Rivermead Motor Assessment

Mittarin lomake ja ohje

• Kyselylomake: gross function «»1
• Kyselylomake: leg and trunk «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Motorisen suorituskyvyn mittaaminen aivohalvauspotilailla.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Havainnointi
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Yksinkertaisten tahdonalaisten liikkeiden hallinta [b7600], Istuminen [d4103], Seisominen [d4104], Kehon painopisteen siirtäminen [d4106], Asennon vaihtaminen, muu määritelty [d4108], Makuuasennon ylläpitäminen [d4150], Istuma-asennon ylläpitäminen [d4153], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d4154], Itsensä siirtäminen istuma-asennossa [d4200], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500], Kiipeäminen [d4551], Juokseminen [d4552], Hyppääminen [d4553], Alaraajan rakenne [s750], Lonkkanivel [s75001], Nilkkanivel, jalkaterän ja varpaiden nivelet [s75021]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Fysioterapeutin tulee olla perehtynyt mittarin käyttöön ja pystyä turvallisesti ohjaamaan aivohalvauspotilaita.

Tarvittavat välineet

• hoitopöytä
• 20 cm korotus
• ajanottokello
• RMAa-osioon liittyvät välineet:
  • kynä
  • lentopallo
  • tennispallo
  • paperia
  • haarukka
  • veitsi
  • lautanen
  • sisältö (use box of putty as container)
  • hernepussi
  • putty (esim. sinitarra)
  • kronometri

Aikatarve

Koko mittarin (kaikkien osa-alueiden) testaus kestää 10–45 minuuttia. Mitä enemmän toimintarajoitteita, sitä vähemmän aikaa arviointi kestää.

Raja-arvot

Kolmen pisteen muutoksen on ehdotettu osoittavan kliinisesti relevanttia muutosta «Collin C, Wade D. Assessing motor impairment after stroke: a pilot reliability study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1990;53:576-9 »4, «Adams SA, Pickering RM, Ashburn A ym. The scalability of the Rivermead Motor Assessment in nonacute stroke patients. Clin Rehabil 1997a;11:52-9 .»1 mutta arviointi ei perustu määrälliseen tarkasteluun «Kurtais Y, Küçükdeveci A, Elhan A ym. Psychometric properties of the Rivermead Motor Assessment: its utility in stroke. J Rehabil Med 2009;41:1055-61 .»5.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Suomennos tehtiin vuonna 2002 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa englanninkielisestä lomakkeesta. Käännöstyöryhmään kuuluivat Sinikka Peurala, Ina Tarkka, Kauko Pitkänen ja Juhani Sivenius. Pyrkimyksenä oli löytää termeille mahdollisimman tarkoin samaa merkitsevä suomenkielinen ilmaisu, joka samalla olisi hyvää suomea. Käännöstyöryhmä suomensi mittarin kolmesta osiosta kaksi, gross motor function ja leg and trunk -osiot.

Mittarin tausta ja kuvaus

Lincoln ja Leadbitter «Lincoln N, Leadbitter D. Assessment of motor function in stroke patients. Physiotherapy 1979;65:48-51 »6 kehittivät mittarin motorisen suorituskyvyn mittaamiseen aivohalvauspotilailla. Mittarissa on kolme osiota ja jokaisessa on hierarkkinen järjestys siten, että tehtävät vaikeutuvat loppua kohden. RMAg:ssä on 13 tehtävää, RMAl&t:ssä 10 tehtävää ja RMAa:ssa 15 tehtävää. Jokaisesta onnistuneesta tehtävästä saa pisteen. Alkuperäisen ohjeen mukaisesti, jos testattava epäonnistuu kolmessa peräkkäisessä tehtävässä, testaus lopetetaan, koska oletetaan, etteivät myöhemmätkään tehtävät onnistuisi. Alkuperäisen ohjeen mukaisesti RMAl&t:ssä tulisi kuitenkin testata kaikki tehtävät. Kurtaisin ym. (2009) «Kurtais Y, Küçükdeveci A, Elhan A ym. Psychometric properties of the Rivermead Motor Assessment: its utility in stroke. J Rehabil Med 2009;41:1055-61 .»5 kattavien analyysien perusteella joka osiossa tulee pisteyttää kaikki tehtävät.

Mittarin pätevyys

RMA:n reliabiliteettia ja validiteettia on selvitetty useissa pienissä tutkimuksissa «Collen FM, Wade DT, Bradshaw CM. Mobility after stroke: reliability of measures of impairment and disability. Int Disabil Stud 1990;12:6-9 »3, «Collin C, Wade D. Assessing motor impairment after stroke: a pilot reliability study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1990;53:576-9 »4 mutta tässä on huomioitu vain uusin Kurtaisin ym. (2009) «Kurtais Y, Küçükdeveci A, Elhan A ym. Psychometric properties of the Rivermead Motor Assessment: its utility in stroke. J Rehabil Med 2009;41:1055-61 .»5 kattava tutkimus molempien raportoimiseksi. Tutkimuksessa oli mukana 107 aivohalvauksen sairastanutta (ke. ikä 62,4, SD 12,8; ke. aika sairastumisesta 5,6 kuukautta, SD 11,2, vaihteluväli ½–78). Kaksi fysiatria teki RMA-testauksen potilaille sekä yliopistosairaalaan kuntoutusyksikköön tullessa että lähtiessä. Lisäksi potilaille tehtiin FIM.

Sisäinen rakennevalideetti (internal construct validity) ja skaalautuvuus (scalability)

Mokken scale -analyysi osoitti, että RMAl&t ja RMAa täyttivät Guttmanin scaling-vaatimukset (Loevingerin coefficients 0.723 ja 0.927). RMAg:ssä yksitoista kolmestatoista tehtävästä täytti vaatimukset (0.944), mutta kaksi viimeistä tehtävää muodostivat oman asteikon. Lisäksi hierarkkinen järjestys erosi mittarin alkuperäisten kehittäjien esityksestä. Raschin jatkomallintaminen osoitti myös, että osioista voisi jättää osan tehtävistä pois. Seuraavassa on esitetty analyysin pohjalta vaikeusjärjestys ehdotetuille tehtäville:

• RMAg: 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 8, 11
• RMA l&t: 1, 3, 5, 2, 4, 8, 9, 6, 10.
• RMa: 5, 6, 7, 8, 9, 14, 12, 11, 13, 10, 15 (ks. myös «Adams SA, Pickering RM, Ashburn A ym. The scalability of the Rivermead Motor Assessment in nonacute stroke patients. Clin Rehabil 1997a;11:52-9 .»1 ja «Adams SA, Ashburn A, Pickering RM ym. The scalability of the Rivermead Motor Assessment in acute stroke patients. Clin Rehabil 1997b;11:42-51 .»2)

Ulkoinen rakennevaliditeetti (external construct validity)

Spearmanin korrelaatiokerroin oli RMAg:lle 0.757–0.865 (erinomainen, raja ≥0.60) FIMin motorisesta, itsehoito ja liikkuminen -osioista sekä kuntoutusyksikköön tullessa että sieltä lähtiessä osoitti kohtalaisesta erinomaiseen validiteettia eli RMAl&t:n korrelaatiokertoimet FIMin em. osioille olivat 0.702–0.784 (erinomainen). RMAa:n korrelaatiokertoimet olivat 0.386–0.483 (kohtalainen, 0.31–0.59).

Muutosherkkyys

RMA:n muutosherkkyys mitattiin ES:llä (effect size) ja SRM:llä (standarized response mean). SRM laskettiin jakamalla keskiarvomuutos muutoksen keskihajonnalla, kun taas ES laskettiin jakamalla keskiarvomuutos alkukeskiarvon hajonnalla.

• RMAg: ES ja SRM olivat 0.51 ja 0.83
• RMAl&t: 0.45 ja 0.86
• RMAa: 0.38 ja 0.60.

(kohtalainen 0.5–0.8, erinomainen ≥0.8)

Mittarin toistettavuus

Selvitys RMA:n luotettavuudesta Kurtais ym. (2009) «Kurtais Y, Küçükdeveci A, Elhan A ym. Psychometric properties of the Rivermead Motor Assessment: its utility in stroke. J Rehabil Med 2009;41:1055-61 .»5 tutkimuksen pohjalta:

Eri testaajien välinen toistettavuus (inter-rater reliability)

Intra-class correlation coefficient (ICC) -arvot olivat 0.88 (RMAg), 0.84 (RMAl&t) ja 0.93 (RMAa) osoittaen erinomaista testaajien välistä toistettavuutta (≥0.75 on erinomainen).

Rasch-perusteinen yksilöiden erottelevuusindeksi (Rach-based person separation index, PSI)

PSI arvot olivat 0.95 (RMAg), 0.89 (RMAl&t) ja 0.98 (RMAa) osoittaen mittarin eri osien täyttävän vaatimuksen reliabiliteetistä yksilötasolla (0.70 vaaditaan ryhmätarkasteluissa, 0.85 yksilötarkasteluissa).

Suomessa on tutkittu ko. tutkimusta varten suomennetun RMAg:n ja RMAl&t:n testaajien välistä luotettavuutta (inter-rater reliability) (Peurala ym. 2007). Kahden arvioitsijan kuntoutusjakson alussa, kahden viikon kohdalla ja kolmen viikon kuluttua kuntoutusjakson lopussa (ke. ikä 66,4, SD 10,3; ke. aika sairastumisesta 8,0 päivää, SD 3,3) välinen ICC oli 0.98–1.00 (erinomainen). 

Selvitys RMA:n luotettavuudesta Kurtais ym. (2009) «Kurtais Y, Küçükdeveci A, Elhan A ym. Psychometric properties of the Rivermead Motor Assessment: its utility in stroke. J Rehabil Med 2009;41:1055-61 .»5 tutkimuksen pohjalta:

Sisäinen konsistenssi

Cronbach’s alpha oli 0.93 (RMAg), 0.88 (RMAl&t) ja 0.95 (RMAa) osoittaen erinomaista sisäistä konsistenssia (≥0.80 on erinomainen).

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Taulukossa on esimerkkejä alkuun keskimäärin 8 päivää aiemmin aivohalvaukseen sairastuneiden RMAg- (maksimi 13p) ja RMAl&t-tuloksista «Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 »8. Huom. ryhmien erilaiset alkupisteet johtuvat siitä, että stratifioitu randomisointi suoritettiin kävelykyvyn mukaan (ja oli homogeeninen eri ryhmissä). Tutkimuksessa pisteytys on tehty alkuperäisen ohjeistuksen mukaisesti.

Testi on helppo toteuttaa ja tulkita, mutta vaatii perehtymisen sekä taitoa ohjata aivohalvauspotilaita. Testi ja ohjeet on suomennettu (paitsi RMAa) ja suomennetun version testaajien välinen luotettavuus todettu erinomaiseksi «Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 »7. Suomennetun version validiteettia ei ole tutkittu, eikä sitä ole julkaistu.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Linkit

• Ohjeistus englanniksi «https://www.nottingham.ac.uk/medicine/documents/published-assessments/rmaguidelinesrevised2.pdf»2
• Lisätietoa mittarista englanniksi Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/rivermead-motor-assessment»3

Mittarin tiedot koonnut

Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Alkuperäinen lähde

Lincoln N, Leadbitter D. Assessment of motor function in stroke patients. Physiotherapy 1979;65:48-51 «PMID: 441189»PubMed