AMPS, Assessment of Motor and Process Skills

Mittarin lomake ja ohje

• Mittarin kotisivu (AMPS-arviointiohjelmiston oikeudet omistava The Center for Innovative OT Solutions (CIOTS) päättää toimintansa.)

Alkuperäinen käyttötarkoitus

AMPS on päivittäisten toimintojen suoriutumisen laatua arvioiva menetelmä. Arviointi suoritetaan havainnoimalla asiakkaalle merkityksellisten ja ennalta tuttujen tehtävien suorittamista. Tehtäviin kuuluu itsestä huolehtimiseen (PADL), kodinhoitoon ja/tai asiointiin liittyviä (IADL) tehtäviä «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

Kohderyhmä

• lapset
• nuoret
• työikäiset
• iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Havainnointi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

PÄÄLUOKKA 5 ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN [d5], PÄÄLUOKKA 6 KOTIELÄMÄ [d6]

Mittarin ylläpitotaho

AMPS Project International (AMPS-arviointiohjelmiston oikeudet omistava The Center for Innovative OT Solutions (CIOTS) päättää toimintansa.)

Käyttöoikeus

• Rajoitettu

Tarkoitettu ainoastaan toimintaterapeuteille.

Maksullisuus

• Sisältää maksuja

Maksullinen koulutus, joka sisältää käyttökoulutuksen, kalibroitumisen sekä tietokoneohjelman lisenssin. Koulutusta järjestetään Suomessa AMPS Project Internationalin valvomana käyttäen kansainvälistä englanninkielistä materiaalia.

Käyttökoulutus

• AMPS-koulutukseen pääseminen edellyttää toimintaterapeutin koulutusta. AMPS-arviointimenetelmä on lisensoitu ja vaatii 5-päiväisen käyttäjäkoulutuksen. Koulutuksen jälkeen suoritetaan 10 asiakkaan itsenäinen arviointi osana kalibroitumista. Hyväksyttyjen arviointien jälkeen arvioija saa lisenssin tietokoneohjelmaan, joka huomioi arvioijan yksilöllisen tiukkuuden arvioiden tekemisessä «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

• Käyttökoulutus mahdollista myös maksullisena verkkokurssina.

Tarvittavat välineet

• AMPS-arvioinnin tekeminen ei vaadi erityisiä välineitä (arjen toimintaan liittyvät välineet) koti- tai muussa ympäristössä «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

Aikatarve

Haastattelu ja tehtävien havainnointi 30–40 minuuttia. Lisäksi aikaa tulee varata toimintaan tarvittavien materiaalien hankkimiseen (koti- tai muu ympäristö) sekä pisteyttämiseen ja tietojen syöttämiseen tietokoneohjelmaan «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

Raja-arvot

Havainnointi perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin. Rasch-analyysiä hyödyntäen järjestysasteikolliset muuttujat voidaan muuntaa jatkuvaksi muuttujaksi. Tuloksena saadaan välille -4–+4 kaksi jatkumoa, jotka ilmoittavat kuntoutujan päivittäisissä toiminnoissa vaadittavan motorisen ja prosessisen kyvykkyyden. AMPSin motoriset taidot -raja-arvo (cut-off) 2,0 yksikköä (logits) ilmaisee riittävät motoriset taidot selvitä PADL- ja IADL-toiminnoista itsenäisesti, turvallisesti ja ilman suurempia ponnisteluja. Alle 2,0 arvon saaneista 84 % arvioiduista tarvitsee apua päivittäisen elämän toiminnoissa «Fisher, A. Assessment of Motor and Process Skills. Volume 1: Development, Standardization, and Administration Manual. (4. painos) 2001. USA, Colorado: Three Star Press »22. Vastaavasti prosessitaitojen raja-arvo (cut- off) on 1,0 yksikköä (logits). Prosessitaidoissa alle 1,0 arvon saaneista 93 % tarvitsee apua päivittäisen elämän toiminnoissa «Fisher, A. Assessment of Motor and Process Skills. Volume 1: Development, Standardization, and Administration Manual. (4. painos) 2001. USA, Colorado: Three Star Press »22. Molemmissa jatkumoissa cut-off -rajan kohdalla on +/-0,3 yksikön (logits) riskialue «Fisher, A. Assessment of Motor and Process Skills. Volume 1: Development, Standardization, and Administration Manual. (4. painos) 2001. USA, Colorado: Three Star Press »22. AMPSin tietokantaan perustuvassa mittavassa tutkimuksessa (n=64 466) on osoitettu raja-arvo runsaalle avun tarpeelle: motorisissa taidoissa 1,0 yksikköä (logits) ja prosessitaidoissa 0,7 yksikköä (logits) «Merritt BK. Utilizing AMPS ability measures to predict level of community dependence. Scand J Occup Ther 2010;17(1):70–76.»58.

Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioitaessa 0,5 yksikön (logits) muutos on kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä, 0,3–0,4 yksikön (logits) muutos on kliinisesti merkitsevä ja 0,1–0,2 yksikön (logits) muutos ei ole kliinisesti tai tilastollisesti merkitsevä «Fisher, A. Assessment of Motor and Process Skills. Volume 1: Development, Standardization, and Administration Manual. (4. painos) 2001. USA, Colorado: Three Star Press »22.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta"

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Käsikirja on suomennettu vuonna. 2014 Tiina Lautamon toimesta. Suomennos on AMPS:n käyttäjän käsikirjan kahdennaksesta painoksesta ja on tarkoitettu AMPS-arviointimenetelmäkoulutuksen käyneiden toimintaterapeuttien käyttöön. Julkaisu on tilattavissa JAMK:in nettisivujen kautta «https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys»2. (HUOM! TOIMIAn toimituksen huomio 25.5.2021: sivuilla mainitaan, että teos on loppuunmyyty).

Mittarin tausta ja kuvaus

Alun perin mittari on 1990-luvun alussa kehitetty arvioimaan IADL-toimintoja, jotka kertovat laajemmin asiakkaan toimintakyvystä. Arviointimenetelmän haluttiin toimivan kaikilla asiakkailla iästä (5 vuodesta ylöspäin), diagnoosista sekä fyysisestä tai kognitiivisesta toimintakyvystä riippumatta. Sittemmin mukaan on otettu myös PADL-toimintoja, jotka sopivat erityisesti henkilöille, joilla on enemmän toimintakyvyn vajavuuksia «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

Arviointimenetelmä on kehitetty arvioimaan toiminnan laatua IADL- ja PADL-toiminnoissa. Arvioinnin pohjalta voidaan suunnitella interventio ja/tai seurata intervention vaikuttavuutta. AMPS soveltuu lapsille (kehitykselliseltä iältään yli 3-vuotiaille), nuorille, aikuisille ja iäkkäille ihmisille toimintakyvyn arviointiin «Furphy K A. Assessment of activities of daily living and instrumental activities of daily living. Teoksessa, Occupational Therapy Assessment tools: An annotated index. (3.painos ) Asher I E (toim.). B»27. AMPS-arvioinnin avulla voidaan määrittää, onko kuntoutujalla riittävät motoriset ja prosessitaidot selvitä hänen päivittäisen elämänsä kannalta tarkoituksenmukaisista toiminnoista «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

AMPS on kriteeriperustainen arviointimenetelmä (criterion-based assessment), joka perustuu havainnointiin. Havainnoitavat toiminnat valitaan haastattelemalla kuntoutujaa tai hänen lähihenkilöään. Tavoitteena on neuvotellen löytää vähintään kaksi kuntoutujalle tuttua ja merkityksellistä toimintaa arvioijan etukäteen miettimistä vaihtoehdoista.

PADL- ja IADL-toimintoja havainnoidaan määrittämällä toiminnoissa tarvittavien motoristen ja prosessitaitojen laatua olemassa oleviin kriteereihin perustuen. Mittavan tutkimus- ja kehittämistyön perusteella on voitu löytää 16 motorista ja 20 prosessitaitoa, jotka ovat universaaleja päivittäisten toimintojen suorittamiseksi tarvittavia taitoja. Motoriset taidot ovat toiminnan pienimpiä havaittavissa olevia tekoja, joita yksilö tekee PADL- ja IADL-toimintojen aikana liikutellakseen itseään ja käsitelläkseen tehtävässä vaadittavia esineitä ja materiaaleja. Prosessitaidot ovat havaittavissa olevia tekoja, joita yksilö tekee suorittaakseen toiminnan loogisessa järjestyksessä, valitakseen ja käyttääkseen valitsemiaan esineitä ja materiaaleja tarkoituksenmukaisesti sekä muuttaakseen omaa toimintaansa tehtävän tekemisen aikana «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

Taitoja arvioidaan ponnistelun (effort), tehokkuuden (efficiency), turvallisuuden (safety) ja omatoimisuuden/itsenäisyyden (independence) näkökulmasta. Motoriset ja prosessitaidot pisteytetään neliportaisella pisteytysasteikolla:

4 = riittävä/kykenevä (ei havaittavissa lisääntynyttä ponnistelua, tehottomuutta tai turvallisuusriskejä)

3 = kyseenalainen (arvioija kyseenalaistaa havainnoidun toiminnan tehokkuutta)

2 = tehoton/tulokseton (suoriutuminen hidastaa tehtävästä suoriutumista tai toiminta muutoin häiriintyy

1 = merkittävästi puutteellinen taito (arvioija joutuu puuttumaan toimintaan, tehtävä keskeytyy, viivästyy tai on vaaraksi asiakkaalle tai ympäristölle «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

Pisteytys tapahtuu toimintojen havainnoinnin jälkeen. Pisteet syötetään AMPS-tietokoneohjelmaan, joka muuntaa annetut pisteet ottaen huomioon tehtävän vaikeusasteen sekä arvioitsijan henkilökohtaisen tiukkuustason hyödyntänen Rasch-analyysiä. Tietokoneohjelman avulla voidaan muodostaa neljä erilaista raporttia:

1. Motoristen ja prosessitaitojen pisteytysraportit (Raw Score Report)
2. Motoristen ja prosessitaitojen suoriutumisen yhteenveto (Performance Skill Summary)
3. Graafinen raportti (Graphic Report), näyttää motoristen ja prosessitaitojen tason lineaarisella skaalalla raja-arvojen suhteen
4. Narratiivinen yhteenveto (Narrative Report)

Kuvaa toiminnan ponnistelun (effort), tehokkuuden (efficiency), turvallisuuden (safety) ja omatoimisuuden/itsenäisyyden (independence) näkökulmasta «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24.

AMPSissa on yli sata standardoitua PADL- ja IADL-toimintoihin kuuluvaa tehtävää (viitattu 20.7.2010 amps.intl.com) (mm. Ellison ym. «Ellison S, Fisher AG, Duran L. The alternate forms reliability of the new tasks added to the Assessment of Motor and Process Skills. J Appl Meas 2001;2(2):121–134.»20).

Mittarin pätevyys

Tiedonhaussa löytyi kolme kirjallisuuskatsausta, ja tietojen koonnissa on käytetty kolmea kokoelmateosta. 

AMPSissa käytetyt taidot ja tehtävät on kehitetty pilottitutkimusten kautta. Taitojen sisältövaliditeetti ja tehtävien validiteetti on vahvistettu asiantuntijapaneelein. AMPSin motoristen ja prosessitaitojen jatkumot ja niiden luottavuus on määritelty useissa tutkimuksissa «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (5.painos) 2004. Fort Collins, CO: Three Star Press»23.

Ensimmäiset luotettavuus- ja toistettavuustutkimukset on tehty AMPSin versioista 3–7 eri diagnoosiryhmillä. Versio 3 on käsittänyt prosessitaitojen validoinnin ja pisteytyksen sekä reliabiliteetin määrittämisen. Versioon 4 on tullut mukaan motoriset taidot, jolloin on testattu sekä motoristen että prosessitaitojen jatkumoja. Versioissa 5, 6 ja 7 on taitojen pisteytyskriteereitä selkeytetty ja lisätty uusia tehtäviä. Uudet tehtävät on validoitu. Vanhat validiteettitutkimukset ovat päteviä tarkasteltaessa version 7 luotettavuutta ja toistettavuutta «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (5.painos) 2004. Fort Collins, CO: Three Star Press»23.

AMPS on standardoitu yli 100 000 henkilöllä, jotka olivat iältään 3–103-vuotiaita ja kuuluivat eri kansalaisuuksiin ja kulttuureihin «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (6.painos) 2006. Fort Collins, CO: Three Star Press.»24. Tutkimukset ovat osoittaneet AMPSin olevan pätevä menetelmä arvioimaan kykyä suoriutua ADL-toiminnoista eri ikäryhmissä «Hayase D, Mosenteen D, Thimmaiah D, Zemke S, Atler K, Fisher AG. Age-related changes in activities of daily living ability. Australian Occupational Therapy Journal 2004;51:192–198.»39, «Payne S & Howell C. An Evaluation of the Clinical Use of the Assessment of Motor and Process Skills with Children. British Journal of Occupational Therapy.2005;68(8):277–280. »68, eri sukupuolta olevilla «Duran LJ, Fisher AG. Male and female performance on the assessment of motor and process skills. Arch Phys Med Rehabil 1996;77(10):1019–1024.»18, «Merritt BK, Fisher AG. Gender differences in the performance of activities of daily living. Arch Phys Med Rehabil 2003;84(12):1872–1877.»57, eri kulttuureilla ja kansallisuuksilla «Fisher AG, Liu Y, Velozo CA ym. Cross-cultural assessment of process skills. Am J Occup Ther 1992;46(10):876–885.»21, «Björkdahl A, Nilsson AL, Grimby G ym. Does a short period of rehabilitation in the home setting facilitate functioning after stroke? A randomized controlled trial. Clin Rehabil 2006;20(12):1038–1049.»5, «Goto S, Fisher AG, Mayberry WL. The assessment of motor and process skills applied cross-culturally to the Japanese. Am J Occup Ther 1996;50(10):798–806.»32, «Magalhaes L, Fisher AG, Bernspång B & Lincre J M. Cross-cultural assessment of functional ability. Occupational Therapy Journal of Research. 1996;16.»51, «Goldman S L & Fisher AG. Cross-cultural validation of the Assessment of Motor and Process Skills (AMPS). British Journal of Occupational Therapy 1997;60:77–85.»30, «Stauffer LM, Fisher AG, Duran L. ADL performance of black Americans and white Americans on the assessment of motor and process skills. Am J Occup Ther 2000;54(6):607–613.»76 ja eri diagnoosiryhmillä, kuten MS-oireyhtymää sairastavilla «Månsson E, Lexell J. Performance of activities of daily living in multiple sclerosis. Disabil Rehabil 2004;26(10):576–585.»59, kehitysvammaisilla «Kottorp A, Bernspång B & Fisher AG. IADL ability measured with the AMPS: Relation to two classification systems of mental retardation. Scandinavian Journal of Occupational Therapy.1995;2.»45, «Kottorp A, Bernspång B, Fisher AG. Validity of a performance assessment of activities of daily living for people with developmental disabilities. J Intellect Disabil Res 2003a;47(8):597–605.»46, aivohalvauksen sairastaneilla «Bernspång & Fisher. Validation of the Assessment of Motor and Process Skills use in Sweden. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 1995;2.»4, «Tham K, Ginsburg E, Fisher AG ym. Training to improve awareness of disabilities in clients with unilateral neglect. Am J Occup Ther 2001;55(1):46–54.»77, «Björkdahl A, Nilsson AL, Grimby G ym. Does a short period of rehabilitation in the home setting facilitate functioning after stroke? A randomized controlled trial. Clin Rehabil 2006;20(12):1038–1049.»5, aivovamman jälkitilassa olevilla «Lindén A, Boschian K, Eker C ym. Assessment of motor and process skills reflects brain-injured patients' ability to resume independent living better than neuropsychological tests. Acta Neurol Scand 20»49, «Goverover Y, Johnston MV, Toglia J ym. Treatment to improve self-awareness in persons with acquired brain injury. Brain Inj 2007;21(9):913–923.»33, dementiaa sairastavilla «Doble SE, Fisk JD, MacPherson KM ym. Measuring functional competence in older persons with Alzheimer's disease. Int Psychogeriatr 1997;9(1):25–38.»15, «Oakley F, Sunderland T. Assessment of motor and process skills as a measure of IADL functioning in pharmacologic studies of people with Alzheimer's disease: a pilot study. Int Psychogeriatr 1997;9(2):»64, «Hartman ML, Fisher AG & Duran L. Assessment of functional ability of people with Alzheimer’s disease. Scandinavian Journal of Occupational Therapy.1999;6(3):111–118.»38, «Robinson & Fisher. Functional and cognitive differences between cognitively-well people and people with dementia. British Journal of Occupational Therapy. 1999;62.»73, «Cooke K Z, Fisher A G, Mayberry W & Oakley F. Differences in activities of daily living process skills of persons with and without Alzheimer`s disease. Occupational Therapy Journal of Research 2000;20»10, «Oakley F, Duran L, Fisher AG & Merritt B. Differences in motor skills in persons with and without Alzheimer’s disease, Australian Occupational Therapy Journal 2003;50:72–78.»65, «Liu KP, Chan CC, Chu MM ym. Activities of daily living performance in dementia. Acta Neurol Scand 2007;116(2):91–95.»50, toimintakyvyltään heikentyneillä ikääntyneillä henkilöillä «Fisher AG, Atler K, Potts A. Effectiveness of occupational therapy with frail community living older adults. Scand J Occup Ther 2007;14(4):240–249.»25, reumaa sairastavilla «Poole JL, Atanasoff G, Pelsor JC ym. Comparison of a self-report and performance-based test of disability in people with systemic lupus erythematosus. Disabil Rehabil 2006;28(10):653–658.»69, tuki- ja liikuntaelin sairauksia sairastavilla, soikeilla tai heikkonäköisillä «Sellers S W, Fisher A G & Duran L J. Validity of the Assessment of Motor and Process Skills with students who are visually impaired. Journal of Visual and Blindness. 2001;95:164–167.»75 sekä mielenterveyskuntoutujilla «Girard C, Fisher AG, Short MA & Duran L. Occupational performance differences between psychiatric groups. Scandinavian Journal of Occupational Therapy. 1999;6:119–26.»28, «McNulty MC, Fisher AG. Validity of using the Assessment of Motor and Process Skills to estimate overall home safety in persons with psychiatric conditions. Am J Occup Ther 2001;55(6):649–655.»55, «Oakley F, Khin NA, Parks R ym. Improvement in activities of daily living in elderly following treatment for post-bereavement depression. Acta Psychiatr Scand 2002;105(3):231–234.»66.

ADL-kyvykkyyttä arvioivan itsearvioinnin (Functional Impact Questionnaire) ja AMPSin välillä ei ollut yhteyttä kroonisesta yleistyneestä kivusta kärsivillä naisilla. Sen sijaan fyysiseen toimintakykyyn kohdistuvan itsearvioinnin (Functional Impact Questionnaire, fyysinen osa-alue) ja AMPS-arvioinnin välillä oli löydettävissä heikko korrelaatio (rs = -0,35). Tutkijat toteavat johtopäätöksessään, että arvioinnissa tarvitaan sekä toimintaa havainnoivaa että subjektiivista kokemusta kattavia menetelmiä «Waehrens E. 2010. Measuring quality of occupational performance based on self-report and observation : development and validation of instruments to evaluate ADL task performance.Doctoral dissertration»79.

Ennustevaliditeetti

• AMPSin ADL-prosessikyvykkyys kykenee erottelemaan avun tarpeen määrää henkilöillä, joilla on kehitysvamma «Kottorp A. The use of the Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) in predicting need of assistance for adults with mental retardation, OTJR-Occupation, Participation and Health 2008;28(2):72–80.»44.
• AMPSin ADL-prosessitaidot ennustaa asumisen turvallisuutta kotona asuvilla psykiatrisilla asiakkailla «McNulty MC, Fisher AG. Validity of using the Assessment of Motor and Process Skills to estimate overall home safety in persons with psychiatric conditions. Am J Occup Ther 2001;55(6):649–655.»55.

Erottelevuus (discriminant validity)

• On osoitettu, että AMPS on kykeneväinen erottelemaan eri sairaustiloja / tunnistamaan muuttuneen toiminnan laadun (MS, aivovammat, Alzheimer, psyykkiset sairaudet, CVA, kehitysvammat, lievät kognitiiviset sairaudet, dyspraksialapset, sydänpotilaat) «Puderbaugh J K & Fisher A G. Assessment of Motor and Process Skills in normal Young Children and Children with Dyspaxia. The Occupational Therapy Journal of Recearch. 1992;12(4):195–216. »70, «Kottorp A, Bernspång B & Fisher AG. IADL ability measured with the AMPS: Relation to two classification systems of mental retardation. Scandinavian Journal of Occupational Therapy.1995;2.»45, «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16, «Nygård L. Instrumental activities of daily living: a stepping-stone towards Alzheimer's disease diagnosis in subjects with mild cognitive impairment? Acta Neurol Scand Suppl 2003;179:42–46.»61, «Rexroth P, Fisher AG, Merritt BK ym. ADL differences in individuals with unilateral hemispheric stroke. Can J Occup Ther 2005;72(4):212–221.»71, «Fossey E, Harvey C, Plant G & Pantelis C. Occupational performance of people diagnosed with schizophrenia in supported housing and outreach programmes in Australia. British Journal of Occupational Th»26, «Norberg EB, Boman K, Löfgren B. Activities of daily living for old persons in primary health care with chronic heart failure. Scand J Caring Sci 2008;22(2):203–210.»60.
• AMPS on herkkä havaitsemaan varhaisessa vaiheessa heikentyneet kompensaatiostrategiat ja varhaisen kognitiivisen toiminnan heikentymisen «Josman N & Birnboim S. Measuring kitchen performance: what assessment should we chooce? SJOT 2001;8(4):193–202.»40.
• AMPS kykenee erottelemaan dementiaa sairastavat kontrolliryhmästä (discriminative-validity) ja sisältövaliditeetti on korkein verrattuna muihin keittiötoimintoihin a (RKE-R, KTA, Meal Preparation) «Josman N & Birnboim S. Measuring kitchen performance: what assessment should we chooce? SJOT 2001;8(4):193–202.»40.
• On todettu, ettei mittari ole sukupuolesta riippuvainen «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16.
• AMPS ei ole riippuvainen kulttuuritaustasta «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16.
• AMPS soveltuu eri-ikäisille «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16.

Ympäristön vaikutus tulokseen

• Tuloksissa nousee esille ristiriitaisia tietoja tutun ympäristön vaikutuksista toimintakykyyn.
• Arviointiympäristö saattaa vaikuttaa erityisesti prosessitaitoihin «Darragh AR, Sample PL, Fisher AG. Environment effect of functional task performance in adults with acquired brain injuries: use of the assessment of motor and process skills. Arch Phys Med Rehabil 199»12, «Nygård L, Bernspång B, Fisher AG ym. Comparing motor and process ability of persons with suspected dementia in home and clinic settings. Am J Occup Ther 1994;48(8):689–696.»63, «Robinson S E & Fisher A G. A Study to Examine the Relationship of the Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) to Other Tests of Cognition and Function. British Journal of Occupational Therapy, 1»72, «Toneman M, Brayshaw J, Lange B ym. Examination of the change in Assessment of Motor and Process Skills performance in patients with acquired brain injury between the hospital and home environment. Aus»78, mutta myös motoriset taidot saattavat olla kotiympäristössä korkeammat kuin klinikalla «Goldstein K & Robins N. Home advantage, Ot Practice. 1998;3(8):41–42.»31.
• Arviointi suositellaan tehtäväksi siinä ympäristössä, missä kuntoutujan oletetaan asuvan «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (5.painos) 2004. Fort Collins, CO: Three Star Press»23.

Mittarin toistettavuus

Reliabiliteetti (tutkimusten määrä n=6 Medline, näistä kahdessa AMPSia oli käytetty uuden arviointimenetelmän kehittämiseen)

- Multiple Errand Test «Dawson DR, Anderson ND, Burgess P ym. Further development of the Multiple Errands Test: standardized scoring, reliability, and ecological validity for the Baycrest version. Arch Phys Med Rehabil 2009;»13

Douglasin ym. (2007) «Douglas A, Letts L & Liu L Review of cognitive assessments for older adults, Physical & Occupational Therapy in Geriatrics 2008;26(4):13–43.»17mukaan parhaat psykometriset ominaisuudet ikääntyneiden kognitiiviseen arviointiin ICF-luokituksen mukaan osallistumisen ja suoriutumisen tasolla on AMPSilla.

Useita tutkimuksia, joissa on todettu erinomainen reliabiliteetti eri kulttuureissa ja eri diagnoosiryhmillä «Furphy K A. Assessment of activities of daily living and instrumental activities of daily living. Teoksessa, Occupational Therapy Assessment tools: An annotated index. (3.painos ) Asher I E (toim.). B»27.

Testaajien välinen toistettavuus (inter-rater reliability)

Testaajien välistä toistettavuutta on testattu psykiatrisilla aikuiskuntoutujilla ja ikääntyneillä henkilöillä «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (5.painos) 2004. Fort Collins, CO: Three Star Press»23.

Inter-rater (testaajan/testaajien välinen) luotettavuus r=0,74 «Josman N & Birnboim S. Measuring kitchen performance: what assessment should we chooce? SJOT 2001;8(4):193–202.»40.

Intra-rater test

Testaajien välinen luotettavuus r=0,93 (p<0,001) «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16.

Testaajien tiukkuus/kalibroituminen

Tutkimusta on tehty terveillä sekä ikääntyneillä, joilla on merkittäviä somaattisia oireita «Fisher, A. G. Assessment of Motor and Process Skills. Vol. 1: Development, Standardization, and Administration Manual (5.painos) 2004. Fort Collins, CO: Three Star Press»23.

Testi - uudelleen testaus (test-retest reliability)

Uudelleen testauksen luotettavuutta on testattu psykiatrisilla aikuiskuntoutujilla.

uudelleen testaus r=0,70 «Josman N & Birnboim S. Measuring kitchen performance: what assessment should we chooce? SJOT 2001;8(4):193–202.»40

uudelleen testaus (test-retest) tutkittu iäkkäillä ihmisillä, jolloin merkittäviä korrelaatioita raportoitu) motoriset taidot r=0,88 (p<0,001) ja prosessitaidot r=0,86 (p<0,001) «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16

Tehtävien välinen reliabiliteetti

Testattu kahden eri tehtävän välistä yhdenmukaisuutta, joka on todettu erittäin korkeaksi (r=0,91 motorisilla ja r=0,85 prosessitaidoilla «Kirkley KN, Fisher AG. Alternate forms reliability of the assessment of motor and process skills. J Outcome Meas 1999;3(1):53–70.»42.

Mittarin muutosherkkyys

• AMPS on todettu herkäksi mittaamaan muutosta (1 lääketutkimus Alzheimeria sairastavilla) «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16.
• Mittari on todettu sensitiiviseksi sekä motoristen että prosessitaitojen arviointiin ADHD-lapsilla «White BP, Mulligan SE. Behavioral and physiologic response measures of occupational task performance: a preliminary comparison between typical children and children with attention disorder. Am J Occup»82.
• AMPSin herkkyys muutoksen mittaamiseen on voitu osoittaa moniammatillisessa neurokuntoutoutuksessa «Lindén A, Boschian K, Eker C ym. Assessment of motor and process skills reflects brain-injured patients' ability to resume independent living better than neuropsychological tests. Acta Neurol Scand 20»49, «Björkdahl A, Nilsson AL, Grimby G ym. Does a short period of rehabilitation in the home setting facilitate functioning after stroke? A randomized controlled trial. Clin Rehabil 2006;20(12):1038–1049.»5, toimintaterapiassa «Tham K, Ginsburg E, Fisher AG ym. Training to improve awareness of disabilities in clients with unilateral neglect. Am J Occup Ther 2001;55(1):46–54.»77, «Kottorp A, Hallgren M, Bernspang B & Fisher AG. Client-centered occupational therapy for persons with mental retardation: implementation of an intervention program in activities of daily living tasks.»47, «Graff MJ, Vernooij-Dassen MJ, Thijssen M ym. Community based occupational therapy for patients with dementia and their care givers: randomised controlled trial. BMJ 2006;333(7580):1196.»34, «Goverover Y, Johnston MV, Toglia J ym. Treatment to improve self-awareness in persons with acquired brain injury. Brain Inj 2007;21(9):913–923.»33, kipupotilailla «Waehrens E. 2010. Measuring quality of occupational performance based on self-report and observation : development and validation of instruments to evaluate ADL task performance.Doctoral dissertration»79 ja lääketutkimuksessa «Oakley F, Sunderland T. Assessment of motor and process skills as a measure of IADL functioning in pharmacologic studies of people with Alzheimer's disease: a pilot study. Int Psychogeriatr 1997;9(2):»64, «Oakley F, Khin NA, Parks R ym. Improvement in activities of daily living in elderly following treatment for post-bereavement depression. Acta Psychiatr Scand 2002;105(3):231–234.»66.

Mittarin käyttökelpoisuus

AMPS-arviointimenetelmää on käytetty ns. gold standard -menetelmänä uusien arviointimenetelmien pätevyyttä testattaessa (mm. «Dawson DR, Anderson ND, Burgess P ym. Further development of the Multiple Errands Test: standardized scoring, reliability, and ecological validity for the Baycrest version. Arch Phys Med Rehabil 2009;»13). Mittaria on käytetty myös epidemiologisissa tutkimuksissa toimintakykyä mittaavana mittarina (mm. «Mercier L, Audet T, Hébert R ym. Impact of motor, cognitive, and perceptual disorders on ability to perform activities of daily living after stroke. Stroke 2001;32(11):2602–2608.»56).

Kliininen käytettävyys

• käyttö mahdollista vain toimintaterapeuteille, jotka ovat käyneet koulutuksen ja saavuttaneet lisenssioikeuden «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16
• kalibroitumisvaatimus rajoittaa mittarin käytettävyyttä, sillä mittaria voi käyttääainoastaan koulutuksen ja lisenssin saaneet terapeutit «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16
• AMPS on ainutlaatuinen perustuessaan toimintaan «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16
• voidaan käyttää laajassa asiakaskunnassa, jolla on vaikeuksia selviytyä ADL-toiminnoista ilman dg-rajausta «Donnelly C, Carswell A. Individualized outcome measures: a review of the literature. Can J Occup Ther 2002;69(2):84–94.»16
• tehtävän tuttuus ja valinta vaikuttaa toiminnasta suoriutumiseen nuorilla ja iäkkäillä ihmisillä, minkä vuoksi on tärkeää toteuttaa AMPS standardin mukaan «Dickerson AE, Fisher AG. Effects of familiarity of task and choice on the functional performance of younger and older adults. Psychol Aging 1997;12(2):247–254.»14
• on koettu sopivana lasten arviointiin (tehtävät koettiin mielekkäiksi, sopii eri diagnoosin saaneille lapsille «Payne S & Howell C. An Evaluation of the Clinical Use of the Assessment of Motor and Process Skills with Children. British Journal of Occupational Therapy.2005;68(8):277–280. »68)
• AMPS-koulutuksen on koettu edistävän toiminnan havainnointitaitoja «McAdam, K., Thomas W. & Chard G. 2001 The Assessment of Motor and Process Skills: An Evaluation of the Impact of Training on Service Delivery. British Journal of Occupational Therapy July 2001;64(7):»54
• AMPS-kalibroituneet toimintaterapeutit kokivat AMPSin tarkoituksenmukaiseksi työvälineeksi arviointiin, intervention suunnitteluun sekä muutoksen seurantaan «McAdam, K., Thomas W. & Chard G. 2001 The Assessment of Motor and Process Skills: An Evaluation of the Impact of Training on Service Delivery. British Journal of Occupational Therapy July 2001;64(7):»54
• käyttökokemukset vaihtelevat asiakasryhmien välillä «McAdam, K., Thomas W. & Chard G. 2001 The Assessment of Motor and Process Skills: An Evaluation of the Impact of Training on Service Delivery. British Journal of Occupational Therapy July 2001;64(7):»54
• 89 % koulutuksen käyneistä käytti AMPSia 6kk kuluttua koulutuksesta «McAdam, K., Thomas W. & Chard G. 2001 The Assessment of Motor and Process Skills: An Evaluation of the Impact of Training on Service Delivery. British Journal of Occupational Therapy July 2001;64(7):»54

AMPSin käytettävyyttä on tutkittu koulutuksen jälkeen 53 toimintaterapeutilla kirjallisen kyselyn ja ryhmähaastattelun avulla. 96 % käytti AMPSia 5 kk:n jälkeen koulutuksesta ja 83 % 9 kk:n kuluttua koulutuksesta. Ongelmia AMPSin käytössä aiheuttivat työntekijöiden resurssipula, korkea kuormittuvuus tai ajanpuute uuden menetelmän käyttöönottoon. Menestys riippui kannustavasta työympäristöstä, erityisesti esimiesten taholta, ja riittävästä ajasta uuden menetelmän käyttöönottamiseksi «Chard G. An Investigation into the Use of the Assessment of Motor and Process Skills (AMPS) in Clinical Practice. British Journal of Occupational Therapy. 2000;63(10):481–488.»8.

Epidemiologinen tutkimus, perustutkimus

AMPS on ollut mukana erilaisissa toimintakykyä kartoittavissa tutkimuksissa. Laajan aivovaurion jälkitilan seurantatutkimuksen perusteella tutkijat totesivat, että AMPS antaa erilaisen näkökulman asiakkaan kuntoutumiseen ja saattaa olla parempi tunnistamaan itsenäistä elämistä kuin neuropsykologiset testit «Lindén A, Boschian K, Eker C ym. Assessment of motor and process skills reflects brain-injured patients' ability to resume independent living better than neuropsychological tests. Acta Neurol Scand 20»49.

AMPSia voidaan käyttää kliinisen päätöksenteon vahvistamiseksi arvioitaessa kuntoutujan itsenäisyyden tasoa yhteiskunnassa elämiseen «Merritt BK. Utilizing AMPS ability measures to predict level of community dependence. Scand J Occup Ther 2010;17(1):70–76.»58.

• Monimutkaisen pisteytyksen vuoksi testaajien välinen luotettavuus jää alhaiseksi (0,73 ) «Josman N & Birnboim S. Measuring kitchen performance: what assessment should we chooce? SJOT 2001;8(4):193–202.»40.
• AMPSin soveltuvuutta työtoimintojen arviointiin «Vandamme D. Assessment of motor and process skills: assessing client work performance in Belgium. Work 2010;35(2):201–208.»81.
• Yhdessä case-tutkimuksessa tutkija toteaa, että AMPSia tulkittaessa kielellinen häiriö (tulkitaan testin tuloksia asiakkaalle) saattaa vaikuttaa terapeuttiseen suhteeseen «Buchan. The impact of language and culture when administering the Assessment of Motor and Process Skills: A case study. British Journal of Occupational Therapy August 2002; 65(8):371–373.»7.
• ICF:n hauissa nousi esiin kaksi artikkelia, joissa todettiin AMPSin kohdentuvan ICF-luokituksen suoritukset ja osallistuminen -osa-alueelle «Haglund L. The ICF vs. occupational therapy instruments -- similarities and differences from a mental health perspective, WFOT Bulletin 2008;57:5–11.»35, «Haglund L, Henriksson C. Concepts in occupational therapy in relation to the ICF. Occup Ther Int 2003;10(4):253–268.»36.

Linkit

• Mittarin englanninkielinen kotisivu, Center for Innovative OT Solutions (CIOTS)

Mittarin tiedot koonnut

Mari Kantanen, toimintaterapeutti, TtM ja Tanja Hilli, toimintaterapeutti

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»3

Alkuperäinen lähde