FAC, kävelyluokitus

TOIMIA-mittarit
24.1.2011 • Viimeisin muutos 30.5.2024
Sinikka Peurala

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: FAC

Nimi englanniksi: Functional Ambulation Classification

Nimi ruotsiksi: Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin versio: Functional Ambulation Classification

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

FAC-luokituksen soveltuvuus kävelyn itsenäisyyden arviointiin aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • FAC-luokitus ja suoritusohje «»1

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kävelyn itsenäisyyden arviointi.

Kohderyhmä

  • Nuoret
  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Havainnointi
  • Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Kehon painopisteen siirtäminen [d4106], Käveleminen [d450], Liikkuminen erilaisissa paikoissa [d460]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttöön ei tarvita koulutusta, vaan mittaaja perehtyy etukäteen lomakkeeseen ja siinä olevaan arviointikriteeristöön.

Tarvittavat välineet

  • Välineinä tarvitaan testattavan tavallisesti kävelyn aikana tarvittavat liikkumisen apuvälineet.
  • Mittauslomake

Aikatarve

Itsenäisillä kävelijöillä alle 1 minuutti, vaikeavammaisilla alle 10 minuuttia (15 metrin matkan selvittää nopeasti, mutta esimerkiksi porraskävelyn selvittäminen voi viedä enemmän aikaa).

Raja-arvot

Tutkimuksissa on käytetty yhtenä parametrinä sitä, kuinka monta prosenttia tutkittavista siirtyy intervention seurauksena ei-itsenäisistä kävelijöistä (luokat 0–3) itsenäisiin kävelijöihin (luokat 4 ja 5) «Pohl M, Werner C, Holzgraefe M ym. Repetitive locomotor training and physiotherapy improve walking and basic activities of daily living after stroke: a single-blind, randomized multicentre trial (DEut»7, «Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41(3):166–173.»5.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

FAC on suomennettu vuonna 2002 Sinikka Peuralan kroonisen vaiheen aivohalvauskuntoutujia käsittelevää väitöskirjatutkimusta varten «Peurala SH. 2005. Rehabilitation of gait in chronic stroke patients. Department of Neurology series of reports NO 74. University of Kuopio. Väitöskirja. »4. Suomennoksen laati työryhmä: Sinikka Peurala, Kauko Pitkänen, Ina M. Tarkka, Juhani Sivenius. Suomennos on julkaistu myöhemmin akuutin vaiheen aivohalvauskuntoutujien kuntoutustutkimuksen suomenkielisen raportin yhteydessä (Peurala SH, Huuskonen P, Airaksinen O, Jäkälä P, Tarkka IM, Sivenius J. Intensiivinen fysioterapia aivohalvauspotilaiden varhaisen alkuvaiheen kuntoutuksessa. Fysioterapia 2009:56;4–10) «Peurala SH, Huuskonen P, Airaksinen O, Jäkälä P, Tarkka IM, Sivenius J. Intensiivinen fysioterapia aivohalvauspotilaiden varhaisen alkuvaiheen kuntoutuksessa. Fysioterapia 2009; 56:4–10.»6.

Mittarin tausta ja kuvaus

Holden ym. (1984) «Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64(1):35–40.»1 kehittivät mittarin alun perin kuvaamaan neurologisten kuntoutujien (hemipareesi, MS) kävelyä helpolla ja nopeasti tehtävällä luokituksella. Luokituksella saa tiedon kävelyn itsenäisyydestä millä tahansa kohderyhmällä, mutta raportteja muille kuin neurologisille kuntoutujille käytettynä mittarista ei ole. Luokitusta käytetään nykyään tutkittavan joukon kuvaamiseen kävelyn ja liikkumisen suhteen, kävelyyn liittyvien mittareiden reliabiliteetin ja validiteetin arviointiin sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja prognoosin arviointiin. «Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR. Gait assessment for neurologically impaired patients. Standards for outcome assessment. Phys Ther 1986;66(10):1530–1539.»2

Kävelyluokitus on kävelykyvyn 6-luokkainen asteikko, jossa luokassa 0 kuntoutuja ei pysty kävelemään tai hän tarvitsee vähintään kahden henkilön apua. Mitä suurempi on potilaan saama numeerinen luokka, sitä parempi on hänen kävelykykynsä. Uusimmissa tutkimuksissa FACin yhteydessä katkaisupisteenä käytetään neljää (4), jolloin ei-itsenäinen kävelijä siirtyy itsenäisten kävelijöiden joukkoon.

Mittarin pätevyys

Spearmanin korrelaatiokerroin Functional Gait Assessment -mittarille ( «Thieme H, Ritschel C, Zange C. Reliability and validity of the functional gait assessment (German version) in subacute stroke patients. Arch Phys Med Rehabil 2009;90(9):1565–1570.»8, FGA): 0,83 (n=28, ke. ikä 70 vuotta, ke. aika sairastumisesta 51 päivää).

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Tieto puuttuu.

Mittaajien välinen toistettavuus

Kappa 0,72, kun yhdeksän fysioterapeuttia teki luokituksen viidelle potilaalle «Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64(1):35–40.»1.

Mehrholz ym. (2007) «Mehrholz J, Wagner K, Rutte K ym. Predictive validity and responsiveness of the functional ambulation category in hemiparetic patients after stroke. Arch Phys Med Rehabil 2007;88(10):1314–1319.»3 totesivat FACin erinomaiseksi eri testikertojen väliseltä toistettavuudeltaan (test-retest, Cohen k=0,950) ja eri arvioitsijoiden väliseltä yhteneväisyydeltään (inter-rater reliability, k=0,905) (55 ei-kävelevää aivohalvauspotilasta, 30–60 päivää sairastumisesta ensimmäisissä mittauksissa). FAC-luokka alussa, 2 viikon, 3 viikon ja 6 kuukauden jälkeen korreloi erittäin hyvin RMI:n (Spearman p=0,686, 0,787, 0,825 ja 0,893), 6 minuutin kävelymatkan (0,949, 0,937, 0,931, 0,906), kävelynopeuden (0,952, 0,939, 0,902, 0,901) ja askelpituuden (0,952, 0,932, 0,886, 0,877) kanssa. Neljän viikon kuntoutusjakson jälkeen FAC 4 tai 5 ennusti kykyä yhteisössä kävelemiseen 100 % herkkyydellä (sensitivity) ja 78 % tarkkuudella (specificity).

Sisäinen yhdenmukaisuus

Tieto puuttuu.

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Mittari on helppokäyttöinen, sillä luokituksen rajat ovat selkeät, eikä tulkinnan varaa juuri ole. Käytännössä haasteellisimmaksi on osoittautunut FAC 4:n ja FAC 5:n ero.

Mittari on kulttuurillisesti riippumaton, turvallinen yhden henkilön arvioida, ilmainen, nopea, eikä vaadi erityisiä välineitä. Annetuista lähteistä voi tutustua erilaisten neurologisten kuntoutujien, lähinnä aivohalvaukseen sairastuneiden, saatuja arvoja. Näin menetellessä tulee huomioida raportoitujen henkilöiden ikä, sairastumisen kesto, sairauden vaikeusaste sekä muut mahdolliset tekijät.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»3

Alkuperäiset lähteet

Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64(1):35–40 «PMID: 6691052»PubMed.

Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR. Gait assessment for neurologically impaired patients. Standards for outcome assessment. Phys Ther 1986;66(10):1530–1539 «PMID: 3763704»PubMed.

Peurala SH, Huuskonen P, Airaksinen O, Jäkälä P, Tarkka IM, Sivenius J. Intensiivinen fysioterapia aivohalvauspotilaiden varhaisen alkuvaiheen kuntoutuksessa. Fysioterapia 2009; 56:4–10.

Kirjallisuutta

  1. Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR ym. Clinical gait assessment in the neurologically impaired. Reliability and meaningfulness. Phys Ther 1984;64(1):35–40 «PMID: 6691052»PubMed.
  2. Holden MK, Gill KM, Magliozzi MR. Gait assessment for neurologically impaired patients. Standards for outcome assessment. Phys Ther 1986;66(10):1530–1539 «PMID: 3763704»PubMed.
  3. Mehrholz J, Wagner K, Rutte K ym. Predictive validity and responsiveness of the functional ambulation category in hemiparetic patients after stroke. Arch Phys Med Rehabil 2007;88(10):1314–1319 «PMID: 17908575»PubMed.
  4. Peurala SH. 2005. Rehabilitation of gait in chronic stroke patients. Department of Neurology series of reports NO 74. University of Kuopio. Väitöskirja.
  5. Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41(3):166–173 «PMID: 19229450»PubMed.
  6. Peurala SH, Huuskonen P, Airaksinen O, Jäkälä P, Tarkka IM, Sivenius J. Intensiivinen fysioterapia aivohalvauspotilaiden varhaisen alkuvaiheen kuntoutuksessa. Fysioterapia 2009; 56:4–10.
  7. Pohl M, Werner C, Holzgraefe M ym. Repetitive locomotor training and physiotherapy improve walking and basic activities of daily living after stroke: a single-blind, randomized multicentre trial (DEutsche GAngtrainerStudie, DEGAS). Clin Rehabil 2007;21(1):17–27 «PMID: 17213237»PubMed.
  8. Thieme H, Ritschel C, Zange C. Reliability and validity of the functional gait assessment (German version) in subacute stroke patients. Arch Phys Med Rehabil 2009;90(9):1565–1570 «PMID: 19735785»PubMed.