ARAT

Mittarin lomake ja ohje

• Suoritus- ja pisteytysohje «»1
• Katso perusteelliset ohjeet kuvineen artikkelista Yozbatiran ym. 2008 «Yozbatiran N, Der-Yeghiaian L, Cramer SC. A standardized approach to performing the action research arm test. Neurorehabil Neural Repair 2008;22(1):78–90Yozbatiran N, Der-Yeghiaian L, Cramer SC. A sta»11 «https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1545968307305353»2.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Yläraajan motorisen suorituskyvyn palautuminen äkillisen aivovaurion jälkeen.

Kohderyhmä

• Nuoret
• Työikäiset
• Iäkkäät

ARAT-arviointia voidaan suositella mahdollisesti ikääntyneille ja eri neurologisille sairausryhmille, mutta pääasiassa aivohalvaukseen sairastuneille yläraajan toimintakyvyn arviointiin.

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Havainnointi
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Yksinkertaisten tahdonalaisten liikkeiden hallinta [b7600], Nostaminen [d4300], Poimiminen [d4400], Tarttuminen [d4401], Käsitteleminen [d4402], Yläraajan rakenne [s730]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Tarkista maksullisuus

Testin suorittamista varten tarvittavat välineet on mahdollista ostaa välineitä myyvältä taholta.

Käyttökoulutus

• Testaajan tulee perehtyä etukäteen ohjeisiin ja välineiden paikkoihin pöydällä.

Tarvittavat välineet

• erikokoiset puukuutiot (10cm, 7,5cm, 5cm, 2,5cm)
• pallo (7cm, alkuperäinen krikettipallo 7,5cm)
• kivi (10x2.5x1cm)
• vesilasi ja vettä
• kaksi halkaisijaltaan erikokoista putkea (2,25cm ja 1cm)
• prikka (=metallirengas, 3,5cm)
• marmorikuula (1,5cm)
• kuulalaakeri (6mm)
• sekuntikello
• Käyttöohje: esineet asetetaan tehtäviä varten tietyille kohdin pöytää
• Katso perusteelliset ohjeet kuvineen artikkelista Yozbatiran ym. 2008 «https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1545968307305353»2.

Aikatarve

noin 10 minuuttia

Tulosalgoritmi

Katso kohta mittarin lomake ja ohje. «»1

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Van der Lee ym. (2001) ehdottivat minimimuutokseksi (MDC, minimal detectable change) 10 % kokonaispistemäärästä eli 5,7 pistettä aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Tämä on myöhemmin tarkastettu ja hyväksytty «Yozbatiran N, Der-Yeghiaian L, Cramer SC. A standardized approach to performing the action research arm test. Neurorehabil Neural Repair 2008;22(1):78–90Yozbatiran N, Der-Yeghiaian L, Cramer SC. A sta»11.

Yläraajan toimintarajoitteen raja-arvot Kohin ym. (2006) mukaan: ARAT<5 vammahaitta vaikea, ARAT=5–51 kohtalainen vammahaitta, ARAT>51 lievä vammahaitta.

Hsueh & Hsieh (2002) «Hsueh IP, Hsieh CL. Responsiveness of two upper extremity function instruments for stroke inpatients receiving rehabilitation. Clin Rehabil 2002a;16(6):617–624.»5 tutkivat mittarin muutosherkkyyttä 48 aivoverenkiertohäiriöpotilaalla. Taulukosta saa käsitystä saavutetuista arvoista (ke. ikä 62,1, aika sairastumisesta -mediaani 24 (vaihteluväli 7–53), kuntoutusjakso mediaani 38 päivää (15–73)) (taulukko).

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

ARAT on suomennettu 2000-luvun alussa Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa. Suomalainen versio sisältää testilomakkeen suomennoksen sekä pöytään kiinnitettävän ”kartan”, jonka mukaisesti testivälineet asetetaan pöydälle. Kyseisessä suomennoksessa on huomioitu alkuperäiseen «Lyle RC. A performance test for assessment of upper limb function in physical rehabilitation treatment and research. Int J Rehabil Res 1981;4(4):483–492.»7 versioon myöhemmin (van der Lee ym. 2001) tulleet aikarajat pisteytyksen helpottamiseksi ja luotettavuuden lisäämiseksi.

TOIMIA-tietokannan suomenkielinen suoritusohje on vuodelta 2012. Työryhmä: Sinikka Peurala ja Matti Borg.

Mittarin tausta ja kuvaus

Lyle RC (1981) «Lyle RC. A performance test for assessment of upper limb function in physical rehabilitation treatment and research. Int J Rehabil Res 1981;4(4):483–492.»7 muokkasi mittarin aikaisemmasta Upper Extremity Function Test (UEFT, Carroll 1965 «Carroll D. A quantitative test of upper extremity function. J Chronic Dis 1965;18:479–491.»1) -arviointimenetelmästä. Mittarissa on seuraavat osiot: tarttuminen, puristusote, poimintaote ja käsivarren nosto. Osioissa on yhteensä 19 tehtävää, jotka arvioidaan 4-luokkaisella asteikolla. Maksimipistemäärä on 57, suurempi pistemäärä kuvaa parempaa toimintakykyä.

ARATissa haasteena oli pisteiden 2 (can complete the test but takes abnormally long or has great difficulty) ja 3 (movement performed normally) erottaminen. Alkuperäinen mittari ei sisältänyt tarkempia ohjeita, mutta myöhemmin tehtävien tekemiseen annettiin aikarajat ja pisteytys helpottui (Van der Lee ym. 2001). Perusteelliset ohjeet julkaistiin vuonna 2008 «Yozbatiran N, Der-Yeghiaian L, Cramer SC. A standardized approach to performing the action research arm test. Neurorehabil Neural Repair 2008;22(1):78–90Yozbatiran N, Der-Yeghiaian L, Cramer SC. A sta»11.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Eri arvioitsijoiden välinen yhtenevyys (inter-rater reliability) ja eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability) on osoitettu korkeiksi (ICC>0.98) aivohalvauspotilailla (Van Der Lee ym. 2001). Potilaiden ke. ikä 62 vuotta, aika sairastumisesta ke. 3,6 vuotta. Lähteen pohdinta kannattaa lukea, koska siinä ruoditaan hyvin aikaisempia reliabiliteettitutkimuksia «Lyle RC. A performance test for assessment of upper limb function in physical rehabilitation treatment and research. Int J Rehabil Res 1981;4(4):483–492.»7, «Wagenaar RC, Meijer OG, van Wieringen PC ym. The functional recovery of stroke: a comparison between neuro-developmental treatment and the Brunnstrom method. Scand J Rehabil Med 1990;22(1):1–8.»10, «Hsieh CL, Hsueh IP, Chiang FM ym. Inter-rater reliability and validity of the action research arm test in stroke patients. Age Ageing 1998;27(2):107–113.»4. Tuoreessa tutkimuksessa «Nijland R, van Wegen E, Verbunt J ym. A comparison of two validated tests for upper limb function after stroke: The Wolf Motor Function Test and the Action Research Arm Test. J Rehabil Med 2010;42(7):»8 vertailtiin WMFT- ja ARAT-arviointimenetelmiä (n=40, ke. ikä 60 vuotta, vaihteluväli 31–83, aika sairastumisesta -mediaani 0,41 vuotta, IQR 0,25–0,77). ICC-arvot inter-rater ja intra-rater -reliabiliteeteille olivat 0,92–0,97 (≥0.75 erinomainen). Uusittavuus Bland-Altman ploteilla näytti WMFT-pisteytyksen olevan yhtä vakaa kuin ARAT-pisteytyksen. Sisäinen konsistenssi (internal consistency) Cronbachin alphalla oli >0,98 kummallekin asteikolle (≥0,80 erinomainen). Kattovaikutusta (floor/ceiling effect) ei löydetty.

ARATin reliabiliteetti (ICC ja rho>0.95) on todettu erinomaiseksi myös multippelia skleroosia sairastavilla ja aivovamman sairastaneilla «Platz T, Pinkowski C, van Wijck F ym. Reliability and validity of arm function assessment with standardized guidelines for the Fugl-Meyer Test, Action Research Arm Test and Box and Block Test: a multi»9.

Tieto puuttuu.

Tieto puuttuu.

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

ARAT-testi on todettu helppokäyttöisemmaksi ja nopeammaksi toteuttaa kuin Wolf Motor Function Test (WMFT).

Linkit

• Lisätietoja mittarista englanniksi Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/action-research-arm-test»3

Mittarin tiedot koonnut

Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Alkuperäinen lähde