ym. Cueing training in the home improves gait-related mobility in Parkinson's disease: the RESCUE trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:134-40 «PMID: 17229744»PubMed
Nikolaus T, Bach M. Preventing falls in community-dwelling frail older people using a home intervention team (HIT): results from the randomized Falls-HIT trial. J Am Geriatr Soc 2003;51:300-5 «PMID: 12588572»PubMed
Nowalk MP, Prendergast JM, Bayles CM ym. A randomized trial of exercise programs among older individuals living in two long-term care facilities: the FallsFREE program. J Am Geriatr Soc 2001;49:859-65 «PMID: 11527475»PubMed
Pahor M, Guralnik JM, Ambrosius WT ym. Effect of structured physical activity on prevention of major mobility disability in older adults: the LIFE study randomized clinical trial. JAMA 2014;311:2387-96 «PMID: 24866862»PubMed
Palvanen M, Kannus P, Piirtola M ym. Effectiveness of the Chaos Falls Clinic in preventing falls and injuries of home-dwelling older adults: a randomised controlled trial. Injury 2014;45:265-71 «PMID: 23579066»PubMed
Pardessus V, Puisieux F, Di Pompeo C ym. Benefits of home visits for falls and autonomy in the elderly: a randomized trial study. Am J Phys Med Rehabil 2002;81:247-52 «PMID: 11953541»PubMed
Pellfolk TJ, Gustafson Y, Bucht G ym. Effects of a restraint minimization program on staff knowledge, attitudes, and practice: a cluster randomized trial. J Am Geriatr Soc 2010;58:62-9 «PMID: 20122041»PubMed
Pitkälä KH, Pöysti MM, Laakkonen ML ym. Effects of the Finnish Alzheimer disease exercise trial (FINALEX): a randomized controlled trial. JAMA Intern Med 2013;173:894-901 «PMID: 23589097»PubMed
Rapp K, Lamb SE, Büchele G ym. Prevention of falls in nursing homes: subgroup analyses of a randomized fall prevention trial. J Am Geriatr Soc 2008;56:1092-7 «PMID: 18482303»PubMed
Ray WA, Taylor JA, Meador KG ym. A randomized trial of a consultation service to reduce falls in nursing homes. JAMA 1997;278:557-62 «PMID: 9268276»PubMed
Robertson MC, Devlin N, Gardner MM ym. Effectiveness and economic evaluation of a nurse delivered home exercise programme to prevent falls. 1: Randomised controlled trial. BMJ 2001;322:697-701 «PMID: 11264206»PubMed
Robertson MC, Gardner MM, Devlin N ym. Effectiveness and economic evaluation of a nurse delivered home exercise programme to prevent falls. 2: Controlled trial in multiple centres. BMJ 2001;322:701-4 «PMID: 11264207»PubMed
Robinovitch SN, Scott V, Feldman F. Home-safety modifications to reduce injuries from falls. Lancet 2015;385:205-6 «PMID: 25255695»PubMed
Rosendahl E, Gustafson Y, Nordin E ym. A randomized controlled trial of fall prevention by a high-intensity functional exercise program for older people living in residential care facilities. Aging Clin Exp Res 2008;20:67-75 «PMID: 18283231»PubMed
Rubenstein LZ, Robbins AS, Josephson KR ym. The value of assessing falls in an elderly population. A randomized clinical trial. Ann Intern Med 1990;113:308-16 «PMID: 2115755»PubMed
Sakamoto K, Nakamura T, Hagino H ym. Effects of unipedal standing balance exercise on the prevention of falls and hip fracture among clinically defined high-risk elderly individuals: a randomized controlled trial. J Orthop Sci 2006;11:467-72 «PMID: 17013734»PubMed
Schoenfelder DP. A fall prevention program for elderly individuals. Exercise in long-term care settings. J Gerontol Nurs 2000;26:43-51 «PMID: 11111630»PubMed
Serra-Rexach JA, Bustamante-Ara N, Hierro Villarán M ym. Short-term, light- to moderate-intensity exercise training improves leg muscle strength in the oldest old: a randomized controlled trial. J Am Geriatr Soc 2011;59:594-602 «PMID: 21453381»PubMed
Shaw FE, Bond J, Richardson DA ym. Multifactorial intervention after a fall in older people with cognitive impairment and dementia presenting to the accident and emergency department: randomised controlled trial. BMJ 2003;326:73 «PMID: 12521968»PubMed
Shaw FE, Bond J, Richardson DA ym. Multifactorial intervention after a fall in older people with cognitive impairment and dementia presenting to the accident and emergency department: randomised controlled trial. BMJ 2003;326:73 «PMID: 12521968»PubMed
Sherrington C, Tiedemann A, Fairhall NJ ym. Exercise for preventing falls in older people living in the community (Protocol). Cochrane Database of Systematic Reviews 2016;11:CD012424
Sherrington C, Whitney JC, Lord SR ym. Effective exercise for the prevention of falls: a systematic review and meta-analysis. J Am Geriatr Soc 2008;56:2234-43 «PMID: 19093923»PubMed
Shimada H, Obuchi S, Furuna T ym. New intervention program for preventing falls among frail elderly people: the effects of perturbed walking exercise using a bilateral separated treadmill. Am J Phys Med Rehabil 2004;83:493-9 «PMID: 15213472»PubMed
Sihvonen S, Sipilä S, Taskinen S ym. Fall incidence in frail older women after individualized visual feedback-based balance training. Gerontology 2004;50:411-6 «PMID: 15477703»PubMed
Simmons SF, Al-Samarrai NR, Beck JC, Ouslander JG. Translating clinical research into practice: a randomized controlled trial of exercise and incontinence care with nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2002;50:1476-83
Sinaki M, Itoi E, Wahner HW ym. Stronger back muscles reduce the incidence of vertebral fractures: a prospective 10 year follow-up of postmenopausal women. Bone 2002;30:836-41 «PMID: 12052450»PubMed
Stenvall M, Olofsson B, Lundström M ym. A multidisciplinary, multifactorial intervention program reduces postoperative falls and injuries after femoral neck fracture. Osteoporos Int 2007;18:167-75 «PMID: 17061151»PubMed
Suttanon P, Hill KD, Said CM ym. Feasibility, safety and preliminary evidence of the effectiveness of a home-based exercise programme for older people with Alzheimer's disease: a pilot randomized controlled trial. Clin Rehabil 2013;27:427-38 «PMID: 23117349»PubMed
Swanenburg J, de Bruin ED, Stauffacher M ym. Effects of exercise and nutrition on postural balance and risk of falling in elderly people with decreased bone mineral density: randomized controlled trial pilot study. Clin Rehabil 2007;21:523-34 «PMID: 17613583»PubMed
Taylor D, Hale L, Schluter P ym. Effectiveness of tai chi as a community-based falls prevention intervention: a randomized controlled trial. J Am Geriatr Soc 2012;60:841-8 «PMID: 22587850»PubMed
Thomas S, Mackintosh S, Halbert J. Does the 'Otago exercise programme' reduce mortality and falls in older adults?: a systematic review and meta-analysis. Age Ageing 2010;39:681-7 «PMID: 20817938»PubMed
Tideiksaar R, Feiner CF, Maby J. Falls prevention: the efficacy of a bed alarm system in an acute-care setting. Mt Sinai J Med 1993;60:522-7 «PMID: 8121429»PubMed
Tomlinson CL, Herd CP, Clarke CE ym. Physiotherapy for Parkinson's disease: a comparison of techniques. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD002815 «PMID: 24936965»PubMed
Toulotte C, Fabre C, Dangremont B ym. Effects of physical training on the physical capacity of frail, demented patients with a history of falling: a randomised controlled trial. Age Ageing 2003;32:67-73 «PMID: 12540351»PubMed
Tse T. The environment and the falls prevention: Do environmental modifications make a difference? Aust Occup Ther J 2005;52:271-81
Uusi-Rasi K, Patil R, Karinkanta S ym. Exercise and vitamin D in fall prevention among older women: a randomized clinical trial. JAMA Intern Med 2015;175:703-11 «PMID: 25799402»PubMed
Verheyden GS, Weerdesteyn V, Pickering RM ym. Interventions for preventing falls in people after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008728 «PMID: 23728680»PubMed
Wesson J, Clemson L, Brodaty H ym. A feasibility study and pilot randomised trial of a tailored prevention program to reduce falls in older people with mild dementia. BMC Geriatr 2013;13:89 «PMID: 24004682»PubMed
von Stengel S, Kemmler W, Engelke K ym. Effects of whole body vibration on bone mineral density and falls: results of the randomized controlled ELVIS study with postmenopausal women. Osteoporos Int 2011;22:317-25 «PMID: 20306017»PubMed
Woo J, Hong A, Lau E ym. A randomised controlled trial of Tai Chi and resistance exercise on bone health, muscle strength and balance in community-living elderly people. Age Ageing 2007;36:262-8 «PMID: 17356003»PubMed

Aiemmat kirjoittajat: Minna Mänty ja Heli Kangas

Artikkelin tunnus: sfs00003

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus

Lukijalle

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä

Lyhenteet ja terminologia

Määritelmiä

Tavoite

Kohderyhmät

Aiheen rajaus

Miksi kaatumisten ehkäisy on tärkeää?

Kaatumisten ja kaatumisvammojen vaaratekijät

Kaatumis- ja kaatumisvammojen vaaran arviointi (seulontatestit)

Monitekijäiset arviointimenetelmät

Liikkumiskyvyn arviointi

Kaatumisvaaraa ilmaisevat raja-arvot

Itsearviot

Yksittäiset liikkumiskykytestit

Toiminnalliset tehtäväpatteristot

Kaatumispelko / tasapainon varmuus

Dual- ja multitasking -testit

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy

Yleiset liikuntasuositukset

Luuliikuntasuositus

Kotona asuvat iäkkäät henkilöt

Yksiosaiset interventiot

Liikuntaharjoittelu

Monipuolinen liikuntaharjoittelu ryhmässä

Monipuolinen ja yksilöllisesti suunniteltu liikuntaharjoittelu kotona

Selkälihasten voimaharjoittelu vaihdevuodet ohittaneille naisilla

Kävely-, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu toimintakyvyltään heikentyneillä iäkkäillä ja sairaalasta kotiutuessa

Progressiivinen kuntosaliharjoittelu

Vastuskumiharjoittelu

Tasapainoharjoittelu

Askellusharjoittelu

Liikuntaharjoitteiden harjoitusvolyymi ja intensiteetti

Muut yksiosaiset interventiot

Värähtelyharjoittelu

Monipuolinen jalkojen hoito

Kodin- ja ympäristön turvallisuus ja muutostyöt

Liikkumisen apuvälineet

Moniosaiset ehkäisyohjelmat

Moniosaiset ehkäisyohjelmat (multippeli-interventiot)

Yksilöllisesti suunnitellut moniosaiset ehkäisyohjelmat (multifactoriaaliset interventiot)

Pitkäaikaishoidossa olevat iäkkäät

Yksiosaiset interventiot

Liikuntaharjoittelu

Asuin- ja laitosympäristön turvallisuus

Moniosaiset ehkäisyohjelmat

Iäkkäät sairaalapotilaat

Yksiosaiset interventiot

Moniosaiset interventiot

Yksilöllisesti suunnitellut moniosaiset interventiot

Kaatumisten ehkäisy päiväsairaalatoimintana

Henkilöt, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus

Yksiosaiset kaatumisten ehkäisyinterventiot muistisairailla (Single-interventiot)

Moniosaiset kaatumisten ehkäisyinterventiot iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio tai muistisairaus

Yksilölliset moniosaiset ehkäisyinterventiot iäkkäillä, joilla on heikentynyt kognitio

Erityispotilasryhmät

Osteoporoosia sairastavat ja henkilöt, joilla on osteopenia

Neurologiset potilaat

Aivohalvaus

Parkinsonin tauti

MS-tauti

Muut potilasryhmät

Työryhmä

Kirjallisuutta