PROMIS® yleiskuvaus

Alkuperäinen käyttötarkoitus

PROMIS®-mittaristo on dynaaminen ja laaja kokonaisuus kysymyspankkeihin (item bank) perustuvia itsearviointimittareita fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja toimintakyvystä aikuisille, lapsille ja heidän huoltajilleen. PROMIS-mittarit soveltuvat sekä tutkimukseen että kliiniseen käyttöön. Niiden tarkoitus on tuottaa vertailtavaa tietoa, jota voidaan yhdistää eri sairaus- ja terapiaryhmien välillä.

Kohderyhmä

• Kaikki

Tiedonkeruumenetelmät

• Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Kognitiivinen toimintakyky
• Psyykkinen toimintakyky
• Sosiaalinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

PROMIS-mittariston yleiskuvaus on kokonaiskuvaus tästä laajasta arviointijärjestelmästä. Sen vuoksi sitä ei linkitetä ICF-koodeihin. Sen sijaan tietokantaan arvioidut yksittäiset PROMIS-mittarit linkitetään ICF-koodeihin, ks. esim. PROMIS Yleinen terveys.

Mittarin ylläpitotaho

PROMIS Health Organization (PHO) «https://www.promishealth.org/»2  Mittariston kehitystyön vuosina 2004–2014 rahoitti National Institute of Health (NIH) «https://www.promishealth.org/»2, USA. 

Käyttöoikeus

• Osittain rajoitettu

Englannin- ja espanjakieliset lomakkeet ovat saatavilla health measures -verkkopalvelussa «https://www.healthmeasures.net/search-view-measures»3.

Suomen- ja ruotsinkieliset tai muun kieliset lomakkeet - tiedustelut PROMIS-terveysjärjestöltä. «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/intro-to-promis/available-translations»4.

Maksullisuus

• Tarkista maksullisuus

Dynaamisten CAT-versioiden käytöstä ja muista Assessment Centerin palveluista sekä konsultaatiosta, koulutuksesta, räätälöidyistä ohjelmistoista ja käännöksistä peritään maksuja, joilla järjestelmää ylläpidetään ja päivitetään. Hinnat: http://www.healthmeasures.net/resource-center/pricing «https://www.healthmeasures.net/implement-healthmeasures/pricing-for-software-applications»5.

Käyttökoulutus

• Mittarin käyttö ei edellytä erillistä ammattikoulutusta, koulutusta tai kurssia.
• Mittarin käyttöön liittyvien ohjeiden ja lomakkeiden saatavuus:
• Osiopankkien ja lyhyiden lomakkeiden englannin- ja espanjankieliset lomakkeet ovat selattavissa ja ladattavissa HealthMeasures -palvelussa: «https://www.healthmeasures.net/search-view-measures»3
• Lista muille kielille käännetyistä lomakkeista sekä ohje, mistä niitä voi tiedustella, löytyy HealthMeasures -palvelusta: «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/intro-to-promis/available-translations»4
• HealthMeasures-palvelussa on runsaasti ohjeita mittareiden käyttöön ja tulkintaan. Katso esimerkiksi välilehdet ”Implement Healthmeasures”, ”Score and Interpret” ja ”Resource Center”.

Tarvittavat välineet

• Paperiversiossa tarvitaan kyselylomake
• Tulosten analysointia varten tarvitaan mittarikohtainen pisteytysohje, joka on saatavilla www.healthmeasures.net -sivustolta «https://www.healthmeasures.net/»6, ”Search for measures” -kohdasta.
• CAT-versioiden (computerized adaptive testing) eli ns. dynaamisten ja adaptoituvien osiopankkien käyttöön tarvitaan ohjelmisto, jollainen on saatavilla mm. Assessment Centerissä tai jollaisen voi kehittää PROMIS APIa (ohjelmointirajapintaa) hyödyntämällä. Dynaamiset mittarit tai eripituiset lyhyet lomakkeet voidaan sijoittaa osaksi asiakastiedonkeruujärjestelmiä (esim. on jo toteutettu RedCap Epic, AO Patient Outcomes Center, OBERD, Brigth Outcomes). Suomalaisia sovelluksia ei vielä ole saatavilla.

Aikatarve

PROMIS-mittaristoa ylläpitävän amerikkalaisen PROMIS Assessment Centerin tietojen perusteella yhden kysymyksen täyttämiseen kuluu aikaa noin 10 sekuntia. Aika mittarin täyttämiseen riippuu siis siitä, monenko kysymyksen lomaketta ja kuinka monta terveysaihetta potilas/asiakas täyttää. Esimerkiksi vastaaminen 5 kysymykseen vie keskimäärin yhden minuutin, joten 5 kysymykseen vastaamiseen 11:sta kysymyspankista tarvitaan vastausaikaa n. 11 minuuttia «de Silva TI, Liu G, Lindsey BB ym. The impact of viral mutations on recognition by SARS-CoV-2 specific T cells. iScience 2021;24:103353 »3. Aikaa kuluu 57 kysymyksen profiilin täyttämisessä 15–30 minuuttia (https://www.assessmentcenter.net/documents/FAQ.pdf). Useiden tutkimusten perusteella tietokonepohjaisen CAT-version täyttämiseen kuluu aikaa 1-2 minuuttia «Papuga MO, Beck CA, Kates SL ym. Validation of GAITRite and PROMIS as high-throughput physical function outcome measures following ACL reconstruction. J Orthop Res 2014;32:793-801 »11 «Tyser AR, Beckmann J, Franklin JD ym. Evaluation of the PROMIS physical function computer adaptive test in the upper extremity. J Hand Surg Am 2014;39:2047-2051.e4 »18, «Hung M, Baumhauer JF, Brodsky JW ym. Psychometric Comparison of the PROMIS Physical Function CAT With the FAAM and FFI for Measuring Patient-Reported Outcomes. Foot Ankle Int 2014;35:592-599 »7, «Hung M, Baumhauer JF, Latt LD ym. Validation of PROMIS ® Physical Function computerized adaptive tests for orthopaedic foot and ankle outcome research. Clin Orthop Relat Res 2013;471:3466-74 »8.

Raja-arvot

Raja-arvoja ei ole määritelty Suomessa.

Yleinen ohje PROMIS tulosten tulkitsemiseen

PROMIS-mittarin tulos ilmastaan standardoidulla t-arvolla. Se standardoitu arvo, jossa keskiarvo on 50 ja keskihajonta on 10. Korkeat PROMIS t-arvot tarkoittavat enemmän mitattua ominaisuutta. Toisinaan tämä on toivottua, toisinaan ei. Esimerkiksi korkea t-arvot fyysisessä toimintakyvyssä (=hyvä toimintakyvyn taso) on toivottava ja hyvä asia, mutta korkeat arvot masentuneisuudessa (=paljon oireita) on huono asia, eikä ole toivottavaa.

Tulosten tulkitsemista auttaa, että tietää keskimmäisen arvon olevan 50. Tärkeää on myös tietää, mitä viitepopulaatiota käytettiin tämän keskiarvon muodostamiseen. Viitepopulaation on laaja otos edustavasta ja relevantista väestöstä. Tätä kutsutaan PROMIS-mittareissa myös keskittämisotokseksi (centering sample). Esimerkiksi, keskiarvo 50, joka on saatu yleisestä väestöstä on eri asia kuin keskiarvo 50, joka on saatu tietystä kliinisestä populaatiosta. PROMIS-mittareiden viiteryhmä on yleensä yhdysvaltalainen väestö. Eri PROMIS-mittareissa käytetyt viiteryhmät on nähtävissä Healthmeasures-verkkopalvelussa «https://www.healthmeasures.net/score-and-interpret/interpret-scores/promis»7

Kun tiedät henkilön t-arvon, sitä voi tulkita suhteessa viitepopulaatioon. Esimerkiksi henkilöllä, jonka uupumuksen t-arvo on 60, on yhden keskihajonnan verran huonompi arvo kuin viitepopulaation henkilöiden (yhdysvaltalainen väestö) keskiarvo. Toisaalta henkilöllä, jonka uupumuksen arvo on 40, on yhden keskihajonnan verran parempi tilanne (=vähemmän oireita) kuin viitepopulaatiossa (yhdysvaltalainen väestö) keskiarvo.  

PROMIS t-arvot jakaantuvat yleisesti noin 20 ja 80 välille (ei 0–100). 

PROMIS t-arvot voidaan tulkita edustavan myös normaalia, lieviä, kohtalaisia tai vaikeita oireita tai toimintarajoitteita. Nämä ovat oletusraja-arvoja ja yleisiä ohjeita. Tietyissä potilasryhmissä tai tietyissä PROMIS-mittareissa nämä raja-arvot voivat vaihdella. 

Erilaisissa oireissa, kuten uupumus tai masentuneisuus, suuremmat arvot tarkoittavat enemmän oireita. Siten t-arvoa 55 alemmat arvot ovat normaalin rajoissa, t-arvot 55–60 välillä kuvaavat lieviä oireita, 60–70 kohtalaisia oireita ja yli 70 olevat t-arvot vaikeita oireita. 

Fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä tulkittaessa suuremmat arvot tarkoittavat parempaa toimintakykyä. Tällöin 45 suuremmat arvot ovat normaalin rajoissa, 45–40 tarkoittavat lieviä toimintarajoitteita, 40–30 tarkoittavat kohtalaisia toimintarajoitteita ja alle 30 arvot vaikeita toimintarajoitteita. 

Näitä raja-arvoja voi käyttää apuna PROMIS t-arvojen tulkinnassa.  

Myös PROMIS yleisillä mittareilla on raja-arvot, joissa suuremmat t-arvot tarkoittavat parempaa terveyttä: erinomainen (yli 65), oikein hyvä (55–65), hyvä (45–55), tyydyttävä (35–45) ja huono (alle 35).  

Lisäopastusta tulosten tulkintaan on englanninkielisessä videossa «https://youtu.be/1DUzpqqcdyo»8.

Viitearvot

Suomalaisia viitearvoja ei ole saatavilla.

Yhdysvaltalaiseen aineistoon pohjautuvat viitearvot on saatavilla HeathMeasures-sivustolla useille PROMIS-mittareille ikäryhmittäin sekä miehille ja naisille. Viitearvoissa ilmaistaan ”normiarvo”, joka tarkoittaa keskimääräistä arvoa väestössä eri alaryhmillä. Viitearvot HeathMeasures-sivustolla «https://www.healthmeasures.net/score-and-interpret/interpret-scores/promis»7

Viitearvot kuvataan yksittäisen PROMIS-mittarin kuvauksen kohdalla.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

PROMIS-mittareiden käännöksessä noudatetaan standardoitua FACIT-menetelmää. Iteratiiviseen käännösprosessiin kuuluu vähintään kaksi itsenäistä käännöstä kohdekielelle ja yhtenäistetyn version takaisinkäännös englanniksi, asiantuntijoiden arviot, kognitiivinen testaus sekä sisällön harmonisointi PROMIS Instrument Development and Validation Scientific Standards Version 2.0, liite 14 «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/measure-development-research»9 «Eremenco SL, Cella D, Arnold BJ. A comprehensive method for the translation and cross-cultural validation of health status questionnaires. Eval Health Prof 2005;28:212-32 »6.

Mittarin tausta ja kuvaus

Tausta

PROMIS® on suunniteltu tuottamaan pätevää arviota terveydestä laajasti määriteltynä (vrt. "terveyteen liittyvä elämänlaatu", engl. health-related quality of life”). PROMIS® mittaa sellaisia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tekijöitä, jotka ovat relevantteja useimmissa kroonisissa sairauksissa (esim. kognitiivinen toimintakyky tai uupumus). PROMIS-mittarit soveltuvat sekä tutkimukseen että kliiniseen käyttöön. Niiden tuottama tieto on vertailtavaa ja sitä voidaan yhdistää eri sairaus- ja terapiaryhmien välillä. 

PROMIS®-mittarit pohjautuvat WHO:n terveyden kolmijakoiseen viitekehykseen, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveyden ulottuvuudesta «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»1. Näiden ulottuvuuksien alaisista terveysaiheista on kehitetty kysymyspankkeja ja kysymyspankeista erimittaisia lyhyitä lomakkeita sekä aikuisille että lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kysymyspankeilla tarkoitetaan yhtä terveysaihetta mittaavien kysymysten kokoelmaa. Niistä voidaan käyttää yksittäisiä kysymyksiä, kiinteitä lyhyitä lomakkeita, tai tietokoneavusteisesti yksilöllisten vastausten perusteella valikoituvaa Computer Adaptive Test (CAT) -versiota. 

Kehitystyö

PROMIS-mittareiden kehitystyö alkoi vuonna 2004 Yhdysvalloissa seitsemän tutkimuslaitoksen ja National Institute of Health:n (NIH) yhteistyönä. PROMIS-verkoston kehitystyön tavoitteena oli mahdollistaa ja edistää potilaiden itsearviointimenetelmien käyttöönottoa sekä kliinisessä että tutkimustyössä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää väestötasolla tarkkoja sekä tehokkaita terveyttä arvioivia itsearviointimittareita «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»1. 

PROMIS-mittarit pohjautuvat WHO:n terveyden kolmijakoiseen viitekehykseen, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveyden ulottuvuudesta «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»1. Näiden ulottuvuuksien alaisista aihealueista on kehitetty kysymyspankkeja ja kysymyspankeista lyhyitä lomakkeita. Kysymyspankeilla (item bank) tarkoitetaan yhtä aihealuetta mittaavien kysymysten kokoelmaa. 

PROMIS-mittareiden kehittämisen ensimmäisessä aallossa vuosina 2005–2008 valittiin ensin kehitettäviksi kysymyspankit ja lyhyet lomakkeet seuraavilta aihealueilta: fyysinen toimintakyky, uupumus, kipu, emotionaalinen kärsimys, sosiaalinen toiminta ja yleinen terveys «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»1. PROMIS®-tutkijat kehittivät nämä kysymyspankit keräämällä tietoa verkkokyselyllä tuhansilta ihmisiltä, sekä normaaliväestössä että erilaisissa potilasryhmissä. Tämän jälkeen tutkijat tekivät tilastolliset analyysit, joissa käytettiin standardiprotokollaa tunnistamaan terveysaiheet, kalibroimaan vastaukset ja arvioimaan mittausharhaa sukupuolesta, koulutustaustasta ja sairauksista riippumatta. 

PROMIS-mittareiden sisällönvaliditeetti alkoi rakentua asiakashaastatteluissa ja asiantuntijapaneeleissa «DeWalt DA, Rothrock N, Yount S ym. Evaluation of item candidates: the PROMIS qualitative item review. Med Care 2007;45:S12-21 »5. Kun kandidaattikysymyksiä kehitettiin, ne kävivät läpi empiirisen testauksen, jonka tuloksena  lopullisesta kysymyspankista poistettiin useita kysymyksiä. Seurantatutkimuksella  vahvistettiin, että PROMIS-aiheiden nimet ja määritelmät yleisesti edustivat kysymyspankkeja «Riley WT, Rothrock N, Bruce B ym. Patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) domain names and definitions revisions: further evaluation of content validity in IRT-derived item b»14. 

Cella ym. (2010) «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»1 raportoivat ensimmäiset validointitulokset 11:sta PROMIS-kysymyspankista, jotka mittasivat itsearvioitua fyysistä, sosiaalista tai psykologista terveyttä, sekä 10-osioisesta yleisestä terveysmittarista (Global Health Scale). Lisäksi vertailtiin PROMIS tuloksia kroonisissa sairauksissa ja niihin liittyvissä tekijöissä (esim. liitännäissairauksien määrä ja oliko toimintarajoitteita) «Rothrock NE, Hays RD, Spritzer K ym. Relative to the general US population, chronic diseases are associated with poorer health-related quality of life as measured by the Patient-Reported Outcomes Meas»15. Liu ym. (2010) «Liu H, Cella D, Gershon R ym. Representativeness of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Internet panel. J Clin Epidemiol 2010;63:1169-78 »10 arvioivat PROMIS-kysymyspankkien kalibroinnissa käytetyn internetaineiston (n=11 796) edustavuutta verrattuna US 2000 Census -aineistoon (väestölaskenta-aineisto) ja kolmeen muuhun kyselyaineistoon. Tulokset osoittivat, että itsearvioitu terveys on PROMIS-kalibrointiaineistossa yhtäpitävä saatavilla olevan yhdysvaltalaisen väestöaineiston kanssa «Liu H, Cella D, Gershon R ym. Representativeness of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Internet panel. J Clin Epidemiol 2010;63:1169-78 »10. 

Ensimmäisen kehitysaallon jälkeen PROMIS-mittareiden lista on laajentunut ja mittareiden ominaisuuksia on testattu laajasti sekä normaaliväestöllä että erilaisilla potilasryhmillä niin lapsilla kuin aikuisillakin. Vuonna 2016 Journal of Clinical Epidemiology julkaisi artikkelisarjan, jossa arvioitiin PROMIS-mittareita erilaisissa kliinisissä konteksteissa.  Ko. lehdessä julkaistussa Cook ym. (2016) «Cook KF, Jensen SE, Schalet BD ym. PROMIS measures of pain, fatigue, negative affect, physical function, and social function demonstrated clinical validity across a range of chronic conditions. J Clin»2 artikkelissa esitettiin yhteenvetotulokset vuosina 2004–2009 toteutetuista kuudesta pitkittäistutkimuksesta, joissa asiakasryhminä olivat olleet sydäntauti-, COPD-, reuma-, syöpä-, selkäkipu- ja masennuspotilaat (n=1500 alussa ja n=1300 seurannassa). Yhteistulokset useista tutkimuksista yhdeksän PROMIS-mittarin kliinisestä käytöstä eri potilasryhmissä lisää näyttöä mittarien soveltuvuudesta kliiniseen käyttöön.

PROMIS-mittareiden kehittämis- ja validointistandardi

Kaikkien PROMIS-kysymyspankkien kehittämisessä ja validoinnissa käytetään monivaiheista ja standardoitua prosessia, jossa hyödynnetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä (Instrument Development and Psychometric Evaluation: Scientific Standards 2012 «https://slideplayer.com/slide/10948100/»10). PROMIS-mittareiden kehittämis- ja validointiprosessi etenee seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1. Mitattavan ominaisuuden ja aihealueen määrittelyMitattava ominaisuus (latentti piirre) määritellään aiemman kirjallisuuden perusteella sekä mittausasiantuntijoiden, kliinikoiden, loppukäyttäjien (esim. potilaat) sekä tarvittavien sidosryhmien toimesta. Lisäksi kehitettävän mittarin sijoittuminen PROMIS-viitekehykseen määritellään tarkasti.
2. Yksittäisten kysymysten kokoaminen   Yksittäiset kysymykset muotoillaan kognitiivisten haastattelujen avulla, jottakysymysten tarkoitus ymmärretään, kuten on tarkoitettu, ja jotta kysymys on selkeä ja kohdistuu vain yhteen aihealueeseen. Kysymyksiä tulee arvioida myös luettavuuden ja käännettävyyden kannalta.
3. Kysymysvarannon (item pool) muodostaminen Kysymysvaranto on kehitysvaiheessa käytetty kokoelma kysymyksiä, jonka pohjalta muodostetaan alustava kysymyspankki. Kysymysvarannon tulisi kattaa koko mitattavan ominaisuuden jatkumo.
4. Kysymyspankin (item bank) ominaisuuksien määrittäminen  Kysymyspankki muodostetaan testaamalla kysymysvarannon kysymysten psykometrisia ominaisuuksia riittävän kattavalla otoksella. Kysymysten ominaisuuksista arvioidaan  • dimensionaalisuutta eli mittaavatko kysymykset vain yhtä vai useampaa ulottuvuutta • sopivuutta malliin  • kysymyksen ja asteikon ominaisuuksia • kysymyksen antaman informaation ja keskivirheen määrää • DIF:ä (differential item function) eli toimiiko kysymys eri tavoin eri ryhmien välillä, joilla mitattava ominaisuus on samanlainen. Näitä vertailtavia ryhmiä ovat esim. sukupuoli-, ikä-, koulutus-, rotu-, käännöskieli- ja diagnoosiryhmät. 
5. Testaaminen  Mittarin eri versiot tulee määritellä käyttötarkoituksen ja kysymyspankin ominaisuuksien mukaan. Mittarin eri versioita voivat olla: • CAT-versio (=tietokoneavusteinen) • lyhyt lomake • seulonta- tai profiiliversiot Testauksilla arvioidaan asteikon ominaisuuksia ja toimintaa (esim. tarkkuus) sekä vastaajan kuormittumista, kuten täyttämiseen kuluvaa aikaa. Lisäksi verrataan mittarin eri muotojen, kuten itsearvion ja vanhemman arvion eroja tai eri toteutustapojen, kuten paperi- ja tietokonepohjaisen toteutuksen ominaisuuksia. 
6. Validiteetti  Rakenne-, sisältö-, ja kriteerivaliditeettia arvioidaan vertaamalla PROMIS-mittareita jo käytössä oleviin validoituihin saman aihealueen mittareihin ja kliinisiin indikaattoreihin ennalta asetettujen hypoteesien pohjalta. Validiteettia tutkiessa tulee määritellä tarkkaan tutkimuksen metodit ja otos, testatut hypoteesit ja perustelut kriteerimittareiden valinnalle. Mikäli odotetaan, että mittari mittaa myös muutosta, tulee muutosherkkyyttä testata relevanttien ankkurimittareiden ja riittävän edustavan otoksen kanssa pitkittäistutkimuksessa.
7. Reliabiliteetti  Reliabiliteetin arvioimiseen käytetyt menetelmät on kuvattava selkeästi. Sisäisen yhteneväisyyden arvioiminen voi sisältää informaation ja keskivirheen arviointia asteikon eri vaiheilla (IRT, osiovastemalli) tai koko asteikolla (klassinen testiteoria).
8. Pistemuutosten tulkinta  Mittarin tulkittavuus on määriteltävä eli millainen on pienin pistemuutos, joka on havaittavissa ja merkittävä. Tulkittavuuden arvioinnin yhteydessäon perusteltava, mitä ulkoisia ankkureita on valittu ja miksi pistemuutosten arvioimiseen.
9. Kielikäännökset ja kulttuurinen adaptaatio  Käännettäessä PROMIS-mittareita toiselle kielelle kysymysten, vastausvaihtoehtojen sekä ohjeistusten on käännös toteutettava standardoidun prosessin mukaan (kts. Käännösprosessin kuvaus yllä).

Mittariversiot 

Kysymyspankkien pohjalta on koottu erimittaisia lyhyitä lomakkeita vastattavaksi paperilla tai tietokoneella. Lisäksi on mahdollista toteuttaa asiakkaan vastausten pohjalta mukautuva testaus (Computer Adaptive Testing, CAT). Tässä CAT-versiossa asiakas vastaa ensin kysymyspankissa keskitason kysymykseen ja seuraavat kysymykset valikoituvat aiempien vastausten perusteella. Ensimmäiseksi kysymykseksi on valittu kysymyspankin keskeltä kysymys, joka antaa eniten informaatiota. Vaikka vastaajat vastaavat eri kysymyksiin, ovat tulokset vertailukelpoisia. 

Lyhyiden lomakkeiden kysymykset on koottu kysymyspankin kysymyksistä, jotka edustavat kattavasti mitattavaa ominaisuutta ja niiden on todettu antavan eniten informaatiota sekä psykometrisestä että kliinisestä näkökulmasta (Assessment Center FAQs «https://www.assessmentcenter.net/documents/FAQ.pdf»11). Lyhyiden lomakkeiden pituus vaihtelee yleensä neljästä kahdeksaan kysymykseen, mutta esimerkiksi PROMIS fyysinen toimintakyky -mittari sisältää myös 10 ja 20 -kysymyksen lomakkeita.  CAT-versioissa riittää yleensä 3–7 kysymystä (www.healthmeasures.net). CAT-mittaus mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman mittaustuloksen vähemmällä kysymysmäärällä perinteisiin kyselylomakkeisiin verraten «de Silva TI, Liu G, Lindsey BB ym. The impact of viral mutations on recognition by SARS-CoV-2 specific T cells. iScience 2021;24:103353 »3.

Vertailuajanjakso ja kysymykset

Useimmissa PROMIS-mittareissa asiakasta pyydetään ajattelemaan kysyttävää asiaa  "Viimeisten 7 päivän aikana". Poikkeuksena on fyysinen toimintakyky, jossa kysytään toiminnoista tällä hetkellä. Kysymykset alkavat sanoilla ”Pystytkö…” tai ”Rajoittaako terveytesi tällä hetkellä…”

Vastausvaihtoehdot

Useimmissa kysymyspankeissa on samat, 5-portaiset vastausasteikot intensiteetille (ei lainkaan - hyvin vähän - jonkin verran - hyvin paljon - en pysty lainkaan) ja frekvenssille (ei koskaan - harvoin - joskus - usein - aina). Valitut vastausasteikot on kognitiivisesti testattu ja siten varmistettu niiden ymmärrettävyys asiakasryhmissä. 

Kipukäyttäytyminen-kysymyspankissa (Pain Behavior) on kuusi vastausvaihtoa, jolloin vastaajat voivat valita myös “minulla ei ole kipua” -vaihtoehdon. Yleisen terveyden -mittarissa (PROMIS Global Health) on 5-portainen asteikko, paitsi kivun intensiteetti-kysymyksessä, jossa asteikko on 11-portainen, (“How would you rate your pain on average”, jossa 0=Ei kipua ja 10=Pahin mahdollinen kipu). 

Saatavilla olevat mittarit

Aikuisten terveysaiheiset mittarit on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille. Ne perustuvat kysymyspankkeihin, joita ovat mm. fyysinen toimintakyky, kipu, uupumus, uni, seksuaalinen toimintakyky, maha- ja suolioireet, hengenahdistus, masentuneisuus, ahdistuneisuus, vihaisuus, kognitiivinen toimintakyky, alkoholin käyttö/odotukset/seuraukset, sairauden psykososiaaliset seuraukset, minäpystyvyys, kyky osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan, tyytyväisyys vapaa-ajan toimintaan, sosiaalinen tuki, sosiaalinen eristyneisyys, kumppanuus, ja yleinen terveys.  Viimeisin päivitetty lista saatavilla olevista aikuisten PROMIS-mittareista «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/intro-to-promis/list-of-adult-measures»12. 

Lasten terveysaiheisia mittareita on saatavilla sekä lasten itse täyttämät versiot 8–17 -vuotiaille että vanhempien täyttämät versiot 5–17 -vuotiaille. Ne perustuvat kysymyspankkeihin, joita ovat mm. liikkuminen, kipu, uupumus, subjektiivinen hyvinvointi, masennusoireet, ahdistuneisuus, vihaisuus, stressi, kaverisuhteet ja perheeseen kuuluminen.  Viimeisin päivitetty lista saatavilla olevista lasten PROMIS-mittareista «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/intro-to-promis/list-of-pediatric-measures»13

Mittarit ovat saatavilla myös Assessment Centerin sivuilla «https://www.assessmentcenter.net/documents/InstrumentLibrary.pdf»14

Assessment Center SM on tiedonkeruun verkkotyökalu, jonka avulla tutkijat voivat luoda tutkimussivuston ja kerätä asiakastietoa. 

PROMIS-mittariston yhteys ICF-luokitukseen

PROMIS-mittaristolla ja ICF:llä on käsitteellinen yhteys. ICF tukee PROMIS-mittariston kehittämistä ja PROMIS vahvistaa empiirisesti ICF-viitekehystä «Tucker CA, Cieza A, Riley AW ym. Concept analysis of the patient reported outcomes measurement information system (PROMIS(®)) and the international classification of functioning, disability and health»16. Sekä PROMIS että ICF ovat relevantteja kaikille ihmiselle sairauksista, yksilötekijöistä tai elinympäristöstä riippumatta. PROMIS-mittareilla arvioidaan henkilön kokemuksia omasta terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista useilla fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueilla, joita voidaan kuvata ICF:n avulla. PROMIS osa-alueet ja niiden terveysaiheet voidaan sillata ICF-käsitteisiin mielekkäästi. 

Tucker ym (2014b) «Tucker CA, Escorpizo R, Cieza A ym. Mapping the content of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS®) using the International Classification of Functioning, Health and Disa»17 siltasivat 1006 kysymystä aikuisille soveltuvista PROMIS-kysymyspankeista. Kaikki kysymykset voitiin sillata ICF:n toisen luokitusportaan kuvauskohteisiin, paitsi muutama yleisen terveyden kysymys, jotka sillattiin suoritusten ja osallistumisen pääluokkiin. Yksittäisissä PROMIS-kysymyspankeissa kysymykset siltautuivat yhdestä viiteen toisen luokitusportaan ICF-koodiin joko yksi-yhteen, yksi-moneen tai moni-yhteen. PROMIS tukee ICF:n peruskäsitteiden mittaamista kehon toimintojen (b-koodit) ja suoritusten ja osallistumisen (d-koodit) osa-alueilla. Koska PROMIS keskittyy terveysaiheiden vaikutusten mittaamiseen, kehon rakenteiden (s) tai ympäristötekijöiden (e) käsitteitä on mukana niukasti. 1006 yksittäisen aikuisten PROMIS-kysymyksen siltaus ICF-luokitukseen on kuvattu Tucker ym (2014b) «Tucker CA, Escorpizo R, Cieza A ym. Mapping the content of the Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS®) using the International Classification of Functioning, Health and Disa»17 liitteessä 1.

Standardoitu pisteytys 

Kaikkien PROMIS-mittareiden tulokset ilmaistaan standardoidulla t-arvolla (t-score), jossa 50 pistettä tarkoittaa keskimääräistä tulosta väestössä ja 10 pistettä on yksi keskihajonta (SD) väestössä. PROMIS-kysymyspankeissa t-arvo 50 on keskiarvo isosta otoksesta (ns. centering sample), joka edustaa koko väestöä. Useimmille PROMIS-mittareille tämä viiteryhmä oli vuoden 2000 USA:n väestölaskennan otos. Joillekin PROMIS-mittareille viiteryhmä on kliininen populaatio esim. Tupakointi-mittareissa se on päivittäin tupakoivat henkilöt. 

Tulos 40 on yhden keskihajonnan verran pienempi kuin viiteryhmän keskiarvo. Pienemmät tulokset tarkoittavat vähemmän mitattua ominaisuutta (esim. vähemmän kipua). Tulos 60 taas on yhden keskihajonnan verran suurempi kuin viiteryhmän keskiarvo. Suuremmat tulokset tarkoittavat enemmän mitattua ominaisuutta (esim. parempi fyysinen toimintakyky, parempi kyky osallistua sosiaaliseen toimintaan).

CAT-version (tietokoneavusteinen mukautuva versio) tulosten laskeminen

Tietokoneavusteisessa CAT-mittauksessa kysymykset valikoituvat yksilöllisesti aiempien vastausten perusteella. CAT-mittaus mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman mittaustulokseen vähemmällä kysymysmäärällä verrattuna lyhytversioihin tai perinteisiin kyselylomakkeisiin «Cook KF, Jensen SE, Schalet BD ym. PROMIS measures of pain, fatigue, negative affect, physical function, and social function demonstrated clinical validity across a range of chronic conditions. J Clin»2.

Tietokoneavusteisessa versiossa riittää yleensä vain 3–7 kysymykseen vastaaminen mitattavan ominaisuuden tason määrittämiseksi. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat samat kuin lyhytversioissa. Tietokone-ohjelma laskee CAT-pisteet ja vertaa sitä normaaliväestössä saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin vastaajiin. Lopullinen pistemäärä esitetään T-arvona, jossa standardoitu keskimääräinen arvo on 50 ja keskihajonta 10 pistettä. 

Lyhyiden lomakkeiden tulosten laskeminen

Lyhyessä lomakkeessa vastaaja vastaa kaikkiin kysymyksiin ja pisteytys määräytyy vastattujen kysymysten määrän ja vastauksen perusteella, mutta sallii kuitenkin tyhjiä vastauksia riippuen kysymysten lukumäärästä. Lyhyessä lomakkeessa luotettavan tuloksen saamiseksi vastauksia tulee olla vähintään neljä tai 50 % kysymyksistä. Tämä tarkoittaa sitä, että neljän kysymyksen lyhyessä lomakkeessa vastaajan tulee vastata kaikkiin, kun taas viiden kysymyksen lyhyessä lomakkeessa vastaaja voi jättää vastaamatta yhteen kysymykseen ja kahdeksan kysymyksen versiossa vastaaja voi jättää vastaamatta 50 % kysymyksistä eli neljään kysymykseen. 

Paperisen lyhyen lomakkeen tulos lasketaan seuraavalla laskentakaavalla: vastauspisteiden summa * lomakkeen kysymysten lukumäärä / vastattujen kysymysten määrällä. Tulos katsotaan kyseisen osa-alueen PROMIS Scoring Manuaalista, jotka löytyvät Assessment Centerin sivuilta. PROMIS Scoring Manuaali «https://www.healthmeasures.net/score-and-interpret/calculate-scores»15

Tietokonepohjaisen lyhyen lomakkeen tulokset määräytyvät kalibrointiotoksen tuloksiin pohjautuen, jotka ovat saatavilla PROMIS Assesment Centerin Scoring Centeristä tai PROMIS APIssa (Analogic programming Interface). Jos lyhyen lomakkeen suorittaa PROMIS Assessment Centerin kautta käytössä on IRT-pisteytys, joka kalibroituu reaaliaikaisesti. Ohjelma laskee CAT -pisteet ja vertaa sitä normaaliväestössä (tällä hetkellä USA:n väestöotokseen, koska suomalaista vastaavaa dataa ei ole vielä olemassa) saman ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin vastaajiin. PROMIS APIn käyttö edellyttää sen liittämistä osaksi tietojärjestelmiä. 

PROMIS-mittareiden lyhyiden lomakkeiden tulosten laskemiseen voi käyttää maksutonta HealthMeasures Scoring Service -palvelua «https://www.assessmentcenter.net/ac_scoringservice»16.

Tässä videossa on ohjeistus tulostuspalvelun käyttöön sekä selostus erityistapauksista (kuten seulontakysymykset ei soveltuvat kysymykset, vastausvaihtoehtojen yhdistäminen ja vanhentuneet mittarit)

Ohjeistus tulostuspalvelun käyttöön on saatavissa verkossa «https://www.youtube.com/watch?v=d11SXxfvKu0»17

TOIMIA-tietokannassa on saatavilla ainoastaan mittarin perustiedot. Psykometriikka-arviointia ei ole tehty.

Linkit

• Lisätietoa mittarista englanniksi HealthMeasures-verkkosivuilla «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis»18
• Assessment Center «https://www.assessmentcenter.net/»19

Mittarin tiedot koonnut

Kaisa Kokko, TtM Heidi Anttila, FT

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»20

Sidonnaisuudet:

Alkuperäiset lähteet