Rivermead Mobility -indeksi

TOIMIA-mittarit
25.1.2011 • Viimeisin muutos 30.5.2024
Sinikka Peurala ja Jaana Paltamaa

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: RMI

Nimi englanniksi: Rivermead Mobility Index

Nimi ruotsiksi: Rivermead Mobility Index

Mittarin versio: Rivermead Mobility Index

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Rivermead Mobility -indeksin soveltuvuus itsearvioitujen liikkumisen toimintarajoitteiden mittaamiseen neurologisilla potilailla

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Subjektiivinen liikkumisen rajoitteiden mittaaminen aivohalvauspotilailla.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Havainnointi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Istuminen [d4103], Seisominen [d4104], Kehon painopisteen siirtäminen [d4106], Istuma-asennon ylläpitäminen [d4153], Seisoma-asennon ylläpitäminen [d4154], Itsensä siirtäminen istuma-asennossa [d4200], Nostaminen [d4300], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500], Erilaisilla alustoilla käveleminen [d4502], Kiipeäminen [d4551], Juokseminen [d4552], Koko kehon peseminen [d5101]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Ei edellytä erillistä koulutusta. Huolellinen tutustuminen testilomakkeeseen ennen käyttöä riittää.

Tarvittavat välineet

  • testilomake

Aikatarve

3–5 minuuttia

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seruaavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

NIH Disorders and Stroke, American Stroke Association ja Washington University in St. Louis School of Medicine suosittelevat RMI:tä standardoituna mittarina aivohalvauspotilaiden arvioinnissa «http://www.strokecenter.org/trials/scales/scales-overview.htm»2.

Mittarin käännös

Nykyinen suomennos tehtiin vuonna 2002 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa englanninkielisestä lomakkeesta. Käännöstyöryhmään kuuluivat Sinikka Peurala, Ina Tarkka, Kauko Pitkänen ja Juhani Sivenius. Pyrkimyksenä oli löytää termeille mahdollisimman tarkoin samaa merkitsevä suomenkielinen ilmaisu, joka samalla olisi hyvää suomea.

Mittarin tausta ja kuvaus

Collen ym. 1991 «Collen FM, Wade DT, Robb GF ym. The Rivermead Mobility Index: a further development of the Rivermead Motor Assessment. Int Disabil Stud 1991;13:50-4 »2 kehittävät mittarin Rivermead Motor Assessment gross function (RMAg) -mittarin pohjalta mittaamaan subjektiivisia liikkumisen toimintarajoitteita. Nykyään testiä käytetään laajemmaltikin erilaisia neurologisia sairauksia sairastavilla henkilöillä samassa tarkoituksessa.

Mittarissa on 14 itse raportoitavaa tehtävää ja yksi havainnoitava tehtävä (tuetta seisominen). Jokaisesta tehtävästä suoriutumisesta saa yhden pisteen. Mikäli henkilö arvioi, ettei pysty suoriutumaan tehtävästä, pistemäärä on 0. Maksimi on 15 pistettä.

Mittarista on myöhemmin kehitetty Modified Rivermead Mobility Index (MRMI), josta on julkaistu tietoa toistettavuudesta ja yhtenevyydestä (convergent validity) neurologisilla potilaill «Walsh JM, Barrett A, Murray D ym. The Modified Rivermead Mobility Index: reliability and convergent validity in a mixed neurological population. Disabil Rehabil 2010;32:1133-9 »13. Kuusiluokkainen MRMI sisältää 8 kysymystä, joiden maksimiyhteispistemäärä on 40.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Yhtäpitävä validiteetti

AVH

Collen ym. (1991) «Collen FM, Wade DT, Robb GF ym. The Rivermead Mobility Index: a further development of the Rivermead Motor Assessment. Int Disabil Stud 1991;13:50-4 »2 tutkivat mittarin kehittämisen yhteydessä sekä validiteettia että herkkyyttä. Heidän 20 neurologisen potilaan tutkimuksessaan (11 MS, 4 stroke ja 5 TBI) yhtäpitävyysvaliditeetti oli erinomainen (Barthelin Indeksi 0.91, kävelykykyluokka (FAC) 0.89, kävelynopeus 0.82, Bohannan tasapainoasteikko 0.82 ja kuuden minuutin kävelytesti 0.63) (≥0.60 erinomainen).

Franchignoni ym. (2003) «Franchignoni F, Tesio L, Benevolo E ym. Psychometric properties of the Rivermead Mobility Index in Italian stroke rehabilitation inpatients. Clin Rehabil 2003;17:273-82 »5 tutkivat 73 aivohalvauspotilaalla (ke. ikä 67, SD 20.2; mediaaniaika sairastumisesta 35 päivää, IQR 17–50). RMI ja muut testit tehtiin kuntoutusjakson alussa ja uudestaan keskimäärin viiden viikon kuluttua. Rinnakkaisvaliditeetti motoriseen FIMiin oli 0.73–0.91(erinomainen), Motricity-indeksin leg-osioon 0.49–0.51 (kohtalainen, 0.31–0.59) ja Trunk Control -testiin 0.83–0.89 (erinomainen). Muutosherkkyyden arvioimiseen käytetty ES oli 0.89 (erinomainen ≥0.8). Myös Hsieh ym. (2000) «Hsieh CL, Hsueh IP, Mao HF. Validity and responsiveness of the rivermead mobility index in stroke patients. Scand J Rehabil Med 2000;32:140-2 »7 päätyivät erinomaiseen rinnakkaisvaliditeettiin 28 aivohalvauspotilaan tutkimuksessaan (BI>0.6 ja Berg Balance Scale <0.8).

Ks. myös review Forlander ja Bohannon (1999) «Forlander DA, Bohannon RW. Rivermead Mobility Index: a brief review of research to date. Clin Rehabil 1999;13:97-100 »6 koskien vanhempia tutkimuksia.

MS-tauti

RMI on todettu sensitiivisemmäksi mittariksi kuin Ambulation index (AI) ja EDSS. RMI mittasi muutosta 39 % MS-tautia sairastavista «Vaney C, Blaurock H, Gattlen B ym. Assessing mobility in multiple sclerosis using the Rivermead Mobility Index and gait speed. Clin Rehabil 1996; 10(3):216–226.»12. RMI-mittarin pisteet korreloivat videolla tehtyyn liikkumisen arviointiin (r=0.25, p=0.005) «Wiles CM, Newcombe RG, Fuller KJ ym. Use of videotape to assess mobility in a controlled randomized crossover trial of physiotherapy in chronic multiple sclerosis. Clin Rehabil 2003;17:256-63 »15.  RMI-mittarin pisteet eivät korreloineet neurologisten kuntoutujien askelmittarilla mitattuun omassa elinympäristössä liikkumisen määrään (r=0.2, p=0.11) «Busse ME, Pearson OR, Van Deursen R ym. Quantified measurement of activity provides insight into motor function and recovery in neurological disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:884-8 »1. RMI osoitti tilastollisesti merkitsevää (p<0.001) interventioiden vaikutusta (tretment effect 1.4–1.5 pistettä) «Wiles CM, Newcombe RG, Fuller KJ ym. Controlled randomised crossover trial of the effects of physiotherapy on mobility in chronic multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:174-9 »14. 

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

MS-tauti

Kirjallisuushauissa ei löytynyt tutkimuksia RMI-mittarin reliabiliteetista MS-tautia sairastavilla. Muilla neurologisilla diagnooseilla tehdyissä tutkimuksissa todettua reliabiliteettia voitaneen soveltaa MS-tautia sairastaviin «Rossier P, Wade DT. Validity and reliability comparison of 4 mobility measures in patients presenting with neurologic impairment. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:9-13 .»10. Suomenkielisen RMI-mittarin eri arvioitsijoiden välinen yhtenevyys (inter-rater reliability) on tutkittu AVH-kuntoutujilla «Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 »8, sen sijaan eri testikertojen välistä toistettavuutta (test-retest reliability) ei ole tutkittu.

Mittaajien välinen toistettavuus

AVH

Testaajien välistä luotettavuutta on tutkittu sekä 22 kroonisen vaiheen aivohalvauspotilaalla «Green J, Forster A, Young J. A test-retest reliability study of the Barthel Index, the Rivermead Mobility Index, the Nottingham Extended Activities of Daily Living Scale and the Frenchay Activities In»4että 46 neurologisella potilaalla «Rossier P, Wade DT. Validity and reliability comparison of 4 mobility measures in patients presenting with neurologic impairment. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:9-13 .»10. Kummassakin tutkimuksessa henkilöt testattiin viikon välein. RMI:n keskimääräinen muutos oli 0.3, SD 2.2. Mittaustulokset olivat 85 % yhteneviä, mutta kappa-arvoissa oli vaihtelua (ke.0.64 kohtalainen, raja-arvot kohtalaiselle 0.40–0.74). Rossierin ym. (2001) «Rossier P, Wade DT. Validity and reliability comparison of 4 mobility measures in patients presenting with neurologic impairment. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:9-13 .»10 tutkimuksessa oli mukana 12 erilaista neurologista häiriötä sairastavaa henkilöä. Korrelaatiokerroin (intercorrelation coefficient) oli 0.96 (≥0.8 erinomainen).

Suomessa on tutkittu ko. tutkimusta varten suomennetun RMI:n eri testaajien välistä luotettavuutta (inter-rater reliability) «Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 »8. Kahden arvioitsijan kuntoutusjakson alussa, kahden viikon kohdalla ja kolmen viikon kuluttua kuntoutusjakson lopussa (ke. ikä 66,4, SD 10.3; ke. aika sairastumisesta alussa 8,0 päivää, SD 3.3) välinen ICC oli 0.98–1.00 (erinomainen). 

Ks. myös review Forlander ja Bohannon (1999) «Forlander DA, Bohannon RW. Rivermead Mobility Index: a brief review of research to date. Clin Rehabil 1999;13:97-100 »6 koskien vanhempia tutkimuksia.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa..

Pienin havaittava muutos

Pienin havaittava muutos on (MDC) 2 pistettä «Collen FM, Wade DT, Robb GF ym. The Rivermead Mobility Index: a further development of the Rivermead Motor Assessment. Int Disabil Stud 1991;13:50-4 »2.

Pienin merkittävä muutos

MS-tauti

Äskettäin diagnosoidulla (<6kk) MS-tautia sairastavilla 3 vuoden seurannan jälkeen «de Groot V, Beckerman H, Uitdehaag BM ym. The usefulness of evaluative outcome measures in patients with multiple sclerosis. Brain 2006;129:2648-59 »3.

  • pienin merkitsevä muutos (minimally importat change, MIC), kun ulkoisena kriteerinä käytettiin EDSS-luokitusta: MIC=-1.30 pistettä (tilastollisesti merkitsevä)
  • pienin todellinen muutos (smallest real change, SRC), joka huomioi mittarin reliabiliteetin ja normaalin vaihtelun ”vakailla” (stable) potilailla: SRC=-7.53 pistettä

Mittarin käyttökelpoisuus

AVH

RMI on nopea ja yksinkertainen testi. Taulukossa 1 on esimerkkejä alkuun keskimäärin 8 päivää aiemmin aivohalvaukseen sairastuneiden RMI-tuloksista (maksimi 15p) «Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 .»9. Huom. ryhmien erilaiset alkupisteet johtuvat siitä, että stratifioitu randomisointi suoritettiin kävelykyvyn mukaan (ja oli homogeeninen eri ryhmissä). Tutkimuksessa pisteytys on tehty alkuperäisen ohjeistuksen mukaisesti.

Taulukko 1.

  alussa 95 % luottamusväli kolmen viikon kuluttua 95 % luottamusväli puolen vuoden kuluttua 95 % luottamusväli
RMI kävelysimulaattorissa 5.7 4.1 7.3 9.8 7.7 11.9 12.3 10.8 13.7
  kävely käytävällä 5 3.6 6.4 9.8 7.9 11.6 12.4 11.1 13.7
  tavanomainen hoitoketju 3.2 1.1 5.3 8 5.2 10.8 10.9 9.1 12.7

Taulukossa 2 on toinen esimerkki alkuun keskimäärin neljä viikkoa sitten aivohalvaukseen sairastuneiden RMI-tuloksista (maksimi 15p) (Pohl ym. 2007).

Taulukko 2.

  alussa SD neljän viikon kuluttua SD puolen vuoden kuluttua SD
RMI ft sisältäen enemmän kävelyä 3.5 1.8 8.5 3.9 10 4.1
  ft 3.4 2.2 6.3 3.7 7.8 4.8

Tulokset ovat helposti tulkittavissa ja niitä voi myös hyödyntää tavoitteiden asettamisessa. Julkaistujen raporttien mittaustuloksia voi peilata omien potilaittensa tuloksiin huomioiden raporteissa olevien potilaiden iän ja sairastumisesta kuluneen ajan.

Ryall ym. (2003) «Ryall NH, Eyres SB, Neumann VC ym. Is the Rivermead Mobility Index appropriate to measure mobility in lower limb amputees? Disabil Rehabil 2003;25:143-53 »11 tutkimuksessa 200 amputoidulla henkilöllä todettiin, ettei RMI:tä suositella tälle potilasryhmälle.

MS-tauti

RMI-mittaria on käytetty useissa Englannissa tehdyissä MS-tautia sairastavien kuntoutusta koskevissa tutkimuksissa. Kuitenkaan RMI:n reliabilteettia MS-tautia sairastavilla ei ole erikseen raportoitu.

RMI on ilmeisen nopea ja ilman kalliita välineitä tehtävä testi, minkä vuoksi se soveltunee hyvin kliinisen käyttöön. Mittari on mukana Centre for Evidence Based Physiotherapy -tietokannan mittarilistauksessa.

MS-tautia sairastavien kohdalla kaivataan tutkimustuloksia erityisesti reliabiliteetista ja muutosvasteesta. Mittarin luokittelu ”onnistuu - ei onnistu” saattaa olla liian karkea MS-tautia sairastaville rajoittaen käyttöä parempikuntoisemmilla tutkittavilla. Uusimmissa kansainvälisissä tutkimuksissa MSWS-12 kysely on syrjäyttänyt RMI-mittarin.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft ja Jaana Paltamaa, TtT, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Alkuperäinen lähde

Collen FM, Wade DT, Robb GF ym. The Rivermead Mobility Index: a further development of the Rivermead Motor Assessment. Int Disabil Stud 1991;13:50-4 «PMID: 1836787»PubMed.

Kirjallisuutta

  1. Busse ME, Pearson OR, Van Deursen R ym. Quantified measurement of activity provides insight into motor function and recovery in neurological disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:884-8 «PMID: 15146006»PubMed
  2. Collen FM, Wade DT, Robb GF ym. The Rivermead Mobility Index: a further development of the Rivermead Motor Assessment. Int Disabil Stud 1991;13:50-4 «PMID: 1836787»PubMed
  3. de Groot V, Beckerman H, Uitdehaag BM ym. The usefulness of evaluative outcome measures in patients with multiple sclerosis. Brain 2006;129:2648-59 «PMID: 16956906»PubMed
  4. Green J, Forster A, Young J. A test-retest reliability study of the Barthel Index, the Rivermead Mobility Index, the Nottingham Extended Activities of Daily Living Scale and the Frenchay Activities Index in stroke patients. Disabil Rehabil 2001;23:670-6 «PMID: 11720117»PubMed
  5. Franchignoni F, Tesio L, Benevolo E ym. Psychometric properties of the Rivermead Mobility Index in Italian stroke rehabilitation inpatients. Clin Rehabil 2003;17:273-82 «PMID: 12735534»PubMed
  6. Forlander DA, Bohannon RW. Rivermead Mobility Index: a brief review of research to date. Clin Rehabil 1999;13:97-100 «PMID: 10348388»PubMed
  7. Hsieh CL, Hsueh IP, Mao HF. Validity and responsiveness of the rivermead mobility index in stroke patients. Scand J Rehabil Med 2000;32:140-2 «PMID: 11028799»PubMed
  8. Peurala SH, Airaksinen O, Jäkälä P ym. Effects of intensive gait-oriented physiotherapy during early acute phase of stroke. J Rehabil Res Dev 2007;44:637-48 «PMID: 17943675»PubMed
  9. Peurala SH, Airaksinen O, Huuskonen P ym. Effects of intensive therapy using gait trainer or floor walking exercises early after stroke. J Rehabil Med 2009;41:166-73 «PMID: 19229450»PubMed.
  10. Rossier P, Wade DT. Validity and reliability comparison of 4 mobility measures in patients presenting with neurologic impairment. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:9-13 «PMID: 11239279»PubMed.
  11. Ryall NH, Eyres SB, Neumann VC ym. Is the Rivermead Mobility Index appropriate to measure mobility in lower limb amputees? Disabil Rehabil 2003;25:143-53 «PMID: 12648004»PubMed
  12. Vaney C, Blaurock H, Gattlen B ym. Assessing mobility in multiple sclerosis using the Rivermead Mobility Index and gait speed. Clin Rehabil 1996; 10(3):216–226.
  13. Walsh JM, Barrett A, Murray D ym. The Modified Rivermead Mobility Index: reliability and convergent validity in a mixed neurological population. Disabil Rehabil 2010;32:1133-9 «PMID: 20131953»PubMed
  14. Wiles CM, Newcombe RG, Fuller KJ ym. Controlled randomised crossover trial of the effects of physiotherapy on mobility in chronic multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:174-9 «PMID: 11160464»PubMed
  15. Wiles CM, Newcombe RG, Fuller KJ ym. Use of videotape to assess mobility in a controlled randomized crossover trial of physiotherapy in chronic multiple sclerosis. Clin Rehabil 2003;17:256-63 «PMID: 12735532»PubMed