WHODAS 2.0 - terveyden ja toimintarajoitteiden arviointi

TOIMIA-mittarit
12.5.2021 • Viimeisin muutos 2.10.2024
Jaana Paltamaa ja Heidi Anttila

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: WHODAS 2.0

Nimi englanniksi: World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0)

Nimi ruotsiksi: WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0)

Mittarin versio: WHODAS 2.0

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

WHODAS 2.0:n soveltuvuus osallistumiseen liittyvien toimintarajoitteiden tunnistamiseen (seulontaan) aikuisilla.

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

HUOM! Lomakkeissa WHODAS-kysymysten pisteet ovat asteikolla 1-5, mutta tuloksia laskiessa arviointimenetelmän käyttäjän tulee muuttaa ne asteikolle 0-4 (1->0, 2->1, 3->2, 4->3, 5-> 4). Katso pisteytysohje alla "Mittarin tausta ja kuvaus" -kohdasta.

  • WHODAS 2.0: 12+24 kysymyksen versio - Haastattelu «»1
  • WHODAS 2.0: 12 kysymyksen versio - Läheisen tekemä arvio «»2
  • WHODAS 2.0: 12 kysymyksen versio - Itse täytettävä «»3
  • WHODAS 2.0: 12 kysymyksen versio - Haastattelu «»4
  • WHODAS 2.0: 36 kysymyksen versio - Läheisen tekemä arvio «»5
  • WHODAS 2.0: 36 kysymyksen versio - Itse täytettävä «»6
  • WHODAS 2.0: 36 kysymyksen versio - Haastattelu «»7

Alkuperäinen käyttötarkoitus

WHODAS 2.0 (WHO Disability Assessment Schedule) on Maailman terveysjärjestön (WHO) geneerinen aikuisille soveltuva terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmä. Sen avulla voidaan selvittää terveydentilasta johtuvia vaikeuksia arjen osallistumisessa. Terveydentilalla tarkoitetaan sairauksia, tauteja ja muita lyhyt- tai pitkäaikaisia terveysongelmia, mielenterveyden ja tunne-elämän ongelmia, vammoja sekä alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden käytön aiheuttamia ongelmia. WHODAS 2.0 arviointimenetelmällä voidaan mitata terveyttä ja toimintakykyä väestössä ja käytännön työssä. WHODAS 2.0:aa on käytetty monissa toisistaan eroavissa kulttuureissa sekä väestötutkimuksissa että kliinisissä käytössä. WHODAS 2.0 -lomakkeita voi käyttää kolmella tavalla: itse täyttämällä, haastattelemalla tai läheisen tekemänä arviointina. Sen seitsemän eri versiota eroavat pituudeltaan ja toteutustavoiltaan (ks. tarkemmin kohdasta ”Mittarin tausta ja kuvaus”). «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Muu
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Muistitoiminnot [b144], Tunne-elämän toiminnot [b152], Taitojen hankkiminen [d155], Tarkkaavuuden kohdentaminen [d160], Ongelman ratkaiseminen [d175], Puhuttujen viestien ymmärtäminen [d310], Keskustelu [d350], Asennon vaihtaminen [d410], Asennon ylläpitäminen [d415], Käveleminen [d450], Liikkuminen erilaisissa paikoissa [d460], Peseytyminen [d510], Pukeutuminen [d540], Ruokaileminen [d550], PÄÄLUOKKA 6 KOTIELÄMÄ [d6], Kotitaloustöiden tekeminen [d640], Yhteydenpito vieraisiin henkilöihin [d730], Vapaamuotoiset sosiaaliset ihmissuhteet [d750], Perhesuhteet [d760], Intiimit ihmissuhteet [d770], Ammatillinen koulutus [d825], Korkea-asteen koulutus [d830], Vastikkeellinen työ [d850], Taloudellinen omavaraisuus [d870], PÄÄLUOKKA 9 YHTEISÖLLINEN, SOSIAALINEN JA KANSALAISELÄMÄ [d9], Virkistäytyminen ja vapaa-aika [d920], Ihmisoikeudet [d940]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Maailman terveysjärjestö (WHO) on julkaissut tämän mittarin vuonna 2010 nimellä Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0) / edited by TB Üstün, N Kostanjsek, S Chatterji, J Rehm. ®World Health Organization 2010. Maailman Terveysjärjestö (WHO) omistaa mittarin käyttöoikeudet. Mittarin käyttö kaupallisissa ja myynninedistämistarkoituksissa on kielletty.  

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja on antanut Jyväskylän ammattikorkeakoululle julkaisuoikeuden suomenkieliseen laitokseen, jonka nimi on WHODAS 2.0: Terveyden ja toimintarajoitteiden arvioinnin käsikirjan osat 2 ja 3. ®World Health Organization 2014.  

Ennen WHODAS 2.0 -arviointimenetelmän käyttöönottoa käyttäjän tulee:

Suomenkielisen WHODAS 2.0 käsikirjan verkkoversio on saatavissa maksutta JAMK:n WHODAS -sivuilta «https://www.jamk.fi/fi/projekti/whodas-20/whodas-20-kayttoonotto»2 . WHODAS 2.0 : terveyden ja toimintarajoitteden arvioinnin käsikirjan osat 2 & 3 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-348-3»3

WHO on uudistamassa tautiluokitusta (ICD, International Classification of Diseases) ICD-11 - Mortality and Morbidity Statistics (who.int) ) «https://icd.who.int/browse/2024-01/mms/en»4. Uuden ICD-11 luokituksen liitteessä V (supplementary section for functioning assessment) on mainittu kaksi ICF:ään perustuvaa arviointimenetelmää, joista toinen on WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0 36-item version).

Käyttöoikeus

  • Osin rajoitettu

Katso ohjeet käyttöoikeuksiin alla olevasta kohdasta "Mittarin ylläpitotaho" «»1.

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Käyttäjän tulee perehtyä WHODAS käsikirjan osaan 2, joka sisältää yleistä tietoa ja ohjeita WHODAS 2.0:n erilaisista käyttötavoista, yleisiä ohjeistuksia työkalun soveltamiseen sekä ohjeistusta eri kieliversioiden kehittämiseen. Erillistä koulutusta ei tarvita.

Tarvittavat välineet

  • Kyselylomake
  • Lomakkeet ovat maksutta käytettävissä. Ne löytyvät suomenkielisestä kirjasta, joka on saatavilla JAMK:n WHODAS-sivuilta, WHO:n sivuilta sekä TOIMIA-tietokannasta. «»2

Aikatarve

Täysversion toteutus haastatellen vie aikaa noin 20 minuuttia. Lyhyen version toteutus haastatellen vie aikaa noin 5 minuuttia. 12+24 -version toteutus haastatellen tai tietokoneversiona vie aikaa noin 20 minuuttia.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Pisteiden laskeminen

WHODAS 2.0 täyden (36-kysymystä) ja lyhyen (12-kysymystä) versioiden summapisteiden laskentaan on kaksi perusvaihtoehtoa:

  • Monimutkainen (complex)
  • Yksinkertainen (simple)

Summapisteiden lisäksi kysymyskohtaisia tuloksia pitää tulkita ratkaisukeskeisesti vastaajan tuen / hoidon / kuntoutuksen tarpeen arvioimiseksi ja tavoitteiden laatimiseksi.

WHODAS 2.0 monimutkaiseen pisteytykseen (Item Respond Theory, IRT) perustuvat summapisteiden (0–100) väestönormit

WHODAS 2.0 pitkän 36-kysymyksen version tulosten monimutkaiseen (IRT-pohjainen) pisteytykseen on Excel-laskupohja sivulla «https://www.jamk.fi/fi/projekti/whodas-20/whodas-20-pisteytys»5 Exceliin syötetään henkilön vastaus (numerona) ja ohjelma muuttaa sen automaattisesti IRT-painotuksen omaavaksi pisteeksi, laskee aihealuekohtaiset pisteet ja summapisteet. Katso käyttöohjeet ensimmäiseltä välilehdeltä. Pisteiden laskemista varten Excelissä on omat välilehdet työssä käyvälle/opiskelijalle (36-kysymystä) ja eläkkeellä olevalle (32 -kysymystä).

Väestönormit luotiin kahden tutkimuksen perusteella:

Yhdessä nämä aineistot tuottivat alustavat väestönormit WHODAS 2.0:lle. Kun uutta dataa on saatavilla, näitä normeja päivitetään säännöllisin väliajoin WHO:n toimesta ja ne julkaistaan WHO:n verkkosivuilla. Katso väestönormit ja kuviot liitteestä «»8.

Suomalaisia väestöviitearvoja ei ole olemassa.

WHODAS 2.0:n IRT pisteytystapa mahdollistaa monimuotoisemmat analyysit, joissa vastausten koko informaatiota käytetään vertailuun väestöjen tai osaväestöjen välillä.

Väestönormeja voidaan käyttää useilla tavoilla. Ne tarjoavat arvoja, joita voidaan käyttää vertailtaessa eri ryhmiä keskenään, kuten fyysisiä rajoitteita omaavia henkilöitä mielenterveysongelmaisiin. Jos esimerkiksi halutaan verrata sydäninfarktin ja vakavan masennuksen aiheuttamia toimintarajoitteita keskenään, suositellaan, että analyysissä verrataan vastaaviin väestön normeihin (prosenttipisteisiin eli persentiileihin).

WHODAS 2.0 yksinkertaisen pisteytyksen tulosten tulkinta:

1) Summapisteiden tulkinta:

Eri kysymyksiin saatujen vastausten yksinkertaisella yhteenlaskulla saadaan pistemäärä, joka on riittävä kuvaamaan toimintarajoitteiden määrää. WHODAS 2.0:n yksinkertainen pisteytys pätee vain kyseiseen otokseen eikä tuloksia voi verrata väestöjen välillä.

Laskemalla yhteen jokaisen kysymyksen pisteet: ”ei lainkaan” (0), ”vähän” (1), ”kohtalaisesti” (2), ”paljon” (3), ”erittäin paljon/en kykene” (4) saadaan summapiste. HUOM! Lomakkeissa WHODAS-kysymysten pisteet ovat asteikolla 1-5, mutta tuloksia laskiessa arviointimenetelmän käyttäjän tulee muuttaa ne asteikolle 0-4 (1->0, 2->1, 3->2, 4->3, 5-> 4).

Pitkässä 36-kysymyksen version summapisteet vaihtelevat:

  • työelämässä olevalla 0 pisteen (täysi toimintakyky) ja 144 pisteen (suurin mahdollinen toimintarajoite) välillä
  • eläkkeellä olevalla 0 pisteen (täysi toimintakyky) ja 128 pisteen (suurin mahdollinen toimintarajoite) välillä (huom. eläkkeellä olevat eivät vastaa työtä koskeviin kysymyksiin, jolloin heillä kysymyksiä on 32)

Lyhyen 12-kysymyksen version summapisteet vaihtelevat:

  • työelämää olevalla 0 pisteen (täysi toimintakyky) ja 48 pisteen (suurin mahdollinen toimintarajoite) välillä
  • eläkkeellä olevalla 0 pisteen (täysi toimintakyky) ja 44 pisteen (suurin mahdollinen toimintarajoite) välillä.

Summapisteet voidaan muuttaa prosentiksi 0–100 %, minkä tulkinnassa voidaan hyödyntää ICF-tarkenteita:

  • EI rajoitetta: 0–4 %
  • LIEVÄ rajoite: 5–24 %
  • KOHTALAINEN rajoite: 25–49 %
  • VAIKEA rajoite: 50–95 %
  • EHDOTON rajoite: 96–100 %

WHODAS 2.0:n yksinkertainen pisteytys pätee vain kyseiseen otokseen eikä tuloksia voi verrata väestöjen välillä.

2) WHODAS 2.0:n yksittäisten kysymysten vastausvaihtoehtoja voidaan käyttää kahdella tavalla:

  • Dikotomisella (kyllä/ei) asteikolla - osoittaen, että vastaajalla on vaikeaa tietyllä toimintakyvyn alueella. Toimintarajoitetta ilmoittaa vastausvaihtoehtojen “hieman”, “kohtalaisen”, “huomattavan” ja “erittäin vaikeaa” yhdistämine kyllä-vaihtoehdoksi ja ”ei lainkaan ” ilmoittaa toimintarajoitteiden puuttumisen.
  • Polytomisella (monitasoisella) asteikolla - joka pitää vaikeusasteen ennallaan. Järjestysluku-asteikollinen muuttuja kuvastaa vastaajan kokemaa vaikeutta tietyn suorituksen tekemisessä. Vaikeusasteen aloituskohta on “ei lainkaan vaikeaa” ja se kasvaa järjestelmällisellä tavalla “hieman”, “kohtalaisen”, “huomattavan” tai “erittäin vaikeaan” vaikeusasteeseen. Jokainen taso osoittaa lisääntynyttä vaikeutta.

Kysymysten pisteitä voidaan käyttää tapauksissa, joissa raportoidaan vaikeuksien esiintyvyyttä tietyssä aihealueessa. Yksilötasolla kysymysten välinen vertailu edellyttää monitasoista asteikkoa. Dikotomista kyllä/ei -pisteytystä voidaan käyttää suuremmilla ryhmillä.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Testi suomennettiin vuonna 2014 useassa vaiheessa. WHODAS 2.0 suomennoksesta vastasi vanhempi tutkija, TtT Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (JAMK). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) EU GOURAGE -tutkimuksessa (yhteyshenkilö kehittämispäällikkö Päivi Sainio) käytettyä WHO-DAS II:n 12 kysymyksen version käännöstä hyödynnettiin suomennosprosessin alussa. Ensimmäisessä vaiheessa kaksi henkilöä (ft, TtT ja ft, FT) tekivät itsenäisesti käännökset alkuperäisestä englanninkielisestä WHODAS kysymyksistä. Tämän jälkeen kääntäjät tekivät yhteisen konsensuksen tekemiensä käännösten ja alkuperäisten kysymysten perusteella. Äidinkielenään englantia puhuva englannin kielen lehtori käänsi konsensuksena tehdyn suomennoksen takaisin englannin kielelle. Tämän jälkeen alkuperäisiä ja takaisinkäännettyjä WHODAS kysymyksiä vertailtiin useissa ryhmissä.

Käännöstyöhön ja pilotointiin osallistui useita henkilöitä ja tahoja: Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat Mira Kolehmainen, Heidi Seppä, Sanna Hakala, Juho-Matti Keskitalo, Paula Muranen ja Veera Viita, erikoistutkija Heidi Anttila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL); dosentti, erikoislääkäri Katri Laimi Turun yliopistollisesta sairaalasta sekä projektipäällikkö Anna-Liisa Haataja ja projektityöntekijä Timo Ikäpuisto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ”Oma tupa oma lupa” –Kaste-hankkeesta. Ryhmissä käsiteltiin WHODAS kysymysten ICF lähtökohtien ja merkitysten säilymistä käännösprosessissa sekä pohdittiin epäselvien kohtien merkitystä ja selkeintä suomenkielistä käännösmuotoa. Lisäksi kysymysten sisällöistä ja niiden tulkinnasta käytiin useita keskusteluita WHO:n kanssa sekä ruotsinkielistä käännöstä tehneen Ann-Helene Almborgin kanssa. Suomennoksen kielenhuollosta vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kielikeskuksen suomen kielen lehtori Anu Mustonen.

Käännösprosessin aikana suomenkielisistä versioista on tehty itsetäytettävän lyhyen version pilottitutkimuksia Jyväskylän ammattikorkeakoulussa:

  • 12 kysymyksen itsetäytettävän version pilotointi Kuntoutus Peurungassa neurologisen ja geriatrisen sydänkurssin osallistujille (n=12) marraskuussa 2012.
  • 12 kysymyksen itse täytettävän version pilotointi JAMK:n ICF-projektin yhteydessä selkäydinvammakuntoutujilla (n=60) keväällä 2013.

Tutkimukset kuvataan suomenkielisessä WHODAS-kirjassa «Paltamaa J (suom.). WHODAS 2.0. Terveyden ja toimintarajoitteiden arvioinnin käsikirjan osat 2 & 3. Jyväskylän ammattikoulun julkaisuja 186, 2014. »18.

Mittarin tausta ja kuvaus

WHODAS 2.0:n edeltäjä on World Health Oganization Disability Asessment Schedule versio II (WHO-DAS  II). Arviointimenetelmän kehittämisen lähtökohtana oli toimintarajoitteiden arviointi (disability assessment) eri käyttötarkoituksiin. Toimintarajoitteiden arviointia tarvitaan päätöksentekoon esimerkiksi yksilön tarpeiden tunnistamiseksi, toimenpiteiden määrittämiseksi, tuloksen ja vaikuttavuuden arvioimiseksi, painopisteiden asettamiseksi ja resurssien jakamiseksi.

WHODAS 2.0 kehittämisessä käytettiin seuraavia menetelmiä «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26:

  • Kriittinen kirjallisuuskatsaus toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden käsitteistä ja mittareista (noin 300 mittaria, joista muodostettiin osiopankki); alustavassa mittariversiossa oli 96 osiota, jaettuna kuudelle aihe-alueelle.
  • Sarja empiirisiä tutkimuksia kahdessa vaiheessa
    • Vaihe 1
    • Vaihe 2

 

Vaihe 1: «»3

Tavoitteena oli osioiden vähentäminen ja käytettävyyden tutkiminen. Aluksi tehtiin kulttuurien väliset järjestelmälliset käytettävyystutkimukset, joissa varmistettiin, että WHODAS 2.0 -mittarilla olisi hyvät toiminnalliset ominaisuudet ja mittaominaisuudet eri kulttuureissa ja olosuhteissa (eli käsitteiden ja käännösten yhtäpitävyys ja standardointi). Tutkimukset tehtiin 21 maassa  (N=1431). Tutkimuksissa oli mukana yleistä väestöä (n=262, 18.3 %); henkilöitä, joilla oli fyysisiä toimintarajoitteita (n=418, 29.3 %), mielenterveysongelmia (n=394, 27.6 %) sekä alkoholi- (n=195, 13.6 %) ja huumeongelmia (n=162, 11.3 %). Ikäryhmään 18–55 v. kuului 75 % tutkituista ja ikäryhmään yli 55 v. kuului 25 % tutkituista. Tutkituista naisia oli 45.5 % ja miehiä 54.5 %.

Tutkimusten vaiheet olivat:

  1. Täydellinen mittarin ja tukimateriaalien eri kielien välinen käännös ja takaisinkäännöstyö, sekä ongelmakohtien lingvistinen analyysi
  2. WHODAS 2.0 käyttö haastattelussa
  3. Lisätiedon kerääminen haastattelun toimivuudesta ja diagnooseista
  4. Koehenkilöiden, haastattelijoiden ja asiantuntijoiden kognitiivinen haastattelu ja laadullinen tutkimus 
  5. WHODAS 2.0 fokusryhmätutkimukset
  6. Samanaikainen mittaus muilla mittareilla: Medical Outcomes Study 12-Item Short-Form Health Survey (SF-12), SF-36, sekä London Handicap Scale (LHS)
  7. Samanaikainen mittaus WHOQOL tai WHOQOL Brief Scale (WHOQOL–BREF)
  8. ICF tarkistuslistan käyttö.

WHODAS 2.0-osioiden lopullisessa valinnassa käytettiin seuraavia kriteereitä:

  • kulttuurien hyväksyttävyys, joka arvioitiin sekä laadullisten aineistojen perusteella (asiantuntijoiden mielipiteet, kognitiivinen haastattelu, haastattelijoiden palautteet) että määrällisestä analyysista (puuttuvat arvot, esim. tietyissä osioissa yli 10 % puuttuvia havaintoja tietyissä kulttuureissa)
  • faktorien latautuminen, minkä tuli olla yli 0.6 niillä aihe-alueilla, joihin osio oli sijoitettu
  • osioiden minimaalinen ristiinlatautuminen (eli latautuminen useammalle kuin yhdelle aihe-alueelle)
  • suuri erottelukyky kaikilla tasoilla, arvioituna käyttäen osio-vaste –teorian (item-response theory) -malleja (non-parametrinen Mokken ja parametrinen Birnbaum) ja
  • minimaalinen päällekkäisyys (eli samankaltaisten osioiden poistaminen, kuten esim. “seisominen vähän aikaa” ja ”seisominen pitkän aikaa”).

Klassisen testiteorian ja osio-vaste-teorian mukaisten analyysien perusteella 96-osioisesta versiosta päädyttiin 34:ään osioon. Tähän lisättiin kaksi osiota (yksi haastattelijoiden kokemusten perusteella ja yksi asiantuntijakyselyn perusteella): toinen lisäosioista liittyi seksuaalitoimintoihin ja toinen terveydentilan vaikutuksista perheeseen. Tämän jälkeen kehitettiin kolme WHODAS-versiota: 36 kysymystä, 12 kysymystä ja 12+24 kysymystä. Kaikilla versioilla arvioidaan henkilön kokemia toimintakyvyn ongelmia viimeisen 30 päivän aikana.

Vaihe 2: «»4

Tässä vaiheessa testattiin 36 kysymystä sisältävän version reliabiliteettia ja validiteettia. Tutkimukset toteutettiin 16 maassa (N=1565). Tutkimuksissa oli mukana yleistä väestöä (n=366, 23.4 %); henkilöitä, joilla oli fyysisiä toimintarajoitteita (n=405, 25.9 %), mielenterveysongelmia (n=402, 25.7 %) sekä alkoholi- (n=225, 14.4 %) ja huumeongelmia (n=167, 10.7 %). Tutkittavista 83.3 % kuului ikäryhmään 18–55-v. ja 16.7 % ikäryhmään yli 55 v. Tutkittavista naisia oli 41 % ja miehiä 59 %. Tutkimusten jälkeen WHODAS 2.0 julkaistiin vuonna 2010 «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27. WHODAS 2.0 on saatavina yli 30 kielellä.

 

WHODAS 2.0:n sisältö ja versiot: WHODAS 2.0 sisältää kuusi ICF:n osallistumisen aihealuetta, jotka on valittu kirjallisuuskatsauksen ja em. kulttuuristen soveltuvuustutkimuksien perusteella:

  1. Ymmärtäminen ja kommunikointi    
  2. Liikkuminen    
  3. Itsestä huolehtiminen    
  4. Ihmissuhteet    
  5. Arjen toiminnot    
  6. Yhteisöllinen osallistuminen 

Kuten ICF, WHODAS on etiologisesti neutraali ja määrittää terveyden ja toimintarajoitteet jatkumolle. Tutkimusten mukaan se on helppokäyttöinen sekä soveltuu eri sairauksissa esiintyvien toimintarajoitteiden vertailuun ja käytettäväksi eri kulttuureissa. Psykometriset ominaisuudet on testattu useissa kansainvälissä tutkimuksissa.

 

WHODAS 2.0:sta on olemassa seuraavat versiot:

  • 36 kysymyksen versio – Haastattelu
  • 36 kysymyksen versio – Itse täytettävä
  • 36 kysymyksen versio – Läheisen tekemä arvio
  • 12 kysymyksen versio – Haastattelu
  • 12 kysymyksen versio – Itse täytettävä
  • 12 kysymyksen versio – Läheisen tekemä arvio
  • 12+24 kysymyksen versio – Haastattelu

Täysi versio (36 kysymystä, jossa itse täytettävä-, haastattelu- ja läheisen arviointi -lomakkeet)

  • Antaa yksityiskohtaisempaa tietoa
  • Voidaan laskea kokonaispisteet sekä kunkin 6:n osa-alueen pisteet ja tehdä toimintakykyprofiili
  • Keskimääräinen haastatteluaika 20 min.
  • 36 kysymyksen täysversiota käytetään opiskelijoille ja työssä käyville henkilöille. Jos vastaaja ei ole ansiotyössä, vaan on esimerkiksi eläkkeellä, niin silloin täysversiosta vastataan 32 kysymykseen.

Lyhyt versio (12 kysymystä, jossa itse täytettävä-, haastattelu- ja läheisen arviointi -lomakkeet)

  • Käyttökelpoinen yleiskuvan saamiseen toimintakyvystä esim. terveystutkimuksissa
  • Voidaan laskea kokonaispisteet
  • Selittää 81 % 36-kysymyksen version vaihtelusta
  • Keskimääräinen haastatteluaika 5 min.

12+24 kysymyksen versio (haastattelu –lomake)

  • Käyttää 12 kysymystä toimintakyvyn ongelmien seulomiseen
  • Ensimmäisten 12 kysymyksen vastauksien perusteella niiltä, joilla on vaikeuksia (vastaus muu kuin ”ei lainkaan vaikeaa”), kysytään maksimissaan 24 lisäkysymystä
  • Saatavilla haastatteluversiona tai tietokoneavusteisena testinä

WHODAS 2.0:n kysymyksiin vastatessa tulisi pitää mielessä seuraavat taustaoletukset (katso tarkemmin suomenkielisen käsikirjan sivuilta 18-21):

  1. Vastaajilta kysytään kysymyksiä suoritusten vaikeudesta (vaikeussasteesta)
  2. Vastaaiia pyydetään huomioimaan mistä tahansa terveydentilasta johtuva vaikeus
  3. Arvioinnin kohdistuttava viimeisen 30 päivän ajalle
  4. Arviointia tehtäessä on huomioitava hyvien ja huonojen päivien keskiarvo
  5. Suoritus tai toimi arvioidaan siten kuin vastaaja yleensä sen tekee 
  6. Asioita, joita ei ole koettu viimeisen 30 päivän aikana, ei arvioida

Käsikirjassa «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Paltamaa J (suom.). WHODAS 2.0. Terveyden ja toimintarajoitteiden arvioinnin käsikirjan osat 2 & 3. Jyväskylän ammattikoulun julkaisuja 186, 2014. »18 esitetään taustatiedot kunkin WHODAS 2.0:n kysymyksen tarkoituksesta, ohjeet haastattelun toteuttamiseen sekä pisteytysohjeet ja ohjeet puuttuvan tiedon käsittelyyn.

 

Pisteytys:

WHODAS 2.0:n lyhyen ja täysversion summapisteiden laskemiseksi on kaksi vaihtoehtoa - yksinkertainen ja monimutkainen. WHO:n sivuilla on saatavilla valmiit Excel-pohjat «https://www.who.int/standards/classifications/international-classification-of-functioning-disability-and-health/who-disability-assessment-schedule»6,joihin käyttäjä voi syöttää asiakkaan vastaukset asteikolla 0-4 pistettä. Lomakkeissa WHODAS-kysymysten pisteet esitetään asteikolla 1–5.

Puuttuvan tiedon korvaaminen (kliinisesti toimiva, yksinkertainen lähestymistapa)

WHODAS 2.0 12-kysymyksen versio:

  • Kun vain yhden kysymyksen arvo puuttuu, lasketaan keskiarvo muiden kysymysten vastauksista ja annetaan se arvoksi puuttuvalle kysymykselle.
  • Tätä lähestymistapaa ei tulisi käyttää, jos useamman kuin yhden kysymyksen vastaus puuttuu.

WHODAS 2.0 36-kysymyksen versio:

  • Kun yhden tai useamman kysymyksen vastaus puuttuu, tulee puuttuviin kysymyksiin laittaa kaikkien kyseisen aihealueen vastausten keskiarvo.
  • Tätä lähestymistapaa ei tule käyttää, jos vastaus puuttuu useampaan kuin kahteen kysymykseen. Lisäksi, jos tulokset lasketaan aihealueittain, kaksi puuttuvaa vastausta eivät saa olla samasta aihealueesta.

Yksinkertaista tulosten laskutapa käytettäessä arviointimenetelmän käyttäjän tulee muuttaa ne asteikolle 0-4 (1->0, 2->1, 3->2, 4->3, 5-> 4). Yksinkertaisessa pisteytyksessä lasketaan yhteen jokaiselle kysymykselle annetut pisteet - ei lainkaan vaikeaa (0 pistettä), hieman vaikeaa (1 piste), kohtalaisen vaikeaa (2 pistettä), huomattavan vaikeaa (3 pistettä) ja erittäin vaikeaa (4 pistettä). Tässä yksinkertaisessa pisteytyksessä yksittäisten kysymysten painotusta ei ole. Tämä tapa on käytännöllinen laskettaessa käsin ja saattaa olla toimivin vaihtoehto kiireiseen kliiniseen ympäristöön tai kynä-paperi -haastattelutilanteeseen. WHODAS 2.0:n yksinkertainen pisteytys pätee vain kyseiseen otokseen eikä tuloksia voi verrata väestöjen välillä.

Monimutkaisempi pisteytysmenetelmä on “Item Response Theory” (IRT), joka ottaa huomioon jokaisen WHODAS 2.0:n kysymyksen vaikeustason. Tällöin tulee käyttää SPSS-ohjeessa olevaa painotetun uudelleen koodauksen ohjetta. Tämä WHODAS 2.0:n pisteytystapa mahdollistaa monimuotoisemmat analyysit, joissa vastausten koko informaatiota käytetään vertailuun väestöjen tai osaväestöjen välillä. Se laskee jokaisen kysymyksen vastauksen “ei lainkaan”, “hieman”, “kohtalaisen”, “huomattavan” ja “erittäin vaikeaa” erikseen, minkä jälkeen yhteispisteet määritellään tietokoneen avulla painottamalla kysymyksiä ja vaikeusasteita. Monimutkaisen pisteytyksen laskuohje ottaa huomioon laskutavan uudelleenkoodauksen vaiheessa 1.

 

Pisteytyksessä on kolme vaihetta:

Vaihe 1 – kysymysten pisteiden uudelleenkoodaus aihealueittain

Vaihe 2 – pisteiden yhteenlasku kussakin kuudessa aihealueessa

Vaihe 3 – Yhteispistemäärän muuntaminen asteikolle 0-100 (jossa 0 = ei toimintarajoitteita, 100 = suurin mahdollinen toimintarajoite)

Laskukaava tietokoneelle on saatavilla WHO:n verkkosivuilta; se on myös käsikirjan luvussa 8 SPSS-syntaksina.

WHODAS 2.0:n pisteet aihealueittain: Mikäli käyttäjä haluaa saada WHODAS 2.0:n aihealuekohtaiset tulokset, tulee hänen käyttää 36 kysymystä sisältävää täysversiota. WHODAS 2.0 tuottaa tulokset kuudelle eri toimintakyvyn aihealueelle; ymmärtäminen ja yhteydenpito, liikkuminen, itsestä huolehtiminen, ihmissuhteet, arkitoimet ja yhteisöön osallistuminen. Näiden aihealueiden sisältämät kysymykset on esitelty yksityiskohtaisesti käsikirjan luvussa 7. Aihealuekohtaiset pisteet antavat yksityiskohtaisempaa tietoa kuin summapisteet. Ne voivat olla hyödyksi vertailtaessa yksilöitä ja ryhmiä toisiinsa tai väestöarvoihin sekä eri ajankohdissa (eli ennen ja jälkeen interventioiden tai vastaavasti). Kaikki WHODAS 2.0:n aihealuekohtaiset pisteet voidaan laskea käyttämällä joko yksinkertaista tai IRT-pohjaista laskutapaa.

Mittarin pätevyys

WHODAS 2.0 -mittariarvioinnissa käytetty aineisto perustuu WHODAS-käsikirjaan «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26 ja WHO:n julkaisuun, joissa kuvataan WHODAS:n kehittäminen sekä tiivistetään tulokset kehittämisvaiheissa 1 ja 2 tehdyistä tutkimuksista «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27. Lisäksi käytetään kirjallisuushakuihin perustuvia tietoja WHODAS:n käytöstä ja psykometrisistä ominaisuuksista vuosilta 1990–2008 «Federici S, Meloni F, Lo Persti A. International literature review on WHODAS II (World Health Organisation Disability Assessment Schedule II). Life Span and Disability/XII, 2009a;1:83-110.»6 ja päivitettynä 05/2010 asti «Federici S, Meloni F. 2010. WHODAS II: Disability self-evaluation in the ICF conceptual frame. In: JH Stone, M Blouin, ed. International Encyclopedia of Rehabilitation. [Online, viitattu 3.12.2014] S»8. TOIMIA:ssa tehtiin täydentävä TOIMIA-haku vuosilta 2010–2014. Toukokuuhun 2010 mennessä WHODAS on ollut mukana 74 tutkimuksessa, joissa on tutkittu yhteensä 232 320 henkilöä «Federici S, Meloni F. 2010. WHODAS II: Disability self-evaluation in the ICF conceptual frame. In: JH Stone, M Blouin, ed. International Encyclopedia of Rehabilitation. [Online, viitattu 3.12.2014] S»8. Federicin ja Melonin (2010) «Federici S, Meloni F. 2010. WHODAS II: Disability self-evaluation in the ICF conceptual frame. In: JH Stone, M Blouin, ed. International Encyclopedia of Rehabilitation. [Online, viitattu 3.12.2014] S»8 mukaan WHODAS:n psykometrisiä ominaisuuksia on tutkittu vuoteen 2010 mennessä ainakin 16 tutkimuksessa ja TOIMIA-haulla löytyi lisää 4 uutta tutkimusta. Lisäksi joulukuussa 2014 tehtiin täydentävä käsihaku koskien uusimpia vuoden 2014 tutkimuksia.

Sivun alaosasta löytyy lyhyet kuvaukset tutkimuksista, joista pätevyys-, toistettavuus- ja käytettävyystiedot on kerätty.

Sisältövaliditeetti

WHODAS 2.0 kehitettiin ICF-pohjaisesti ja se suunniteltiin arvioimaan toimintarajoitteita, joita yksilöllä voi olla diagnoosista riippumatta «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27.

Vaiheen 1 tutkimuksissa 64 % asiantuntijoista oli sitä mieltä, että WHODAS 2.0 -mittari mittaa odotetusti toimintarajoitteita, kuten ICF-luokituksessa on määritelty «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26.

Faktorirakenne

Vaiheen 1 faktorianalyysissa todettiin kaksitasoinen hierarkkinen rakenne, jossa yksi yleinen toimintarajoite-faktori jakautui kuudeksi aihealueeksi «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27. Kenttätutkimuksissa todettu WHODAS 2.0 faktorirakenne, 36 osiota, haastatteluversio: ks. Kuva 1: ”Factor structure of the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0, 36-item version, in formative field studies” «https://www.scielosp.org/article/ssm/content/raw/?resource_ssm_path=/media/assets/bwho/v88n11/v88n11a10.pdf»7. Suurin osa kysymyksistä sopi niille aihealueille, jolle ne oli teoreettisesti ajateltu. Tämä vahvisti aihealueiden yksidimensionaalisuuden. Poikkeuksena oli vain vapaa-ajan kysymys aihealueella 5 (arkitoimet), joka tosiasiassa kuului aihealueelle 6 (yhteisöllinen osallistuminen).

Faktorirakenne oli samanlainen eri kulttuureissa ja väestöryhmissä. Yleisen faktorin selitysosuudet vaihtelivat seuraavasti: 

  • Aihealue 1 (ymmärtäminen ja kommunikointi) – 47 %
  • Aihealue 2 (liikkuminen) – 54 %
  • Aihealue 3 (itsestä huolehtiminen) – 54 %
  • Aihealue 4 (ihmissuhteet) – 62 %
  • Aihealue 5 (arjen toiminnot) – 31 %
  • Aihealue 6 (yhteisöllinen osallistuminen) – 51 %

Vaiheessa 2 tehdyt konfirmatoriset faktorianalyysit toistivat nämä tulokset «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27.

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Mielenterveys: Tutkimus vahvisti WHODAS II ESEMeD-version kuuden aihealueen rakenteen «Buist-Bouwman MA, Ormel J, De Graaf R ym. Psychometric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule used in the European Study of the Epidemiology of Mental Disorders. In»3.

Iäkkäät: WHODAS (12-osiota) korkeat faktorien latautumiset yhdelle faktorille tukivat yksidimensionaalisuutta «Sousa RM, Dewey ME, Acosta D ym. Measuring disability across cultures--the psychometric properties of the WHODAS II in older people from seven low- and middle-income countries. The 10/66 Dementia Rese»23. 

Normaaliväestö ja toimintarajoitteiset henkilöt: Italiankielinen WHODAS-rakenne vastaa hyvin alkuperäistä WHODAS-rakennetta: selitysaste oli normaaliväestössä 62.7 % ja toimintarajoitteisilla henkilöillä 55.8 %. Konfirmatorinen faktorianalyysi vahvisti samat kuusi aihealuetta kuin aiemmissa tutkimuksissa «Federici S, Meloni F, Mancini A ym. World Health Organisation Disability Assessment Schedule II: contribution to the Italian validation. Disabil Rehabil 2009b;31:553-64 »7. Väestö: Konfirmatorisen faktorianalyysin paras malli sisälsi kuusi ensimmäisen tason faktoria, jotka edustavat kuutta aihealuetta sekä yhden toisen tason faktorin, joka kuvaa toimintarajoitteita «Andrews G, Kemp A, Sunderland M ym. Normative data for the 12 item WHO Disability Assessment Schedule 2.0. PLoS One 2009;4:e8343 »1.

Vakava masennus: Pääkomponenttianalyysi ja faktorianalyysi osoittivat, että WHODAS II 12-osion versio on yksidimensionaalinen «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernández A ym. Psychometric properties of the twelve item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) in Spanish primary care patients with a»15.

Liikunta-ongelmista kuntoutujat (n=10): WHODAS 2.0 kattoi hyvin ne suoritukset, jotka haastateltavat kokivat ongelmalliseksi. Toimintarajoitteiden yhteiskunnallisen näkökulman huomiointi WHODAS-haastattelun yhteydessä vaatii lisätutkimuksia «Kulnik ST, Nikoletou D. WHODAS 2.0 in community rehabilitation: a qualitative investigation into the validity of a generic patient-reported measure of disability. Disabil Rehabil 2014;36:146-54 »12.

Vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa asuvat henkilöt (eri-ikäisiä ja eriasteisia toimintarajoitteita): Eksploratiivinen faktorianalyysi tuki WHODASin rakennetta ja selitysaste oli 67.3 % (Kaiser Meyer Olkin 0.87, Bartlett’s testi p >0.05). Konfirmatorissa faktorianalyysissä kolmea kysymystä lukuun ottamatta kaikki muut kysymykset luettiin kuuluviksi alkuperäisiin aihealueisiin; nämä poikkeukset olivat kysymys 6.1 (osallistua tapahtumiin samaan tapaan kuin muut ihmiset), 3.4 (olla yksin muutama päivä) ja 6.3 (ihmisarvoinen elämä). Faktorilataukset vaihtelivat 0.66–0.77 välillä. «Chiu TY, Yen CF, Chou CH ym. Development of traditional Chinese version of World Health Organization disability assessment schedule 2.0 36--item (WHODAS 2.0) in Taiwan: validity and reliability analys»5

Yhteenveto: WHODAS 2.0 -mittarin osiot valittiin osio-vaste-analyysin perusteella (Item response theory) ja niillä on yhteys ICF-luokituksen suoritukset - ja osallistuminen -aihealueisiin. Mittarilla on vahva faktorirakenne, joka pysyi samana eri kulttuureissa ja asiakasryhmissä.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Vaiheen 2 tutkimuksissa WHODAS 2.0:aa verrattiin samanaikaisesti useisiin mittareihin eri populaatioissa «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27. Taulukossa 1 on ilmoitettu korrelaatiot LHS, WHOQOL, FIM ja SF -mittareiden sopivien osa-alueiden kanssa. Suurimmat korrelaatiot löytyivät odotetusti niiltä osa-alueilta, jotka mittaavat samanlaisia konstruktioita, erityisesti FIM:n ja WHODAS 2.0:n liikkumisen osa-alueen välillä. Muut korrelaatiot olivat enimmäkseen 0.45 ja 0.65 välillä, mikä osoittaa, että WHODAS 2.0:n ja näiden muiden tunnettujen mittareiden konstruktiot ovat samankaltaisia, mutta että WHODAS 2.0 mittaa myös jotakin muuta. Lisäksi WHODAS 2.0:n kokonaistulos korreloi niiden päivien määrän kanssa, joina kotitaloustöiden tekeminen oli vähentynyt (r=0.52) sekä yli puolen päivän työstä poissaolopäivien määrän kanssa (r=0.63). WHODAS 2.0:n kokonaistuloksella oli vahva korrelaatio LHS:n (r=0.75) ja FIM:n (r=0.68) kokonaistulosten kanssa. Heikompi korrelaatio oli SF:n tunne-elämän asteikon kanssa (r=0.17), koska SF mittaa ennemmin depression oireita kuin toimintakykyä sinänsä.

Taulukko 1. Korrelaatiokertoimet WHODAS- ja vertailumittareiden välillä «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27.

WHODAS 2.0 domain SF-36 (n = 608–658)/SF-12 (n = 93–94) a,b WHOQOL (n = 257–288) LHS (n = 662–839) FIMc (n = 68–82)
1. Ymmärtäminen ja kommunikointi -0.19 / -0.10 -0.50 -0.62 -0.53
2. Liikkuminen –0.68 / –0.69 –0.50 –0.53 –0.78
3. Itsestä huolehtiminen –0.55 / –0.52 –0.48 –0.58 –0.75
4. Ihmissuhteet –0.21 / –0.21  –0.54 –0.50 –0.34
5(1). Arjen toiminnot (kotitaloustyöt) –0.54 / –0.46 –0.57 –0.64 –0.60
5(2). Arjen toiminnot (työ) –0.59 / –0.64 (n = 372/42) –0.63 (n = 166) –0.52 (n = 498) –0.52 (n = 23)
valign="top">6.Yhteisöllinen osallistuminen –0.55 / –0.43  –0.66 –0.64 –0.62
FIM, Functional Independence Measure; LHS, London Handicap Scale; SF-12, Medical Outcomes Study 12-Item Short-Form Health Survey; SF-36, Medical Outcomes Study 36-Item Short-Form Health Survey; WHOQOL, WHO Quality of Life Project. a Numerot suluissa osoittavat minimi- ja maksimimäärän henkilöitä, joihin korrelaatiot perustuvat. Koska työssäkäyvien vastaajien määrä on huomattavasti pienempi, n-määrä on ilmoitettu erikseen. b WHODAS 2.0 aihealueita 1 ja 4 verrattiin SF tunne-elämän pisteisiin; kaikkia muita WHODAS aihealueita verrattiin SF fyysisiin pisteisiin. c Aihealueella 1 käytettiin korrelaation laskemisessa FIM kognitiivisia pisteitä; aihealueella 2 käytettiin korrelaation laskemisessa FIM motorisia pisteitä; kaikilla muilla aihealueilla käytettiin FIM kokonaistulosta.

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Reuma: WHODAS II summapisteet korreloivat merkitsevästi fyysisten (Health Assessment Questionnaire (HAQ) r=0.50; stair test r=0.39; käden puristusvoima r=0.29), psyykkisen (D-AIMS2 psychological interaction scale r=0.53), ja yleisten mittareiden kanssa (Disease Activity Score, DAS-28 r=0.28; VAS-kipu r=0.42; Rheumatoid Arthritis Quality of Life, QoL RAQoL r=0.52), mutta korrelaatiota ei ollut 50-jalan kävelytestin r=0.20, timed-stands -testin r=0.22 ja Escola Paulista de Medicina Range of Motion scale r=0.19 kanssa. «Meesters JJ, Verhoef J, Liem IS ym. Validity and responsiveness of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II to assess disability in rheumatoid arthritis patients. Rheumatology (»17

Vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa asuvat henkilöt (eri-ikäisiä ja eriasteisia toimintarajoitteita): WHODAS 2.0:n 36 kysymyksen version aihealueilla oli negatiivinen korrelaatio WHOQOL-BREF elämänlaatumittarin kanssa (p<0.001) lukuun ottamatta

Selkäydinvamma: USER-Participation on suunniteltu mittamaan ICF:n osallistumisen pääluokkia 6-9, kun taas WHODAS arvioi osallistumista laajemmin. Mittareiden rakenteiden välillä oli yhteneväisyyksiä. WHODAS II summapisteillä oli korkeampi korrelaatio USER-Participation Restriction -osa-alueeseen (r=-0.76, p<0.01) kuin USER-Participation Frequency (r=-0.37, p<0.01) ja Satisfaction (r=-0.52, p>0.01) osa-alueisiin. «van der Zee CH, Post MW, Brinkhof MW ym. Comparison of the Utrecht Scale for Evaluation of Rehabilitation-Participation with the ICF Measure of Participation and Activities Screener and the WHO Disabi»28

Yhteenveto: Verrattaessa muihin mittareihin korrelaatiokertoimet osoittavat, että WHODAS 2.0 mittaa sitä, mitä sen tavoitteena on mitata: päivittäistä toimintakykyä useilla suoritusten ja osallistumisen osa-alueilla.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakenteen validiteetti

Osio-vaste ominaisuudet (Item-response characteristics): Vaiheen 2 tutkimuksissa testattiin WHODAS 2.0 -osioita kahteen luokkaan jaoteltuna (dikotomisoida; ”ei vaikeuksia” ilmoittaneet verrattuna ”vähän – erittäin paljon vaikeuksia” ilmoittaneisiin) ja käyttäen alkuperäistä 5-portaista Likert-asteikkoa. Kahteen luokkaan jaotellussa (dikotomisessa) aineistossa Rasch-malli sovitettiin kahteen aineistoon, joista toisessa oli 36 kysymyksen täysversio sisältäen työosiot ja toisessa työosioita ei ollut mukana. Alkuperäisille 5-portaisille osioille käytettiin polytomista Rasch-mallia (partial credit model). Tulokset osoittivat, että kahteen luokkaan jaoteltu (dikotomisoitu) versio oli yhtenevä Rasch-mallin oletusten kanssa, ja että polytominen versio oli sopiva partial (osittaisen) credit -mallin kanssa, mikäli osioiden määrä oli raportoitu. «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Vakava masennus: WHODAS II (12-osiota): osiovasteanalyysi osoitti, että kaikki osiot toimivat hyvin ja erottelevat toimintakyvyn eri tasoterittäin hyvin. Sukupuoli ei vaikuta osioiden toimintaan (DIF). Kaikki osiot toimivat hyvin toimintarajoitteiden kokonaisuuden arvioinnissa. «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Aguado J ym. The 12-item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II): a nonparametric item response analysis. BMC Med Res Methodol 2010;10:45 »13

Iäkkäät: Mokken-analyysin tulokset tukevat vahvasti WHODAS II 12 kysymyksen version yksidimensionaalisuutta ja hierarkkista asteikkoa «Sousa RM, Dewey ME, Acosta D ym. Measuring disability across cultures--the psychometric properties of the WHODAS II in older people from seven low- and middle-income countries. The 10/66 Dementia Rese»23

Aivoverenkiertohäiriö: Rasch-analyysin mukaan täyden version (32 kysymystä, koska työelämä kysymykset jätetty pois) rakennevaliditeetti oli tyydyttävä eli yksiulotteisuusoletus toteutui (yksiulotteisuus 6.38 %; 3.3–9.5 (95 % CI)) «Küçükdeveci AA, Kutlay S, Yildizlar D ym. The reliability and validity of the World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS-II) in stroke. Disabil Rehabil 2013;35:214-20 .»11

MS-tauti: Rasch-analyysin mukaan Liikkuminen (PSI 0.80), Arjen toiminnot (kotielämä PSI 0.80, työ/opiskelu PSI 0.78) ja Yhteisöllinen osallistuminen (PSI 0.70) aihealueilla oli selkeä yksiulotteisuus. Myös summapisteiden osalta saavutettiin hyvä soveltuvuus Rasch-malliin (PSI 0.83). «Magistrale G, Pisani V, Argento O ym. Validation of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHODAS-II) in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:448-56 »16

Sydäninfarkti: Rasch-analyysin oletukset täyttyivät. Partial credit -mallissa 9 osion kynnysarvot olivat epäjärjestyksessä, mutta tämä korjaantui, kun vastausvaihtoehtoja yhdistettiin (viidestä kolmeen). Näin ollen WHODAS 2.0 erottelee sydäninfarktia sairastavia koko toimintarajoite-jatkumolla, kun vastaus-vaihtoehtojen määrä kolmessa osiossa koodataan viiden sijasta kolmeksi. Mikään osioista ei toiminut eri tavoin (DIF) sukupuolen, iän, koulutuksen, siviilisäädyn, sairastavuuden, kokonaisterveydentilan tai tupakoinnin mukaan. WHODAS 2.0 on käyttökelpoinen iäkkäille ja huonosti koulutetuille sydäninfarktia sairastaville henkilöille. «Kirchberger I, Braitmeyer K, Coenen M ym. Feasibility and psychometric properties of the German 12-item WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0) in a population-based sample of patients with my»10

Yhteenveto: WHODAS 2.0:n rakenteen yksiulotteisuus on osoitettu useissa tutkimuksissa.

Yhtäpitävä validiteetti

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Iäkkäät henkilöt, joilla aikuisiällä alkanut kuulon alenema: WHODAS II (36 osiota) summapisteet korreloivat tilastollisesti merkitsevästi HHIE (Hearing Aid Handicap for the Elderly) kyselyn yhteispisteisiin (Pearsonin korrelaatio, r=0.51; p<0.01) sekä myös tunne-elämän (r=0.52) ja sosiaalisten tilanteiden (r=0.44) osioihin. Samoin tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota oli kaikki SF-36 -elämänlaatukyselyn osioihin, korrelaatiot vaihtelivat -0.53 ja -0.64 välillä. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota ei ollut kyselyyn, jolla arvioitiin kommunikaation vaikeuksia meluisissa tilanteissa (APHAB). «Chisolm TH, Abrams HB, McArdle R ym. The WHO-DAS II: psychometric properties in the measurement of functional health status in adults with acquired hearing loss. Trends Amplif 2005;9:111-26 »4

Useat eri sairausryhmät kuntoutuskeskuksissa: WHODAS II (36 osiota) summapisteillä oli suurin korrelaatio (Pearsonin korrelaatiokerroin) seuraaviin SF-36 -elämänlaatumittarin osa-alueisiin: Fyysinen toimintakyky (tuki- ja liikuntaelin sairaudet r=-0.62, p<0.01; AVH r=-0.67, p<0.01), Sosiaalinen toimintakyky (sisätaudit r=-0.61, p<0.01) ja Tarmokkuus (rintasyöpä r=-0.71, p<0.01; masennus r=-0.60, p<0.01). «Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 »19

Reuma: WHODAS II (36 osiota) summapisteet korreloivat voimakkaasti SF-36 fyysisen osa-alueen pisteiden kanssa (Kendall’n tau-b 0.51, P<0.001) ja kohtalaiset SF-36 psyykkisen osa-alueen pisteiden kanssa (tau-b 0.43, P<0.001). WHODAS II korrelaatiot erilaisiin mittareihin vaihtelivat (Kendall’s tau-b 0.15–0.55): turvonneet nivelet 0.17, CRP 0.20, herkät nivelet 0.34, DAS28 0.39, itsearvioitu kipu 0.41, vammaisuus 0.55, asiakkaan ja lääkärin yleisarvio vamman vaikeudesta 0.34–0.47 ja masennus 0.52. Heikot korrelaatiot olivat viimeaikaiseen palvelujen käyttöön, kuten lääkärissäkäyntien määrään 0.15 ja lääkärissä vietettyjen tuntien määrään 0.20. «Baron M, Schieir O, Hudson M ym. The clinimetric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II in early inflammatory arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:382-90 »2

Erilaisia kroonisia sairauksia sairastavilla WHODAS 2.0 summapisteet korreloivat negatiivisesti SF-36 elämänlaatumittarin osa-alueisiin (kohtalainen korrelaatio r=-0.51 – -0.65), lukuun ottamatta SF:n 36 kipu (r=-0.29) ja fyysinen roolisuoritus (r=-0.36) alueita. Kohtalaisesta korkeaan korrelaatioon (r=0.4–0.6) oli WHODAS 2.0:n yhteisöllinen osallistumisen aihealueen ja kaikkien SF-36:n osa-alueiden välillä. «Garin O, Ayuso-Mateos JL, Almansa J ym. Validation of the "World Health Organization Disability Assessment Schedule, WHODAS-2" in patients with chronic diseases. Health Qual Life Outcomes 2010;8:51 »9

Vakava masennus: WHODAS II (12 osiota) korreloi merkitsevästi elämänlaadun ja masennuksen vaikeuden mukaan. WHO-DAS II oli merkitsevästi, kohtalaisesti ja negatiivisesti yhteydessä EQ-5D:hen (p=0.001; n=3478). Toimintarajoitteet olivat merkitsevästi (p=0.001) yhteydessä masennusoireisiin (PHQ-9) ja rinnakkaissairauksien määrään, myös sosiodemografisilla tekijöillä kontrolloituna. «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernández A ym. Psychometric properties of the twelve item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) in Spanish primary care patients with a»15

Aivoverenkiertohäiriö: WHODAS II täyden version korrelaatio FIM:n motorisiin pisteisin oli -0.85 ja FIM:n kognitiivisiin pisteisiin -0.68. «Küçükdeveci AA, Kutlay S, Yildizlar D ym. The reliability and validity of the World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS-II) in stroke. Disabil Rehabil 2013;35:214-20 .»11

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu: WHODAS:n summapisteet korreloivat kivun voimakkuuteen (VAS-jana) (r=0.44, p<0.01) «Silva C, Coleta I, Silva AG ym. Adaptation and validation of WHODAS 2.0 in patients with musculoskeletal pain. Rev Saude Publica 2013;47:752-8 »22

MS-tauti: MSQOL-54 elämänlatumittarin psyykkisellä osa-alueella (MHC) oli kohtalainen korrelaatio WHODAS II summapisteisiin (r=-.677, p<0.01), 'ymmärtäminen ja kommunikointi' (r=-.498, p<0.01) sekä 'liikkuminen' (r=-.585, p<0.01) aihealueisiin, ja korkea korrelaatio 'yhteisöllinen osallistuminen' (r=-.728, p<0.01) aihealueeseen. MSQOL-54 fyysisellä osa-alueella (PHC) oli voimakas korrelaatio WHODAS II summapisteisiin (r=-.760, p<0.01), liikkuminen (r=-.692, p<0.01) ja yhteisöllinen osallistuminen (r=-.784, p<0.01) aihealueisiin. «Magistrale G, Pisani V, Argento O ym. Validation of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHODAS-II) in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:448-56 »16

Ikääntyneet: Tilastollisesti merkitsevä korrelaatio WHODAS II summapisteiden ja fyysisen ja psyykkisen toimintarajoitteen esiintymisen välillä (p<0.01) ja negatiivinen korrelaatio elämänlaadun (WHOQOL-BREF) and WHODAS II pisteiden välillä (p<0.01) «Tazaki M, Yamaguchi T, Yatsunami M ym. Measuring functional health among the elderly: development of the Japanese version of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II. Int J Reha»24

Yhteenveto: WHODAS korreloi heikosti ja kohtalaisesti muihin, kapeammin toimintakykyä mittaaviin mittareihin. Tämä osoittaa, että WHODAS 2.0 sisältää myös muita osa-alueita eli se mittaa laajemmin päivittäistä toimintakykyä useilla suoritusten ja osallistumisen osa-alueilla kuin yksikään vertailumittareista.

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Kaikkien asiakasryhmien (huume-, alkoholi- tai mielenterveysongelmat, jokin fyysinen toimintarajoite) tulokset olivat merkitsevästi korkeammat (eli heillä oli enemmän toimintarajoitteita) kuin väestöllä, mikä kertoo, että WHODAS 2.0 erottelee herkästi eri sairausryhmiä toisistaan (WHODAS 2.0 profiilit aihealueittain eri sairausryhmissä, ks. Kuva 3. ”WHODAS 2.0 domain profile by subgroup” «https://www.scielosp.org/article/ssm/content/raw/?resource_ssm_path=/media/assets/bwho/v88n11/v88n11a10.pdf»7. Sairausryhmien sisällä tulokset olivat odotetusti yhteneväisiä. Esimerkiksi asiakkaat, joilla oli fyysisiä sairauksia, saivat korkeampia pisteitä (enemmän toimintarajoitteita) liikkumisessa ja itsestä huolehtimisessa (aihealueet 2 ja 3), kun taas huumeongelmaiset asiakkaat saivat korkeimpia pisteitä (enemmän toimintarajoitteita) yhteisöllisessä osallistumisessa (aihealue 6). «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Useat eri sairausryhmät kuntoutuskeskuksissa «Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 »19: Tutkittavat jaettiin ICF kuvauskohteen b280 (kipuaistimus) mukaan kahteen ryhmään (ei kipua/lievä kipu; kohtalainen/voimakas kipu). WHODAS II 36 kysymyksen täysversion summapisteissä oli tilastollisesti eritäin merkitsevä ero:

  • Tuki- ja liikuntaelin sairauksia sairastavilla Liikkumisen, Itsestä huolehtimisen, Arjen toimintojen ja Yhteisöön osallistumisen aihealueilla
  • Sisätauteja sairastavilla Liikkumisen ja Arjen toimintojen aihealueilla
  • Aivohalvauksen sairastaneilla Arjen toimintojen aihealueella
  • Rintasyöpäpotilailla Ymmärtämisen ja kommunikoinnin, Liikkumisen, Ihmissuhteiden, Arjen toimintojen ja Yhteisöön osallistumisen aihealueilla
  • Masennusta sairastavilla Liikkumisen, Itsestä huolehtimisen ja Yhteisöön osallistumisen aihealueilla

Erotteleva muuttuja (kipu) luokitteli oikein

Reuma: WHODAS II (36 kysymystä) erotteli alkuvaiheen reumaa sairastavista vähemmän sairaat/toimintarajoitteiset vs. enemmän sairaat/toimintarajoitteiset «Baron M, Schieir O, Hudson M ym. The clinimetric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II in early inflammatory arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:382-90 »2

Reuma: WHODAS II summapisteet nousivat suuremmilla HAQ -pisteillä. Otoksen keskimääräiset summapisteet olivat HAQ-kvartaaleittain 31.4 (keskihajonta SD 11.2), 35.6 (SD 13.7), 40.7 (SD 11.5) and 53.0 (SD 14.2). Eroa oli WHODAS II summapisteissä ja HAQ-kvartaalin ensimmäisen ja neljännen välillä (p<0.001), toisen ja neljännen välillä (p<0.001) sekä kolmannen ja neljännen välillä (p=0.038) - kaikki analyysit tehty Bonferroni-korjattuna. «Meesters JJ, Verhoef J, Liem IS ym. Validity and responsiveness of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II to assess disability in rheumatoid arthritis patients. Rheumatology (»17

Vakava masennus: ROC-analyysi osoitti, että cut off -pisteillä = 50, WHODAS II tunnistaa 70.4 %:sti masennuspotilaat muista perusterveydenhuollon asiakkaista (joilla ei ole masennusta) (area under ROC curve = 0.76; herkkyys = 71.4%; tarkkuus = 67.6 %). «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernandez A ym. Utility of the twelve-item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) for discriminating depression "caseness" and severity i»14

Vakava masennus: WHODAS erotteli toisistaan potilaat, jotka olivat sairaslomalla ja töissä (Ancova F(1, 1830)=27.017, p=0.001 (n=1840). Vaikutuksen suuruus (effect size) oli pieni, η2p=0.015. Sairauslomalla olevat 734 perusterveydenhuollon asiakasta saivat suurempia summapisteitä (ka 56.3, SD 18.0) kuin 1106 työssäkäyvää (ka 48.7, SD 17.2). «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernández A ym. Psychometric properties of the twelve item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) in Spanish primary care patients with a»15

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu: WHODAS 2.0 summapisteet erottelivat ne osallistujat, joilla oli laajasti levinnyt kipu (ka 35.7, SD 13.3) niistä, joilla kipu oli yhdellä alueella (ka 24.1, SD 28.4), p=0.009. «Silva C, Coleta I, Silva AG ym. Adaptation and validation of WHODAS 2.0 in patients with musculoskeletal pain. Rev Saude Publica 2013;47:752-8 »22

Ikääntyneet: Tilastollisesti merkitsevä ero (p<0.01) terveiden iäkkäiden ja toimintarajoitteita omaavien välillä kolmella WHODAS aihealueella: liikkumisessa, itsestä huolehtimisessa ja arjen toiminnoissa. «Tazaki M, Yamaguchi T, Yatsunami M ym. Measuring functional health among the elderly: development of the Japanese version of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II. Int J Reha»24

Selkäydinvamma: WHODAS II summapisteet erotteli (Mann-Whitney U testi) para- ja tetraplegiapotilaat toisistaan (z=-3.38, p=.001). Lisäksi tilastollisesti merkitsevää eroa oli Itsestä huolehtimisen (z=-5.84, p=.000) ja Arjen toimintojen (z=-3.81, p=.000) aihealueilla. «van der Zee CH, Post MW, Brinkhof MW ym. Comparison of the Utrecht Scale for Evaluation of Rehabilitation-Participation with the ICF Measure of Participation and Activities Screener and the WHO Disabi»28

Sydäninfarkti: WHODAS 2.0 erottelee henkilöt, joiden terveys on huonompi ja joilla on enemmän sairauksia «Kirchberger I, Braitmeyer K, Coenen M ym. Feasibility and psychometric properties of the German 12-item WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0) in a population-based sample of patients with my»10

Yhteenveto: WHODAS 2.0 erottelee toisistaan sairausryhmiä (fyysiset ongelmat, mielenterveysongelmat, alkoholi- ja huumeongelmat), ja sairauden (reuma, masennus) tai toimintarajoitteiden vaikeusasteita (kipu).

 

Kulttuurien välinen validiteetti

WHODAS 2.0 kehitettiin laajassa monikulttuurisessa tutkimuksessa, johon osallistui 19 maata (ks. vaiheen 1 tutkimukset). Osiot (kysymykset) otettiin mukaan vasta, kun niiden sopivuus ja käyttökelpoisuus oli hyväksytty eri kulttuureissa. Terminologian lingvistinen analyysi toteutettiin käyttäjälähtöisissä fokusryhmissä laadullisin menetelmin (käsitteiden järjestäminen ja siltaaminen ICF-luokitukseen). Tämän jälkeen WHODAS 2.0:aa testattiin ja se todettiin toimivaksi eri kulttuurikonteksteissa ja populaatioissa. Tutkimusten välinen yhteinen monitasoanalyysi osoitti, että sosiodemografisilla tekijöillä ei ollut vaikutusta yhteistuloksiin osoittaen, että WHODAS sopii eri kulttuureihin. «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27

Yhteenveto: WHODAS 2.0 on saatavilla jo lähtökohtaisesti useilla kielillä. WHODAS on käännetty suomeksi vuonna 2014, mutta sitä ei ole vielä validoitu suomalaisessa aineistossa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Iäkkäät henkilöt, joilla aikuisiällä alkanut kuulon alenema: WHODAS summapisteiden toistettavuus (ICC) kahden viikon mittausvälillä oli 0.93 ja kymmenen viikon mittausvälillä 0.87.

  • Osa-alueittain kahden viikon mittausvälillä: Ymmärtäminen ja kommunikointi (ICC 0.85), Liikkuminen (ICC 0.91), Itsestä huolehtiminen (ICC 0.91), Ihmissuhteet (ICC 0.81), Arjen toiminnot (ICC 0.82) ja Yhteisöllinen osallistuminen (ICC 0.91).
  • Osa-alueittain kymmenen viikon mittausvälillä: Ymmärtäminen ja kommunikointi (ICC 0.81), Liikkuminen (ICC 0.89), Itsestä huolehtiminen (ICC 0.81), Ihmissuhteet (ICC 0.71), Arjen toiminnot (ICC 0.73) ja Yhteisöllinen osallistuminen (ICC 0.87).
  • WHODAS summapisteiden mittauksen keskivirhe (Standard Error of Measurement, SEM) oli 3.27 vaihdellen aihealueittain seuraavasti: Ymmärtäminen ja kommunikointi (7.20), Liikkuminen (8.42), Itsestä huolehtiminen (5.42), Ihmissuhteet (7.23), Arjen toiminnot (6.22) ja Yhteisöllinen osallistuminen (5.74). «Chisolm TH, Abrams HB, McArdle R ym. The WHO-DAS II: psychometric properties in the measurement of functional health status in adults with acquired hearing loss. Trends Amplif 2005;9:111-26 »4

Reuma: WHODAS II (36-osiota) summapisteissä ajankohdan 1 ja 2 välillä (1 viikon väli) ICC oli 0.94 (95 % CI 0.86–0.98). ICC aihealueittain vaihteli 0.82 (yhteisöllinen osallistuminen) ja 0.96 (liikkuminen) välillä. «Baron M, Schieir O, Hudson M ym. The clinimetric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II in early inflammatory arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:382-90 »2

Erilaisia kroonisia sairauksia sairastavilla ICC oli hyväksyttävä (0.7) neljällä aihealueella: ihmissuhteet (0.64), kotityöt (0.680), työ/opiskelu (0.690) ja yhteisöllinen osallistuminen (0.693). WHODAS 2.0 täyden version summapisteiden toistettavuus ICC=0.738. «Garin O, Ayuso-Mateos JL, Almansa J ym. Validation of the "World Health Organization Disability Assessment Schedule, WHODAS-2" in patients with chronic diseases. Health Qual Life Outcomes 2010;8:51 »9

Vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa asuvat henkilöt (eri-ikäisiä ja eriasteisia toimintarajoitteita): WHODAS summapisteiden toistettavuus (ICC) 1-2 viikon mittausvälillä oli 0.80.

Yhteenveto: WHODAS 2.0 toimii saman mittaajan toistomittauksissa hyvin toistettavasti.

Mittaajien välinen toistettavuus

Mittaajien välistä toistettavuutta on määritetty vaiheen 2 tutkimuksissa (N=1565; eri aihealueiden n-määrät vaihtelivat vastausten mukaan: aihealue 1 (n=1448); aihealue 2 (n=1529); aihealue 3 (n=1430) aihealue 4 (n=1222); aihealue 5(1) (N=1399); aihealue 5(2) vain vastikkeellinen työ (n=808); aihealue 6 (n=1431). Tutkimuksessa käytettiin standardoitua testi-toistotesti asetelmaa, jossa toistomittaus tehtiin keskimäärin 7 päivää ensimmäisen haastattelun jälkeen (vaihtelu 2.4–1.6 päivää). Ensimmäisessä ja toisessa haastattelussa oli eri haastattelijat. Toistettavuustulokset (ICC) vaihtelivat osiotasolla 0.69–0.89 välillä ja aihealuetasolla 0.93–0.96 välillä. Koko mittarin ICC oli 0.98. «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27 Nämä edellä mainitut WHODAS 2.0 toistomittausreliabiliteetin tulokset (36 kysymystä, haastatteluversio) aihealueittain ja koko mittarilta on saatavana kuvassa 2 "Test–retest reliability of the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0, 36-item version" «https://www.scielosp.org/article/ssm/content/raw/?resource_ssm_path=/media/assets/bwho/v88n11/v88n11a10.pdf»7. 

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Aivohalvauksen sairastaneet «Schlote A, Richter M, Wunderlich MT ym. WHODAS II with people after stroke and their relatives. Disabil Rehabil 2009;31:855-64 »21: Mittaajien (potilas ja läheinen) välinen toistettavuus (ICC (95 % CI), kun sairastumisesta oli kulunut vuosi:

  • 32 kysymyksen versiolla (työ oli suljettu pois) summapisteiden ICC 0.83 (0.73–0,89)
  • 36 kysymyksen versiolla (työssäkäyvillä) summapisteiden ICC 0.67 (0.39–0.83)
    • Aihealueittain:
    • ymmärtäminen ja kommunikointi ICC 0.65 (0.50–0.77)
    • liikkuminen ICC 0.80 (0.70–0.87)
    • itsestä huolehtiminen 0.78 (0.67–0.85)
    • ihmissuhteet 0.62 (0.46–0.74)
    • arjen toiminnot 0.81 (0.71–0.88)
    • arjen toiminnot sisältäen työn/opiskelun 0.66 (0.39–0.83)
    • yhteisöllinen osallistuminen 0.80 (0.70–0.87)
  • Vastausten prosentuaalinen yhtäpitävyys (29.6–75.7 %) ja reliabiliteettikerroin (rho 0.24–0.90) jäivät kuitenkin tyydyttävälle tasolle. Reliabiliteettikertoimet kysymyksittäin:

Tuki- ja liikuntaelinperäistä kipua sairastavat: WHODAS 36 kysymyksen summapisteiden mittaajien välinen toistettavuus (haastattelu 3 päivän välein) ICC 0.95 (95 % CI 0.94–0.96) ja osa-alueittain (ICC ja 95 % CI):

Yhteenveto: WHODAS 2.0:n 36-kysymyksen täysversion toistettavuus (tarkkuus) eri maissa on erittäin hyvä.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Määritetty vaiheen 2 tutkimuksissa: Sisäinen yhtenevyys aihealueissa ja koko mittarissa perustuu toistomittauksen ensimmäiseen haastatteluun, jossa sisäistä yhtenevyyttä arvioitiin osio-kokonaistulos -vasteella (item-total values) ja Cronbachin alphalla (eli kuinka hyvin osiot ovat yhtäpitäviä yhden, yksiulotteisen piilevän ominaisuuden eli latentin konstruktion kanssa). Osio-kokonaistulos arvojen vaihtelu on kuvattu aihealueittain taulukossa 2. Cronbach’n alpha arvot olivat yleisesti korkeita (Taulukko 3). «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27

 

Taulukko 2. WHODAS 2.0 osio-kokonaistulos -vasteet koko aineistossa,  36 kysymyksen versio «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27.

Aihealue Vaihteluväli
1. Ymmärtäminen ja kommunikointi 0.59–0.70
2. Liikkuminen 0.74–0.79
3. Itsestä huolehtiminen 0.47–0.73
4. Ihmissuhteet 0.52–0.76
5. Arjen toiminnot 0.88–0.94
6. Yhteisöllinen osallistuminen 0.54–0.74 

 

Taulukko 3. Cronbach’n alpha-arvot WHODAS 2.0 aihealue- ja kokonaistulokselle koko aineistossa ja alaryhmissä «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27.

Aihealue 1 Ymmärtäminen ja kommunikointi  2 Liikku- minen  3 Itsestä huolehti- minen  4 Ihmis-suhteet  5(1) Arjen toiminnot/ kotityöt  5(2) Arjen toiminnot/ työ tai opiskelu  6 Yhteisöllinen osallistuminen  Kokonaistulos
n 1444 1524 1425 1217 1396 807 1428 578
Cronbah’n alpha n=1565 0.94 0.96 0.95 0.94 0.94 0.94 0.95 0.98
Väestöryhmä                
Kaikki  0.93  0.96 0.94 0.93 0.91 0.95 0.93 0.97
Huumeet 0.91 0.94 0.92 0.88 0.92 0.89 0.94 0.98
Alkoholi 0.93 0.91 0.87 0.94 0.93 0.90 0.93 0.98
Mielenterveys 0.94 0.93 0.92 0.94 0.92 0.94 0.93 0.98
Fyysinen 0.92 0.96 0.96 0.92 0.95 0.94 0.94 0.97
Sukupuoli              
Naiset 0.95 0.96 0.95 0.96 0.94 0.96 0.97 0.99
Miehet 0.92 0.96 0.95 0.91 0.94 0.93 0.94 0.98
Ikä                
<55 vuotta 0.94 0.96 0.95 0.94 0.94 0.94 0.96 0.98
>55 vuotta 0.90 0.95 0.94 0.93 0.93 0.99 0.95 0.99

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Iäkkäät henkilöt, joilla aikuisiällä alkanut kuulon alenema: WHODAS summapisteiden Cronbach'n alpha oli 0.94 vaihdellen osa-alueittain 0.68 ja 0.98 välillä: Ymmärtäminen ja kommunikointi (0.80), Liikkuminen (0.86), Itsestä huolehtiminen (0.80), Ihmissuhteet (0.68), Arjen toiminnot (0.91) ja Yhteisöllinen osallistuminen (0.89). «Chisolm TH, Abrams HB, McArdle R ym. The WHO-DAS II: psychometric properties in the measurement of functional health status in adults with acquired hearing loss. Trends Amplif 2005;9:111-26 »4

Useat eri sairausryhmät kuntoutuskeskuksessa: WHODAS osa-alueiden summapisteiden Cronbach'n alpha eri sairausryhmissä oli:

  • Tuki- ja liikuntaelin sairaudet: Ymmärtäminen ja kommunikointi (0.87), Liikkuminen (0.85), Itsestä huolehtiminen (0.82), Ihmissuhteet (0.70), Arjen toiminnot (0.94) ja Yhteisöllinen osallistuminen (0.82).
  • Sisätaudit: Ymmärtäminen ja kommunikointi (0.87), Liikkuminen (0.84), Itsestä huolehtiminen (0.87), Ihmissuhteet (0.72), Arjen toiminnot (0.94) ja Yhteisöllinen osallistuminen (0.87).  
  • AVH: Ymmärtäminen ja kommunikointi (0.86), Liikkuminen (0.95), Itsestä huolehtiminen (0.92), Ihmissuhteet (0.84), Arjen toiminnot (0.97) ja Yhteisöllinen osallistuminen (0.87).  
  • Rintasyöpä: Ymmärtäminen ja kommunikointi (0.86), Liikkuminen (0.84), Itsestä huolehtiminen (0.70), Ihmissuhteet (0.69), Arjen toiminnot (0.97) ja Yhteisöllinen osallistuminen (0.88).  
  • Masennus: Ymmärtäminen ja kommunikointi (0.83), Liikkuminen (0.91), Itsestä huolehtiminen (0.70), Ihmissuhteet (0.81), Arjen toiminnot (0.95) ja Yhteisöllinen osallistuminen (0.77) «Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 »19.

Mielenterveys: WHODAS II ESEMeD-version Cronbach’n alpha vaihteli 0.84 ’Osallistuminen’ ja 0.93 ‘Liikkuminen’ välillä «Buist-Bouwman MA, Ormel J, De Graaf R ym. Psychometric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule used in the European Study of the Epidemiology of Mental Disorders. In»3

Reuma: WHODAS II (36-osiota) oli korkea sisäinen yhtenevyys (Cronbach’n alpha, työssäkäyvät tai opiskelijat 0.96; ei-työssä/opiskelussa 0.93) «Baron M, Schieir O, Hudson M ym. The clinimetric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II in early inflammatory arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:382-90 »2

Reuma: Niillä reumapotilailla, jotka eivät opiskele tai käy töissä Cronbachin alpha oli 0.89 (summapisteet) ja 0.84 (arjen toiminnot). Vastaavat luvut työtä tekevillä ja opiskelevilla olivat 0.93 ja 0.90. Kaikilla yhteensä (Cronbach’n alpha): summapisteet 0.91, ymmärtäminen ja kommunikointi 0.87, liikkuminen 0.65, itsestä huolehtiminen 0.79, ihmissuhteet 0.73, arjen toiminnot 0.90 ja yhteisöllinen osallistuminen 0.75. «Meesters JJ, Verhoef J, Liem IS ym. Validity and responsiveness of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II to assess disability in rheumatoid arthritis patients. Rheumatology (»17

Normaaliväestö ja toimintarajoitteiset henkilöt: Useimpien aihealueiden sisäinen yhtenevyys hyvä (Cronbach’n alpha, normaaliväestö 0.70–0.90, paitsi aihealueella itsestä huolehtiminen 0.48; toimintarajoitteiset henkilöt 0.71–0.91 ). «Federici S, Meloni F, Mancini A ym. World Health Organisation Disability Assessment Schedule II: contribution to the Italian validation. Disabil Rehabil 2009b;31:553-64 »7

Aivoverenkiertohäiriö: Sisäinen yhtenevyys oli hyvästä erinomaiseen sekä potilaiden (Cronbach’n alpha 0.80–0.99) että läheisen (Cronbach’n alpha 0.80–0.98) tekemissä arvioissa. «Schlote A, Richter M, Wunderlich MT ym. WHODAS II with people after stroke and their relatives. Disabil Rehabil 2009;31:855-64 »21

Aivoverenkiertohäiriö: WHODAS II aihealueiden sisäinen yhtenevyys (Cronbach'n alpha) vaihteli osa-alueittain: ymmärtäminen ja kommunikointi 0.94, liikkuminen 0.95, itsestä huolehtiminen 0.87, ihmissuhteet 0.90, arjen toiminnot 0.99 ja yhteisöllinen osallistuminen 0.83. Summapisteiden sisäinen yhtenevyys oli 0.90. «Küçükdeveci AA, Kutlay S, Yildizlar D ym. The reliability and validity of the World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS-II) in stroke. Disabil Rehabil 2013;35:214-20 .»11

Erilaisia kroonisia sairauksia sairastavilla Cronbach'n alpha vaihteli 0.77 (itsestä huolehtiminen) ja 0.98 (arkitoimet) välillä «Garin O, Ayuso-Mateos JL, Almansa J ym. Validation of the "World Health Organization Disability Assessment Schedule, WHODAS-2" in patients with chronic diseases. Health Qual Life Outcomes 2010;8:51 »9

Vakava masennus: Riittävä sisäinen yhtenevyys, koska osioiden väliset korrelaatiot olivat yli 0.20 ja Cronbach’n alpha 0.89 «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernández A ym. Psychometric properties of the twelve item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) in Spanish primary care patients with a»15

Ikääntyneet: Vahva sisäinen yhtenevyys vaihteli 0.90 ja 0.97 välillä eri maissa. «Sousa RM, Dewey ME, Acosta D ym. Measuring disability across cultures--the psychometric properties of the WHODAS II in older people from seven low- and middle-income countries. The 10/66 Dementia Rese»23

Ikääntyneet: Kuuden osa-alueen sisäinen yhteneväisyys (WHODAS II) vaihteli 0.67–0.98 välillä (Cronbach'n alpha) «Tazaki M, Yamaguchi T, Yatsunami M ym. Measuring functional health among the elderly: development of the Japanese version of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II. Int J Reha»24

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu: WHODAS 2.0 36 kysymyksen version hyvä sisäinen yhteneväisyys kipupotilailla (Cronbach'n alpha 0.84). Aihealueittain (Cronbach'n alpha): ymmärtäminen ja kommunikointi 0.83, liikkuminen 0.79, itsestä huolehtiminen 0.84, ihmissuhteet 0.85, kotityöt 0.79, työ/opiskelu 0.76 ja yhteisöllinen osallistuminen 0.84. «Silva C, Coleta I, Silva AG ym. Adaptation and validation of WHODAS 2.0 in patients with musculoskeletal pain. Rev Saude Publica 2013;47:752-8 »22

Vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa asuvat henkilöt (eri-ikäisiä ja eriasteisia toimintarajoitteita): WHODAS 2.0 36 kysymyksen version summapisteillä hyvä sisäinen yhteneväisyys (Cronbach'n alpha 0.91) samoin kuin aihealueittain (Cronbach'n alpha): ymmärtäminen ja kommunikointi 0.84, liikkuminen 0.88, itsestä huolehtiminen 0.82, ihmissuhteet 0.88, kotityöt 0.95, työ/opiskelu 0.99 ja yhteisöllinen osallistuminen 0.73. «Chiu TY, Yen CF, Chou CH ym. Development of traditional Chinese version of World Health Organization disability assessment schedule 2.0 36--item (WHODAS 2.0) in Taiwan: validity and reliability analys»5

MS-tauti: WHODAS II aihealueiden sisäinen yhtenevyys (Cronbach'n alpha) vaihteli osa-alueittain: ymmärtäminen ja kommunikointi 0.80, liikkuminen 0.90, itsestä huolehtiminen 0.79, ihmissuhteet 0.49 (0.68 kun poistettiin seksuaalitoimintoja koskeva kysymys), arjen toiminnot/kotityöt 0.94, arjen toiminnot/työ ja opiskelu 0.96 ja yhteisöllinen osallistuminen 0.84. Summapisteiden sisäinen yhtenevyys oli 0.93. «Magistrale G, Pisani V, Argento O ym. Validation of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHODAS-II) in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:448-56 »16

Selkäydinvamma: WHODAS II aihealueiden sisäinen yhtenevyys (Cronbach'n alpha) vaihteli osa-alueittain: ymmärtäminen ja kommunikointi 0.91, liikkuminen 0.58, itsestä huolehtiminen 0.84, ihmissuhteet 0.60, arjen toiminnot 0.90 ja yhteisöllinen osallistuminen 0.82. Summapisteiden sisäinen yhtenevyys oli 0.90. «van der Zee CH, Post MW, Brinkhof MW ym. Comparison of the Utrecht Scale for Evaluation of Rehabilitation-Participation with the ICF Measure of Participation and Activities Screener and the WHO Disabi»28

Yhteenveto: Osio-kokonaistulosvasteet vaihtelivat hyväksyttävän ja erittäin hyvän välillä. Sisäinen yhtenevyys oli erittäin hyvä sekä aihealueittain että koko mittarissa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Eri sairauksia sairastavat kuntoutuskeskuksissa: WHODAS II 36 kysymyksen versiolla oli vahva lattiaefekti Itsestä huolehtimisen osa-alueella; sairausryhmittäin 33.0–70.3 % osallistuneista raportoi parhaan mahdollisen pistemäärän (eli 0). «Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 »19

Normaaliväestö ja toimintarajoitteiset: WHODAS II osa-asteikoissa oli varsin voimakas lattiaefekti. Erityisesti liikkuminen-aihealueella 59 % normaaliväestöstä ja 39 % toimintarajoitteisista raportoi tuloksen 0 (Ei ongelmia). Samoin itsestä huolehtiminen -aihealueella 74.2 % normaaliväestöstä ja 52.4 % toimintarajoitteisista henkilöistä raportoi tuloksen 0. «Federici S, Meloni F, Mancini A ym. World Health Organisation Disability Assessment Schedule II: contribution to the Italian validation. Disabil Rehabil 2009b;31:553-64 »7

Eri sairauksia sairastavat: WHODAS 2.0:n aihealueittain puuttuvien vastausten osuus oli < 16 % lukuun ottamatta työ/opiskelu aluetta, jossa 50.1 % ei vastannut (ts. ei ollut työssä). Lattiaefektiä ei ollut, mutta erityisesti itsestä huolehtimisen aihealueella oli korkea kattoefekti (53.6 %). «Garin O, Ayuso-Mateos JL, Almansa J ym. Validation of the "World Health Organization Disability Assessment Schedule, WHODAS-2" in patients with chronic diseases. Health Qual Life Outcomes 2010;8:51 »9

Reuma: WHODAS II aihealueilla 'ymmärtäminen ja kommunikointi’ ja 'ihmissuhteet' oli merkittävä lattiaefekti. «Meesters JJ, Verhoef J, Liem IS ym. Validity and responsiveness of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II to assess disability in rheumatoid arthritis patients. Rheumatology (»17

Vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa asuvat henkilöt (eri-ikäisiä ja eriasteisia toimintarajoitteita): WHODAS 2.0 36 kysymyksen summapisteiden osalta lattiaefekti oli 7.2 % ja kattoefekti oli 0 %. Aihealueittain pienin kattoefekti oli yhteisöllisessä osallistumisessa (20.2 %) ja korkein Arjen toiminnoissa työssä/opiskelussa (58.2 %). Muilla aihealueilla kattoefekti vaihteli 37.5–48.2 % välillä. Aihealueittain lattiaefekti vaihteli 0 %:n (Ymmärtäminen ja kommunikointi, Arjen toiminnot / Työ/Opiskelu) ja 3.3 %:n (Arjen toiminnot / Kotityöt). «Chiu TY, Yen CF, Chou CH ym. Development of traditional Chinese version of World Health Organization disability assessment schedule 2.0 36--item (WHODAS 2.0) in Taiwan: validity and reliability analys»5

Yhteenveto: Lattiaefektinä on joissakin tutkimuksissa raportoitu ”ei ongelmia” -vastanneiden suuri osuus muutamilla WHODAS:n aihealueilla.

Pienin havaittava muutos

Vaikutuksen suuruus: Nämä tutkimukset toteutettiin samalla protokollalla, jossa 36-osioinen WHODAS 2.0 haastattelu tehtiin vähintään kaksi kertaa – ensimmäisen kerran tutkimuksen alkaessa ja uudelleen seurantatilanteessa (vähintään neljän viikon kuluttua). Jokaisessa tutkimuksessa oli molemmilla mittauskerroilla myös vähintään yksi muu mittari (LHS, London Handicap Scale; NHP, Nottingham Health Profile; SF-36, Medical Outcomes Study 36-Item Short-Form Health Survey; BAI, Barthel’s Index of Activities of Daily Living; FIM, Functional Independence Measure). Henkilön toimintarajoitteiden taso määriteltiin joko kliinikon arvioimana tai standardoidulla mittarilla (esim. Clinical Global Impression, Hamilton Depression Rating Scale) (Taulukko 4). «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27

 

Taulukko 4. WHODAS 2.0 prosentuaalinen muutos seurantatilanteessa eri maissa «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27.

Sairausryhmä Maa Prosentuaalinen muutos seurantatilanteessa
Skitsofrenia Kiina 42 %
  Kuuba 20 %
  Intia 32 %
  Japani 19 %
Masennus Meksiko 32 %
  Nigeria 51 %
  Iso-Britannia 23 %
  Yhdysvallat 40 %
Päihderiippuvuus Romania 47 %
Osteoartriitti Iso-Britannia 36 %
Selkäkipu Yhdysvallat 37 %

 

Kun vaikutuksen suuruus määritettiin keskimääräisellä stardardoidulla muutosvasteella (mean standardized response, eli alku- ja loppumittausten keskiarvojen erotus jaettuna muutoksen keskihajonnalla), WHODAS 2.0:lla oli vähintään yhtä suuri muutosvaste kuin vertailumittareilla (ks. muutosvasteet depressiopotilailla WHO:n verkkosivuilla olevan dokumentin kuvasta 5). ("Responsiveness (sensitivity to change) of the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0 (WHODAS 2.0), 36-item version (SF 36), as noted in the case of treatment for depression" «https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2971503/figure/F5/»8, «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26, «Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 .»27 

Tuloksia yksittäisistä tutkimuksista

Eri sairauksia sairastavat kuntoutuskeskuksissa: Vaikutuksen suurus (ES ja SRM) vaihteli pienestä kohtalaiseen, lukuun ottamatta masennusta sairastavia, joilla vaikutuksen suuruus oli suuri «Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 »19:

  • Tuki- ja liikuntaelinsairaus:
    • ymmärtäminen ja kommunikointi ES -0.16 ja SRM -0.16
    • liikkuminen ES -0.29 ja SRM -0.29
    • itsestä huolehtiminen ES -0.11 ja SRM -0.11
    • ihmissuhteet ES -0.08 ja SRM -0.08
    • arjen toiminnot ES -0.36 ja SRM -0.35
    • yhteisöllinen osallistuminen ES -0.25 ja SRM -0.22
  • Sisätaudit:
    • ymmärtäminen ja kommunikointi ES -0.26 ja SRM -0.29
    • liikkuminen ES -0.23 ja SRM -0.26
    • itsestä huolehtiminen ES -0.15 ja SRM -0.20
    • ihmissuhteet ES -0.14 ja SRM -0.15
    • arjen toiminnot ES -0.19 ja SRM -0.20
    • yhteisöllinen osallistuminen ES -0.22 ja SRM -0.24
  • AVH:
    • ymmärtäminen ja kommunikointi ES -0.20 ja SRM -0.19
    • liikkuminen ES -0.01 ja SRM -0.01
    • itsestä huolehtiminen ES -0.03 ja SRM -0.03
    • ihmissuhteet ES 0.18 ja SRM 0.18
    • arjen toiminnot ES 0.13 ja SRM 0.14
    • yhteisöllinen osallistuminen ES 0.10 ja SRM 0.10
  • Rintasyöpä:
    • ymmärtäminen ja kommunikointi ES -0.21 ja SRM -0.22
    • liikkuminen ES -0.20 ja SRM -0.20
    • itsestä huolehtiminen ES -0.21 ja SRM -0.30
    • ihmissuhteet ES -0.18 ja SRM -0.19
    • arjen toiminnot ES -0.22 ja SRM -0.23
    • yhteisöllinen osallistuminen ES -0.19 ja SRM -0.20
  • Masennus:

Reuma: WHODAS II summapisteet alkutilanteessa 40.5 (SD 14.9) ja 6 viikon jälkeen työssäkäyvillä 36.8 (SD 16.1) ja muilla 41.5 (SD 14.5; p=0.30). Vaikutuksen suuruus oli heikko-kohtalainen, summapisteiden tunnusluvut olivat SRM 0.35, ES 0.34 ja RR 0.58. Vaikutuksen suuruus oli yleisesti pienempi kuudella aihealueella kuin summapisteissä, paitsi aihealueilla ’liikkuminen’ (SRM 0.40, ES 0.43, RR 0.83) ja ’yhteisöllinen osallistuminen’ (SRM 0.36, ES 0.34, RR 0,80), joissa molemmissa kaikki kolme vaikutuksen suuruutta ilmentävää tunnuslukua olivat suurempia (Meesters ym. 2010.)

Yhteenveto: WHODAS 2.0:lla on vähintään yhtä suuri muutosvaste kuin vertailumittareilla ja se vaihtelee eri sairausryhmissä.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Aikatarve:

  • 12-osion itse-täytettävä versio: 5 minuuttia
  • 36-osion haastatteluversio: 20 minuuttia 
  • 12+24 -osion haastattelu tai tietokoneversio: 20 minuuttia

Pisteytys:

  • Helppo pisteyttää ja tulkita tuloksia. 

Saatavuus:

  • Maksuton ja saatavilla yli 30 kielellä.

Tutkimusten tiedot

Käsikirjan tutkimukset «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26:

WHODAS 2.0 kenttätutkimusten vaiheessa 1 tutkittiin osioiden määrän vähentämistä ja käytettävyyttä. Vaiheessa 1 kenttätuktimukset tehtiin 21 tutkimuspaikassa henkilöillä, joista 1078 oli alle 55-vuotiaita (75.3 %) ja 353 oli 55-vuotiaita tai sitä vanhempia (24.7 %); naisia tutkituista oli 651 (45.5 %) ja miehiä 780 (54.5 %) (tarkemmat tiedot englanninkielisen käsikirjan sivuilta 13-14: «https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/43974/9789241547598_eng.pdf;jsessionid=26F9AB16EA45380E26199B8A7CF10CDC?sequence=1»9).

WHODAS 2.0 täysversion (36 kysymystä) reliabiliteetti- ja validiteettitutkimukset toteutettiin 14 maassa (N=1565). Tutkituista 1304 oli alle 55-vuotiaita (83.3 %) ja 261 oli 55-vuotiaita tai sitä vanhempia (16.7 %); naisia oli 641 (41.0 %) ja miehiä 924 (59.0 %) (tarkemmat tiedot englanninkielisen käsikirjan sivulta 15: «https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/43974/9789241547598_eng.pdf;jsessionid=26F9AB16EA45380E26199B8A7CF10CDC?sequence=1»9)

Kun WHODAS 2.0:n reliabiliteetti ja validiteetti oli kuvattu vaiheen 2 tutkimuksissa, tutkittiin mittarin ominaisuuksia yleisissä väestökyselyissä väestönormien luomiseksi. Tämä tutkimus toteutettiin Kiinassa, Colombiassa, Egyptissä, Georgiassa, Intiassa, Indonesiassa, Iranissa, Lebanissa, Mexicossa, Nigeriassa, Singaporessa, Slovakiassa, Syyriassa ja Turkissa osana WHO:n tutkimusta nimeltä: "Multi-Country Survey Study on Health and Responsiveness 2000–2001 (MCSS)" (Üstün ym. 2003a). Otokset valittiin todennäköisyyksiin perustuvilla menetelmillä, ja ne olivat kansallisesti ja alueellisesti edustavia. WHODAS 2.0 36 kysymyksen versiosta oli mukana 21 osiota; se mittasi itsearvioituna terveydentilaa, lisäksi mukana oli muita toimintakykytestejä kognition, liikkumisen ja näön arvioimiseksi. «Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3»26 MCSS -tutkimus osoitti, että WHODAS 2.0 sopii käytettäväksi yleisessä väestössä, ja että samat psykometriset ominaisuudet pätevät eri väestöryhmissä. Tutkimus tuotti myös viitearvoja, joihin erilaisia väestöryhmiä voidaan verrata.

 

Federicin ja Melonin (2010) katsauksen tutkimuksia:

Federici ym. «Federici S, Meloni F, Lo Persti A. International literature review on WHODAS II (World Health Organisation Disability Assessment Schedule II). Life Span and Disability/XII, 2009a;1:83-110.»6, «Federici S, Meloni F. 2010. WHODAS II: Disability self-evaluation in the ICF conceptual frame. In: JH Stone, M Blouin, ed. International Encyclopedia of Rehabilitation. [Online, viitattu 3.12.2014] S»8 hakivat kirjallisuutta Cambridge Scientific Abstracts – CSA, PubMed ja Google Scholar -tietokannoista. Hakusanoina olivat "whodas" tai "who-das" otsikossa tai abstraktissa.

Federicin & Melonin (2010) «Federici S, Meloni F. 2010. WHODAS II: Disability self-evaluation in the ICF conceptual frame. In: JH Stone, M Blouin, ed. International Encyclopedia of Rehabilitation. [Online, viitattu 3.12.2014] S»8 katsauksesta tunnistetut psykometrisiin ominaisuuksiin kohdistuvat tutkimukset on referoitu alla.

Andrews ym. (2009) «Andrews G, Kemp A, Sunderland M ym. Normative data for the 12 item WHO Disability Assessment Schedule 2.0. PLoS One 2009;4:e8343 »1

  • WHODAS 2.0 12 kysymyksen itsetäytettävä versio; englanninkielinen; osana Australian second Mental Health and Well-being Survey -tutkimusta; summapisteet 0-48 laskettiin yksinkertaisella tavalla yhteen
  • N=8841, ikä 16–85 v. 
  • Faktorianalyysi (eksploratiivinen ja konfirmatorinen), normatiivinen data (viitearvot väestölle, fyysisesti toimintarajoitteisille ja mielenterveysongelmaisille 16–85 v. aikuisille)

Baron ym. (2008) «Baron M, Schieir O, Hudson M ym. The clinimetric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II in early inflammatory arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:382-90 »2

  • WHODAS II 36 kysymyksen itsetäytettävä versio, englanninkielinen
  • Tulehduksellista nivelreumaa sairastavia asiakkaita rekrytoitiin McGill Early Arthritis -rekisteristä (N=172); 68.6 % naisia; ikä 56.2±15.0 v.; 54.1 % oli töissä tai opiskeli. Reuman alkamisesta oli kulunut 7.0±4.0 kuukautta.
  • Sisäinen yhtenevyys, kriteerivaliditeetti (SF-36), rakennevaliditeetti, erottelukyky, toistomittausreliabiliteetti

Buist-Bouwman ym. (2008) «Buist-Bouwman MA, Ormel J, De Graaf R ym. Psychometric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule used in the European Study of the Epidemiology of Mental Disorders. In»3

  • WHODAS II, ESEMeD-versio (22 vaikeus-osiota, 8 useus-osiota: (a) Role Functioning, (b) Cognition, (c) Mobility, (d) Self-care, and (e) Social Interaction, (f) Participation.)
  • Osana eurooppalaista Epidemiology of Mental Disorders -tutkimusta, jossa haastateltiin 21 425 yli 18-vuotiasta, itsenäisestä asuvaa henkilöä ajanjaksolla 01/2001–06/2003 Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa. Vastausprosentti oli 61.2 %, vaihtelu: Ranska 45.9 % ja Espanja 78.6 %. 
  • N=8796 terveitä aikuisia, joilla oli mielenterveysongelmia, täyttivät WHODAS II ESEMeD-version.
  • Faktorirakenne, sisäinen yhtenevyys, erottelukyky

Chisolm ym. (2005) «Chisolm TH, Abrams HB, McArdle R ym. The WHO-DAS II: psychometric properties in the measurement of functional health status in adults with acquired hearing loss. Trends Amplif 2005;9:111-26 »4

  • WHODAS II 36 kysymyksen versio, haastattelu, englanninkielinen, summapisteiden laskemisessa käytettiin monimutkaista (IRT-perusteinen) laskutapaa, jolloin pisteet vaihtelivat 0 ja 100 välillä.
  • Iäkkäät henkilöt, joilla aikuisiällä alkanut kuulon alenema; eivät käyttäneet kuulolaitetta
  • N=380; keski-ikä 69.4±9.0 vuotta; miehiä 374 ja naisia 6; 62 % oli eläkkeellä, 28 % työelämässä ja 11 % teki vapaaehtoistyötä
  • Yhtäpitävä validiteetti: rinnalla käytetyt mittarit olivat APHAB (Abbreviated Profile of Hearing Aid Benefit) -kysely kommunikaation vaikeuksista meluisissa tilanteissa, HHIE (Hearing Aid Handicap for the Elderly) kysely tunne-elämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyen sekä SF-36 (short form) elämänlaatukysely
  • Reliabiliteettitutkimuksessa (test-retest) WHODAS toistettiin osalle (n=189) kahden viikon kuluttua alkumittauksesta ja osalle (n=191) 10 viikon kuluttua alkumittauksesta

Federici ym. (2009b) «Federici S, Meloni F, Mancini A ym. World Health Organisation Disability Assessment Schedule II: contribution to the Italian validation. Disabil Rehabil 2009b;31:553-64 »7

  • WHODAS II 36 kysymyksen haastatteluversio, italiankielinen. 
  • Normaali ja toimintarajoitteinen väestö (N=500; 185 miestä, 315 naista), joka oli jaettu kahteen alaryhmään: 271 normaalia aikuista (91 miestä, 180 naista; keski-ikä 30.0 v., SD 9.9 vaihteluväli 18–60 v.) ja 229 toimintarajoitteista aikuista (94 miestä ja 135 naista; keski-ikä 35.3 v., SD 13.0, vaihteluväli 18–87 v.)
  • Toimintarajoitteisten aikuisten ryhmä jaettiin edelleen kolmeen alaryhmään: 
    • motorisia ongelmia (N=111; 39 miestä, 72 naista; keski-ikä 36.9, SD 14.7, vaihteluväli 19–82 v.)
    • mielenterveyden ongelmia (N=45; 24 miestä, 21 naista; keski-ikä 41.1, SD 13.0, vaihteluväli 19–87 v.) 
    • aistivammoja (N=73; 31 miestä, 42 naista; keski-ikä 29.4, SD 6.8, vaihteluväli 18–49 v.)
  • Faktorianalyysi, pääkomponenttianalyysi, reliabiliteetti, sisäinen yhtenevyys

Luciano ym. (2010a, 2010b, 2010c) «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Aguado J ym. The 12-item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II): a nonparametric item response analysis. BMC Med Res Methodol 2010;10:45 »13, «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernandez A ym. Utility of the twelve-item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) for discriminating depression "caseness" and severity i»14, «Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernández A ym. Psychometric properties of the twelve item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) in Spanish primary care patients with a»15

  • WHODAS II 12 kysymyksen haastatteluversio, espanjankielinen
  • Yli 18-vuotiaat aikuiset (N=3 615) 874:sta perusterveydenhuollon keskuksesta Espanjasta, joilla oli ensimmäistä kertaa vakava masennus; miehiä 33 %, keski-ikä 50.0 v., SD 13.9. Mukaan ei otettu perusterveydenhuollon asiakkaita, joilla oli aiempi masennus, bipolaarihäiriö, skitsofrenia tai muu mielenterveyden diagnoosi. 
  • Non-parametrinen osiovasteanalyysi (Kernel-Smoothing) (2010a), samanaikainen validiteetti PHQ-9 (Patient Health Questionnaire) ja kroonisten sairauksien tarkistuslista, tunnettujen ryhmien välinen validiteetti (2010b), faktorianalyysi, sisäinen yhtenevyys ja rakennevaliditeetti (2010c)

Meesters ym. (2010) «Meesters JJ, Verhoef J, Liem IS ym. Validity and responsiveness of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II to assess disability in rheumatoid arthritis patients. Rheumatology (»17

  • WHODAS II 36 kysymyksen itsetäytettävä versio, saksankielinen
  • Reumapotilaat avo- ja kuntoutusjaksoilta (N=85) Leidenin yliopiston lääketieteellisestä keskuksesta; keski-ikä 61 (22–83) v.; sairastanut reumaa keskimäärin 6 v.; naisia 77 %
  • Arviointi suoritettiin kuntoutusjakson alussa ja 6 viikkoa jakson päättymisen jälkeen
  • Sisäinen yhtenevyys, samanaikainen validiteetti, vaikutuksen suuruus

Pösl ym. (2007) «Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 »19

  • WHODAS II, 36 kysymyksen itsetäytettävä versio, saksankielinen, summapisteiden laskemisessa käytettiin monimutkaista (IRT-perusteinen) laskutapaa, jolloin pisteet vaihtelivat 0 ja 100 välillä
  • Useat eri sairausryhmät (N=904):
    • tuki- ja liikuntaelin sairaudet (alaselkäkipu, reuma, osteoartriitti, n=296, 50 % naisia, keski-ikä 54.0±11.3 v.)
    • sisätaudit (sepelvaltimotauti, COPD, astma, diabetes ja liikalihavuus, n=308, 40.3 % naisia, keski-ikä 51.8±15.1 v.)
    • aivoverenkiertohäiriö (AVH) (n=116, 47.4 % naisia, keski-ikä 57.3±12.4 v.)
    • rintasyöpä (n=119, 100 % naisia, keski-ikä 53.6±9.6 v.)
    • masennus (n=65, 32.3 % naisia, keski-ikä 48.3±9.5 v.)
  • Toteutettiin 19 eri kuntoutuskeskuksessa
  • Yhtäpitävä validiteetti: SF-36 elämänlaatukysely
  • Muutoksen suuruutta arvioitiin ennen ja jälkeen kuntoutusjakson (ei tarkemmin määritelty)

Rehm ym (1999) «Rehm J, Üstün TB, Saxena S ym. On the development and psychometric testing of the WHO screening instrument to assess disablement in the general population. International Journal of Methods in Psychiat»20

  • WHODAS II kehittäminen ja kenttätestaus yleisessä väestössä, 12 kysymyksen versio
  • Kaksi otosta:
    • monikulttuurinen otos 19 maassa (N=1323: Itävalta, Cambodia, Kiina, Kuuba, Kreikka, Intia, Italia, Japani, Libanon, Luxembourg, Hollanti, Nigeria, Peru, Romania, Espanja, Tunisia, Turkki, Iso-Britannia, ja USA)
    • yleinen väestöotos Ontariossa Kanadassa (N=802)
  • Otoksen demografiset ominaisuudet, ks. Üstün (2010a)
  • Yksiulotteisuus testattiin konfirmatorisella faktorianalyysillä (non-parametrinen Mokken) ja parametrisellä menetelmällä (IRT, Birnbaum'in kaksi-parametrinen malli)

Schlote ym. (2009) «Schlote A, Richter M, Wunderlich MT ym. WHODAS II with people after stroke and their relatives. Disabil Rehabil 2009;31:855-64 »21

  • WHODAS II 36 kysymyksen versio, itsetäytettävä versio ja läheisen tekemä arvio
  • AVH-potilaat arvioitiin 6 kuukautta (n=84) ja 1 vuosi (n=77) sairastumisen jälkeen.  Analyysiin otettiin mukaan 74 potilasta.
  • 1 vuoden seurannassa aivohalvauksen sairastaneissa oli 29 naista ja 48 miestä, keski-ikä 56±13 vuotta (vaihteluväli 17–81 vuotta) – läheisistä 59 (77 %) oli aviopuolisoita ja 61 jakoi saman talouden aivohalvaukseen sairastuneen kanssa 
  • Modifioitua Rankin asteikkoa käytettiin määrittelemään toimintarajoituksien tasoa

Sousa ym. (2010) «Sousa RM, Dewey ME, Acosta D ym. Measuring disability across cultures--the psychometric properties of the WHODAS II in older people from seven low- and middle-income countries. The 10/66 Dementia Rese»23

  • WHODAS II 12 kysymyksen haastatteluversio, eri kielillä
  • Ikääntyneet yli 65 v. henkilöt (N=14 960) matala- ja keskitason tulojen maissa (Kuubassa, Dominikaanisessa tasavallassa ja Venezuelassa tutkimus toteutettiin kaupungeissa; Mexicossa, Perussa, Kiinassa ja Intiassa tutkimus tehtiin sekä kaupungeissa että maaseudulla)
  • Otoskoko kaikissa maissa oli 2000–3000. Keski-ikä eri maissa vaihteli 71.4 v. (SD 6.1 v.) ja 75.2 v. (SD 7.5 v.) välillä. Kolmea tai useampaa toimintakykyä rajoittavaa sairautta sairastavien henkilöiden prosenttiosuus vaihteli eri maissa 3.9–25.4 % välillä. 
  • Koko otoksessa dementiaa sairastavia oli n=1345, ja heidän osuutensa eri maiden otoksissa vaihteli 0.3 % (95 % CI 0.1–0.5) ja 6.3 % (5.0–7.7) välillä määritettynä DSM IV -dementiakriteereillä (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) ja 5.6 % (95 % CI 4.2–7.0) ja 11.7 % (10.3–13.1) välillä määritettynä kulttuurisesti sensitiivisellä 10/66 dementian diagnostisella algoritmilla (Llibre Rodriguez ym. 2008).

 

WHODAS 2.0:n englanninkielisen käsikirjan julkaisun jälkeiset tutkimukset mittarin psykometrisistä ominaisuuksista (vuosina 2010–2014):

Chiu ym. 2014 «Chiu TY, Yen CF, Chou CH ym. Development of traditional Chinese version of World Health Organization disability assessment schedule 2.0 36--item (WHODAS 2.0) in Taiwan: validity and reliability analys»5

  • WHODAS 2.0 36 kysymyksen versio; haastattelu; kiinankielinen; summapisteiden laskemisessa käytettiin monimutkaista (IRT-perusteinen) laskutapaa, jolloin pisteet vaihtelivat 0 ja 100 välillä.
  • Otos 307 henkilöä, jotka asuivat joko iäkkäiden tai vammaisten palvelutaloissa kolmessa eri kaupungissa (New TAIPEI, Hualien, Ciayi)
  • Naisia 144 (46.9 %)  ja miehiä 163 (53.1 %) 
  • Keski-ikä 47.6±22.3 vuotta; 33.5 % oli yli 60-vuotiaita (10.4 % 61–70 v; 12.4 % 71–80 v; 9.4 % 81–90 v ja 1.3 % yli 90 v.) 
  • 79.5 %:lla oli rekisteröityjä toimintarajoitteita, joista 24.7 % oli lieviä, 32.8 % kohtalaisia, 30.2 % vaikeita ja 12.3 % erittäin vaikeita 
  • Diagnosoidut sairaudet olivat: fyysinen sairaus (54.1 %), verenpaine (22.8 %), epilepsia (10.0 %), sydänsairaus (8.6 %), diabetes (8.3 %), AVH (6.9 %) ja munuaissairaus (2.1 %)
  • Mittauskertojen väli oli 7-14 päivää

  Garin ym. (2010) «Garin O, Ayuso-Mateos JL, Almansa J ym. Validation of the "World Health Organization Disability Assessment Schedule, WHODAS-2" in patients with chronic diseases. Health Qual Life Outcomes 2010;8:51 »9

  • WHODAS 2.0 36 kysymyksen versio, summapisteiden laskemisessa käytettiin monimutkaista (IRT-perusteinen) laskutapaa, jolloin pisteet vaihtelivat 0 ja 100 välillä.
  • 7 keskusta Euroopasta (Tšekki, Saksa, Italia, Slovenia, Espanja)
  • Yli 18-vuotiaat kroonista sairautta sairastavat henkilöt (N=1119)
  • Diagnoosit: kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennus, osteoartriitti ja -poroosi, reuma, laajasti levinnyt kipu (CWP), alaselkäkipu, iskeeminen sydänsairaus, migreeni, Parkinsonin tauti, MS-tauti, traumaattinen aivovamma tai AVH
  • Kolme mittauskertaa (alkutilanne, 6 viikon ja 3 kuukauden kuluttua) 
  • Toistettavuustutkimuksessa otos henkilöistä, joilla tilanne oli ollut stabiili 6 viikon seurannassa (n=404)

Kirchberger ym. (2014) «Kirchberger I, Braitmeyer K, Coenen M ym. Feasibility and psychometric properties of the German 12-item WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0) in a population-based sample of patients with my»10

  • WHODAS 2.0 12-kysymyksen versio, saksankielinen
  • Akuuttia sydäninfarktia sairastavat henkilöt (N=1995)
  • Naisia 438 (22 %); keski-ikä 66.5 (SD 9.5); koulunkäyntiä ≤9 vuotta (67.4 %), >9 vuotta (29.7 %)
  • Sydäninfarkti keskimäärin 6.5 (SD 2.5) vuotta sitten; 8,8 %:lla toistuva infarkti; 75 %:lla muita sairauksia (diabetes 24.5 %, angina pectoris 16.5 %, korkea verenpaine 76 %, hyperlipidemia 76.3 %); tupakoi 35.1 %
  • Yksiulotteisuus, monotonisuus, osioriippuvuus (Rasch analyysi, partial credit model ja differential item functioning, DIF); käyttökelpoisuutta arvioitiin puuttuvien vastausten määrällä (logistinen regressioanalyysi) 

Küçükdeveci ym. (2013) «Küçükdeveci AA, Kutlay S, Yildizlar D ym. The reliability and validity of the World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS-II) in stroke. Disabil Rehabil 2013;35:214-20 .»11

  • WHODAS II 36 kysymyksen versio
  • Omassa kodissa asuvat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt (N=188)
  • Keski-ikä 63±12 vuotta; 54 % miehiä; 1.6 % oli työelämässä
  • Aivohalvauksesta aikaa 27 kuukautta (mediaani), vaihteluväli 3-240 kk

Kulnik ja Nikoletou (2014) «Kulnik ST, Nikoletou D. WHODAS 2.0 in community rehabilitation: a qualitative investigation into the validity of a generic patient-reported measure of disability. Disabil Rehabil 2014;36:146-54 »12

  • WHODAS 2.0 36 kysymyksen versio haastatellen, Englanti
  • Laadullinen tutkimus kuntoutukseen (community based rehabilitation) osallistuneista 
  • 10 kuntoutujan otos; iän vaihteluväli 50–90 vuotta (50–59 v. n=1, 60–69 v. n=2, 70–79 v. n=5, 80–89 v. n=1, 90–99 v. n=1); äskettäin ortopedinen leikkaus (n=2), neurologinen sairaus (n=4) ja useita ei sairauksia (n=4, joilla liikkumiskyky/kaatumiset hoitoon ohjauksen syynä)  

Magistrale ym. (2014) «Magistrale G, Pisani V, Argento O ym. Validation of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHODAS-II) in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:448-56 »16

  • WHODAS II, 36 kysymyksen itsetäytettävä versio; italiankielinen; summapisteiden laskemisessa käytettiin monimutkaista (IRT-perusteinen) laskutapaa, jolloin pisteet vaihtelivat 0 ja 100 välillä
  • 136 MS-tautia sairastavaa; 97 naista (71.3 %) ja 39 miestä (28.6 %); keski-ikä 42.9±3.9 vuotta (vaihteluväli 5–21 v); tutkituista 81 %:lla oli aaltomainen tautimuoto ja 19 %:lla progressiivisesti etenevä, taudin vaikeusaste oli lievä (EDSS keskiarvo 3.5±1.6, vaihteluväli 1–8).

Silva ym. (2013) «Silva C, Coleta I, Silva AG ym. Adaptation and validation of WHODAS 2.0 in patients with musculoskeletal pain. Rev Saude Publica 2013;47:752-8 »22

  • WHODAS 2.0 36 kysymyksen versio haastatellen; portugalinkielinen
  • Tuki- ja liikuntaelinperäistä kipua sairastavat henkilöt (N=204)
  • Ikä 50–64 vuotta (44.6 %) ja ≥ 65 vuotta (55.4 %); 28.4 % miehiä

Tazaki ym. (2014) «Tazaki M, Yamaguchi T, Yatsunami M ym. Measuring functional health among the elderly: development of the Japanese version of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II. Int J Reha»24

  • WHODAS II, 36 kysymyksen versio hoitokodissa asuville ikääntyneille (n=30), hoitokodin työntekijöille (n=30) ja kotona asuville ikääntyneille (n=129) sekä 12-kysymyksen versio kotona asuville ikääntyneille (n=132)
  • Yhteensä 321 ikääntynyttä henkilöä Japanissa

van Der Zee ym. (2014) «van der Zee CH, Post MW, Brinkhof MW ym. Comparison of the Utrecht Scale for Evaluation of Rehabilitation-Participation with the ICF Measure of Participation and Activities Screener and the WHO Disabi»28

  • WHODAS II, 36 kysymyksen versio itse täytettynä; hollanninkielinen; summapisteiden laskemisessa käytettiin monimutkaista (IRT-perusteinen) laskutapaa, jolloin pisteet vaihtelivat 0 ja 100 välillä.
  • 157 selkäydinvammaista, ylläpitovaiheessa (vammasta aikaa keskimäärin 25.3±26.8 vuotta); 59 % paraplegia 
  • Miehiä 66 %; ikä keskimäärin 50.6±10.5 vuotta

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Jaana Paltamaa, terveystieteiden tohtori Heidi Anttila, filosofian tohtori

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»12

Sidonnaisuudet: Jaana Paltamaa: ei sidonnaisuuksia Heidi Anttila: ei sidonnaisuuksia Tiina Huusko: Kela

Alkuperäiset lähteet

Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (viitattu 3.12.2014) Saatavilla internetistä: «https://www.who.int/classifications/international-classification-of-functioning-disability-and-health/who-disability-assessment-schedule»10

Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 «PMID: 21076562»PubMed

Paltamaa J (suom.). WHODAS 2.0. Terveyden ja toimintarajoitteiden arvioinnin käsikirjan osat 2 & 3. Jyväskylän ammattikoulun julkaisuja 186, 2014. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-348-3»3

Kirjallisuutta

  1. Andrews G, Kemp A, Sunderland M ym. Normative data for the 12 item WHO Disability Assessment Schedule 2.0. PLoS One 2009;4:e8343 «PMID: 20020047»PubMed
  2. Baron M, Schieir O, Hudson M ym. The clinimetric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II in early inflammatory arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:382-90 «PMID: 18311751»PubMed
  3. Buist-Bouwman MA, Ormel J, De Graaf R ym. Psychometric properties of the World Health Organization Disability Assessment Schedule used in the European Study of the Epidemiology of Mental Disorders. Int J Methods Psychiatr Res 2008;17:185-97 «PMID: 18792080»PubMed
  4. Chisolm TH, Abrams HB, McArdle R ym. The WHO-DAS II: psychometric properties in the measurement of functional health status in adults with acquired hearing loss. Trends Amplif 2005;9:111-26 «PMID: 16244758»PubMed
  5. Chiu TY, Yen CF, Chou CH ym. Development of traditional Chinese version of World Health Organization disability assessment schedule 2.0 36--item (WHODAS 2.0) in Taiwan: validity and reliability analyses. Res Dev Disabil 2014;35:2812-20 «PMID: 25094056»PubMed
  6. Federici S, Meloni F, Lo Persti A. International literature review on WHODAS II (World Health Organisation Disability Assessment Schedule II). Life Span and Disability/XII, 2009a;1:83-110.
  7. Federici S, Meloni F, Mancini A ym. World Health Organisation Disability Assessment Schedule II: contribution to the Italian validation. Disabil Rehabil 2009b;31:553-64 «PMID: 19191060»PubMed
  8. Federici S, Meloni F. 2010. WHODAS II: Disability self-evaluation in the ICF conceptual frame. In: JH Stone, M Blouin, ed. International Encyclopedia of Rehabilitation. [Online, viitattu 3.12.2014] Saatavilla: «https://www.academia.edu/1347059/WHODAS_II_Disability_self_evaluation_in_the_ICF_conceptual_frame»13
  9. Garin O, Ayuso-Mateos JL, Almansa J ym. Validation of the "World Health Organization Disability Assessment Schedule, WHODAS-2" in patients with chronic diseases. Health Qual Life Outcomes 2010;8:51 «PMID: 20482853»PubMed
  10. Kirchberger I, Braitmeyer K, Coenen M ym. Feasibility and psychometric properties of the German 12-item WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0) in a population-based sample of patients with myocardial infarction from the MONICA/KORA myocardial infarction registry. Population Health Metrics 2014;12:27. doi:10.1186/s12963-014-0027-8
  11. Küçükdeveci AA, Kutlay S, Yildizlar D ym. The reliability and validity of the World Health Organization Disability Assessment Schedule (WHODAS-II) in stroke. Disabil Rehabil 2013;35:214-20 «PMID: 22671861»PubMed.
  12. Kulnik ST, Nikoletou D. WHODAS 2.0 in community rehabilitation: a qualitative investigation into the validity of a generic patient-reported measure of disability. Disabil Rehabil 2014;36:146-54 «PMID: 23586698»PubMed
  13. Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Aguado J ym. The 12-item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II): a nonparametric item response analysis. BMC Med Res Methodol 2010;10:45 «PMID: 20487526»PubMed
  14. Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernandez A ym. Utility of the twelve-item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) for discriminating depression "caseness" and severity in Spanish primary care patients. Qual Life Res 2010;19:97-101 «PMID: 20016936»PubMed
  15. Luciano JV, Ayuso-Mateos JL, Fernández A ym. Psychometric properties of the twelve item World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHO-DAS II) in Spanish primary care patients with a first major depressive episode. J Affect Disord 2010;121:52-8 «PMID: 19464735»PubMed
  16. Magistrale G, Pisani V, Argento O ym. Validation of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II (WHODAS-II) in patients with multiple sclerosis. Mult Scler 2015;21:448-56 «PMID: 25092769»PubMed
  17. Meesters JJ, Verhoef J, Liem IS ym. Validity and responsiveness of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II to assess disability in rheumatoid arthritis patients. Rheumatology (Oxford) 2010;49:326-33 «PMID: 19952091»PubMed
  18. Paltamaa J (suom.). WHODAS 2.0. Terveyden ja toimintarajoitteiden arvioinnin käsikirjan osat 2 & 3. Jyväskylän ammattikoulun julkaisuja 186, 2014. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-348-3»3
  19. Pösl M, Cieza A, Stucki G. Psychometric properties of the WHODASII in rehabilitation patients. Qual Life Res 2007;16:1521-31 «PMID: 17828578»PubMed
  20. Rehm J, Üstün TB, Saxena S ym. On the development and psychometric testing of the WHO screening instrument to assess disablement in the general population. International Journal of Methods in Psychiatric Research 1999;8(2):110-122.
  21. Schlote A, Richter M, Wunderlich MT ym. WHODAS II with people after stroke and their relatives. Disabil Rehabil 2009;31:855-64 «PMID: 19093276»PubMed
  22. Silva C, Coleta I, Silva AG ym. Adaptation and validation of WHODAS 2.0 in patients with musculoskeletal pain. Rev Saude Publica 2013;47:752-8 «PMID: 24346666»PubMed
  23. Sousa RM, Dewey ME, Acosta D ym. Measuring disability across cultures--the psychometric properties of the WHODAS II in older people from seven low- and middle-income countries. The 10/66 Dementia Research Group population-based survey. Int J Methods Psychiatr Res 2010;19:1-17 «PMID: 20104493»PubMed
  24. Tazaki M, Yamaguchi T, Yatsunami M ym. Measuring functional health among the elderly: development of the Japanese version of the World Health Organization Disability Assessment Schedule II. Int J Rehabil Res 2014;37:48-53 «PMID: 24051962»PubMed
  25. Üstün TB ym. WHO multi-country survey study on health and responsiveness 2000-2001. Teoksessa, Health systems performance assessment: debates, methods and empiricism. Geneva, World Health Organization, 2003:761–796.
  26. Üstün TB, Kostanjsek N, Chatterji S, Rehm J (toim.). Measuring Health and Disability: Manual for WHO Disability Assessment Schedule (WHODAS 2.0).  World Health Organization 2010a. (online) (viitattu 3.12.204) Saatavilla internetistä «https://www.who.int/classifications/international-classification-of-functioning-disability-and-health/who-disability-assessment-schedule»10
  27. Ustün TB, Chatterji S, Kostanjsek N ym. Developing the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. Bull World Health Organ 2010b;88:815-23 «PMID: 21076562»PubMed.
  28. van der Zee CH, Post MW, Brinkhof MW ym. Comparison of the Utrecht Scale for Evaluation of Rehabilitation-Participation with the ICF Measure of Participation and Activities Screener and the WHO Disability Assessment Schedule II in persons with spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2014;95:87-93 «PMID: 24008052»PubMed