FSQfin – Kysely itsestä huolehtimisesta, liikkumisesta ja kotielämästä

Mittarin lomake ja ohje

• Kyselylomake «»1
• Suoritus- ja pisteytysohje «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Functional Status Questionnaire (FSQ) on geneerinen subjektiivisen toimintakyvyn kysely, joka on suunniteltu arvioimaan niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista toimintakykyä ja mittaamaan niissä tapahtuvaa muutosta. Alkuperäinen käyttötarkoitus oli kävelevän henkilön tilanteen arviointi, mutta kyselyä on käytetty hyvin erilaisissa tilanteissa, kuten sairaalakäytäntöjen vaikutusten tutkimisessa ja satunnaistetuissa lääketutkimuksissa. Alkuperäisessä kyselyssä on 34 kysymystä, joiden perusteella voidaan laskea kuusi indeksiä ja kuusi yksittäistä arvoa. Kuusi indeksiä voitiin laskea seuraavista:

1. päivittäiset perustoiminnot (basic activities of daily living, BADL)
2. välineelliset päivittäiset toiminnot (intermediate activities of daily living, IADL)
3. psykologiset toiminnot (mental health)
4. työssä selviytyminen (work performance)
5. sosiaaliset toiminnot (social activity)
6. vuorovaikutuksen laatu (quality of interaction).

Lisäksi voidaan laskea kokonaisindeksi. Indeksit vaihtelevat 0 - 100 välillä ja arvo 100 kuvastaa maksimaalista toimintakykyä «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11. FSQ-mittaria on käytetty joissakin tutkimuksissa myös elämänlaatu mittarina «Murphy N, Confavreux C, Haas J ym. Quality of life in multiple sclerosis in France, Germany, and the United Kingdom. Cost of Multiple Sclerosis Study Group. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65(4):46»15, «Rubenstein LM, Voelker MD, Chrischilles EA ym. The usefulness of the Functional Status Questionnaire and Medical Outcomes Study Short Form in Parkinson's disease research. Qual Life Res 1998;7(4):279–»20. Suomenkielinen FSQfin -kysely sisältää alkuperäisen kyselyn osa-alueista vain fyysisen toimintakyvyn osa-alueet (1. BADL ja 2. IADL) «Ahola E, Kokko S-M, Paltamaa J. Parkinsonin tautia sairastavien fyysisen toimintakyvyn arviointi: PLM-testi, kolme kliinistä testiä ja potilaiden subjektiivinen arvio. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin »1, «Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela, Sosia»17.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Haastattelu
• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500], Kiipeäminen [d4551], Kotona liikkuminen [d4600], Julkisen moottorikulkuneuvon käyttäminen [d4702], Moottorikulkuneuvon kuljettaminen [d4751], Koko kehon peseminen [d5101], Kehon osien hoitaminen [d520], WC:ssä käyminen [d530], Pukeutuminen [d540], Ruokaileminen [d550], Ostosten tekeminen [d6200], Aterioiden valmistaminen [d630], Vaatteiden ja asusteiden peseminen ja kuivaaminen [d6400], Asunnon siivoaminen [d6402], Kotitaloustöiden tekeminen, muu määritelty [d6408]

Mittarin ylläpitotaho

Suomenkielinen versio: TtT Jaana Paltamaa

Alkuperäinen englanninkielinen kysely: Dr Alan M Jette, MGH Institute of Health Professions, Massachusetts General Hospital, Boston, MA, 02114; ajette[at]bu.edu

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Ei edellytä erillistä koulutusta. Edellyttää kyselyn sisältöön perehtymistä, jotta osaa antaa tutkittavalle ohjeet oikein.

Tarvittavat välineet

• lomake
• kynä
• laskin

Aikatarve

10–15 minuuttia.

Raja-arvot

Alkuperäiseen englanninkieliseen FSQ-kyselyyn on olemassa tietokonepohjainen ohjelma, jossa tulokset esitetään Visual Analogue Scale (VAS) -janalla (0 - 100). Janan alapuolella ilmoitetaan myös ns. hälytysrajat, jotka on laadittu kokeneiden lääkäreiden paneelin perusteella. Tutkittavalla katsotaan olevan toiminnallista vaikeutta, jos hänen tuloksensa on hälytysrajan sisäpuolella. «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11, «Jette AM, Cleary PD. Functional Disability Assessment. Physical Therapy 1987;67(12):1854–1859.»12

FSQfin -kyselyssä käytetään kyselyn pisterajoista johdettuja seuraavia raja-arvoja «Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela, Sosia»17:

FSQ-indeksi vaihtelee 0-100 välillä; mitä suurempi on indeksi, sitä parempi on toimintakyky:

• 100 = tutkittava on täysin itsenäinen eikä hänellä ole subjektiivisia vaikeuksia missään itsestä huolehtimisen, liikkumisen tai kotielämän tilanteessa
• 67-99 = tutkittava on pääsääntöisesti itsenäinen, mutta hänellä on subjektiivisia vaikeuksia yhdessä tai useammassa itsestä huolehtimisen, liikkumisen tai kotielämän tilanteessa
• 34-66 = tutkittava tarvitsee apuvälineen tai ajoittain toisen henkilön apua yhdessä tai useammassa itsestä huolehtimisen, liikkumisen tai kotielämän tilanteessa
• 1-33 = tutkittava on pääsääntöisesti autettava ja tarvitsee toisen henkilön apua useimmissa itsestä huolehtimisen, liikkumisen tai kotielämän tilanteissa
• 0 = tutkittava on täysin avustettava kaikissa itsestä huolehtimisen, liikkumisen tai kotielämän tilanteissa

Tulokset voidaan myös ilmaista lomakkeessa olevilla VAS-janoilla.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mainitaan kansainvälisissä suosituksissa / mittarilistauksissa:

• Tuodaan esille ICF-luokituksen osallistumisen alueen mittareiden katsauksessa «Resnik L, Plow MA. Measuring participation as defined by the international classification of functioning, disability and health: an evaluation of existing measures. Arch Phys Med Rehabil 2009;90(5):85»18.

Mittarin käännös

Ensimmäinen suomennos on tehty työryhmän Erja Ahola, Satu-Mari Kokko ja Jaana Paltamaa toimesta vuonna 1993 Jyväskylän yliopistoon tehtävää pro gradu -työtä varten «Ahola E, Kokko S-M, Paltamaa J. Parkinsonin tautia sairastavien fyysisen toimintakyvyn arviointi: PLM-testi, kolme kliinistä testiä ja potilaiden subjektiivinen arvio. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin »1:

• kysely suomennettiin kolmen tutkijan toimesta ja lopullinen synteesi luotiin käännöksiä vertailemalla
• suomennos sisälsi alkuperäisestä FSQ-kyselystä kaksi osiota:

1. FSQ-PADL (selviytyminen päivittäisistä perustoiminnoista, 3 kysymystä)
2. FSQ-IADL (selviytyminen kodinhoidosta ja kodin ulkopuolisten asioiden hoidosta, 6 kysymystä)

• yksittäisten osioiden käytön pätevyys on todettu useissa tutkimuksissa «Calkins DR, Rubenstein LV, Cleary PD ym. Failure of physicians to recognize functional disability in ambulatory patients. Ann Intern Med 1991;114(6):451–454.»5, «Gallanagh S, Castagno D, Wilson B ym. Evaluation of the functional status questionnaire in heart failure: a sub-study of the second cardiac insufficiency bisoprolol survival study (CIBIS-II). Cardiova»8, «Jette AM. Functional Status Index: reliability of a chronic disease evaluation instrument. Arch Phys Med Rehabil 1980;61(9):395–401.»10, «Yarnold PR, Stille FC, Martin GJ. Cross-sectional psychometric assessment of the Functional Status Questionnaire: use with geriatric versus nongeriatric ambulatory medical patients. Int J Psychiatry M»25.

Päivitetty suomennos tehtiin vuonna 2000 TtT Jaana Paltamaan toimesta käyttäen viitekehyksenä ICF-luokitusta:

• Edelleen mukana oli alkuperäisestä englanninkielisestä FSQ-kyselystä vain fyysisen toimintakyvyn osa-alueen (PADL ja IADL) kysymykset
• Fyysisen toimintakyvyn kysymyksiä lisättiin aikaisempien tutkimusten ja kliinisen käytön kokemusten perusteella (esimerkiksi alkuperäisessä englanninkielisessä FSQ-kyselyssä samassa kysymyksessä oli kaksi eri päivittäistä toimintoa –> niistä tehtiin omat kysymykset).
• Kysymysten määrää lisäämällä on mahdollisuus parantaa FSQ-kyselyn reliabiliteettia «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11, «Jette AM, Cleary PD. Functional Disability Assessment. Physical Therapy 1987;67(12):1854–1859.»12
• Kysymykset luokiteltiin uudelleen siltaamalla ne ICF-luokitukseen, jolloin tuloksena oli kolme aihealuetta:

1. itsestä huolehtiminen
2. liikkuminen
3. kotielämä

• Kyselystä tehtiin takaisinkäännös englantiin englantia äidinkielenään puhuvan henkilön toimesta (Michael Freeman, Jyväskylän yliopisto). Käännöstä verrattiin alkuperäiseen kyselyyn niiltä osin kuin se oli mahdollista (samat kysymykset).
• Em. jälkeen FSQ-kyselylomake ja ohjeet muokattiin TtT Jaana Paltamaan ja ft Heidi Westin toimesta (päivitys 9/2006).

Tässä yhteydessä arvioitava versio on nimeltään FSQfin –kysely. Se vastaa vuoden 2006 FSQ-kyselyä kysymysten, vastausvaihtoehtojen ja pisteytyksen osalta. Lomakkeen ulkoasua on kuitenkin päivitetty lisäten siihen tilaa apuvälineiden ja avun kirjaamista varten. Nämä eivät vaikuta pisteytykseen.

Mittarin tausta ja kuvaus

Functional Status Questionaire eli FSQ -kysely tunnetaan subjektiivista toimintakykyä arvioivana mittarina. Täydellinen FSQ sisältää 34 kysymystä kattaen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueet «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11.

Suomenkielinen FSQfin -kysely sisältää alkuperäisen kyselyn osa-alueista vain fyysisen toimintakyvyn osa-alueet (BADL ja IADL) «Ahola E, Kokko S-M, Paltamaa J. Parkinsonin tautia sairastavien fyysisen toimintakyvyn arviointi: PLM-testi, kolme kliinistä testiä ja potilaiden subjektiivinen arvio. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin »1, joihin on lisätty kysymyksiä ja jotka on sillattu ICF-luokitukseen «Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela, Sosia»17.

Kysymykset koskevat osallistumista eli selviytymistä päivittäisistä askareista nyky-ympäristössä.

Kyselylomakkeessa tutkittava arvioi itse omaa selviytymistään viimeisen kuukauden aikana ympyröimällä jokaisen kysymyksen kohdalta omaa tilannetta kuvaavan vastausvaihtoehdon numeron (asteikolla 0-4; mitä suurempi numero, sitä parempi toimintakyvyn taso).

4: Yleensä ilman vaikeuksia

3: Jonkin verran vaikeuksia (esim. väsyvyyttä, hitautta)

2: Kohtalaisia vaikeuksia (ei aina onnistu, apuväline käytössä, tarvitsee ajoittain apua)

1: Paljon vaikeuksia (ei voi tehdä, tarvitsee toisen henkilön apua)

0: Ei tee muun syyn takia

Jos toimintakyvyssä on vaihteluja, niin tutkittavaa ohjataan vastaamaan sen mukaan, mikä kuvastaa suurinta osaa ajasta.

Mikäli tutkittava ei kykene suorittamaan toimintoa jonkin muun syyn kuin sairautensa vuoksi tai jos joku kysymys ei ole tutkittavan kohdalla ajankohtainen (esim. ei aja autoa, koska ei ole ajokorttia), niin kysymykseen vastataan ympyröimällä vastausvaihtoehdoista numero 0 (ei tee muun syyn takia). Tätä kysymystä ei huomioida indeksiä laskettaessa.

Tutkittava voi itse täyttää kyselyn tai se voidaan täyttää haastattelun yhteydessä. Tällöin on ehdottomasti muistettava kysyä aina tutkittavan oma mielipide osallistumisesta / selviytymisen tasosta (esimerkiksi itsenäinen ilman vaikeuksia à 4, itsenäinen, mutta subjektiivisia vaikeuksia à 3).

FSQfin -kysely sisältää kolme aihe-aluetta, joissa kussakin on viisi kysymystä:

• ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN (kysymykset 1-5): syöminen; pukeutuminen ja riisuuntuminen; WC-toiminnot; henkilökohtaisen hygienian hoitaminen (hiukset, parta, ym.); ja peseytyminen suihkussa tai saunassa
• LIIKKUMINEN (kysymykset 6-10): kävely kotona huoneesta toiseen; portaissa kulkeminen; 0.5 km:n kävely ulkona ilman lepotaukoja; omalla autolla ajaminen; ja julkisilla kulkuneuvoilla kulkeminen.
• KOTIELÄMÄ (kysymykset 11-15): kauppa-asioiden hoitaminen; ruoan laittaminen; pyykinpeseminen; siivoaminen; ja pihatyöt (lumityöt tai puutarhan hoito).

FSQ -indeksit lasketaan kullekin aihe-alueelle alkuperäisen ohjeen mukaan «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11:

1. Lasketaan yhteen vastausten pisteet erikseen kustakin aihe-alueesta ja kirjataan lomakkeeseen.
2. Lasketaan kunkin aihealueen hyväksyttyjen kysymysten lukumäärä (hyväksytty kysymys = tutkittava on vastannut vastausvaihtoehdoilla 1-4). Kirjataan lukumäärä lomakkeeseen. Huom! Indeksin laskemisessa ei huomioida kysymystä, jos se ei ole ajankohtainen tutkittavalle eli tutkittava on valinnut vastausvaihtoehdon ’nolla’.
3. Lasketaan FSQ-indeksi jokaiselle aihealueelle erikseen seuraavasti:  FSQ-indeksi = ((yhteenlasketut pisteet - hyväksyttyjen kysymysten lukumäärä) / hyväksyttyjen kysymysten lukumäärä) x 33.3   
4. Kirjataan lomakkeeseen erikseen FSQ-indeksit kokonaisluvuksi pyöristettynä (esim. 70/100) itsestä huolehtimisen, liikkumisen ja kodinhoidon osalta. Tuloksen voi merkitä myös VAS-janalle. Tarvittaessa kunkin kysymyksen kohdalle voi kirjata lisätietoja.

Tarvittaessa voidaan laskea kaikista kysymyksistä yksi arjessa selviytymisen FSQ-indeksi käyttäen edellä olevaa laskukaavaa.

Tuloksia tulkitaan FSQ-indeksin (0-100) avulla; mitä korkeampi indeksi, sitä parempi toimintakyky.

• 100 tarkoittaa, että tutkittava on täysin itsenäinen eikä hänellä ole subjektiivisia vaikeuksia ko. aihe-alueella.
• 0 kuvastaa täysin autettavaa tutkittavaa

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Alkuperäinen englanninkielinen FSQ

• FSQ-kyselyä pidetään käyttökelpoisena mittarina ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnissa valinnan perustuessa soveltuvuuteen, testin käytännön suorittamisen helppouteen ja psykometrisiin ominaisuuksiin «VanSwearingen JM, Brach JS. Making geriatric assessment work: selecting useful measures. Phys Ther 2001;81(6):1233–1252.»24.
• FSQ-kyselyä on suositeltu kliinisen käyttöön useilla eri potilasryhmillä «Einarsson G, Grimby G. Disability and handicap in late poliomyelitis. Scand J Rehabil Med 1990;22(2):113–121.»7, «Guadagnoli E, Hauptman PJ, Ayanian JZ ym. Variation in the use of cardiac procedures after acute myocardial infarction. N Engl J Med 1995;333(9):573–578.»9, « Müllersdorf M. Factors indicating need of rehabilitation – occupational therapy among persons with long-term and / or recurrent pain. Int J Rehab Res 2000;23:281–294.»16, «Treat-Jacobson D, Lindquist RA. Functional recovery and exercise behavior in men and women 5 to 6 years following coronary artery bypass graft (CABG) surgery. West J Nurs Res 2004;26(5):479–498.»23
• FSQ-kyselyä on käytetty joissakin tutkimuksissa myös elämänlaatumittarina «Wilson IB, Cleary PD. Linking clinical variables with health-related quality of life. A conceptual model of patient outcomes. JAMA 1995;273(1):59–65.»26, «Murphy N, Confavreux C, Haas J ym. Quality of life in multiple sclerosis in France, Germany, and the United Kingdom. Cost of Multiple Sclerosis Study Group. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65(4):46»15
• ICF-viitekehyksessä FSQ-kyselyn katsotaan arvioivan tutkittavan osallistumista «Resnik L, Plow MA. Measuring participation as defined by the international classification of functioning, disability and health: an evaluation of existing measures. Arch Phys Med Rehabil 2009;90(5):85»18

FSQfin

• Suomessa käytössä oleva FSQfin-kysely on modifioitu alkuperäisestä lisäämällä siihen kysymyksiä, mihin testin kehittäjät alkuperäisartikkeleissaan «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11, «Jette AM, Cleary PD. Functional Disability Assessment. Physical Therapy 1987;67(12):1854–1859.»12 tarjoavat mahdollisuuden ja katsovat kysymysten lisäämisen parantavan reliabiliteettia. Myös muita vastaavalla tavalla modifioituja kyselyjä on löydettävissä.
• Mittari on hyvin nopeakäyttöinen «Kajas-Juselius K, Lehtosalo M. Vaikeavammaisen kuntoutujan toimintakyvyn mittaaminen – ICF viitekehyksenä. Kehittämistehtävä, Ammatilliset erikoistumisopinnot, Neurologinen fysioterapia, Tampereen amm»13.
• Kajas-Juselius ja Lehtosalo (2011) «Kajas-Juselius K, Lehtosalo M. Vaikeavammaisen kuntoutujan toimintakyvyn mittaaminen – ICF viitekehyksenä. Kehittämistehtävä, Ammatilliset erikoistumisopinnot, Neurologinen fysioterapia, Tampereen amm»13 pohtivat työssään, että asennon vaihtaminen ja ylläpitäminen sekä esineiden kantaminen, liikuttaminen ja käsitteleminen oli FSQ-kyselyssä arvioitu fysioterapian näkökulmasta heikosti. Ne olivat isoja kokonaisuuksia, jotka voisivat olla hieman pienemmiksi arvioitaviksi osiksi pilkottuja. Esimerkiksi syöminen sekä pukeutuminen ja riisuminen pitävät sisällään monta eri variaatiota tekemisen ja suoriutumisen tasosta.
• Tehdyissä opinnäytetöissä on raportoitu FSQ -indeksin laskemisen olevan hankalaa ja epäselvää «Koivisto M, Mäntykivi P. MS-tautia sairastavien selviytyminen ADL-toiminnoista kahden vuoden seurannan aikana ICF-luokituksen itsestä huolehtimisen ja liikkumisen osa-alueilla sekä kotielämään osallis»14, «Kajas-Juselius K, Lehtosalo M. Vaikeavammaisen kuntoutujan toimintakyvyn mittaaminen – ICF viitekehyksenä. Kehittämistehtävä, Ammatilliset erikoistumisopinnot, Neurologinen fysioterapia, Tampereen amm»13. Näistä Koivisto ja Mäntykiven työ on tehty ennen 2006 ilmestyneitä tarkennettuja ohjeita. Indeksien laskemisen helppouteen ja ohjeistamiseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä indeksit ovat keskeinen osa tulosten yhdistämistä.
• FSQfin-kyselyä voidaan käyttää MS-tautia sairastavan toimintarajoitteiden vaikeusasteen arvioinnissa esimerkiksi kuntoutus-, sosiaali- ja vammaisetuuksien tarpeen arvioinnissa «Alanko T. Multippeliskleroosia (MS) sairastavien fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset kymmenen vuoden seurannassa. Fysioterapian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän Yliopisto. Terveystieteide»2

Tutkimusten tiedot

Alanko 2012 «Alanko T. Multippeliskleroosia (MS) sairastavien fyysisessä toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset kymmenen vuoden seurannassa. Fysioterapian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän Yliopisto. Terveystieteide»2(FSQfin) - 178 MS-tautia sairastavaa vuoden 2000 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin MS-kohortista, Suomi - miehiä 47 / naisia 131, keski-ikä 56,8 ± 10,7 vuotta (30 – 83 vuotta), keskimääräinen taudin kesto ensioireesta 15,9 vuotta (vaihteluväli 0-56 vuotta), tautimuoto 86 %:lla  aaltomaisesti etenevä ja 13 %:lla ensisijaisesti etenevä                              

Alessi ym. 2003 «Alessi CA, Josephson KR, Harker JO ym. The yield, reliability, and validity of a postal survey for screening community-dwelling older people. J Am Geriatr Soc 2003;51(2):194–202.»3(FSQ BADL ja FSQ IADL osana Geriatric Postal Screening Syrvey (GPSS)’tä) - 792 suuren toimintahaitan omaavaa yli 65-vuotiasta ja 161 matalan toimintahaitan omaavaa yli 65-vuotiasta (USA)

Brach ym. 2002 «Brach JS, VanSwearingen JM, Newman AB ym. Identifying early decline of physical function in community-dwelling older women: performance-based and self-report measures. Phys Ther 2002;82(4):320–328.»4 (FSQ BADL, IADL ja sosiaaliset toiminnot osiot) - 170 kotona asuvaa iäkästä naista, keski-ikä 74.3 ± 4.3 vuotta (vaihteluväli 56.6-83.6 vuotta

Jette ym. 1986 «Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149»11(FSQ-kysely) - 1153 tutkittavaa, USA - 75 % naisia, ikä 19-96-vuotta

Müllersdorf 2000 « Müllersdorf M. Factors indicating need of rehabilitation – occupational therapy among persons with long-term and / or recurrent pain. Int J Rehab Res 2000;23:281–294.»16 (FSQ-kysely) - 914 kroonista kipupotilasta, Ruotsi - miehiä 37 % / naisia 63 %, ikä 18-58 vuotta, 82 %;lla kivun kesto yli 6 kuukautta

Paltamaa  2008 «Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela, Sosia»17 (FSQfin) (validiteetti ja muutosherkkyys) - 120 MS-tautia sairastavaa, alku- ja loppumittausten väli 2 vuotta, Suomi - miehiä 30 / naisia 90, keski-ikä 45,0 ±10,8 vuotta (20-71 vuotta), keskimääräinen taudin kesto ensioireesta 12,3 ± 8,8 vuotta (1-39 vuotta) ja diagnoosista 7,1 ± 6,2 vuotta (0-26 vuotta)

Reuben ym. 1992 «Reuben DB, Rubenstein LV, Hirsch SH ym. Value of functional status as a predictor of mortality: results of a prospective study. Am J Med 1992;93(6):663–669.»19 - prospektiivinen tutkimus 83 iäkkäällä henkilöllä - keski-ikä 76 vuotta (62-92 vuotta)

Rubenstein ym. 1998 «Rubenstein LM, Voelker MD, Chrischilles EA ym. The usefulness of the Functional Status Questionnaire and Medical Outcomes Study Short Form in Parkinson's disease research. Qual Life Res 1998;7(4):279–»20 (FSQ-kysely) - 193 Parkinson potilasta, USA - miehiä 113 / naisia 80, keski-ikä 6.2 ± 9.4 vuotta, diagnoosista keskimäärin 86.2 ± 65.3 kuukautta, kävelykykyisiä (Hohn & Yahr’n mukaan vaikeusaste 1 (ei merkkejä sairaudesta) ja 4 (vaikeasti invalidisoitunut, pystyy kuitenkin kävelemään tai seisomaan ilman apua) välillä).

Salén ym. 1994 «Salén BA, Spangfort EV, Nygren AL ym. The Disability Rating Index: an instrument for the assessment of disability in clinical settings. J Clin Epidemiol 1994;47(12):1423–1435.»21 (FSQ-kysely) - kaikkiaan 1458 kipupotilasta, Ruotsi - miehiä 702 / naisia 756, ikä 17-85 vuotta - useita kohortteja, FSQ-kyselyä tutkittiin 31 lonkka- ja polviartoosi kipupotilaalla

Söderback ym. 1993 «Söderback I, Schult ML, Nordemar R. Assessment of patients with chronic back pain using the "Functional Status Questionnaire". Scand J Rehabil Med 1993;25(3):139–143.»22 (FSQ-kysely) - 48 kroonista selkäkipua sairastavaa, Ruotsi - miehiä 12 / naisia 36, keski-ikä 39 vuotta (26–57 vuotta)

Trent-Jacobson ja Lindquist 2004 «Treat-Jacobson D, Lindquist RA. Functional recovery and exercise behavior in men and women 5 to 6 years following coronary artery bypass graft (CABG) surgery. West J Nurs Res 2004;26(5):479–498.»23 (FSQ BADL-, IADL- ja sosiaaliset toiminnot osiot) - 184 potilasta 5-6 vuotta sydämen ohitusleikkauksen jälkeen, USA - miehiä 105 / naisia 79

Yarnold ym. 1995 «Yarnold PR, Stille FC, Martin GJ. Cross-sectional psychometric assessment of the Functional Status Questionnaire: use with geriatric versus nongeriatric ambulatory medical patients. Int J Psychiatry M»25 (FSQ-kysely) - 40 geriatrista vähintään 65-vuotiasta potilasta (keski-ikä 72.6 ± 6.6 vuotta, 82.5 % naisia)  ja 85 alle 65-vuotiasta (keski-ikä 41.8 ± 13.0 vuotta, 71.8 % naisia) potilasta sairaalan sisätautiklinikalta, USA kaikki kävelykykyisiä.  

Mittarin tiedot koonnut

Jaana Paltamaa, TtT, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»2

Alkuperäiset lähteet

Jette AM, Davies AR, Cleary PD ym. The Functional Status Questionnaire: reliability and validity when used in primary care. J Gen Intern Med 1986;1(3):143–149 «PMID: 3772582»PubMed.

Paltamaa J. Assessment of physical functioning in ambulatory persons with multiple sclerosis. Aspects of reliability, responsiveness, and clinical usefulness in the ICF framework. Helsinki:Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 93, 2008.