GAD-7

Mittarin lomake ja ohje

• Sähköinen GAD-7-lomake on saatavilla Mielenterveystalon verkkosivuilta (Mielenterveystalo.fi) «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt/ahdistuneisuuskysely-gad-7»2sekä Terveysportin Psykiatrisista arviointilomakkeista (vaatii käyttöoikeuden) «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/pgr00454»3

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Menetelmä on kehitetty yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (GAD) seulontaan ja seurantaan, erityisesti perusterveydenhuoltoon soveltuvaksi.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Henkinen vakaus [b1263], Mielijohteiden hallinta [b1304], Psykomotoristen toimintojen säätely [b1470], Tunteiden tarkoituksenmukaisuus [b1520], Tunteiden säätely [b1521], Tunteiden vaihteluala [b1522], Ajattelun hallinta [b1603]

Mittarin ylläpitotaho

Mittaria toimittaa ja jakaa Pfizer Oy.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Kyseessä on itsearviointilomake, erityistä koulutusta ei tarvita.

Tarvittavat välineet

• pisteytysohje
• tulkintaohjeet
• kyselylomake

Aikatarve

Noin 5 minuuttia

Raja-arvot

GAD-7 ≥10 on asetettu raja-arvoksi mahdolliselle yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle. Tällöin sensitiivisyys yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle 89 % ja spesifisyys 82 % «Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166(10):1092–1097.»2

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

NICE Guidelines 2010

Mittarin käännös

Suomalaiset psykiatrian alan ammattilaiset ovat suomentaneet mittarin.

Mittarin tausta ja kuvaus

Mittari on kehitytetty ennen kaikkea perusterveydenhuollon lääkäreiden työn apuvälineeksi Yhdysvalloissa, tutkittu ensin perusterveydenhuollon potilailla. Mittari pohjautuu DSM-IV kriteeristöön (ei oleellisesti eroa ICD-10). Sitä käytetään yleisimmin perusterveydenhuollossa seulomaan yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä aikuisväestössä, seuloo myös muita ahdistuneisuushäiriöitä (paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, PTSD).

Mittarin käyttöä Suomessa vasta lanseerataan, meillä siis uusi mittari (vuonna 2012). Kysytään kuinka usein seuraavat ongelmat ovat vaivanneet sinua lomakkeen täyttöä edeltäneen kahden viikon aikana:

1. Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne
2. Kyvyttömyys lopettaa huolehtiminen tai pitää se kurissa
3. Liiallinen huolestuneisuus erilaisista asioista
4. Vaikeus rentoutua
5. Niin levoton olo, että on vaikea pysyä aloillaan
6. Taipumus harmistua tai ärsyyntyä helposti
7. Pelko siitä, että jotakin kauheaa saattaisi tapahtua.

Vastausvaihtoehdot ovat: Ei lainkaan = 0; Useana päivänä = 1; Suurimpana osana päivistä = 2; Lähes joka päivä = 3.

Kukin kysymys pisteytetään arvolla 0-3. GAD-7 pistemäärä voi vaihdella välillä 0-21 seuraavasti:

• 0-4: Vähäinen ahdistuneisuus
• 5-9: Lievä ahdistuneisuus
• 10-15: Kohtalainen ahdistuneisuus
• 16-21: Vaikea ahdistuneisuus

GAD-7 -mittarille ≥10 pistettä on asetettu raja-arvoksi mahdolliselle GAD-diagnoosille. Tällöin sensitiivisyys GAD-diagnoosille 89 % ja spesifisyys 82 %.

On olemassa myös lyhyempi kahden kysymyksen GAD-2 -mittari, joka käsittää kaksi ensimmäistä kysymystä GAD-7 -seulasta (1. Hermostuneisuuden, ahdistuneisuuden tai kireyden tunne, 2. Kyvyttömyys lopettaa huolehtiminen tai pitää se kurissa). Seula pisteytetään kuten GAD-7, jolloin pistemäärä voi vaihdella välillä 0-6. Kun GAD-2 ≥ 3, seulan herkkyys on 86 % ja seulan osuvuus 83 % GAD-diagnoosille.

Mittarin pätevyys

GAD-7 korreloi hyvin muiden ahdistuneisuusmittareiden kanssa:

• Beck Anxiety Inventory (r=0.72)
• Symptom Checklist-90 (anxiety) (r=0.74)

Seuloo spesifisti ahdistuneisuutta (vs. depressio)

Diagnosointi:

Seulonnassa tulee väistämättä sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia löydöksiä.

Diagnoosin tulee aina perustua ICD-10-kriteeristöön.

Seuranta:

• GAD-7 korreloi a) heikentyneen toimintakyvyn, b) lisääntyneiden sairauspäivien ja c) lisääntyneen terveyspalvelujen käytön kanssa.
• GAD-7:aa voidaan käyttää apuna hoidon seurannassa.

Lähteet: «Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166(10):1092–1097.»2, «Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16(4):162–171.»3, NICE Guidelines

Mittarin toistettavuus

Toimii hyvin itsearviointimittarina (itsearvioinnin ja haastattelun korrelaatio; r=0.83).

Uusintamittaus korreloi hyvin alkuperäisen mittauksen kanssa (r=0.83).

Mittarilla on hyvä sisäinen konsistenssi (Cronbach α = 0.92).

Lähteet: «Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166(10):1092–1097.»2, «Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. Anxiety disorders in primary care: prevalence, impairment, comorbidity, and detection. Ann Intern Med 2007;146(5):317–325.»1

Mittarin muutosherkkyys

Tieto puuttu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Muut häiriöt:

GAD-7 seuloo myös muita ahdistuneisuushäiriöitä:

• Paniikkihäiriö: sensitiivisyys 74 %, spesifisyys 81 %
• Sosiaalisten tilanteiden pelko: sensitiivisyys 0,72 %, spesifisyys 83 %
• PTSD: sensitiivisyys 66 %, spesifisyys 81 %

Kliinisessä työssä on huomattava, että testipositiivisissa (GAD-7 ≥ 10) on todennäköisesti myös muita ahdistuneisuushäiriöitä ja masennushäiriöitä. Diagnoosia tehtäessä ja lääkehoitoa valittaessa on myös huomioitava mahdolliset komorbidit häiriöt.

Erityisryhmät:

Seulonnan kohdistaminen niihin erityisryhmiin, joissa GADia esiintyy paljon lisää seulan toimivuutta.

GADia on paljon ennen kaikkea seuraavissa erityisryhmissä:1) krooniset somaattiset sairaudet, 2) muut ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus ja 3) alkoholin väärinkäyttäjät, 4) terveyspalveluiden suurkäyttäjät. 

Lähteet: «Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166(10):1092–1097.»2, «Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16(4):162–171.»3, «Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. Anxiety disorders in primary care: prevalence, impairment, comorbidity, and detection. Ann Intern Med 2007;146(5):317–325.»1, NICE Guidelines 2010

Tutkimusten tiedot

Tieto puuttuu.

Linkit

• Lisätietoa mittarista englanniksi PROQOLID-verkkosivuilta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/generalized-anxiety-disorder-7»4

Mittarin tiedot koonnut

Tarja Melartin, psykiatrian dosentti

Markku Timonen, yleislääketieteen professori

Tero Ylisaukko-oja, FT

Hyväksynyt: TOIMIAn työikäisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#tyoikaisten-toimintakyky»5

Alkuperäinen lähde