Bergin tasapainotesti

TOIMIA-mittarit
18.1.2011 • Viimeisin muutos 2.10.2024
Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: BBS

Nimi englanniksi: Berg Balance Scale (BBS)

Nimi ruotsiksi: Berg Balansskala

Mittarin versio: Berg Balance Scale (BBS)

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Bergin tasapainotestin soveltuvuus tasapainon arviointiin MS-tautia ja aivoverenkiertohäiriötä sairastavilla
Bergin tasapainotesti – soveltuvuus Parkinsonin tautia sairastavan toimintakyvyn arviointiin fysioterapiassa

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Testin tarkoituksena oli tarkkailla iäkkäiden toiminnallisen tasapainon kehitystä ja arvioida hoidon vaikutusta. Testiä on käytetty erilaisia neurologisia sairauksia (mm. aivohalvaus, MS-tauti, Parkinsonin tauti) sairastavien henkilöiden tasapainon arvioinnissa sekä myös seulontatutkimuksessa ja kaatumisia ennustavana indikaattorina.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen (d410-d429) [d41], Istuminen [d4103], Vartalon taivuttaminen [d4105], Kehon painopisteen siirtäminen [d4106], Istuma-asennon ylläpitäminen [d4153], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d4154], Asennon ylläpitäminen, muu määritelty [d4158], Itsensä siirtäminen istuma-asennossa [d4200], Kurkottaminen [d4452]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Edellyttää perehtymistä ohjeisiin. Suositellaan ammattilaisen kanssa käytävää demonstraatio-harjoitusta siitä, kuinka liikkeet tulee suorittaa. Mittaus tehdään vakioidun ohjeen mukaan. Osiot tehdään ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Tutkittavalle annetaan sanallinen ohje jokaisen testiosion yhteydessä. Testaajan on varmistettava, että tutkittava on ymmärtänyt suoritusohjeet. Osioita ei saa harjoitella, ensimmäinen yritys pisteytetään.

Tarvittavat välineet

  • pisteytysohjeet
  • sekuntikello
  • viivoitin
  • kaksi selkänojallista tuolia
  • 7–8 tuumaa (20 cm) korkea askellusjakkara.
  • Mittausolosuhteet tulee vakioida niin, että ne pysyvät samoina testikerrasta toiseen.

Aikatarve

10–20 minuuttia

Raja-arvot

Saatujen yhteenlaskettujen pisteiden perusteella tulokset voidaan jakaa kolmeen luokkaan «Berg K, Wood-Dauphinee S, Williams JI, Gayton D. Measuring balance in the elderly: preliminary development of an instrument. Phys Can 1989;41:304–311.»6:

  • 0–20 tasapaino on heikko (pyörätuoli)
  • 21–40 tasapaino on kohtalainen (avustettava/apuväline)
  • 41–56 tasapaino on hyvä (itsenäinen).

Kokonaispistemäärän perusteella voidaan myös arvioida kaatumisriskiä: jos pistemäärä on <45, kaatumisen riski lisääntyy selvästi (samalla apuvälineen käytön todennäköisyys lisääntyy) «Bogle Thorbahn LD, Newton RA. Use of the Berg Balance Test to predict falls in elderly persons. Phys Ther 1996;76(6):576–583.»10. Vaihteluvälillä 54–56/56 yhden pisteen vähennys lisää kaatumisriskiä 3–4 prosentilla ja vaihteluvälillä 46–54/56 yhden pisteen vähennys lisää kaatumisriskiä 6–8 prosentilla «Shumway-Cook A, Baldwin M, Polissar NL ym. Predicting the probability for falls in community-dwelling older adults. Phys Ther 1997;77(8):812–819.»44.

Erikseen aivohalvaukseen sairastuneita tarkasteltaessa tasapainotestin herkkyys eritellä usean kaatumisen henkilöitä vaihteli riippuen tutkimuksesta «Beninato M, Portney LG, Sullivan PE. Using the International Classification of Functioning, Disability and Health as a framework to examine the association between falls and clinical assessment tools »11. Ensimmäisessä (n=44, krooninen vaihe) katkaisupiste oli 52 (sensitivity 90%, specificity 41%) ja jälkimmäisessä (n=77, krooninen vaihe) katkaisupiste oli 49 ja positiivinen todennäköisyyssuhde 2.80.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mittarista on laadittu katsaus Finchin ym. kirjassa Physical rehabilitation outcome measures «Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. physical Rehabilitation outcome measures. A Guide to enhanced clinical decision making. 2nd Edition. Canadian Physiotherapy association. Hamilton: Lippincott »22, johon on koottu noin 70 kuntoutukseen soveltuvaa mittaria.

Mittarin käännös

Testiohje on sekä suomeksi (alkuperäinen suomennos «Donoghue D, Physiotherapy Research and Older People (PROP) group, Stokes EK. How much change is true change? The minimum detectable change of the Berg Balance Scale in elderly people. J Rehabil Med 20»19 ja päivitys «Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10(2):93–109.»38) että ruotsiksi «Lundin-Olsson L, Jensen J, Waling K. Bergs balansskala, den svenska versionen av the balance scale. Sjukgymnasten Vetenskapligt supplement 1996;1:16–19.»34.

Mittarin tausta ja kuvaus

Bergin ym. «Berg K, Wood-Dauphinee S, Williams JI, Gayton D. Measuring balance in the elderly: preliminary development of an instrument. Phys Can 1989;41:304–311.»6 tavoitteena on ollut kehittää vanhusten tasapainon mittaamiseen soveltuva mittari, joka painottuu ensisijaisesti subjektien toiminnan arviointiin kliinisessä kontekstissa. Mittarin asiasisältöä ja reliabiliteettia kehiteltiin kolmessa vaiheessa, joihin osallistui 38 tasapainohäiriöstä kärsivää 60–93 -vuotiasta potilasta sekä 32 terveysalan ammattilaista (kahdeksan sairaanhoitajaa, kuusi lääkäriä, yksitoista fysioterapeuttia, seitsemän toimintaterapeuttia). Paneelin jokaisessa eri vaiheessa osallistujat – niin potilaat kuin ammattilaiset – vaihtuivat uusiin.

Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin iso joukko nimikkeitä tasapainoa määritteleviltä kolmelta eri ulottuvuusalueelta,,jotka ovat asennon ylläpito, reaktiot ulkoisiin häiriötekijöihin ja tahdonalaisten liikkeiden säätely. Lisäksi kymmentä asiantuntijaa haastateltiin yksitellen. Heidän tuli määritellä käsitteen ”tasapaino” sisältö, arvioida potilaitaan tasapainon suhteen sekä antaa esimerkkejä liikkeistä, joilla tasapainoa voidaan parhaiten mitata. Kahtatoista potilasta haastateltiin samoin menetelmin, ja heitä pyydettiin kertomaan, millaisissa tilanteissa he kokivat tasapainonsa järkkyvän tai millaisissa olosuhteissa he olivat kaatuneet. Nimikkeitä kertyi kaiken kaikkiaan 38 «Berg K, Wood-Dauphinee S, Williams JI, Gayton D. Measuring balance in the elderly: preliminary development of an instrument. Phys Can 1989;41:304–311.»6.

Toisen ja kolmannen vaiheen tarkoituksena oli tiputtaa ja karsia nimikkeitä. Tavoitteena oli myös saada testistä paremmin hallittavissa oleva. Toisessa kehittelyvaiheessa esitestauksien ja tutkimusten perusteella 38 nimikkeestä karsiutuivat kaikkein epärelevanteimmat. Lisäksi kolmannessa vaiheessa asiasisältö hyväksyttiin ja varmennettiin asiantuntijoiden toimesta eli tuotettiin varsinainen ehdotelma tasapainotestille. Karsintavaiheiden ja testien jälkeen varsinaiseen ehdotelmaan jäi jäljelle 14 nimikettä «Berg K, Wood-Dauphinee S, Williams JI, Gayton D. Measuring balance in the elderly: preliminary development of an instrument. Phys Can 1989;41:304–311.»6.

Myöhemmät Bergin ym. «Berg KO, Wood-Dauphinee SL, Williams JI ym. Measuring balance in the elderly: validation of an instrument. Can J Public Health 1992;83(Suppl 2):7–11.»8 tutkimukset ovat antaneet lisänäyttöä mittarin validiteetista. Mittarin pistemäärän voidaan väittää ennustavan merkittävästi tulevan vuoden aikana tapahtuvia kaatumisia. Mittarin pistemäärällä ja potilaan toimintakyvyllä näyttää myös olevan selvä yhteys. 

Mittaria voi soveltaa mille tahansa ikäryhmälle, kunhan tutkittavilla on tasapainohäiriöitä. Bergin tasapainotestiä on käytetty esimerkiksi itsenäisesti suurkaupungissa elävien afro- ja latinalaisamerikkalaisten vanhusten tasapainon arviointiin sekä sosiodemografisten muuttujien ja tasapainokyvyn suhteen tarkasteluun (Newton 1997). Mittarin luotettavuutta ja mukautuvuutta on testattu myös eri kulttuureissa, mm. brasilialaisten vanhusten toiminnallisen tasapainon arvioinnissa «Miyamoto ST, Lombardi Junior I, Berg KO ym. Brazilian version of the Berg balance scale. Braz J Med Biol Res 2004;37(9):1411–1421.»35.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Tieto puuttuu.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

MS-tauti:

Tieto puuttuu.

AVH:

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisen katsauksen mukaan 16/21 mittarin psykometrisiä ominaisuuksia aivohalvaukseen sairastuneilla käsittelevistä tutkimuksista keskittyi validiteettiin. Bergin tasapainotestin tulos ennusti sairaalassaoloaikaa, kotiutuspaikkaa, motorista suorituskykyä puolen vuoden kuluttua sairastumisesta ja vammahaittaa 90 päivän kuluttua sairastumisesta, mutta tulos ei ennustanut kaatumisia.

Parkinsonin tauti:

Bergin tasapainotestin spesifisyys oli suurin ja positiivinen LR (Likelihood ratio) korkein verrattuna eteen kurotus -testiin, Dynamic gait Index (DGI) - ja Timed Up and Go (TUG) -testeihin. Näiden tulosten mukaan Bergin tasapainotestillä oli korkein ennustevaliditeetti kaatumisiin liittyen. «Dibble LE, Lange M. Predicting falls in individuals with Parkinson disease: a reconsideration of clinical balance measures. J Neurol Phys Ther 2006;30(2):60–67.»17

Kaatuneilla Parkinsonin tautia sairastavilla Bergin tasapainotesti oli keskimäärin 45.2 ± 6.5 pistettä ja ei-kaatuneilla keskimäärin 51.2 ± 4.1 pistettä (p<0.001), jolloin Bergin tasapainotestin tulos ≤ 49 pistettä ennusti tulevia kaatumisia (AUC 0.79, sensitiivisyys 0,74, spesifisyys 0,74) «Almeida LR, Valenca GT, Negreiros NN ym. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Cohort Study. Phys Ther 2016;»2.

Kaatuneilla Parkinsonin tautia sairastavilla Bergin tasapainotesti oli keskimäärin 47.6 ± 8.7 pistettä ja ei-kaatuneilla keskimäärin 52.0 ± 5.8 pistettä (p<0.001), jolloin Bergin tasapainotestin tulos ≤ 52 pistettä ennusti kaatumisia (AUC 0.69, sensitiivisyys 0,64, spesifisyys 0,67) «Schlenstedt C, Brombacher S, Hartwigsen G ym. Comparison of the Fullerton Advanced Balance Scale, Mini-BESTest, and Berg Balance Scale to Predict Falls in Parkinson Disease. Phys Ther 2016;96(4):494–5»43.

Bergin tasapainotestin raja-arvo 51 pistettä ennusti kaatumisia (AUC 0.67, sensitiivisyys 0.68, spesifisyys 0.63) «Almeida LR, Valenca GT, Negreiros NN ym. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Cohort Study. Phys Ther 2016;»2.

Yhteenveto:Bergin testin pisteet (49/56, 51/56 tai 52/56) riippuen lähtötasosta ennustaa Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kaatumisia.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Parkinsonin tauti:

Duncan ym (2015) «Duncan RP, Leddy AL, Cavanaugh JT ym. Balance differences in people with Parkinson disease with and without freezing of gait. Gait Posture 2015;42(3):306–309.»21 tutkimuksessa Bergin tasapainotestin sisältöä verrattiin BESTTestin kehittämisen yhteydessä määriteltyihin tasapainon ominaisuuksiin «Horak FB, Wrisley DM, Frank J. The Balance Evaluation Systems Test (BESTest) to differentiate balance deficits. Phys Ther 2009;89(5):484–498.»24. Mittareiden sisällössä havaittiin eroja. Sen jälkeen tehdyn Rasch-analyysin mukaan Bergin tasapainotesti ei ole yksidimensionaalinen ja tutkijat suosittelevat modifioitua BBS-PD testiä, joka täyttää Rasch-analyysin kriteerit. Ko. BBS-PD testin ominaisuuksia ei kuitenkaan ole myöhemmin tutkittu.

Yhtäpitävä validiteetti

MS-tauti:

Kohtalainen korrelaatio (Spearman correlation coefficient) dynaamisen tasapainon testeihin (Dynamic Gait index r=0.78, Hauser Deambulation Index r=-0.74 ja Timed Up and Go -testi r=-0.62), mutta heikko korrelaatio itsearviointikyselyihin (ABC-kysely r=0.48 ja Dizziness Handicap Inventory r=-0.32) «Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disabil Rehabil 2006;28(12):789–795.»14.

AVH:

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisen katsauksen mukaan 16/21 mittarin psykometrisiä ominaisuuksia aivohalvaukseen sairastuneilla käsittelevistä tutkimuksista keskittyi validiteettiin, ja yleisesti raportoitiin erinomaisesta korrelaatiosta seuraaviin mittareihin: Barthelin indeksi, Postural Assessment Scale for Stroke Patient, Functional Reach Test, Fugl-Meyerin testin tasapaino-osio, Functional Independence Measure ja Rivermead Mobility Indeksi (poissulkien painonsiirto ja askellus) ja kävelynopeus.

Parkinsonin tauti:

Bergin tasapainotestin pisteet korreloivat muiden tasapainotestien kanssa:

BESTest:

eteen kurotus -testi:

Timed Up and Go (TUG) -testi:

ABC-asteikko:

asentohuojuntatesti:

Bergin tasapainotestin pisteet korreloivat kävelytestien kanssa:

•Functional Gait assessment (FGA)

Itse valittu kävelynopeus:

Nopea kävelynopeus:

Bergin tasapainotestin pisteet korreloivat taudin vaikeusastetta / päivittäisiä toimintoja mittaavien testien kanssa:

UPDRS

UPDRS ADL

UPDRS motor

Modified Schwab & England (ADL)

Tanin ym. (2012) «Tan D, Danoudis M, McGinley J ym. Relationships between motor aspects of gait impairments and activity limitations in people with Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 20»46 järjestelmällisessä katsauksessa todettiin suuri vaikutus (effect size, ES) Bergin tasapainotestin ja Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) päivittäisten toimintojen osion kanssa (ES −0.81; 95 % CI, −0.99 to −0.63; p < 0.001)

Bergin tasapainotestin pisteet olivat yhteydessä Unified Parkinson’s Disease Rating Scalen osioiden 13, 14, 15, 29, 30 pohjalta tehtyyn liikuntakyvyn skaalaan (Ambulatory Capacity Measure, ACM): • r= 0.70 (95 % CI 0.67–0.77), p<0.0001 «Parashos SA, Elm J, Boyd JT ym. Validation of an ambulatory capacity measure in Parkinson disease: a construct derived from the Unified Parkinson's Disease Rating Scale. J Parkinsons Dis 2015;5(1):67–»39

Bergin tasapainotestin pisteet korreloivat taudin vaikeusasteen (Hoehn & Yahr) kanssa

Bergin tasapainotestin pisteet korreloivat elämänlaadun kanssa:

Yhteenveto: Parkinsonin tautia sairastavilla kohtalaisesta hyvään vaihteleva yhtäpitävä validiteetti muiden tasapainotestien, kävelytestien ja päivittäisiä toimintoja arvioivien testien kanssa.

Erotteleva validiteetti

Tieto puuttuu.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

MS-tauti:

AVH:

Tieto puuttuu.

Parkinsonin tauti:

Bergin tasapainotesti erottelee Parkinsonin tautia sairastavilla kaatuneet ei-kaatuneista:

Hoehn & Yahr 2–3, Bergin tasapainotestin pisteet ≤ 54 «Dibble LE, Lange M. Predicting falls in individuals with Parkinson disease: a reconsideration of clinical balance measures. J Neurol Phys Ther 2006;30(2):60–67.»17:

  • sensitiivisyys 0.79, spesifisyys 0.74

Hoehn & Yahr 3, Bergin tasapainotestin pisteet < 44 «Landers MR, Backlund A, Davenport J ym. Postural instability in idiopathic Parkinson's disease: discriminating fallers from nonfallers based on standardized clinical measures. J Neurol Phys Ther 2008;»30:

  • AUC 0.85 (sensitiivisyys 0.68, spesifisyys 0.96)

Hoehn & Yahr 1–4, Bergin tasapainotestin pisteet ≤ 47 «Leddy AL, Crowner BE, Earhart GM. Functional gait assessment and balance evaluation system test: reliability, validity, sensitivity, and specificity for identifying individuals with Parkinson disease »31:

  • AUC 0.79 (sensitiivisyys 0.72, spesifisyys 0.75)

Hoehn & Yahr 1–4, Bergin tasapainotestin pisteet ≤45 «Dibble LE, Christensen J, Ballard DJ ym. Diagnosis of fall risk in Parkinson disease: an analysis of individual and collective clinical balance test interpretation. Phys Ther 2008;88(3):323–332.»18

  • sensitiivisyys 0.64, spesifisyys 0.83

Hohen & Yahr keskimäärin 2.4, Bergin tasapainotestin pisteet ≤ 47 «Duncan RP, Leddy AL, Cavanaugh JT ym. Accuracy of fall prediction in Parkinson disease: six-month and 12-month prospective analyses. Parkinsons Dis 2012;2012:237673.»20

  • 6 kuukautta AUC 0.87 (sensitiivisyys 0.79, spesifisyys 0.86)
  • 12 kuukautta 0.86 (sensitiivisyys 0.46, spesifisyys 0.81)

Hoehn & Yahr 1–2 «Kerr GK, Worringham CJ, Cole MH ym. Predictors of future falls in Parkinson disease. Neurology 2010;75(2):116–124.»27:

  • AUC 0.61 (sensitiivisyys 0.65, spesifisyys 0.51)

Hoehn & Yahr 1–2 vs. Hoehn & Yahr 3–4 «King LA, Priest KC, Salarian A ym. Comparing the Mini-BESTest with the Berg Balance Scale to Evaluate Balance Disorders in Parkinson's Disease. Parkinsons Dis 2012b;2012:375419.»29:

  • AUC 0.84, cut-off ≥52 (sensitiivisyys 0.77, spesifisyys 0.74)

Bergin tasapainotestin pisteet huononevat taudin edetessä «King LA, Mancini M, Priest K ym. Do clinical scales of balance reflect turning abnormalities in people with Parkinson's disease? J Neurol Phys Ther 2012a;36(1):25–31.»28:

  • pisteet erottelevat terveet verrokit (Bergin testin pisteet 55.6 ± 0.9) lievää Parkinsonin tautia sairastavista (Bergin testin pisteet 52.1 ± 4.0) ja vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavista (Bergin testin pisteet 40.6 ± 1.7) (ryhmien välinen ero Chi-square χ2= 54.9; p<0.001)
  • terveiden verrokkien ja lievää Parkinsonin tautia sairastavien välillä ero tilastollisesti merkitsevä (p=0.0003)
  • lievää ja vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavien välillä ero tilastollisesti merkitsevä (p= 0.00008)

Bergin tasapainotesti erottelee lievän toimintahaitan (Hoeh & Yahr 1–2) omaavat niistä, joilla tauti on edennyt pidemmälle (Hoehn & Yahr 3–4) «King LA, Priest KC, Salarian A ym. Comparing the Mini-BESTest with the Berg Balance Scale to Evaluate Balance Disorders in Parkinson's Disease. Parkinsons Dis 2012b;2012:375419.»29

  • Bergin tasapainotestin pisteet <52 AUC 0.84 (sensitiivisyys 0.77, spesifisyys 0.74)

Bergin tasapainotesti erottelee

Bergin tasapainotesti erottelee Parkinson taudin sairastavia itse arvioidun toiminnanvajavuuden (p<0.05) ja UPDRS-mittarilla mitatun taudin vaikeusasteen (p<0.01) mukaan «Tanji H, Gruber-Baldini AL, Anderson KE ym. A comparative study of physical performance measures in Parkinson's disease. Mov Disord 2008;23(13):1897–1905.»47.

Yhteenveto:Parkinsonin tautia sairastavilla erinomainen ryhmien erotteluvaliditeetti: erottelee etenkin kaatuneet Parkinsonin tautia sairastavat ei-kaatuneista, mutta myös terveet Parkinsonin tautia sairastavista ja taudin eri vaiheissa olevat.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

MS-tauti:

Tieto puuttuu.

AVH:

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisessa katsauksessa tutkittiin Bergin tasapainotestin psykometrisiä ominaisuuksia aivohalvaukseen sairastuneilla henkilöillä. Katsauksen mukaan Bergin tasapainotestin saman arvioitsijan tekemien mittausten toistettavuus oli erinomainen (intrarater reliability, ICC=0.97). Myös eri testikertojen välinen toistettavuus oli erinomainen (test-retest reliability, ICC=0.98).

Parkinsonin tauti:

Eri mittauskertojen välinen (test-retest) toistettavuus (intraclass correlation coefficient, ICC)

Virtuaalisesti ja kasvokkain tehdyn arvioinnin (intra-rater) toistettavuus «Russell TG, Hoffmann TC, Nelson M ym. Internet-based physical assessment of people with Parkinson disease is accurate and reliable: a pilot study. J Rehabil Res Dev 2013;50(5):643–650.»41:

  • ICC (2,1) > 0.98
  • Kaikkien Bergin testin osioiden toistettavuus (painotettu kappa) > 0.77, lukuun ottamatta yhdellä jalalla seisomista, jonka kappa=0.70.

Yhteenveto: Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä Bergin tasapainotestillä on hyvä toistettavuus mittauskertojen välillä.

Mittaajien välinen toistettavuus

MS-tauti:

Hyvä eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability)

Hyvä eri arvioitsijoiden välinen yhtenevyys (inter-rater reliability)

AVH:

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisessa katsauksessa tutkittiin Bergin tasapainotestin psykometrisiä ominaisuuksia aivohalvaukseen sairastuneilla henkilöillä. Katsauksen mukaan Bergin tasapainotestin mittaajien välinen toistettavuus oli erinomainen (inter-rater reliability, ICC-korrelaatiokerroin=0.95–0.98).

Parkinsonin tauti:

Eri mittaajien välinen (inter-rater) toistettavuus (intraclass correlation coefficient, ICC):

Virtuaalisesti ja kasvokkain tehdyn arvioinnin (inter-rater) toistettavuus:

Yhteenveto:Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä Bergin tasapainotestillä on hyvä toistettavuus eri mittaajien välillä (kasvokkain).

Sisäinen yhdenmukaisuus

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisessa katsauksessa tutkittiin Bergin tasapainotestin psykometrisiä ominaisuuksia aivohalvaukseen sairastuneilla henkilöillä. Katsauksen mukaan Bergin tasapainotestin sisäinen yhteneväisyys oli erinomainen (internal consistency, Cronbach alpha=0.92–0.98).

Parkinsonin tauti:

Bergin testin pisteiden sisäinen yhdenmukaisuus oli homogeeninen (Cronbach's alpha):

Yhteenveto: Parkinsonin tautia sairastavilla Bergin tasapainotestillä on hyvä sisäinen yhdenmukaisuus.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisen katsauksen mukaan kahdeksan tutkimusta raportoi Bergin tasapainotestin muutosvastetta, joka arvioitiin kohtalaisesta erinomaiseen.

Lattia- ja kattoefekti

MS-tauti:

Tieto puuttuu.

AVH:

Blumin ym. «Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566.»12 systemaattisen katsauksen mukaan kolme tutkimusta raportoi Bergin tasapainotestissä olevan kattovaikutuksta.

Parkinsonin tauti:

Kattoefektiä todettiin, sillä 10 % testatuista sai parhaan mahdollisen pistemäärän. Taudin myöhäisemmässä vaiheessa olevat (Hoehn & Yahr 4) käyttävät usein kävelyn apuvälineitä ja todennäköisyys lattiaefektiin on suuri «Leddy AL, Crowner BE, Earhart GM. Functional gait assessment and balance evaluation system test: reliability, validity, sensitivity, and specificity for identifying individuals with Parkinson disease »31

Yhteenveto:Parkinsonin tautia sairastavilla on todettu lievää kattoefektiä.

Pienin havaittava muutos

Iäkkäät:

Pienin vaadittava muutos (minimum detectable change value): 4 pisteen muutos alkuperäisten pisteiden ollessa vaihteluvälillä 45–56/56, 5 pisteen muutos vaihteluvälillä 35–44/56 ja 7 pisteen muutos vaihteluvälillä 25–34/56 ja 5 pisteen muutos vaihteluvälillä 0–24/56 «Donoghue D, Physiotherapy Research and Older People (PROP) group, Stokes EK. How much change is true change? The minimum detectable change of the Berg Balance Scale in elderly people. J Rehabil Med 20»19.

MS-tauti:

Kävelykykyisillä (EDSS 0–6.5) MS-tautia sairastavilla minimimuutos (minimal detectable change, MDC), joka vaaditaan, jotta Bergin tasapainotestissä ilmenevä muutos olisi todellinen: 2 pistettä «Paltamaa J, Sarasoja T, Leskinen E ym. Measuring deterioration in international classification of functioning domains of people with multiple sclerosis who are ambulatory. Phys Ther 2008;88(2):176–190»37.

AVH:

Tieto puuttuu.

Parkinsonin tauti:

Pienin havaittava muutos (Minimal Detectable Changes, MDC ja Smallest detectable difference between two raters, SDD)

Yhteenveto:Parkinsonin tautia sairastavilla muutosherkkyydestä on tietoa vain itsenäisesti käveleviltä kohtalaisen hyvän tasapainon omaavilta henkilöiltä, joilla vaaditaan yli 5 pisteen muutos, jotta muutos on todellinen eikä sitä voida lukea mittausvirheeksi.

Pienin merkittävä muutos

MS-tauti:

Kävelykykyisillä (EDSS 0–6.5) MS-tautia sairastavilla Bergin tasapainotestin pisteet heikentyivät kliinisesti merkitsevästi 2 vuoden seurannassa ROC-käyrällä tulkittuna (p<0.05), kun ulkoisena kriteerinä käytettiin sairastavan näkökulmaa; tällöin MIC (minimally important change)=-1.4 pistettä (95 % CI -3.00–-0.18). Kun ulkoisena kriteerinä oli neurologin näkökulma (EDSS), ei Bergin tasapainotestin pisteiden muutos ollut tilastollisesti merkitsevä «Paltamaa J, Sarasoja T, Leskinen E ym. Measuring deterioration in international classification of functioning domains of people with multiple sclerosis who are ambulatory. Phys Ther 2008;88(2):176–190»37.

AVH:

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Mittari ei ole kulttuurista riippuvainen, se on turvallinen ja monikäyttöinen sekä saatavuutensa (välineistö) osalta helppo. Testin suorittaminen edellyttää kirjallisten suoritusohjeiden huolellista noudattamista ja ammattilaisen kanssa käytävä demonstraatio-opetus on suositeltava.

Bergin tasapainotestistä löytyy hyvin tietoa tulosten tulkintaa varten, mikä lisää testin arvoa kliinisessä käytössä. Tutkimustuloksia suomenkielisestä testistä löytyy myös MS-tautia sairastavien kohdalta.

Parkinsonin tauti:

Eurooppalainen Parkinson fysioterapia suositus «https://www.parkinsonnet.com/guidelines/»2

  • Arviointi vaatii vain vähän aikaa (20 min)
  • ei kalliita materiaalikustannuksia eikä välineitä
  • 2 tuolia (käsinojan kanssa ja ilman), sekuntikello, lattialta nostettava esine ja askelma
  • Euroopassa käytössä maittain >35 %:ssa

Parkinson Edge Outcome Measures Taskforce «https://www.neuropt.org/docs/default-source/parkinson-edge/pdedge-all-documents-combined.pdf?sfvrsn=2»3

  • suosittelee Bergin tasapainotestiä etenkin Parkinsonin tautia sairastaville, joilla Hoehn & Yahr on 2 - 3 (erittäin korkeatasoinen)
  • kattovaikutuksen vuoksi soveltuu huonommin taudin alkuvaiheessa (Hoehn & Yahr 1) oleville
  • soveltuu huonosti liikkumisen apuvälineitä käyttäville ja taudin loppuvaiheessa (Hoehn & Yahr 4 - 5) oleville, koska testi tehdään ilman apuvälinettä.
  • Parkinson EDGE:n suosituksesta puuttuu iso osa Parkinsonin tautia sairastavia koskevia tutkimuksia, minkä vuoksi kommentit ovat kyseenalaisia [arvioitsijan huomio]

Tutkimusten tiedot

Almeida ym. 2016 (Brasilia) «Almeida LR, Valenca GT, Negreiros NN ym. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Cohort Study. Phys Ther 2016;»2

  • prospektiivinen tutkimus 225 Parkinson tautia sairastavasta, 122 (54.2 %) oli miehiä, tutkittavien keski-ikä 70.7±6.6 vuotta
  • tutkittavat jaoteltiin kaatuneisiin (2 tai useampi kaatumisia viimeisen 12 kk aikana) ja ei-kaatuneisiin
  • 84 tutkittavaa (37.3 %) luokiteltiin kaatuneisiin
  • kaksi kaatumisriskin itsearviointikyselyä (ABC ja FES-I) sekä neljä tasapainon suorituskykytestiä (Bergin tasapainotesti, Dynamic Gait index, Timed Up and Go -testi ja eteen kurkotuksen testi)

Baggio ym. 2013 (Brasilia) «Baggio JA, Curtarelli Mde B, Rodrigues GR ym. Validation of the Brazilian version of the Clinical Gait and Balance Scale and comparison with the Berg Balance Scale. Arq Neuropsiquiatr 2013;71(9A):621–»3

  • 107 Parkinsonin tautia sairastavaa, 62 % miehiä, keski-ikä 62.1 ± 11.7 vuotta (33–83 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.03 ± 4.9 vuotta (3–28 vuotta)
  • kaatumishistoria, minkä perusteella Parkinsonin tautia sairastavat jaettiin kahteen ryhmään: kaatuneet 43 % (vähintään yksi kaatuminen viimeisen 2 vuoden aikana) ja ei-kaatuneet
  • 80 tervettä verrokkia, 52 % miehiä, keski-ikä 61.9 ± 10.1 vuotta (30–81 vuotta), joista 23 % kaatumisia
  • Brasilialainen kävely- ja tasapainotesti (GABS) ja Bergin tasapainotesti

Barbieri ym. 2012 (Brasilia) «Barbieri FA, Rinaldi NM, Santos PC ym. Functional capacity of Brazilian patients with Parkinson's disease (PD): relationship between clinical characteristics and disease severity. Arch Gerontol Geriat»4

  • 54 Parkinsonin tautia sairastavaa, 25 naista ja 29 miestä, keski-ikä 66.48 ± 9.04 vuotta (48–84 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–5, diagnoosista aikaa keskimäärin 5.40 ± 6.04 vuotta (0.5–30 vuotta)
  • Bergin tasapainotesti ja ruumiin/kehon toimintojen testejä 2 päivän aikana

Barbosa ym. 2015 (Brasilia) «Barbosa AF, Souza Cde O, Chen J ym. The competition with a concurrent cognitive task affects posturographic measures in patients with Parkinson disease. Arq Neuropsiquiatr 2015;73(11):906–912.»5

  • 40 Parkinsonin tautia sairastavaa, 16 naista ja 24 miestä, keski-ikä 67.17 ± 4.3 vuotta - Hoehn & Yahr 2–3
  • 27 tervettä verrokkia, 17 naista ja 10 miestä, keski-ikä 68.37 ± 3.7 vuotta
  • Bergin tasapainotesti ja asentohuojunta

Brusse ym. 2005 (USA) «Brusse KJ, Zimdars S, Zalewski KR ym. Testing functional performance in people with Parkinson disease. Phys Ther 2005;85(2):134–141.»13

  • 25 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 14 miestä, keski-ikä 76 ± 7 vuotta (61–86 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskimäärin 2)
  • mittareina Begin tasapainotesti, eteenpäin kurkotuksen testi, taaksepäin kurkotuksen testi, Timed Up and Go (TUG) –testi ja kävelynopeus

Combs ym. 2011 (USA) «Combs SA, Diehl MD, Staples WH ym. Boxing training for patients with Parkinson disease: a case series. Phys Ther 2011;91(1):132–142.»16

  • 6 Parkinsonin tautia sairastavaa miestä, keski-ikä 60.2 ± 10.3 vuotta (51–77 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskimäärin 2.2 ± 1.3), diagnoosista aikaa keskimäärin 28.7 ± 24.34 kuukautta (11–73 kuukautta)
  • Bergin tasapainotesti ja Timed Up and Go (TUG) -testi
  • yhden mittaajan välinen toistettavuusarviointi (inta-rater reliabiliteetti) tehtiin, kun tutkittavat osallistuivat 24–36 nyrkkeilyä sisältävään harjoituskertaan 12 viikon aikana (1 viikko ennen aloitusta ja 12 viikon kohdalla noin tunti lääkkeen oton jälkeen)

Dibble ym. 2008 (USA) «Dibble LE, Christensen J, Ballard DJ ym. Diagnosis of fall risk in Parkinson disease: an analysis of individual and collective clinical balance test interpretation. Phys Ther 2008;88(3):323–332.»18

  • 70 Parkinsonin tautia sairastavaa, 16 naista ja 54 miestä, keski-ikä 73.91 ± 6.45 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2.5)
  • aiemmin kaatuneiden (n=36) keski-ikä 75.5 ± 5.18 vuotta, diagnoosista aikaa 8.32 ± 8.67 vuotta, Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2.5)
  • ei-kaatuneiden (n=34) keski-ikä 72.5 ± 7.40 vuotta, diagnoosista aikaa 6.49 ± 4.93 vuotta, Hoehn & Yahr 1–3 (mediaani 2.0)
  • mittareina Bergin tasapainotesti, Dynamic Gait Index (DGI), eteenpäin kurkotuksen testi ja Timed Up and Go -testi

Dibble ja Lange 2006 (USA) «Dibble LE, Lange M. Predicting falls in individuals with Parkinson disease: a reconsideration of clinical balance measures. J Neurol Phys Ther 2006;30(2):60–67.»17

  • 45 Parkinsonin tautia sairastavaa, keski-ikä 69.94 ± 11.28 vuotta (39–90 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskimäärin 2.6 ± 0.66), 25 (55 %) tutkittavista oli kaatunut aiemmin
  • aiemmin kaatuneiden (n=25) keski-ikä 73.25 ± 8.58 vuotta, diagnoosista aikaa 9.07 ± 6.13 vuotta, Hoehn & Yahr 1–4 (keskimäärin 2.95 ± 0.62)
  • ei-kaatuneiden (n=20) keski-ikä 65.91 ± 9.89 vuotta, diagnoosista aikaa 5.43 ± 4.25 vuotta, Hoehn & Yahr 1–3 (keskimäärin 2.17 ± 0.42)
  • mittareina Bergin tasapainotesti, Dynamic Gait Index (DGI), eteen kurotus testi (FR), Timed Up and Go (TUG)- testi ja kognitiivinen Timed Up and Go -testi (CTUG)

Duncan ym. 2012 (USA) «Duncan RP, Leddy AL, Cavanaugh JT ym. Accuracy of fall prediction in Parkinson disease: six-month and 12-month prospective analyses. Parkinsons Dis 2012;2012:237673.»20

  • 80 Parkinsonin tautia sairastavaa, joille alkumittaukset, 6 kuukauden seuranta ja 12 kuukauden seuranta
  • 6 kk mittauksissa käyneiden (n=51) keski-ikä 67.5 ± 8.8 vuotta, Hoehn & Yahr keskimäärin 2.4 ± 0.6 ja diagnoosista aikaa 7.7 ± 3.9 vuotta
  • 12 kk mittauksissa käyneiden (n=44) keski-ikä 67.3 ± 9.5 vuotta, Hoehn & Yahr keskimäärin 2.3 ± 0.6 ja diagnoosista aikaa 7.2 ± 4.1 vuotta
  • mittareina BESTest, Mini-BESTest, Functional Gait Assessment (FGA) ja Bergin tasapainotesti

Duncan ym. 2015 (USA) «Duncan RP, Leddy AL, Cavanaugh JT ym. Balance differences in people with Parkinson disease with and without freezing of gait. Gait Posture 2015;42(3):306–309.»21

  • 78 Parkinsonin tautia sairastavaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään: tutkittiin Parkinsonin tautia sairastavien tasapainossa olevia eroja henkilöillä, joilla on / ei ole kävelyn jähmettymisiä (Freezing of Gait, FOG)
  • 32 Parkinsonin tautia sairastavaa, jolla oli kävelyn jähmettymisiä: 41 % naisia, keski-ikä 69.94 ± 7.03 vuotta, diagnoosista aikaa 10.63 ± 5.03 vuotta
  • 45 Parkinsonin tautia sairastavaa, joilla ei ollut kävelyn jähmettymisiä: 43 % naisia, keski-ikä 66.90 ± 10.55 vuotta, diagnoosista aikaa 7.07 ± 4.14 vuotta -
  • mittareina BESTest, Mini-BESTest ja Bergin tasapainotesti sekä Freezing of Gait Questionnaire (FOGQ)

Franchignoni ym. 2005 (Italia) «Franchignoni F, Martignoni E, Ferriero G ym. Balance and fear of falling in Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2005;11(7):427–433.»23

  • 70 Parkinsonin tautia sairastavaa, keski-ikä 71 vuotta (41–81 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1.5–4 (keskimäärin 3), diagnoosista aikaa keskimäärin 7 vuotta (1–21 vuotta)
  • mittareina Bergin tasapainotesti, asentoheijasteiden testi ja kaatumisen pelko –kysely sekä taudin vaikeusasteeseen liittyviä testejä

Johnson ym. 2013 (Australia) «Johnson L, James I, Rodrigues J ym. Clinical and posturographic correlates of falling in Parkinson's disease. Mov Disord 2013;28(9):1250–1256.»26

  • 48 kotona asuvaa Parkinsonin tautia sairastavaa, 21 naista ja 27 miestä, keski-ikä 65±8 vuotta, Hoehn & Yahr keskimäärin 2.5±0.9, diagnoosista aikaa keskimäärin 6 vuotta (1–19 vuotta)
  • kaatumishistoria, minkä perusteella Parkinsonin tautia sairastavat jaettiin kahteen ryhmään: kaatuneet n=26 (vähintään yksi kaatuminen viimeisen 2 vuoden aikana) ja ei-kaatuneet n=22
  • 17 tervettä verrokkia, 10 naista ja 7 miestä, keski-ikä 64±7 vuotta
  • ABC-kysely, Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go -testi, asentohuojunta ja UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale)

Kerr ym. 2010 (Australia) «Kerr GK, Worringham CJ, Cole MH ym. Predictors of future falls in Parkinson disease. Neurology 2010;75(2):116–124.»27

  • 101 Parkinsonin tautia sairastavaa
  • 48 % tutkittavista oli kaatunut
  • tasapainomittareina olivat Bergin tasapainotesti, Tinettin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) -testi, eteenpäin kurkotuksen testi ja Physiological Profile Assessment of Falls Risk

King ym. 2012a (USA) «King LA, Mancini M, Priest K ym. Do clinical scales of balance reflect turning abnormalities in people with Parkinson's disease? J Neurol Phys Ther 2012a;36(1):25–31.»28

  • 46 Parkinsonin tautia sairastavaa ja 40 tervettä kontrollia
  • 40 tervettä kontrollia, 27 naista ja 13 miestä, keski-ikä 65.4 ± 5.5 vuotta (55–75 vuotta)
  • 23 lievää Parkinsonin tautia sairastavaa, 14 naista ja 10 miestä, keski-ikä 64.0 ± 5.0 vuotta (57–75 vuotta), diagnoosista aikaa 5.5 ± 3.7 vuotta
  • 23 vaikea-asteista Parkinsonin tautia sairastavaa, 8 naista ja 16 miestä, keski- ikä 67.5 ± 8.5 vuotta (50–84 vuotta), diagnoosista aikaa 14.0 ± 7.1 vuotta
  • mittareina ABC-asteikko, Bergin tasapainotesti, Tinettin liikkumisen testi ja Timed Up and Go (TUG) -testi
  • mittaukset tehtiin tunnin sisällä ennalta sovitussa järjestyksessä, kyselyineen aikaa kului 2-3 tuntia

King ym. 2012b (USA) «King LA, Priest KC, Salarian A ym. Comparing the Mini-BESTest with the Berg Balance Scale to Evaluate Balance Disorders in Parkinson's Disease. Parkinsons Dis 2012b;2012:375419.»29

  • 97 Parkinsonin tautia sairastavaa, 38 naista ja 59 miestä, keski-ikä 65.6 ± 7.1 vuotta (47–83 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskiarvo 2.3 ± 0.6), diagnoosista aikaa keskimäärin 6.5 ± 5.0 vuotta (0–23 vuotta)
  • mittareina Bergin tasapainotesti ja UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale)

Landers ym. 2008 (USA) «Landers MR, Backlund A, Davenport J ym. Postural instability in idiopathic Parkinson's disease: discriminating fallers from nonfallers based on standardized clinical measures. J Neurol Phys Ther 2008;»30

  • 49 Parkinsonin tautia sairastavaa, 20 naista ja 29 miestä, keski-ikä 70.9 ± 8.9 vuotta
  • aiemmin kaatuneita n=25, keski-ikä 71.8 ± 7.4 vuotta, 11 naista ja 14 miestä, diagnoosista aikaa keskimäärin 75.6 ± 66.9 kuukautta
  • ei-kaatuneita n=24, keski-ikä 70.1 ± 6.9 vuotta, 9 naista ja 15 miestä, diagnoosista aikaa keskimäärin 45.4 ± 36.9 kuukautta
  • mittareina ABC:n lisäksi Bergin tasapainotesti, Sensory Organization Testi (SOT) sekä kävelytestit (itse valittu kävelynopeus ja Dynamic Gait Index (DGI)

Leddy ym. 2011 (USA) «Leddy AL, Crowner BE, Earhart GM. Functional gait assessment and balance evaluation system test: reliability, validity, sensitivity, and specificity for identifying individuals with Parkinson disease »31

  • 80 Parkinsonin tautia sairastavaa, 59 % miehiä, keski-ikä 68.2 ± 9.3 vuotta (45–88 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.5 ± 0.54 vuotta (1–25 vuotta)
  • mittareina Bergin tasapainotesti sekä ABC-asteikko, BEST-testi, Functional Gait assessment (FGA) ja UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale)

Lim ym. 2005 (Hollanti) «Lim LI, van Wegen EE, de Goede CJ ym. Measuring gait and gait-related activities in Parkinson's patients own home environment: a reliability, responsiveness and feasibility study. Parkinsonism Relat D»32

  • 26 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 15 miestä, keski-ikä 62.5± 8.2 vuotta (44–80 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–3, diagnoosista aikaa keskimäärin 6.5± 4.2 vuotta (1–20 vuotta)
  • mittareina Bergin tasapainotesti, UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale), Timed Up and Go (TUG) -testi ja eteenpäin kurkotuksen testi sekä kävelytesti
  • kolme testaajaa, kaksi arviota peräkkäisinä kotikäyntikertoina suunnilleen samaan aikaan päivässä (± 1 tunti) on-vaiheessa

Lohnes ja Earhart 2009 (USA) «Lohnes CA, Earhart GM. External validation of abbreviated versions of the activities-specific balance confidence scale in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25(4):485–489.»33

  • 89 Parkinsonin tautia sairastavaa, 25 naista ja 64 miestä, keski-ikä 66.5 ± 9.8 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskiarvo 2.3 ± 0.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.2 ± 5.2 vuotta
  • mittareina ABC-asteikko, Unified Parkinson’s Disease Rating Scale Motorinen osio (UPDRS III), the Freezing of Gait (FOG) –kysely sekä tasapainotestit (Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, eteen kurkotuksen testi) ja 6 minuutin kävelytesti

Parashos ym. 2015 (USA) «Parashos SA, Elm J, Boyd JT ym. Validation of an ambulatory capacity measure in Parkinson disease: a construct derived from the Unified Parkinson's Disease Rating Scale. J Parkinsons Dis 2015;5(1):67–»39

  • 340 Parkinsonin tautia sairastavaa, naisia 46 %, keski-ikä 71.4±9.1 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–5 (keskiarvo 2.63±0.98), diagnoosista aikaa keskimäärin 10 vuotta
  • Kaatumisten määrän seuranta 4 viikon ajan -> kaatuneet vs. ei-kaatuneet
  • Liikuntakykyyn liittyvät testit ON-vaiheessa 4 viikon kaatumisseurannan lopussa
  • Unified Parkinson’s Disease Rating Scalen osioiden 13, 14, 15, 29, 30 pohjalta tehty liikuntakyvyn skaala (Ambulatory Capacity Measure, ACM) verrattuna seuraaviin testeihin: ABC-asteikko, Freezing of Gait Questionnaire (FOG), 10 metrin kävelytesti, Timed Up and Go (TUG) -testi, Bergin tasapainotesti, 5 kertaa istumasta seisomaan nousutesti

Qutubuddin ym. 2005 (USA) «Qutubuddin AA, Pegg PO, Cifu DX ym. Validating the Berg Balance Scale for patients with Parkinson's disease: a key to rehabilitation evaluation. Arch Phys Med Rehabil 2005;86(4):789–792.»40

  • 38 Parkinsonin tautia sairastavaa miestä, keski-ikä 71.1±10.5 vuotta (46-85 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 2-4, (keskimäärin 2.48±0.61), diagnoosista aikaa keskimäärin 5.8± 3.6 vuotta
  • korrelaatio Bergin tasapainotestin ja Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) motorisen osion, Hoehn and Yahr –luokituksen ja Modified Schwab and England Capacity for Daily Living luokituksen kanssa

Russell ym. 2013 (Australia) «Russell TG, Hoffmann TC, Nelson M ym. Internet-based physical assessment of people with Parkinson disease is accurate and reliable: a pilot study. J Rehabil Res Dev 2013;50(5):643–650.»41

  • 12 Parkinsonin tautia sairastavaa, 6 naista ja 6 miestä, keski-ikä 66.1±8.5 vuotta (45–76 vuotta)
  • diagnoosista aikaa keskimäärin 6.8± 4.4 vuotta (2–15 vuotta)
  • Bergin tasapainotestin, Timed Up and Go -testin ja eteen kurotus -testin toistettavuus verrattuna virtuaalisesti videon avulla tehtyä testiä ja kasvokkain tehtyä testiä

Scalzo ym. 2009 (Brasilia) «Scalzo PL, Nova IC, Perracini MR ym. Validation of the Brazilian version of the Berg balance scale for patients with Parkinson's disease. Arq Neuropsiquiatr 2009;67(3B):831–835.»42

  • 53 Parkinsonin tautia sairastavaa, 16 naista ja 37 miestä, keski-ikä 62±7.9 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–3 (mediaani 2.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 7.8± 4.4 vuotta
  • mittareina Bergin tasapainotesti sekä Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) ja Schwab and England Scale (S&E)

Schlenstedt ym. 2016 (Saksa) «Schlenstedt C, Brombacher S, Hartwigsen G ym. Comparison of the Fullerton Advanced Balance Scale, Mini-BESTest, and Berg Balance Scale to Predict Falls in Parkinson Disease. Phys Ther 2016;96(4):494–5»43

  • 85 Parkinsonin tautia sairastavaa
  • Hoehn & Yahr 1–4
  • 6 kuukauden seurannan jälkeen jaoteltu kaatuneisiin (50 %) ja ei-kaatuneisiin
  • Ei-kaatuneet (n=33): 8 naista (24 %), keski-ikä 66.0 ± 11.6 vuotta, diagnoosista aikaa keskimäärin 6.9 ± 5.2 vuotta
  • Kaatuneet (n=33): 13 naista (39 %), keski-ikä 68.1 ± 7.5 vuotta, diagnoosista aikaa keskimäärin 9.3 ± 6.5 vuotta
  • Bergin tasapainotesti, MiniBEST-testi, Fullerton Advanced Balance (FAB) -asteikko

Steffen ja Seney 2008 (USA) «Steffen T, Seney M. Test-retest reliability and minimal detectable change on balance and ambulation tests, the 36-item short-form health survey, and the unified Parkinson disease rating scale in peopl»45

  • 37 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 26 miestä, keski-ikä 71± 12 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa 14± 6 vuotta
  • kaksi testiä viikon välein: ABC-asteikko, Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, 10 metrin kävelytesti ja 6 minuutin kävelytesti

Tan ym. 2012 «Tan D, Danoudis M, McGinley J ym. Relationships between motor aspects of gait impairments and activity limitations in people with Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 20»46

  • katsaus joka sisältää 16 Parkinsonin tautia sairastavaa toimintakykyä koskevaa tutkimusta

Tanji ym. 2008 (USA) «Tanji H, Gruber-Baldini AL, Anderson KE ym. A comparative study of physical performance measures in Parkinson's disease. Mov Disord 2008;23(13):1897–1905.»47

  • 79 Parkinsonin tautia sairastavaa
  • koko teksti puuttuu
  • tasapainotestejä (Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi ja eteen kurotus -testi) verrattu taudin vaikeusasteeseen (Unified Parkinson's Disease Rating Scale, UPDRS) ja henkilön itse arvioimaan toiminnanvajaukseen (Older Americans Resource and Services Disability subscale, OARS)

Yang ym. 2014 (Kiina) «Yang Y, Wang Y, Zhou Y ym. Validity of the Functional Gait Assessment in patients with Parkinson disease: construct, concurrent, and predictive validity. Phys Ther 2014;94(3):392–400.»49

  • 121 Parkinsonin tautia sairastavaa, 39 naista ja 82 miestä, keski-ikä 61.9±10.8 vuotta (41–81 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4, diagnoosista aikaa 0.5–39 vuotta (mediaani 3 vuotta)
  • mittareina Functional Gait Assessment (FGA), Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, ABC-asteikko, Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) motorinen osio, Barthelin indeksi ja maksiminopeuden kävelytesti

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Bergin tasapainotestiä koskevat tiedot: Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

MS-tautia ja aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita koskevat tiedot: Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Parkinsonin tautia koskevat tiedot: Jaana Paltamaa, TtT, dosentti

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»6

Sidonnaisuudet: ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäinen lähde

Berg K; Wood-Dauphinee S; WilliamsJI; Gayton D. Measuring balance in the elderly: preliminary development of an instrument. Physiotherapy Canada 1989;41:304–311.

Kirjallisuutta

  1. Ahola E, Kokko S-M ja Paltamaa J. Parkinsonin tautia sairastavien fyysisen toimintakyvyn arviointi: PLM-testi, kolme kliinistä testiä ja potilaiden subjektiivinen arvio. Fysioterapian pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 1994. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkaisuja 45/1994.
  2. Almeida LR, Valenca GT, Negreiros NN ym. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Cohort Study. Phys Ther 2016;96(7):1074–1084 «PMID: 26821572»PubMed.
  3. Baggio JA, Curtarelli Mde B, Rodrigues GR ym. Validation of the Brazilian version of the Clinical Gait and Balance Scale and comparison with the Berg Balance Scale. Arq Neuropsiquiatr 2013;71(9A):621–626 «PMID: 24141443»PubMed.
  4. Barbieri FA, Rinaldi NM, Santos PC ym. Functional capacity of Brazilian patients with Parkinson's disease (PD): relationship between clinical characteristics and disease severity. Arch Gerontol Geriatr 2012;54(2):e83–e88 «PMID: 21963176»PubMed.
  5. Barbosa AF, Souza Cde O, Chen J ym. The competition with a concurrent cognitive task affects posturographic measures in patients with Parkinson disease. Arq Neuropsiquiatr 2015;73(11):906–912 «PMID: 26517212»PubMed.
  6. Berg K, Wood-Dauphinee S, Williams JI, Gayton D. Measuring balance in the elderly: preliminary development of an instrument. Phys Can 1989;41:304–311.
  7. Berg KO, Maki BE, Williams JI ym. Clinical and laboratory measures of postural balance in an elderly population. Arch Phys Med Rehabil 1992;73(11):1073–1080 «PMID: 1444775»PubMed.
  8. Berg KO, Wood-Dauphinee SL, Williams JI ym. Measuring balance in the elderly: validation of an instrument. Can J Public Health 1992;83(Suppl 2):7–11 «PMID: 1468055»PubMed.
  9. Berg K, Wood-Dauphinee S, Williams JI. The Balance Scale: reliability assessment with elderly residents and patients with an acute stroke. Scand J Rehabil Med 1995;27(1):27–36 «PMID: 7792547»PubMed.
  10. Bogle Thorbahn LD, Newton RA. Use of the Berg Balance Test to predict falls in elderly persons. Phys Ther 1996;76(6):576–583 «PMID: 8650273»PubMed.
  11. Beninato M, Portney LG, Sullivan PE. Using the International Classification of Functioning, Disability and Health as a framework to examine the association between falls and clinical assessment tools in people with stroke. Phys Ther 2009;89(8):816–825 «PMID: 19520733»PubMed.
  12. Blum L, Korner-Bitensky N. Usefulness of the Berg Balance Scale in stroke rehabilitation: a systematic review. Phys Ther 2008;88(5):559–566 «PMID: 18292215»PubMed.
  13. Brusse KJ, Zimdars S, Zalewski KR ym. Testing functional performance in people with Parkinson disease. Phys Ther 2005;85(2):134–141 «PMID: 15679464»PubMed.
  14. Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disabil Rehabil 2006;28(12):789–795 «PMID: 16754576»PubMed.
  15. Cattaneo D, Jonsdottir J, Repetti S. Reliability of four scales on balance disorders in persons with multiple sclerosis. Disabil Rehabil 2007;29(24):1920–1925 «PMID: 17852286»PubMed.
  16. Combs SA, Diehl MD, Staples WH ym. Boxing training for patients with Parkinson disease: a case series. Phys Ther 2011;91(1):132–142 «PMID: 21088118»PubMed.
  17. Dibble LE, Lange M. Predicting falls in individuals with Parkinson disease: a reconsideration of clinical balance measures. J Neurol Phys Ther 2006;30(2):60–67 «PMID: 16796770»PubMed.
  18. Dibble LE, Christensen J, Ballard DJ ym. Diagnosis of fall risk in Parkinson disease: an analysis of individual and collective clinical balance test interpretation. Phys Ther 2008;88(3):323–332 «PMID: 18187494»PubMed.
  19. Donoghue D, Physiotherapy Research and Older People (PROP) group, Stokes EK. How much change is true change? The minimum detectable change of the Berg Balance Scale in elderly people. J Rehabil Med 2009;41(5):343–346 «PMID: 19363567»PubMed.
  20. Duncan RP, Leddy AL, Cavanaugh JT ym. Accuracy of fall prediction in Parkinson disease: six-month and 12-month prospective analyses. Parkinsons Dis 2012;2012:237673 «PMID: 22191069»PubMed.
  21. Duncan RP, Leddy AL, Cavanaugh JT ym. Balance differences in people with Parkinson disease with and without freezing of gait. Gait Posture 2015;42(3):306–309 «PMID: 26141905»PubMed.
  22. Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. physical Rehabilitation outcome measures. A Guide to enhanced clinical decision making. 2nd Edition. Canadian Physiotherapy association. Hamilton: Lippincott Williams & Wilkins. 2002.
  23. Franchignoni F, Martignoni E, Ferriero G ym. Balance and fear of falling in Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2005;11(7):427–433 «PMID: 16154789»PubMed.
  24. Horak FB, Wrisley DM, Frank J. The Balance Evaluation Systems Test (BESTest) to differentiate balance deficits. Phys Ther 2009;89(5):484–498 «PMID: 19329772»PubMed.
  25. Jensen J, Lundin Olsson L, Lindmark B, Nillbrand A, Gustafson Y. Bergs balansskala: Prövning av interbedömarreliabilitet (The Berg Balance Scale: testing interrater reliability). Nordisk Fysioterapi (Nordic Physiotherapy) 1998;2:3–8.
  26. Johnson L, James I, Rodrigues J ym. Clinical and posturographic correlates of falling in Parkinson's disease. Mov Disord 2013;28(9):1250–1256 «PMID: 23609352»PubMed.
  27. Kerr GK, Worringham CJ, Cole MH ym. Predictors of future falls in Parkinson disease. Neurology 2010;75(2):116–124 «PMID: 20574039»PubMed.
  28. King LA, Mancini M, Priest K ym. Do clinical scales of balance reflect turning abnormalities in people with Parkinson's disease? J Neurol Phys Ther 2012a;36(1):25–31 «PMID: 22333919»PubMed.
  29. King LA, Priest KC, Salarian A ym. Comparing the Mini-BESTest with the Berg Balance Scale to Evaluate Balance Disorders in Parkinson's Disease. Parkinsons Dis 2012b;2012:375419 «PMID: 22135761»PubMed.
  30. Landers MR, Backlund A, Davenport J ym. Postural instability in idiopathic Parkinson's disease: discriminating fallers from nonfallers based on standardized clinical measures. J Neurol Phys Ther 2008;32(2):56–61 «PMID: 18645292»PubMed.
  31. Leddy AL, Crowner BE, Earhart GM. Functional gait assessment and balance evaluation system test: reliability, validity, sensitivity, and specificity for identifying individuals with Parkinson disease who fall. Phys Ther 2011;91(1):102–113 «PMID: 21071506»PubMed.
  32. Lim LI, van Wegen EE, de Goede CJ ym. Measuring gait and gait-related activities in Parkinson's patients own home environment: a reliability, responsiveness and feasibility study. Parkinsonism Relat Disord 2005;11(1):19–24 «PMID: 15619458»PubMed.
  33. Lohnes CA, Earhart GM. External validation of abbreviated versions of the activities-specific balance confidence scale in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25(4):485–489 «PMID: 20014055»PubMed.
  34. Lundin-Olsson L, Jensen J, Waling K. Bergs balansskala, den svenska versionen av the balance scale. Sjukgymnasten Vetenskapligt supplement 1996;1:16–19.
  35. Miyamoto ST, Lombardi Junior I, Berg KO ym. Brazilian version of the Berg balance scale. Braz J Med Biol Res 2004;37(9):1411–1421 «PMID: 15334208»PubMed.
  36. Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 93, 2008.
  37. Paltamaa J, Sarasoja T, Leskinen E ym. Measuring deterioration in international classification of functioning domains of people with multiple sclerosis who are ambulatory. Phys Ther 2008;88(2):176–190 «PMID: 18029390»PubMed.
  38. Paltamaa J, West H, Sarasoja T ym. Reliability of physical functioning measures in ambulatory subjects with MS. Physiother Res Int 2005;10(2):93–109 «PMID: 16146327»PubMed.
  39. Parashos SA, Elm J, Boyd JT ym. Validation of an ambulatory capacity measure in Parkinson disease: a construct derived from the Unified Parkinson's Disease Rating Scale. J Parkinsons Dis 2015;5(1):67–73 «PMID: 25311202»PubMed.
  40. Qutubuddin AA, Pegg PO, Cifu DX ym. Validating the Berg Balance Scale for patients with Parkinson's disease: a key to rehabilitation evaluation. Arch Phys Med Rehabil 2005;86(4):789–792 «PMID: 15827933»PubMed.
  41. Russell TG, Hoffmann TC, Nelson M ym. Internet-based physical assessment of people with Parkinson disease is accurate and reliable: a pilot study. J Rehabil Res Dev 2013;50(5):643–650 «PMID: 24013912»PubMed.
  42. Scalzo PL, Nova IC, Perracini MR ym. Validation of the Brazilian version of the Berg balance scale for patients with Parkinson's disease. Arq Neuropsiquiatr 2009;67(3B):831–835 «PMID: 19838513»PubMed.
  43. Schlenstedt C, Brombacher S, Hartwigsen G ym. Comparison of the Fullerton Advanced Balance Scale, Mini-BESTest, and Berg Balance Scale to Predict Falls in Parkinson Disease. Phys Ther 2016;96(4):494–501 «PMID: 26381806»PubMed.
  44. Shumway-Cook A, Baldwin M, Polissar NL ym. Predicting the probability for falls in community-dwelling older adults. Phys Ther 1997;77(8):812–819 «PMID: 9256869»PubMed.
  45. Steffen T, Seney M. Test-retest reliability and minimal detectable change on balance and ambulation tests, the 36-item short-form health survey, and the unified Parkinson disease rating scale in people with parkinsonism. Phys Ther 2008;88(6):733–746 «PMID: 18356292»PubMed.
  46. Tan D, Danoudis M, McGinley J ym. Relationships between motor aspects of gait impairments and activity limitations in people with Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 2012;18(2):117–124 «PMID: 22093237»PubMed.
  47. Tanji H, Gruber-Baldini AL, Anderson KE ym. A comparative study of physical performance measures in Parkinson's disease. Mov Disord 2008;23(13):1897–1905 «PMID: 18709681»PubMed.
  48. Wood-Dauphinee S, Berg K, Bravo G, Williams JI. The Balance Scale: Responding clinically meaningful chances. Canadian Journal of Rehabilitation 1997;10:35–50.
  49. Yang Y, Wang Y, Zhou Y ym. Validity of the Functional Gait Assessment in patients with Parkinson disease: construct, concurrent, and predictive validity. Phys Ther 2014;94(3):392–400 «PMID: 24158644»PubMed.