Työkykyindeksi

TOIMIA-mittarit
13.8.2013 • Viimeisin muutos 17.9.2024
Raija Gould ja Leila Hopsu

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: TKI

Nimi englanniksi: Work Ability Index

Nimi ruotsiksi: AFM-indexet

Mittarin versio: Work Ability Index

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot:

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Työkykyindeksin soveltuvuus työkyvyn arviointiin väestötutkimuksissa
Työkykyindeksin soveltuvuus työkyvyn alenemisen varhaisen vaiheen tunnistamiseen

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Työterveyshuollon apuväline ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn arviointiin, muutosten havaitsemiseen ja työkykyä ylläpitävien toimien käynnistämiseen.

Kohderyhmä

  • Työikäiset

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Työkyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot [b126], Myönteisyys [b1265], Henkisen energian taso [b1300], Motivaatio [b1301], PÄÄLUOKKA 4 LIIKKUMINEN [d4], Vastikkeellinen työ [d850], Työssä käytettävät tuotteet ja teknologiat [e135], PÄÄLUOKKA 2 LUONNONMUKAINEN YMPÄRISTÖ JA IHMISEN TEKEMÄT YMPÄRISTÖMUUTOKSET [e2], Lähiperhe [e310], Laajennettu perhe [e315], Esimiesasemassa olevat henkilöt [e330], Alaisasemassa olevat henkilöt [e335], Tuttavien, ikätoverien, työtoverien, naapurien ja yhteisön jäsenten asenteet [e425], Esimiesasemassa olevien henkilöiden asenteet [e430]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Mittarin ylläpito Suomessa Työterveyslaitoksen toimesta on päättynyt.

Käyttöoikeus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Maksullisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Käyttökoulutus

  • Työkykyindeksin käyttö ei edellytä erillistä koulutusta.

Tarvittavat välineet

  • Haastattelulomake

Aikatarve

noin 10 minuuttia

Raja-arvot

Työkykyindeksin eri osa-alueiden vastaukset pisteytetään siten, että indeksin kokonaispistemääräksi tulee 7–49 pistettä. Osion 2 (työn vaatimukset) pistemäärä saadaan käyttämällä työn luonteen mukaista painokerrointa. Painotusta on myös kritisoitu, eikä sitä aina käytetä (ks. Kujala ym. 2002 «Kujala V, Väärälä M, Ek E ym. Nuorten työssäkäyvien työkykyindeksi. Työ ja ihminen 2002; 16(4):308–322.»15).

Työkykyindeksin arvot on luokiteltu neljään luokkaan kuntatyöntekijöiden ensimmäisen poikittaistutkimuksen (v. 1981) aineiston (n=6 257) perusteella. Aineistoon kuuluvat olivat poikkileikkausajankohtana 45–58-vuotiaita. Äärimmäisten luokkien, huono ja erinomainen, pisterajat määriteltiin siten, että ne sisälsivät 15 % huonoimman ja parhaimman työkykypistemäärän saaneista. Keskimmäisten luokkien, kohtalainen ja hyvä, rajakohta määriteltiin mediaanin mukaan. Luokituksen pisterajat ovat seuraavat:

7–27 pistettä = huono

28–36 pistettä = kohtalainen

37–43 pistettä = hyvä

44–49 pistettä = erinomainen.

Kujala ym. (2005) «Kujala V, Remes J, Ek E ym. Classification of Work Ability Index among young employees. Occup Med (Lond) 2005;55:399-401 »14 esittivät nuorille (25–35 vuotta) omaa luokitusta, joka erottelee paremmin nuorten työkykyä. Luokittelu on tehty 31-vuotiaiden työssäkäyvien aineistolla (n=3 725). Kuten alkuperäisessä luokituksessa, tässäkin katkaisukohdat ovat 15. prosenttipiste, mediaani ja 85. prosenttipiste. Pisterajat ovat seuraavat:

7–36 pistettä = huono

37–40 pistettä = kohtalainen

41–44 pistettä = hyvä

45–49 pistettä = erinomainen.

Työkykyindeksin ohjekirjassa «Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.»26 esitetään kuntatyöntekijöiden seurantatutkimukseen perustuvia työkykyindeksin keskiarvoja eri-ikäisille (50, 55 ja 58 vuotta) ja erityyppisissä ammateissa toimiville naisille ja miehille. Indeksistä on saatavissa myös esimerkiksi Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon perustuvat 18–64-vuotiaita koskevat arvot «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»6

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Työkykyindeksi on kehitetty Työterveyslaitoksessa ikääntyvien kuntatyöntekijöiden seurantatutkimuksessa «Ilmarinen J, toim. Työ, terveys ja eläkeikä kunta-alalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksia 1985;3(2).»11, «Tuomi K, toim. Ikääntyvä työntekijä v. 1981–92. Työn, elämäntyylin, terveyden ja työkyvyn muutokset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 2. Helsinki: Työterveyslaitos,1995.»27. Indeksi kehitettiin työterveyshuollon käyttöön työkyvyn arvioinnin, seurannan ja työkykyä ylläpitävien toimien käynnistämisen apuvälineeksi. Nykyisin sitä käytetään myös kuntoutustarpeen arvioinnissa sekä ryhmätasolla johtamisen apuvälineenä työntekijäryhmien työkyvyn seurannassa ja ylläpitämisessä.

Työkykyindeksi on yleisesti käytetty mittari väestötutkimuksissa väestöryhmien työkyvyn tason selvittämisessä.

Työkykyindeksiä käytetään kaikenikäisille työntekijöille. Parhaiten tunnetaan kuitenkin keski-ikäisten tai vanhempien, etenkin 50 vuotta täyttäneiden viitearvot. Indeksiä ei pidetä välttämättä riittävän herkkänä tunnistamaan nuorten työkyvyn ongelmia «Kujala V, Väärälä M, Ek E ym. Nuorten työssäkäyvien työkykyindeksi. Työ ja ihminen 2002; 16(4):308–322.»15. Työkykyindeksi ei sovellu sellaisenaan työttömille tai muille työelämän ulkopuolella oleville. Sitä on kuitenkin soveltaen käytetty myös ei-työssäkäyvien tutkimuksissa (ks. esim. «Holm P, Jalava J, Ylöstalo P. Työttömien työkyky vuonna 2005. Työpoliittinen tutkimus 308. Helsinki: Työministeriö, 2006.»9, «Holm P, Hopponen A. Vammaisten työkyky vuonna 2007. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 202. Helsinki: PTT, 2007.»7, «Holm P, Hopponen A, Lahtinen M. Maahanmuuttajien työkyky 2008. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 210. Helsinki: PTT, 2008.»8.

Työkykyindeksi sisältää seitsemän osa-aluetta, jotka liittyvät työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin, terveydentilaan ja voimavaroihin. Kutakin osa-aluetta mitataan yhdellä tai useammalla kysymyksellä. Osa-alueet ovat:

  1. Työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan
  2. Työkyky työn vaatimusten kannalta
  3. Lääkärin toteamien sairauksien määrä
  4. Sairauksien arvioitu haitta työssä
  5. Sairauspoissaolopäivät viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana
  6. Oma arvio siitä kykeneekö terveyden puolesta työhön kahden vuoden kuluttua
  7. Psyykkiset voimavarat.

Työkykyindeksin osioiden sanamuodot eivät tutkimuskäytössä ole aina täysin identtisiä 1997-version kanssa. Erityisesti sairauksien lukumäärää (osio 3) on kysytty eri tavoin.

Työttömien tai muiden työelämän ulkopuolella olevien tutkimuksissa työkykyindeksin osa-alueiden 2, 4 ja 6 sanamuotoa on muutettu siten, että ”nykyinen työnne” on korvattu sanoilla ”etsimänne, tavoittelemanne tai haluamanne työ tai odotettavissa oleva työnne”. Osa-alueessa 5 on vastaavasti pyydetty arvioimaan, paljonko olisi joutunut olemaan poissa työstä, jos olisi ollut työssä «Holm P, Jalava J, Ylöstalo P. Työttömien työkyky vuonna 2005. Työpoliittinen tutkimus 308. Helsinki: Työministeriö, 2006.»9, «Holm P, Hopponen A. Vammaisten työkyky vuonna 2007. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 202. Helsinki: PTT, 2007.»7, «Holm P, Hopponen A, Lahtinen M. Maahanmuuttajien työkyky 2008. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 210. Helsinki: PTT, 2008.»8.   

Työkykyindeksin yhteydessä kerätään vastaajilta myös joukko taustatietoja, kuten työn vaatimusten laatu: ovatko vaatimukset ensisijaisesti henkisiä, ruumiillisia vai molempia.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Työkykyindeksi on laadittu laaja-alaiseksi, työkyvyn eri osa-alueet sisältäväksi mittariksi. Indeksin terveys/sairaus -painotteisuuden vuoksi muut työkyvyn osa-alueet saattavat kuitenkin jäädä vähemmälle huomiolle «Karazman R, Kloimüller I, Karazman-Morawetz I. From Work Ability Index to Human Work Index. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 158–167.»13. Terveys 2000 -tutkimuksessa tarkasteltiin työkykyindeksin yhteyttä useisiin työssä jaksamista haittaaviin asioihin. Työkykyindeksin arvot liittyivät selkeimmin terveyden ja toimintakyvyn ongelmiin ja työympäristön tai työn fyysisen kuormituksen ongelmiin. Sen sijaan esimerkiksi koulutuksen tai osaamisen puutteen haittaavuuteen työkykyindeksi ei liittynyt yhtä selkeästi «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»6. Reilly ym. (2009) «Reilly T, Rees A, Tipton M. An assessment of Work Ability Index (WAI) and its usefulness in predicting and promoting continued work in staff employed by a major UK Charity. In Kumashiro M, ed. Promoti»23 kaipasivat puolestaan työkykyindeksiin selkeää kysymystä työtyytyväisyydestä. Työkykyindeksin laatijat suunnittelevatkin mahdollisten uusien osaamiseen, asenteisiin, työhön ja johtamiseen liittyvien osioiden lisäämistä «Ilmarinen J, Tuomi K. Past present and future of work Ability. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 1–25.»12.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Työkykyindeksiä kehitettäessä sen rinnakkaisvaliditeettia tutkittiin kunta-alan aineistolla vertaamalla työkykyindeksin arvoja erikoislääkäreiden ja psykologin toimintakykyarvioihin. Vastaavuus oli ryhmätasolla hyvä, sen sijaan yksilötasolla hajonta oli suurta «Eskelinen L, Kohvakka A, Merisalo T ym. Relationship between the self-assessment and clinical assessment of health status and work ability. Scand J Work Environ Health 1991;17 Suppl 1:40-7 »5.

Ennustevaliditeetti

Useissa tutkimuksissa on todettu, että työkykyindeksi ennustaa hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä (esim. «Matikainen E, Rytkönen H, Aro T ym. Rakentajien terveys, työolot ja työkyky. Seurantatutkimus 1991–1995. Helsinki: Työterveyslaitos, LEL Työeläkekassa, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, 1996.»19, «Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.»26, «Alavinia SM, de Boer AG, van Duivenbooden JC ym. Determinants of work ability and its predictive value for disability. Occup Med (Lond) 2009;59:32-7 »2) varhaista työmarkkinoilta poistumista «Hopsu L, Leppänen R, Ranta R ym. Perceived work ability and individual characteristics as predictors for early exit from working life in professional cleaners. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds»10 ja sairauspoissaoloja (esim. «Kujala V, Tammelin T, Remes J ym. Work ability index of young employees and their sickness absence during the following year. Scand J Work Environ Health 2006;32:75-84 »16, «Alavinia SM, van den Berg TI, van Duivenbooden C ym. Impact of work-related factors, lifestyle, and work ability on sickness absence among Dutch construction workers. Scand J Work Environ Health 2009;»3, «Martinez MC, Latorre Mdo R, Fischer FM. Validity and reliability of the Brazilian version of the Work Ability Index questionnaire. Rev Saude Publica 2009;43:525-32 .»17). Lisäksi työkykyindeksin on seurantatutkimuksissa havaittu ennustavan esimerkiksi eläkeiän hyvinvointia «Tuomi K, Huuhtanen P, Nykyri E ym. Promotion of work ability, the quality of work and retirement. Occup Med 2001; 51(5):318–324.»28.

Koska työkykyindeksi kehitettiin alun perin vanhemmille työntekijöille, on esitetty epäilyksiä sen herkkyydestä nuorten työkyvyn määrittelyssä, etenkin jos käytetään samaa pisteluokitusta kuin vanhemmille «Kujala V, Väärälä M, Ek E ym. Nuorten työssäkäyvien työkykyindeksi. Työ ja ihminen 2002; 16(4):308–322.»15, «Kujala V, Remes J, Ek E ym. Classification of Work Ability Index among young employees. Occup Med (Lond) 2005;55:399-401 »14, «Monteiro I, Ilmarinen J, Tuomi K ym. WAI among young employees in Brazil with new scores. In Kumashiro M, ed. Promotion of Work Ability towards Productive Aging. London: Taylor & Francis Group, 2009:7»20. Työkykyindeksin arvojen hajonta on vanhemmissa ikäryhmissä suurempi kuin nuoremmissa: nuorista valtaosalla työkykyindeksin arvo sijoittuu alkuperäisellä luokituksella luokkiin hyvä tai erinomainen «Ilmarinen J, Tuomi K. Past present and future of work Ability. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 1–25.»12, «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»6. Kuitenkin myös nuorilla työkykyindeksi ennusti hyvin tulevia pitkäaikaisia sairauspoissaoloja «Kujala V, Tammelin T, Remes J ym. Work ability index of young employees and their sickness absence during the following year. Scand J Work Environ Health 2006;32:75-84 »16.

Toinen ryhmä, jossa työkykyindeksi ei välttämättä ole riittävän herkkä, on hyvän terveyden omaavat. Torgén (2005) «Torgen M. Experiences of WAI in a random sample of the Swedish working population. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing W»25 on arvellut, että kyse voi olla kattovaikutuksesta, joka vaikeuttaa työkyvyn muutosten arvioimista terveillä. Työkykyindeksin ennustekyvyn on myös todettu olevan herkempi huonon kuin hyvän työkyvyn ryhmässä «Kujala V, Tammelin T, Remes J ym. Work ability index of young employees and their sickness absence during the following year. Scand J Work Environ Health 2006;32:75-84 »16, «Ahlstrom L, Grimby-Ekman A, Hagberg M ym. The work ability index and single-item question: associations with sick leave, symptoms, and health--a prospective study of women on long-term sick leave. Sca»1. Lisäksi Karazman ym. (2002) «Karazman R, Kloimüller I, Karazman-Morawetz I. From Work Ability Index to Human Work Index. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 158–167.»13 havaitsivat, että työkykyindeksi on vähemmän herkkä työkyvyn paranemiselle kuin sen heikkenemiselle.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Torgén (2005) «Torgen M. Experiences of WAI in a random sample of the Swedish working population. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing W»25 tarkasteli työkykyindeksin rakennetta ruotsalaisella väestöaineistolla ja havaitsi kaikkien seitsemän osa-alueen sijoittuvan samalle faktorille. Huonon työkyvyn ryhmässä faktorimalli oli vakaa, sen sijaan hyvän työkyvyn ryhmässä joidenkin indeksin osa-alueiden faktorilataukset olivat riittämättömiä. Useat muut työkykyindeksin rakennevaliditeettia koskevat tarkastelut viittaavat työkyvyn moniulotteiseen rakenteeseen. Radkiewicz ja Widerszal-Bazyl (2005) «Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Abil»22 tutkivat eurooppalaisella sairaanhoitajien aineistolla (NEXT) työkykyindeksin rakennetta. Vain kahdessa maassa analyysin tuloksena oli yksifaktorinen ratkaisu, sen sijaan seitsemässä maassa osiot jakautuivat kahdelle faktorille: 1) subjektiivinen arvio työkyvystä ja henkiset voimavarat 2) objektiivisempi informaatio terveydestä ja sairauspoissaoloista. Myös saksalaisessa useita ammattiryhmiä sisältävässä aineistossa työkykyindeksille sopi parhaiten edellisen kaltainen kaksifaktorinen malli, joskin siinäkin vain viisi osiota sijoittui selkeästi jommallekummalle faktoreista. Martinezin ym. (2009) «Martinez MC, Latorre Mdo R, Fischer FM. Validity and reliability of the Brazilian version of the Work Ability Index questionnaire. Rev Saude Publica 2009;43:525-32 .»17 brasilialaiseen sähköalan työntekijöiden aineistoon perustuvassa analyysissä työkykyindeksi jakautui kolmelle faktorille: 1) henkiset voimavarat, 2) itse arvioitu työkyky, 3) sairaudet ja terveyteen liittyvät rajoitukset.

Radkiewicz ja Widerszal-Bazyl (2005) «Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Abil»22 ovat validiteettitarkastelujen perusteella nostaneet esille kysymyksen siitä, miten eri faktorien sisältämä informaatio näkyy työkykyindeksissä. Onko eri faktoreiden suhteellinen painotus kokonaispistemäärässä oikea? Martus ym. (2010) «Martus P, Jakob O, Rose U ym. A comparative analysis of the Work Ability Index. Occup Med (Lond) 2010;60:517-24 »18 totesivat, että pelkästään työkykyindeksin kokonaispistemäärän käyttäminen ei riitä, vaan mittarin kaksiulotteinen rakenne pitäisi ottaa huomioon. 

Yhtäpitävä validiteetti

Eurooppalaisessa hoitajatutkimuksessa (NEXT) työkykyindeksin havaittiin korreloivan hyvin (r=0,52–0,62) useisiin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin mittareihin «Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Abil»22, ja Chang ym. (2000) havaitsivat taiwanilaisessa aineistossa korkean korrelaation työkykyindeksin ja jäljellä olevan työkyvyn mittarin (RWC) kanssa. Martinez ym. (2009) «Martinez MC, Latorre Mdo R, Fischer FM. Validity and reliability of the Brazilian version of the Work Ability Index questionnaire. Rev Saude Publica 2009;43:525-32 .»17 raportoivat matalampia, mutta tilastollisesti erittäin merkitseviä korrelaatioita (r=0,23–0,49) työkykyindeksin ja kahdeksan terveyteen ja toimintakykyyn liittyvän osa-alueen välillä. Suomalaisessa kuntoutuja-aineistossa työkykyindeksillä oli tilastollisesti merkitsevä korrelaatio (r=0,39–0,64) terveyteen liittyvän elämänlaadun (Rand-36) eri osa-alueisiin «Pekkonen M. Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Helsinki: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto,»21. Työkykyindeksin on myös havaittu korreloivan muun muassa koherenssin tunteen (r=0,47) sekä työn psykososiaalisten, sosiaalisten ja organisationaalisten piirteiden (r=0,36) kanssa «Väänänen-Tomppo I, Janatuinen E, Törnqvist R. All well at work? Overall working capacity and Work Ability Index in the context of early rehabilitation. People and Work Research Reports 65. Helsinki: F»30.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Työkykyindeksin reliabiliteetti Cronbachin alfalla mitattuna oli kunta-alan tutkimuksen kolmena eri poikkileikkausajankohtana (vuosina 1981, 1985 ja 1992) aina sama, 0,83. Myös muissa aineistoissa alfan arvo on ollut varsin korkea: esimerkiksi Terveys 2000 -tutkimuksessa 0,78 «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»6, Brasiliassa 0,72 «Martinez MC, Latorre Mdo R, Fischer FM. Validity and reliability of the Brazilian version of the Work Ability Index questionnaire. Rev Saude Publica 2009;43:525-32 .»17 ja eurooppalaisessa kymmenen maan aineistossa yhdeksässä maassa 0,68–0,79 ja yhdessä 0,54 «Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Abil»22.

Kaikki työkykyindeksin osiot korreloivat indeksin kokonaispistemäärään. Parhaiten korreloi osio 1 eli työkyky verrattuna elinaikaiseen parhaimpaan «Ilmarinen J, Tuomi K. Past present and future of work Ability. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 1–25.»12, «Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.»6. Esimerkiksi eurooppalaisessa NEXT-aineistossa osio 5, sairauspoissaolot, korreloi huonoiten, ja sen poistaminen kasvatti reliabiliteettia. Tekijät arvioivat kuitenkin työkykyindeksin sisäisesti koherentiksi, joskin pitivät osiota 5 turhana «Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Abil»22.

Osiot korreloivat keskenään paremmin vanhempien kuin nuorempien aineistoissa (kts. esim. «Seitsamo J, Tuomi K, Ilmarinen J. Nuorten työkyky. Julkaisussa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL,»24). Ruotsalaisessa väestöaineistossa osioiden 4, 5 ja 6 korrelaatiot koko työkykyindeksin arvoon olivat puolestaan hyvän työkyvyn ryhmässä korkeampia kuin huonon «Torgen M. Experiences of WAI in a random sample of the Swedish working population. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing W»25.  

Hollantilaisella rakennustyöntekijöiden aineistolla neljän viikon välein tehty testi-uusintatesti -mittaus osoitti hyväksyttävää reliabiliteettia, joskin yksilöllisiä muutoksia esiintyi. Täsmälleen saman indeksiarvon molemmilla kerroilla sai 25 % tutkituista, ja indeksin neljästä luokasta samaan luokkaan sijoittui kummallakin mittauskerralla 66 % tutkituista. Ryhmätasolla indeksin keskiarvo ei mittauskertojen välillä merkitsevästi muuttunut: 40,4 ja 39,9 pistettä «de Zwart BC, Frings-Dresen MH, van Duivenbooden JC. Test-retest reliability of the Work Ability Index questionnaire. Occup Med (Lond) 2002;52:177-81 »4.

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Systemaattisen kansainvälisen tutkimuskatsauksen mukaan työkykyindeksi on yleisimmin käytetty työkyvyn mittari työssäkäyvää väestöä koskevissa tutkimuksissa «van den Berg TI, Elders LA, de Zwart BC ym. The effects of work-related and individual factors on the Work Ability Index: a systematic review. Occup Environ Med 2009;66:211-20 »29. Sitä pidetään myös kansainvälisissä vertailuissa vakaana instrumenttina «Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Abil»22.

Työkykyindeksi on helppokäyttöinen: kyselylomakkeen täyttäminen on nopeaa ja kokonaispistemäärä on helppo laskea. Tarvittaessa mittarin osiot voidaan sijoittaa kyselyn tai haastattelun eri kohtiin. Vertailuarvoja on runsaasti saatavilla sekä suomalaisista että ulkomaisista tutkimuksista.

Torgén (2005) «Torgen M. Experiences of WAI in a random sample of the Swedish working population. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing W»25 on havainnut, että uudemmissa tutkimuksissa työkykyindeksin tulokset ovat yleisesti parempia kuin vanhemmissa tutkimuksissa. Tämä voi merkitä työkyvyn paranemista, mutta ainakin jossakin määrin kyse voi myös olla ajan myötä tapahtuneista muutoksista työkyvyn osa-alueiden painotuksessa tai siinä, miten vastaajat tulkitsevat indeksin eri osioita. Ajallisissa vertailuissa on siten syytä olla valppaana.

Terveys ja sairaudet painottuvat työkykyindeksissä muita työkyvyn osa-alueita enemmän. Tämä tekee työkykyindeksistä sopivan välineen esimerkiksi sairausperusteisille työkyvyttömyysetuuksille siirtymisen ennustamisessa. Toisaalta tutkimusasetelmissa, joissa halutaan selittää työkykyindeksin muutoksia tai väestöryhmittäisiä eroja, indeksin sairauspainotteisuus asettaa rajoituksia terveys/sairaus -muuttujien käyttämiselle selittävinä muuttujina.

Tutkimusten tiedot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Raija Gould ja Leila Hopsu

Perustiedot tarkistettu ja päivitetty 2017: Mikko Laaksonen, FT, dosentti

Hyväksynyt: TOIMIAn Toimintakyky väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»3

Alkuperäiset lähteet

Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.

Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Work Ability Index. 2nd revised ed. Occupational health care 19. Helsinki: FIOH, 2006.

Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Työkykyindeksi. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1992.

Kirjallisuutta

  1. Ahlstrom L, Grimby-Ekman A, Hagberg M ym. The work ability index and single-item question: associations with sick leave, symptoms, and health--a prospective study of women on long-term sick leave. Scand J Work Environ Health 2010;36:404-12 «PMID: 20372766»PubMed
  2. Alavinia SM, de Boer AG, van Duivenbooden JC ym. Determinants of work ability and its predictive value for disability. Occup Med (Lond) 2009;59:32-7 «PMID: 19073989»PubMed
  3. Alavinia SM, van den Berg TI, van Duivenbooden C ym. Impact of work-related factors, lifestyle, and work ability on sickness absence among Dutch construction workers. Scand J Work Environ Health 2009;35:325-33 «PMID: 19554244»PubMed
  4. de Zwart BC, Frings-Dresen MH, van Duivenbooden JC. Test-retest reliability of the Work Ability Index questionnaire. Occup Med (Lond) 2002;52:177-81 «PMID: 12091582»PubMed
  5. Eskelinen L, Kohvakka A, Merisalo T ym. Relationship between the self-assessment and clinical assessment of health status and work ability. Scand J Work Environ Health 1991;17 Suppl 1:40-7 «PMID: 1838820»PubMed
  6. Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.
  7. Holm P, Hopponen A. Vammaisten työkyky vuonna 2007. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 202. Helsinki: PTT, 2007.
  8. Holm P, Hopponen A, Lahtinen M. Maahanmuuttajien työkyky 2008. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 210. Helsinki: PTT, 2008.
  9. Holm P, Jalava J, Ylöstalo P. Työttömien työkyky vuonna 2005. Työpoliittinen tutkimus 308. Helsinki: Työministeriö, 2006.
  10. Hopsu L, Leppänen R, Ranta R ym. Perceived work ability and individual characteristics as predictors for early exit from working life in professional cleaners. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing Workers. International Congress Series 1280, 2005: 84–88.
  11. Ilmarinen J, toim. Työ, terveys ja eläkeikä kunta-alalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksia 1985;3(2).
  12. Ilmarinen J, Tuomi K. Past present and future of work Ability. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 1–25.
  13. Karazman R, Kloimüller I, Karazman-Morawetz I. From Work Ability Index to Human Work Index. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 158–167.
  14. Kujala V, Remes J, Ek E ym. Classification of Work Ability Index among young employees. Occup Med (Lond) 2005;55:399-401 «PMID: 16040772»PubMed
  15. Kujala V, Väärälä M, Ek E ym. Nuorten työssäkäyvien työkykyindeksi. Työ ja ihminen 2002; 16(4):308–322.
  16. Kujala V, Tammelin T, Remes J ym. Work ability index of young employees and their sickness absence during the following year. Scand J Work Environ Health 2006;32:75-84 «PMID: 16539175»PubMed
  17. Martinez MC, Latorre Mdo R, Fischer FM. Validity and reliability of the Brazilian version of the Work Ability Index questionnaire. Rev Saude Publica 2009;43:525-32 «PMID: 19347177»PubMed.
  18. Martus P, Jakob O, Rose U ym. A comparative analysis of the Work Ability Index. Occup Med (Lond) 2010;60:517-24 «PMID: 20573840»PubMed
  19. Matikainen E, Rytkönen H, Aro T ym. Rakentajien terveys, työolot ja työkyky. Seurantatutkimus 1991–1995. Helsinki: Työterveyslaitos, LEL Työeläkekassa, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, 1996.
  20. Monteiro I, Ilmarinen J, Tuomi K ym. WAI among young employees in Brazil with new scores. In Kumashiro M, ed. Promotion of Work Ability towards Productive Aging. London: Taylor & Francis Group, 2009:71–73.
  21. Pekkonen M. Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Helsinki: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, ORTON Invalidisäätiö, Oulun yliopistollinen sairaala, Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuualue, Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto, 2010.
  22. Radkiewicz P, Widerszal-Bazyl M. Psychometric properties of work ability index in the light of comparative survey study. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing Workers. International Congress Series 1280, 2005: 304–309.
  23. Reilly T, Rees A, Tipton M. An assessment of Work Ability Index (WAI) and its usefulness in predicting and promoting continued work in staff employed by a major UK Charity. In Kumashiro M, ed. Promotion of Work Ability towards Productive Aging. London: Taylor & Francis Group, 2009:83–87.
  24. Seitsamo J, Tuomi K, Ilmarinen J. Nuorten työkyky. Julkaisussa Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim.. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Helsinki: ETK, Kela, KTL, TTL, 2006.
  25. Torgen M. Experiences of WAI in a random sample of the Swedish working population. In Costa G, Goedhard W, Ilmarinen J, eds. Assessment and Promotion of Work Ability, Health and Well-being of Ageing Workers. International Congress Series 1280, 2005: 328–332.
  26. Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola M ym. Työkykyindeksi. 2. korj. p. Työterveyshuolto 19. Helsinki: Työterveyslaitos, 1997.
  27. Tuomi K, toim. Ikääntyvä työntekijä v. 1981–92. Työn, elämäntyylin, terveyden ja työkyvyn muutokset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 2. Helsinki: Työterveyslaitos,1995.
  28. Tuomi K, Huuhtanen P, Nykyri E ym. Promotion of work ability, the quality of work and retirement. Occup Med 2001; 51(5):318–324.
  29. van den Berg TI, Elders LA, de Zwart BC ym. The effects of work-related and individual factors on the Work Ability Index: a systematic review. Occup Environ Med 2009;66:211-20 «PMID: 19017690»PubMed
  30. Väänänen-Tomppo I, Janatuinen E, Törnqvist R. All well at work? Overall working capacity and Work Ability Index in the context of early rehabilitation. People and Work Research Reports 65. Helsinki: FIOH, 2004: 133–140.