FSS, Fatigue Severity Scale

Mittarin lomake ja ohje

• Ei saatavilla TOIMIA-tietokannassa. Katso Käyttöoikeus-kohta.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Kyselylomake on tarkoitettu arvioimaan itsekoetun uupumuksen (fatigue) voimakkuutta «Krupp LB, LaRocca NG, Muir-Nash J ym. The fatigue severity scale. Application to patients with multiple sclerosis and systemic lupus erythematosus. Arch Neurol 1989;46(10):1121–1123.»9.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Muu
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Väsyvyys [b4552]

Mittarin ylläpitotaho

Ei tiedossa. Alun perin mittarin kehittänyt Lauren Krupp, USA.

Copyright: Lauren Krupp

Käyttöoikeus

• Osittain rajoitettu

Käyttöoikeutta hallinnoi MAPI Research Trust «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/fatigue-severity-scale»2.

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Ammattikoulutuksen tarve: kyselylomakkeen käyttö ei edellytä tiettyä ammattikoulutusta. Erillisen koulutuksen tai kurssin tarve: kyselylomakkeen käyttö ei edellytä erillistä käyttökoulutusta. Käyttäjän/tulosten tulkitsijan on hyvä ymmärtää jollakin tasolla uupumuksen mekanismeja ja ilmentymiä.

Tarvittavat välineet

• kysely (1­2 sivua)
• kynä
• keskiarvon laskemiseen tarvittaessa laskin
• käyttöohje

Aikatarve

FSS-kyselylomakkeen täyttö vie aikaa tavallisesti korkeintaan viisi minuuttia, tulosten laskeminen ja tulkinta toiset viisi minuuttia.

Raja-arvot

Lomakkeen antamia keskiarvopisteitä on tulkittu seuraavasti:

Lerdal (2003) «Lerdal A, Celius EG, Moum T. Fatigue and its association with sociodemographic variables among multiple sclerosis patients. Mult Scler 2003;9(5):509–514.»12:

• keskiarvo < 4 ei uupumusta
• keskiarvo 4-5 rajatapaus, mahdollinen uupumus
• keskiarvo > 5 merkittävä uupumus.

Krupp ym. (1989) «Krupp LB, LaRocca NG, Muir-Nash J ym. The fatigue severity scale. Application to patients with multiple sclerosis and systemic lupus erythematosus. Arch Neurol 1989;46(10):1121–1123.»9:

• keskiarvo < 4 ei uupumusta
• keskiarvo ≥ 4 uupumusta.

Yksiselitteistä tulkintaa ei ole. Käytännössä keskiarvo < 4 tulkitaan tavallisesti merkiksi siitä, että tutkittavalla ei ole uupumusoireistoa. Keskiarvo 4–5 viittaa mahdolliseen lieväasteiseen uupumukseen ja keskiarvo > 5 huomattavampaan itsekoettuun uupumukseen.

HUOM! FSS ei ole uupumuksen diagnostisointiväline, vaan väline kartoittaa mahdollista uupumusoireistoa mm. puheeksi ottamisen helpottamiseksi, uupumuksen ilmenemisen ymmärtämiseksi ja vaihtoehtoisten toimintatapojen etsimiseksi.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Kyselylomakkeesta saattaa olla käytössä useampia suomennoksia. Käyttämämme versio on suomennettu vuonna 2001 MS-tautiin liittyvää liikuntatutkimusta varten (Kelan rahoittama tutkimus). Tällöin käännöstyöstä vastasivat dosentti Juhani Ruutiainen, fysioterapeutti Anders Romberg sekä kielenkääntäjä V. Merne. Englanninkielinen lomake käännettiin suomeksi Ruutiaisen ja Rombergin toimesta. Merne käänsi ko. suomenkielisen version uudelleen englanniksi ja alkuperäisen englanninkielisen sekä käännösversion riittävän samankaltaisuuden hyväksyi lomakkeen alunperin laatinut Lauren Krupp.

Mittarin tausta ja kuvaus

Uupumus (fatigue) on yksi tavallisimmista ja rajoittavimmista oireista useissa neurologisissa sairauksissa. Uupumuksella tarkoitetaan epänormaalia väsymystä fyysisen tai psyykkisen ponnistelun yhteydessä. Jopa 80 % MS-tautia sairastavista ilmoittaa kokevansa poikkeuksellista uupumusta ja puolet MS-tautia sairastavista pitää sitä suurimpana taudin aiheuttamana ongelmana. Uupuminen rajoittaa henkilön liikkumis- ja toimintakykyä ja työkyvyn kannalta se on yksi hankalammin arvioitavista oireista. «Pirttilä T, Reunanen M, Ruutiainen J. MS-taudin oireet, taudinkuva ja toteaminen. Teoksessa, Elovaara I, Pirttilä T, Färkkilä M, Hietaharju A (toim.), Kliininen neuroimmunologia. Helsinki: Yliopistopa»15, «Hämäläinen P, Ruutiainen J, Huolman S, Liuha S. Kun äly väsyy. Kognitiivinen fatiikki neurologisissa sairauksissa. Suomen Lääkärilehti 2007;49–50:4627–4631.»7, «Ruutiainen J, Wikström J, Sivenius J. Etenevät neurologiset sairaudet. Teoksessa, Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A (toim.), Kuntoutus. 2. painos. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 2008:235–250.»18.

Kliinisessä merkityksessä uupuminen ymmärretään parhaiten kyvyttömyytenä aloittaa ja ylläpitää aiottua tahdonalaista tekemistä. Uupumisen kokeminen on aina subjektiivista «Chaudhuri A, Behan PO. Fatigue in neurological disorders. Lancet 2004;363(9413):978–988.»4. Uupumus voi oirehtia myös tavallista nopeampana ajatustoimintojen väsymisenä. Sairastava ei esimerkiksi jaksa keskittyä yhtä kauan kuin aiemmin «Krupp LB, Christodoulou C, Schombert H. Multipe Sclerosis and fatigue. Teoksessa, DeLuca J (toim.), Fatigue as a Window to the Brain. Massachusetts Institute of Techonology, 2005:61–71.»11.

Uupumisoireen syntymekanismia ei tiedetä, mutta ulkoisten tekijöiden, kuten fyysisen rasituksen, stressin ja/tai lämmön on todettu edesauttavan uupumuksen syntymistä ja uupuminen yleensä voimistuu päivän aikana «Pirttilä T, Reunanen M, Ruutiainen J. MS-taudin oireet, taudinkuva ja toteaminen. Teoksessa, Elovaara I, Pirttilä T, Färkkilä M, Hietaharju A (toim.), Kliininen neuroimmunologia. Helsinki: Yliopistopa»15. Energian säästämiseen ja oirehallintaan tähtäävistä kuntoutustoimista on osoitettu saatavan myönteistä vastetta, kun mittana on käytetty uupumuksen määrää ja vaikutuksia kartoittavia kyselylomakkeita «Mathiowetz VG, Finlayson ML, Matuska KM ym. Randomized controlled trial of an energy conservation course for persons with multiple sclerosis. Mult Scler 2005;11(5):592–601.»13.

Neurologisiin sairauksiin liittyvien tutkimusten helpottamiseksi Krupp ym. (1989) «Krupp LB, LaRocca NG, Muir-Nash J ym. The fatigue severity scale. Application to patients with multiple sclerosis and systemic lupus erythematosus. Arch Neurol 1989;46(10):1121–1123.»9 kehitti koettua uupumusta kartoittavan kyselylomakkeen. FSS-uupumusoirekysely kartoittaa koetun uupumuksen määrää, esiintymistiheyttä ja vaikutusta päivittäisessä elämässä. FSS-lomakkeessa on yhdeksän MS-taudille ominaiseen uupumukseen liittyvää väittämää. Jokaista väittämää varten on numeroasteikko yhdestä seitsemään. Vastaaja ympyröi sen numeron, joka vastaa hänen mielestään parhaiten esitettyä väittämää. Yksi tarkoittaa, että vastaaja on vahvasti eri mieltä ja seitsemän tarkoittaa, että vastaaja on vahvasti samaa mieltä väittämästä. Yhdeksän kysymyksen pistemäärästä lasketaan keskiarvo (min.1, max 7), jonka perusteella voidaan tulkita viitteitä uupumuksesta (pisteet ≥ 4 (5)) ja uupumuksen puuttumisesta (pisteet < 4 (5)). «Krupp LB, LaRocca NG, Muir-Nash J ym. The fatigue severity scale. Application to patients with multiple sclerosis and systemic lupus erythematosus. Arch Neurol 1989;46(10):1121–1123.»9, «Krupp LB. Fatigue in Multiple Sclerosis. A guide to diagnosis and management. New York: Demos. 2004.»10, «Lerdal A, Celius EG, Moum T. Fatigue and its association with sociodemographic variables among multiple sclerosis patients. Mult Scler 2003;9(5):509–514.»12.

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

FSS on lyhyt kysely, joka on erityisen käyttökelpoinen fyysisen uupumuksen voimakkuuden arviointiin. Erityisen voimakkaan uupumuksen arviointi FSS:llä on puutteellista. FSS:ssä uupumuksen voimakkuuden arviointi perustuu kokemukseen edeltävän viikon ajalta, kun useissa muissa kyselyissä arviointiaika on neljä viikkoa «Amtmann D, Bamer AM, Noonan V ym. Comparison of the psychometric properties of two fatigue scales in multiple sclerosis. Rehabil Psychol 2012;57(2):159–166.»1.

FSS ja Modified Fatigue Impact Scale (MFIS) tulos korreloivat voimakkaasti toisiinsa. Molemmat kyselyt arvioivat pitkälti fyysisen uupumuksen voimakkuutta. FSS toimii kohtuullisen hyvin erityisesti fyysisen uupumuksen arvioinnissa (Learmonth ym. 2013).

Kaiken kaikkiaan FSS pidetään käyttökelpoisena uupumuksen arviointimenetelmänä. Sen avulla kyetään arvioimaan uupumuksen voimakkuutta ja sen on todettu erottelevan terveet ja useita potilasryhmiä. Yleisimmin suositellaan, että uupumuksen pistemääräisenä rajana pidettäisiin joko 4 tai 4,5 pistettä / 7 pistettä. 

Tutkimusten tiedot

Amtmann ym. 2012 (USA) «Amtmann D, Bamer AM, Noonan V ym. Comparison of the psychometric properties of two fatigue scales in multiple sclerosis. Rehabil Psychol 2012;57(2):159–166.»1:

• 1271 MS-tautia sairastavaa, 245 miestä / 992 naista, keski-ikä 51±12 vuotta (tiedot 1237 tutkitusta)
• keskimääräinen sairauden kesto 13±10 vuotta (tiedot 1261 tutkitusta), lievä toimintakykyhaitta (EDSS 0–4) n=401, kohtalainen toimintakykyhaitta (EDSS 4.5–6.5) n=592, huomattava toimintakykyhaitta (EDSS 7–10) n=243 (tiedot 1236 tutkitusta), relapsoiva tautimuoto n=700, sekundaaristi progressiivinen tautimuoto n=240, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=157, progressiivisesti relapsoiva tautimuoto n=100 (tiedot 1197 tutkitusta).

Armutlu ym. 2007 (Turkki) «Armutlu K, Korkmaz NC, Keser I ym. The validity and reliability of the Fatigue Severity Scale in Turkish multiple sclerosis patients. Int J Rehabil Res 2007;30(1):81–85.»2:

• 72 MS-tautia sairastavaa, toimintakykyhaitta EDSS 4 (vaihteluväli 1–9.5)
• 76 tervettä verrokkihenkilöä

Bakadilou ym. 2013 (Kreikka) «Bakalidou D, Skordilis EK, Giannopoulos S ym. Validity and reliability of the FSS in Greek MS patients. Springerplus 2013;2(1):304.»3:

• 72 MS-tautia sairastavaa, 24 miestä / 48 naista, keski-ikä 43±10 vuotta, toimintakykyhaitta (EDSS) 2.4±1.5 ja 75 tervettä verrokkihenkilöä, 24 miestä / 51 naista, keski-ikä 39±10 vuotta.

Elbers ym. 2012 «Elbers RG, Rietberg MB, van Wegen EE ym. Self-report fatigue questionnaires in multiple sclerosis, Parkinson's disease and stroke: a systematic review of measurement properties. Qual Life Res 2012;21(»5:

• Systemaattinen kirjallisuuskatsaus MS-, Parkinson- ja aivoinfarktitutkimuksissa käytetyistä uupumuksen itsearviointikyselyistä. Katsaukseen valikoitui 38 tutkimusta, jotka käsittivät 5336 kyselyjä täyttänyttä tutkittavaa.
• 31 tutkimuksessa kohderyhmänä MS-tautia sairastavat, 5 tutkimuksessa Parkinsonin tautia sairastavat ja 3 tutkimuksessa aivoinfarktin saaneet.
• FSS yhtenä menetelmänä 18 MS-tutkimuksessa ja 2 Parkinson-tutkimuksessa.

Flachenecker ym. 2002 (Saksa) «Flachenecker P, Kümpfel T, Kallmann B ym. Fatigue in multiple sclerosis: a comparison of different rating scales and correlation to clinical parameters. Mult Scler 2002;8(6):523–526.»6:

• 151 MS-tautia sairastavaa, 37 miestä / 114 naista, keski-ikä 29±7 vuotta (vaihteluväli 22–62 vuotta), keskimääräinen sairauden kesto 10±7 vuotta (1–35 vuotta), keskimääräinen toimintakykyhaitta EDSS 3.5 (vaihteluväli 0–8.5), relapsoiva tautimuoto n=94, sekundaaristi progressiivinen tautimuoto n=50, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=7.

Kos ym. 2003 (Belgia) «Kos D, Kerckhofs E, Ketelaer P ym. Self-report assessment of fatigue in multiple sclerosis: a critical evaluation. Occup Ther Health Care 2004;17(3–4):45–62.»8:

• Kirjallisuuskatsaus uupumuskyselyjen toimivuudesta.

Krupp ym. 1989 (USA) «Krupp LB, LaRocca NG, Muir-Nash J ym. The fatigue severity scale. Application to patients with multiple sclerosis and systemic lupus erythematosus. Arch Neurol 1989;46(10):1121–1123.»9 (FSS:n alkuperäinen lähdeviite): 

• 25 MS-tautia sairastavaa, keski-ikä 45±10 vuotta
• 29 SLE –potilasta, keski-ikä 36±9 vuotta ja
• 20 tervettä verrokkia 40±9 vuotta.

Learmonth ym. 2013:

• 86 MS-tautia sairastavaa, 20 miestä / 66 naista, keski-ikä 49±9 vuotta (vaihteluväli 27–64 vuotta), keskimääräinen sairauden kesto 12±8 vuotta (1–32 vuotta) ja kohtalainen toimintakyvyn haitta (PDDS 3±3 vaihteluväli 0–6), relapsoiva tautimuoto n=67, sekundaaristi progressiivinen tautimuoto n=12, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=7.

Lerdal ym. 2003 (Norja ja Ruotsi) «Lerdal A, Celius EG, Moum T. Fatigue and its association with sociodemographic variables among multiple sclerosis patients. Mult Scler 2003;9(5):509–514.»12:

• Norjalainen otos: 368 MS-tautia sairastavaa, 102 miestä / 266 naista, keski-ikä 49±12 vuotta, keskimääräinen sairauden kesto 11±8 vuotta, lievä toimintakykyhaitta (EDSS 0–3.5) n=184, kohtalainen toimintakykyhaitta (EDSS 4–5.5) n=45, huomattava toimintakykyhaitta (6–9.5) n=137, relapsoiva tai sekundaaristi progressiivinen tautimuoto n=293, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=66.
• Ruotsalainen otos: 227 MS-tautia sairastavaa, 71 miestä / 156 naista, keski-ikä 47±12 vuotta, keskimääräinen sairauden kesto 14±10 vuotta, lievä toimintakykyhaitta (EDSS 0–3.5) n=135, kohtalainen toimintakykyhaitta (EDSS 4–5.5) n=38, huomattava toimintakykyhaitta (6–9.5) n=53, relapsoiva tai sekundaaristi progressiivinen tautimuoto n=217, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=10.

Mills ym. 2009 (Englanti) «Mills R, Young C, Nicholas R ym. Rasch analysis of the Fatigue Severity Scale in multiple sclerosis. Mult Scler 2009;15(1):81–87.»14:

• 416 MS-tautia sairastavaa, 123 miestä / 293 naista, keski-ikä 46±11 vuotta (vaihteluväli 21–83 vuotta), keskimääräinen sairauden kesto 17±10 vuotta (2–49 vuotta), lievä toimintakyvyn haitta (EDSS 0–4.0) n=143, kohtalainen toimintakykyhaitta (EDSS 4.5–6.5) n=126, huomattava toimintakykyhaitta (EDSS 7.0–9.5) n=139, relapsoiva tautimuoto n=246, sekundaaristi progressiivinen tautimuoto n=133, primaaristi progressiivinen tautimuoto n=31.

Rietberg ym.  2010 (Hollanti) «Rietberg MB, Van Wegen EE, Kwakkel G. Measuring fatigue in patients with multiple sclerosis: reproducibility, responsiveness and concurrent validity of three Dutch self-report questionnaires. Disabil »17:

• 43 MS-tautia sairastavaa, 13 miestä / 30 naista, keski-ikä 49±7 vuotta (vaihteluväli 38–64 vuotta), keskimääräinen sairauden kesto 14±9 vuotta (2–51 vuotta) ja lievä toimintakyvyn haitta (EDSS 3.5, vaihteluväli 1–6.5).

Valko ym. 2008 (Sveitsi) «Valko PO, Bassetti CL, Bloch KE ym. Validation of the fatigue severity scale in a Swiss cohort. Sleep 2008;31(11):1601–1607.»19:

• 454 tervettä verrokkia (60 % naisia), keski-ikä 47±18 vuotta
• 188 MS-tautia sairastavaa (67 % naisia), keski-ikä 45±13 vuotta, sairauden kesto keskimäärin 11±10 vuotta, toimintakykyhaitta (EDSS) keskimäärin 3.6±2.3; 235 aivoinfarktin saanutta (31 % naisia), keski-ikä 63±14 vuotta, sairauden kesto keskimäärin 1 vuotta
• 429 potilasta, joilla uniongelmia (mm. narkolepsia, katalepsia, uniapnea) (35 % naisia), keski-ikä 52±15 vuotta 

Linkit

• Lisätietoa mittarista englanniksi ja englanninkielinen lomake saatavilla Rehabilitation Measures -tietokannassa «https://www.sralab.org/rehabilitation-measures/fatigue-severity-scale»3
• Lisätietoa mittarista englanniksi PROQOLID-verkkosivuilta «https://eprovide.mapi-trust.org/instruments/fatigue-severity-scale»2

Lisätietoa

Kyselylomake on mainittu seuraavissa suomenkielisissä lähteissä:

• Pirttilä T, Hämäläinen P, Ruutiainen J. Neuropsykiatrian erikoiskysymyksiä - Uupumus neurologisissa sairauksissa. Kirjassa, Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R (toim.), Kliininen neuropsykiatria. Kustannus Oy Duodecim: Keuruu 2011, 261–262. ISBN 978-951-656-366-7.
• Hämäläinen P, Ruutiainen J, Huolman S, Liuha S. Kun äly väsyy. Kognitiivinen fatiikki neurologisissa sairauksissa. Suomen Lääkärilehti 2007;49-50:4627–4631.

Mittarin tiedot koonnut

• Anne Huuskonen, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja
• Päivi Hämäläinen, neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti
• Jaana Paltamaa, TtT, fysioterapeutti

Hyväksynyt: 

TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»4

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde

Krupp LB, LaRocca NG, Muir-Nash J ym. The fatigue severity scale. Application to patients with multiple sclerosis and systemic lupus erythematosus. Arch Neurol 1989;46(10):1121–1123 «PMID: 2803071»PubMed.