Elderly Mobility Scale, EMS

Mittarin lomake ja ohje

• Mittauslomake ja suoritusohje on saatavilla To-Mi-kansiossa «https://hoito-ohjeet.fi/fi/Ohjepankki/VSSHP/Toimintakyvyn%20mittarit.pdf»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Liikkumisen arviointi toimintakyvyltään heikentyneillä ikääntyneillä.

Kohderyhmä

• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Havainnointi
• Mittaus / testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Makuulle meno [d4100], Istuminen [d4103], Seisominen [d4104], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500]

Mittarin ylläpitotaho

Ei ole.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Ei edellytä erillistä koulutusta. Testilomakkeessa on mukana ohjeet. «»1

Tarvittavat välineet

• vuode
• tuoli
• sekuntikello
• tarvittavat liikkumisen apuvälineet
• 6 metrin kävelymatka
• paikka toiminnalliselle kurkottamiselle

Aikatarve

noin 5–10 minuuttia

Tulosalgoritmi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Raja-arvot

EMS pystyy erottelemaan senioritalossa (homes for aged), palvelukodissa (care and attention homes without supplementary infirmary care) ja hoivaosastolla (care and attention homes with supplementary infirmary care) asuvat ikääntyneet (n=90, ikä >65 vuotta, ke. ikä eri ryhmissä 79.0–86.4 vuotta)(Yu ym. 2007 «Yu MS, Chan CC, Tsim RK. Usefulness of the Elderly Mobility Scale for classifying residential placements. Clin Rehabil 2007;21(12):1114–1120.»11, taulukko). Ensimmäisessä ryhmässä 87 % käveli ilman apuvälineitä, seuraavassa 83 % tarvitsi liikkumisen apuvälineen itsenäiseen kävelyyn, hoivaosastolla asuvista 70 % liikkui pyörätuolilla tai oli petipotilaita. Faktorianalyysi paljasti asteikon jakautuvan kahteen osaan: ”Bed mobility (EMS-BM)” ja ”functional mobility (EMS-FM)”. EMS-BM sisältää mittarin kaksi ensimmäistä tehtävää. Korkean tarkkuuden saavuttaneet raja-arvot asumismuodon tarpeeseen perustuvat viiteen EMS-FM tehtävään (taulukko).

 To-Mi kansion mittauslomakkeen lopussa erotellaan liikkuminen seuraavasti (perustuen alkuperäislähteeseen Smith 1994 «Smith R. Validation and reliability of the elderly mobility scale. Physiotherapy 1994;80(11):744–747.»9):

Pisteet 14–20, itsenäinen liikkuminen, mahdollisuus selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista

Pisteet 10–13, tarvitsee apua liikkumisessa

Pisteet <10, ei pysty liikkumaan itsenäisesti.

Mittarilla on havaittu kattovaikutukset (ceiling effects) «de Morton NA, Berlowitz DJ, Keating JL. A systematic review of mobility instruments and their measurement properties for older acute medical patients. Health Qual Life Outcomes 2008;6:44.»3. Kuuden edellisen kuukauden aikana kerran kaatuneista kotona asuvista ikääntyneistä puolet sai asteikolla 19–20 pistettä «Chiu AY, Au-Yeung SS, Lo SK. A comparison of four functional tests in discriminating fallers from non-fallers in older people. Disabil Rehabil 2003;25(1):45–50.»1 ja 20 terveestä 80–90-vuotiaasta naisesta kaikki saivat täyden 20 pistettä «Smith R. Validation and reliability of the elderly mobility scale. Physiotherapy 1994;80(11):744–747.»9.

De Mortonin ym. (2008) katsauksessa «de Morton NA, Berlowitz DJ, Keating JL. A systematic review of mobility instruments and their measurement properties for older acute medical patients. Health Qual Life Outcomes 2008;6:44.»3 arvioitiin kliinisesti merkitsevää muutosta (MDC, minimal detectable change) kahden tutkimuksen «Chiu AY, Au-Yeung SS, Lo SK. A comparison of four functional tests in discriminating fallers from non-fallers in older people. Disabil Rehabil 2003;25(1):45–50.»1, «Lai JC, Woo J, Hui E ym. Telerehabilitation - a new model for community-based stroke rehabilitation. J Telemed Telecare 2004;10(4):199–205.»5 ja Normanin ym. (2003) suositusten «Norman GR, Sloan JA, Wyrwich KW. Interpretation of changes in health-related quality of life: the remarkable universality of half a standard deviation. Med Care 2003;41(5):582–592.»8 mukaisesti. Sen arvioitiin olevan 2 pistettä tai 10 % kokonaispistemäärästä.

EMS:ää on käytetty myös aivohalvauspotilailla (ke. ikä ryhmissä 62.0–73.4 vuotta, ke aika sairastumisesta 2.3–2.7 viikkoa) kävelyyn painottuvan kuntoutusintervention vaikutusten arviointiin «Ng MF, Tong RK, Li LS. A pilot study of randomized clinical controlled trial of gait training in subacute stroke patients with partial body-weight support electromechanical gait trainer and functional»7. EMS:llä nähtiin sekä kuntoutusvaikutus että eroja vaikutusten suuruudessa ryhmien välillä. Tutkimuksessa ei nähty tilastollisia muutoksia FIM:llä tai BI:llä.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

EMS on yksi suositelluista mittareista suosituksessa Kaatumisten ehkäisy ja hallinta ikääntyneillä (Princess of Wales Falls Management Group, Worcestershire Acute Hospitals NHS Trust).

EMS on Varsinais-Suomen shp:n mittaustietoluettelossa lomakkeineen.

Mittarin käännös

Suomenkielisen EMS-mittarin (To-Mi, versio 2.0) käännösprosessia ei ole raportoitu. Suomenkielisen version reliabiliteetti olisi hyvä tutkia.

Mittarin tausta ja kuvaus

Mittari on kehitetty 1990-luvulla liikkumisen arviointiin toimintakyvyltään heikentyneillä ikääntyneillä «Smith R. Validation and reliability of the elderly mobility scale. Physiotherapy 1994;80(11):744–747.»9. Mittarissa on seitsemän tehtävää: selinmakuulta istumaan nousu (2p), istumasta selinmakuulle meno (2p), istumasta seisomaan nousu (3p), seisominen (3p), kävely (3p), kurkottaminen eteen käsivarsi ojennettuna (4p) ja 6 metrin kävelytesti (3p). Suurempi pistemäärä kuvaa parempaa liikkumista, maksimipistemäärä on 20p.

Mittarin pätevyys

MS-tauti

Iäkkäillä henkilöillä ja eri diagnooseja saaneilla tehdyissä tutkimuksissa todettua validiteettia voitaneen soveltaa vaikeavammaisempiin, suuremman toimintahaitan omaaviin MS-tautia sairastaviin.

Mittarin toistettavuus

MS-tauti

Iäkkäillä henkilöillä ja muilla diagnooseilla tehdyissä tutkimuksissa todettua reliabiliteettia voitaneen soveltaa vaikeavammaisempiin, suuremman liikuntarajoituksen omaaviin MS-tautia sairastaviin.

Suomenkielisen EMS-mittarin reliabiliteettia ei ole tutkittu.

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

AVH

Muodollisia tutkimuksia aiheesta ei tiettävästi ole. Prosser ja Canby (1997) «Prosser L, Canby A. Further validation of the Elderly Mobility Scale for measurement of mobility of hospitalized elderly people. Clin Rehabil 1997;11(4):338–343.»6 raportoivat mittarin olevan helppokäyttöinen.

MS-tauti

EMS on ilmeisen nopea ja ilman kalliita välineitä tehtävä testi, minkä vuoksi se soveltunee hyvin kliiniseen käyttöön. EMS-pisteiden perusteella voitaneen arvioida MS-tautia sairastavien edellytyksiä selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista «Smith R. Validation and reliability of the elderly mobility scale. Physiotherapy 1994;80(11):744–747.»9 ja myös asumismuotoa «Spilg EG, Martin BJ, Mitchell SL ym. A comparison of mobility assessments in a geriatric day hospital. Clin Rehabil 2001;15(3):296–300.»10, «Yu MS, Chan CC, Tsim RK. Usefulness of the Elderly Mobility Scale for classifying residential placements. Clin Rehabil 2007;21(12):1114–1120.»11. Testi ottaa huomioon vain liikkumisen, ei huomioi kognitiota, tietoisuutta eikä muita itsenäiseen selviytymiseen liittyviä tekijöitä.  

Suomenkielisen EMS-mittarin (To-Mi, versio 2.0) käännösprosessia ei ole raportoitu. Tutkimuksia MS-tautia sairastavilla kaivataan ja suomenkielisen version reliabiliteettia olisi hyvä tutkia.

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

• To-Mi-kansio (2016) «https://hoito-ohjeet.fi/fi/Ohjepankki/VSSHP/Toimintakyvyn%20mittarit.pdf»2

Mittarin tiedot koonnut

Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft  ja Jaana Paltamaa, TtT, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»3

Alkuperäinen lähde