3X10D-elämäntilannemittari

TOIMIA-mittarit
12.6.2023 • Viimeisin muutos 7.10.2024
Sakari Kainulainen ja Heli Valkeinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: 3X10D

Nimi englanniksi: 3X10D Survey

Nimi ruotsiksi: 3X10D

Mittarin versio:

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: Suomi

Toimiametassa: Ei saatavilla

Soveltuvuusarviot

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Mittari on alun perin kehitetty VM:n Kuntakokeilussa helpottamaan monia palveluita tarvitsevien nuorten moniammatillista ja -tahoista tukea. «Juutinen, Anna-Mari & Kainulainen, Sakari. (2017). Moniammatillisesta yhteistyöstä digitaaliseksi ja monialaiseksi asiakastyöksi. Teoksessa Petra Malin, Kirsi Nousiainen & Maria Tapola-Haapala (toim.)»4

Kohderyhmä

  • Lapset
  • Nuoret
  • Työikäiset (alun perin yläikäraja oli 29 vuotta, mutta ei ole erityistä syytä miksi ei soveltuisi myös tätä vanhemmille)

Tiedonkeruumenetelmät

  • Haastattelu
  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Kognitiivinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
  • Työkyky (työkyky tulee esiin osana päivittäistä pärjäämistä)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sakari.kainulainen(at)diak.fi «https://www.diak.fi/en/for-partners-and-developers/development-tools/3x10d/»3

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

3X10D-mittari on rekisteröity Diakonia-ammattikorkeakoululle. On suositeltavaa, että mittarin käytöstä ilmoitetaan Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteyshenkilölle (Sakari Kainulainen). 3X10D-mittaria voidaan käyttää kustannuksitta kaikissa palveluissa.

Käyttöoikeuden pyytäminen

  • Ylläpitotaho: Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Yhteyshenkilö: Sakari Kainulainen
  • Sähköpostiosoite: sakari.kainulainen(at)diak.fi
  • Organisaatio: Diakonia-ammattikorkeakoulu

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei edellytä kouluttautumista.
  • Mittarin hyödyntäminen osana asiakasprosessia vaatii mittarin taustojen ymmärtämistä ja sovittamista asiakasprosessiin.
  • Mittarin käsikirja on saatavilla TOIMIA-tietokannassa.
  • Lisäksi käyttöohje ja kuvaus mittarin kehittämisestä on saatavilla lähteessä «https://dialogi.diak.fi/puheenvuoro44/»2

Tarvittavat välineet

  • Mittauslomake paperisena tai digitaalisena versiona
  • Lomakkeen digitaalisen version täyttäminen on mahdollista, jos se on tallennettu asiakastietojärjestelmään tai on luotu sille oma tallennuspaikka. On suositeltavaa, että käytöstä ilmoitetaan mittarin ylläpitotahoon.

Aikatarve

Kokemusten perusteella elämäntilannearvion tekeminen kestää 2‒5 minuuttia. Mikäli mittaria hyödynnetään osana asiakasprosessia ja asiakas laatii mittarin kysymyksiin liitetyn hyvinvointisuunnitelman, niin suunnitelman täyttämiseen kuluva aika vaihtelee suuresti.

Tulosalgoritmi

Tulosalgoritmi rakentuu alla olevien raja-arvojen mukaisesti jokaisesta kymmenestä elämänalueesta erikseen.

Raja-arvot

Keskeisenä raja-arvona voidaan pitää mittarin puoliväliä. Tulosten puoliväli jakaa vastaajat elämäntilanteensa mukaan tyytymättömiin ja tyytyväisiin. Suuremman arvon saaneet ovat tyytyväisempiä elämäntilanteeseensa. Tämä tulos on saatu sekä teoreettisesti että empiiristen tulosten perusteella. Mittarin tulokset voidaan jaotella myös liikennevalojen mukaisesti

  • punaisiin: pisteet 0-5 (tyytymätön elämäntilanteeseensa)
  • keltaisiin: pisteet 6-7 (melko tyytyväinen elämäntilanteeseensa)
  • vihreisiin: pisteet 8-10 (tyytyväinen elämäntilanteeseensa)

Viitearvot

(yleiset viitearvot)

Lokakuussa 2022 kerättiin 16-29-vuotiaita nuoria edustava aineisto Norstat Finland toimesta.

Taulukko 1.
TerveydentilaResilienssiAsumisolotArkiPerheYstävätTalousVahvuuksien kehittäminenItsetuntoElämä
Mean7,837,888,658,179,238,127,027,407,118,01
Std. Deviation2,141,991,861,931,832,482,542,152,451,92

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

Mittari ei ole mukana TOIMIAn suosituksissa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

  • Kelan suositus ammatillisen kuntoutuksen ohjaukseen (Nuotti-valmennus): Toimintakyvyn arviointi 16–29-vuotiailla NEET-nuorilla: Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa (Kela) «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018100237189»4

Mittarin käännös

Mittari on käännetty seuraaville kielille:

  • Englannin, liettuan, saksan, espanjan, arabian, farsin ja ukrainan kielen käännökset toteutettiin käännöstoimistossa siten, että käännöstoimiston kääntäjät tekivät takaisinkäännökset minkä jälkeen tehtiin pieniä muutoksia. Pohjois-Saamen kieleen käännökset toteutti alueella asuva kääntäjä. Ruotsin kieleen käännökset toteutti Digifinland Oy osana omaolo.fi -sivuston rakentamista.
  • Norjan kielen käännökset toteutettiin siten, että suomenkielinen (kaksikielinen) henkilö käänsi mittarin suomenkielisen lomakkeen norjaksi. Takaisinkäännöksiä ei tehty.
  • Venäjän kielen käännöksen toteutti venäjänkielinen henkilö suomenkielisestä lomakkeesta. Tämän jälkeen toinen venäjää hyvin osaava henkilö käänsi lomakkeet takaisin suomeksi (pieniä muutoksia).

Mittarin tausta ja kuvaus

Elämäntilannemittarin kehittäminen käynnistyi vuonna 2015 osana Valtiovarainministeriön kuntakokeilua. Kuopiossa kehitettiin Hyvinvoinnin integraattori -työskentelymalli moniammatilliseen työhön. Moniammatillisen työn asiakkaina olivat nuoret, joilla oli monen alan haasteita elämässään. Kullakin ammattilaisella oli omat tapansa kohdata asiakas. Kehittämisessä mukana olleet 17 ammattilaista halusivat yhtenäisen tavan arvioida asiakkaan palvelun tarvetta. Tässä vaiheessa syntyi ajatus yhtenäisen mittarin tarpeesta.

Hanke kartoitti olemassa olevia mittareita, mutta ei löytänyt käyttötarkoitukseen sopivaa välinettä. Mukaan kutsuttu hyvinvointitutkimuksen dosentti Sakari Kainulainen ryhtyi laatimaan 16–29-vuotiaille sopivaa mahdollisimman yleistä mittaria. Mittarin tuli olla helppokäyttöinen, hyödynnettävissä eri digitaalisilla välineillä ja soveltuvan osaksi asiakasprosessia. Kuntakokeilussa olleet asiantuntijat kommentoivat mittarin ensimmäisiä versioita työnsä näkökulmasta.

Mittarin ulottuvuuksia ja ymmärrettävyyttä arvioitiin kolmessa nuorten fokus-ryhmäkeskustelussa. Yksi ryhmä muodostettiin lukiolaisista, yksi ammatillisesta oppilaitoksesta ja kolmas työpajanuorista. Kehittämistyöstä seurasi 3X10D-elämäntilannemittari, jolla voidaan arvioida nopeasti nykyhetken elämäntilannetta (tyytyväisyyttä siihen), käyttää keskustelun pohjana (arvostukset) asiantuntijan kanssa ja laatia hyvinvointisuunnitelma lähitulevaisuuden elämäntilanteiden parantamiseksi.

Keväällä 2016 noin 900 vastaajan kuopiolaisaineistolla testattiin sitä kuinka hyvin saadaan yhdellä kysymyksellä kartoitettua kutakin elämänaluetta. Samaan kyselyyn lisättiin olemassa olevia tunnustettuja mittareita ja vertailtiin 3X10D:n tuloksia näihin. Korrelaatiot niin sanottuihin kultaisiin standardeihin (Rosenberg itsetuntomittari, Koettu terveys, Beck Depression Index, The Perceived Social Provision Scale ja Tulojen riittävyys) olivat korkeat (yli 0.7), eli tuloksia voidaan pitää kohtuullisen valideina. Tulokset osoittivat myös sen, että erilaiset elämäntilanteet (työssä, opiskelussa, työpajatoiminnassa, palveluissa) näkyivät systemaattisesti mittarilla.

Kehitetystä 16–29-vuotiaiden mittarista tehtiin sovellukset koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Mittareiden elämänalueet muodostettiin kullekin vastaajajoukolle (ikäryhmälle) sopiviksi fokusryhmäkeskusteluiden perusteella. Näin eri mittareissa on osin samoja elämänalueita ja osin eriytyviä elämänalueita. Koululaisten ja perheiden elämäntilannemittarit kehitettiin osana kansallista ODA-hanketta. Kouluterveydenhuollon asiantuntijat kommentoivat kysymysten muotoiluja kahdesti ja mittareita selkeytettiin kommenttien pohjalta. Lisäksi mittareita testattiin (teknisesti) kahdessa erässä kolmella luokka-asteella. Syksyllä 2019 koululaisten ja heidän perheittensä 3X10D-elämäntilannemittari tuli kuntien käyttöön (erityisesti kouluterveydenhuollossa) omaolo.fi -sivustolla.

Mittarin kehittämistyö on dokumentoitu erillisessä julkaisussa «Kainulainen S. (2019). 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro: 28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla »5

3X10D-elämäntilannemittari on Diakonia-ammattikorkeakoulun rekisteröimä tuotemerkki. Mittarista on olemassa kolme koululaisten (eri-ikäisten) versiota ja täysi-ikäisten versio. Mittarista on olemassa lukuisia kieliversioita (hyödynnettävissä 14–17 –vuotiaiden ja 18+-vuotiaiden kyselyissä), mukaan lukien farsin ja arabin kielen versiot.

3X10D-itsearviointi koostuu kymmenestä nuoren elämän kannalta keskeisestä elämänalueesta:

Nuori arvioi elämänalueita siitä näkökulmasta, kuinka tyytyväinen hän on niiden nykytilaan «Juutinen, Anna-Mari & Kainulainen, Sakari. (2017). Moniammatillisesta yhteistyöstä digitaaliseksi ja monialaiseksi asiakastyöksi. Teoksessa Petra Malin, Kirsi Nousiainen & Maria Tapola-Haapala (toim.)»4

Mittarin käyttö

3X10D-mittari voidaan täyttää itsearviointina tai haastattelemalla. Mittaria voidaan käyttää kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on esittää peruskysymys ”Kun ajattelet nykyhetkeä, niin kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin?” ja sen alla arvioitavat asiat luettelona. Alla esimerkki 18+ -vuotiaiden versiosta.

Lue ensin kysymys ja arvioi sen jälkeen jokaiselta riviltä arvioitava asia. Rastita mielestäsi sopivin numero janalta, jossa nolla (0) tarkoittaa, että olet erittäin tyytymätön ja kymmenen (10) tarkoittaa, että olet erittäin tyytyväinen. Jos rastitat janalta numeron viisi (5), se tarkoittaa, että et ole tyytymätön etkä tyytyväinen.

Kun ajattelet nykyhetkeä, niin kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin

  1. terveydentilaasi (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  2. kykyysi voittaa elämässä eteen tulevia vaikeuksia (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  3. asumisoloihisi (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  4. päivittäiseen pärjäämiseesi jne. (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  5. perheeseesi ja läheisiisi (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  6. luotettavien ystävien määrään (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  7. taloudellisen tilanteeseesi (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  8. omien vahvuuksiesi kehittämiseen (esim. harrastamalla mieluisia asioita) (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  9. itsetuntoosi (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  10. elämääsi kokonaisuutena (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)

Toinen ja yleisempi tapa käyttää mittaria on esittää jokainen arvioitava asia erikseen kysymysmuodossa. Alla on esimerkki 14–17-vuotiaille tarkoitetusta lomakkeesta.

Lue ensin kysymys ja vastaa sen jälkeen valitsemalla mielestäsi sopivin numero (0-10) kysymyksen alapuolelta. Nolla (0) tarkoittaa, että olet erittäin tyytymätön ja kymmenen (10) erittäin tyytyväinen. Numeron viisi (5) kohdalla et ole tyytymätön tai tyytyväinen.

  • Kun ajattelet nykyhetkeä, niin kuinka tyytyväinen olet terveydentilaasi? (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  • Kun ajattelet nykyhetkeä, niin kuinka tyytyväinen olet kykyysi voittaa elämässä eteen tulevia vaikeuksia? (0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10)
  • jne.

Mittarin pisteytys

Arvioinneissa käytetään asteikkoa nollasta (erittäin tärkeä / erittäin tyytymätön) kymmeneen (erittäin tärkeä / erittäin tyytyväinen) «Juutinen, Anna-Mari & Kainulainen, Sakari. (2017). Moniammatillisesta yhteistyöstä digitaaliseksi ja monialaiseksi asiakastyöksi. Teoksessa Petra Malin, Kirsi Nousiainen & Maria Tapola-Haapala (toim.)»4. Teknisesti on mahdollista laskea eri elämänalueen arvioita yhteen. Mittari on kuitenkin kehitetty ensisijaisesti elämäntilanteen kokonaisuuden arviointiin osana moniammatillista asiakasprosessia. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista laskea yhtä pistelukua, vaan tarkastella kutakin elämänaluetta erikseen. Mikäli on tarve saada jokin tiivistys elämäntilanteesta, on suositeltavaa käyttää kohdan ”elämään tyytyväisyys” vastausta.

Lisäksi nuori voi asettaa itselleen tavoitteita kustakin elämänalueesta sanallisesti. Itsearviointi auttaa nuorta tunnistamaan oman elämän kannalta merkityksellisiä asioita sekä ammattilaista näkemään, mitä nuorelle kuuluu, mikä nuoren mielestä on tärkeää ja mitä hän haluaa omalta tulevaisuudeltaan «Juutinen, Anna-Mari & Kainulainen, Sakari. (2017). Moniammatillisesta yhteistyöstä digitaaliseksi ja monialaiseksi asiakastyöksi. Teoksessa Petra Malin, Kirsi Nousiainen & Maria Tapola-Haapala (toim.)»4

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Katso myös lähde Kainulainen (2019) «Kainulainen S. (2019). 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro: 28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla »5

3X10D-mittari on kehitetty Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin kanssa valtiovarainministeriön kuntakokeilussa vuosina 2015-2016. Kokeilun yhtenä tavoitteena oli kehittää ja kokeilla nuorten elämänhallinnan itsearviointimittaria. Aluksi selvitettiin ammattilaisten tarpeita, jossa todettiin tarve työkalulle, joka mahdollistaa yhteisen kielen nuorten ja muiden ammattilaisten kanssa ja auttaa jäsentämään nuoren keskeisiä elämänalueita. Nuorten kanssa on oleellista ymmärtää tyytyväisyys nykyhetken elämäntilanteeseen, eri asioiden tärkeys ja suhde tulevaisuuteen (= mittarin kolme näkökulmaa: tyytyväisyys, tärkeys ja tulevaisuus). Elämäntilanteen eri osa-alueita määriteltiin kymmenen aikaisemman kirjallisuudessa raportoidun tutkimustiedon pohjalta (itsetunto, terveydentila, kyky voittaa elämässä eteen tulevia vaikeuksia, luotettavien ystävien määrää, perhe, päivittäinen pärjääminen (esim. opiskelu, työpaja, työ), taloudellinen tilanne, asumisolot, elämä kokonaisuutena ja omien vahvuuksien kehittäminen (esim. harrastamalla mieluisia asioita)).

Ensin muodostettiin mittari 16-29-vuotiaille. Sitä testattiin kolmessa viiden nuoren ryhmässä (lukio, ammatillinen oppilaitos, Vamos). Tämän jälkeen sitä testattiin 54:llä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijalla. Samaan aikaan myös vastuutyöntekijät testasivat mittaria.

Seuraavaksi mittarin laadunkehittämistä varten kerättiin vuonna 2016 80 kysymystä sisältävä aineisto 900 kuopiolaiselta nuorelta. Samana vuonna mittaria kokeiltiin 33:lla 16-29-vuotiaalla nuorella ja 17 ammattilaisella. Kehittäjät totesivat tutkimuksen perusteella, että testatut kymmenen elämänaluetta ovat omia ulottuvuuksiaan ja niiden määrää ei ole tarvetta muuttaa.

Tämän 16-29-vuotiaille tarkoitetun mittarin pohjalta tutkijat lähtivät kehittämään lisäksi seuraavat versiot

  • perheen elämäntilanne (ryhmähaastattelu 4:lle perheelle)
  • 10-13-vuotiaiden elämäntilanne (neljän tytön ryhmähaastattelu)
  • 7-9-vuotiaiden elämäntilanne (23 oppilaan ja yhden opettajan kanssa työpaja)
  • täysi-ikäisten elämäntilanne (pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevät)

Täysi-ikäisten ja 14-17 -vuotiaiden versiot ovat lähes identtiset, lukuun ottamatta joitakin pieniä sanamuotoiluja.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Katso myös lähde Kainulainen & Juutinen (2017) «Kainulainen, S. & Juutinen, A-M. (2017). Nuoren elämäntilanteen hahmottaminen 3X10D™ -mittarilla. HAMK Unlimited Scientific 9.2.2017. Haettu [23.10.2019] osoitteesta»6

  • Kehittämisvaiheessa 3X10D-mittarin kymmenen tyytyväisyysmuuttujaa sopivat pääkomponenttianalyysiin hyvin (KMO = .831; kommunaliteetit vaihtelivat asumisoloihin tyytyväisyyden arvosta .192 perheeseen tyytyväisyyden arvoon .837).:
  • Pääkomponenttianalyysi Varimax-rotaatiolla muodosti kaksi ominaisarvoltaan yli yhden olevaa faktoria
    • Faktori 1: Kaikki muut, paitsi ihmissuhteita arvioivat seikat (selitys 50,4 prosenttia kaikkien muuttujien varianssista)
    • Faktori 2: Tyytyväisyys perheeseen ja luotettavien ystävien määrään (selitys 15,1%)
    • Tutkijat eivät yhdistäneet ihmissuhteita osoittavia alueita, koska nuorilla ystävien ja perheen asema nuoren elämässä muuttuu voimakkaasti. Tutkijat pitävät valittuja elämänalueita erillisinä eivätkä ne mene päällekkäin toistensa kanssa.
  • Konfirmatorisella faktorianalyysillä testattiin mallia, jonka taustalla oli teoreettinen ja empiirinen hyvinvointitutkimuksellinen tieto ihmisen koetulle hyvinvoinnille merkityksellisistä asioista, hankkeessa tehdyt haastattelut ja testaukset
    • Mallin tunnusluvut (IFI, NFI, CFI, TLI; RMSEA) ovat hyväksyttävällä ja osin hyvällä tasolla (>.9;<.10).
    • Mitattujen muuttujien regressiokertoimet latenttiin muuttujaan (tyytyväisyys; elämänhallinta; toimintakyky) olivat kaikki suhteellisen korkeita.
    • Pienimmät kertoimet olivat asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja perheeseen tyytyväisyydessä (.56−.58) ja suurimmat elämään, päivittäisissä toimissa pärjäämiseen ja vaikeuksien voittamiseen tyytyväisyydessä (.91−.82).

Yhtäpitävä validiteetti

Katso myös lähde Kainulainen (2019) «Kainulainen S. (2019). 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro: 28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla »5

  • 3X10D-mittarin kehittämisvaiheessa mittarin kymmentä ulottuvuutta verrattiin kyseisten aihealueiden muihin yleisesti hyväksyttyihin mittareihin. Vertailumittareiksi valittiin Rosenbergin itsetuntomittari (10 kysymystä), koettu terveys (yksi kysymys), Beck Depression Index (13 kysymystä), The Perceived Social Provision Scale (ystävyyssuhteet 8 väittämää ja perhe 4 väittämää) ja Tulojen riittävyys (yksi kysymys). Yleiselle elämään tyytyväisyydelle ei asetettu vertailumittaria. Asumisoloja koskevan vertailumittarin kehittäjät laativat itse. Harrastamista ja aktiivisuutta varten koostettiin vertailumittari kouluterveyskyselystä
  • 3X10D-mittarin ulottuvuus vs. verrokkimittari (Pearsonin korrelaatio):
    • Itsetunto vs. Rosenbergin itsetuntomittari (r=0.736)
    • Terveydentila vs. Koettu terveys (r=0.754)
    • Resilienssi vs. Beck Depression Index (r=-0.774)
    • Ystävyyssuhteet vs. Perceived Social Support Scale (ystävät) (r=0.711)
    • Perhe vs. Perceived Social Support Scale (perhe) (r=0.792)
    • Pärjääminen vs. Beck Depression Index (r=-0.710)
    • Talous vs. Tulojen riittävyys (r=0.702)
    • Asuminen vs. kehittäjien laatima vertailumittari (r=0.714)
    • Vahvuudet vs. Harrastamisen useus (r=0.325)

Erotteleva validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittaajien välinen toistettavuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Lattia- ja kattoefekti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Mittari todettiin alkuperäisessä kehittämisprojektissa hyvin toimivaksi. Mittaria on pilotoitu Ohjaamoissa vuonna 2019. Käyttökokemukset olivat hyvät ja pilottipaikat suosittelivat mittarin hyödyntämistä laajemminkin Ohjaamoissa (Onni-hanke). Mittari on käytettävissä ohjaustaverkossa.fi -sivustolla. Mittarin eri versiot ovat myös käytettävissä omaolo.fi -sivuston kautta kouluterveydenhoitajilla.

Mittarin käyttökelpoisuutta asiakastyössä on testattu Jyväskylän nuorisovastaanotolla «Huotari, Mia. (2020). ”Selvensi mun päätä vähän, minkälainen tilanne mulla on.” 3X10D-elämäntilannemittarin käyttöönottokokeilu Nuorisovastaanotolla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Sosio»3. Sekä nuoret että ammattilaiset pitivät mittaria hyödyllisenä välineenä.

Hautala & Pietilä-Litendahl ovat tutkineet mittarin käyttöä alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti osana asiakastyötä haastavassa asemassa olevien nuorten kanssa «Hautala, S., & Pietilä-Litendahl, P. (2023). Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen polulla. Kuntoutus, 46(1), 27–34. »2. Heidän mukaansa nuoren kohtaaminen edistää osallisuuden ja toimijuuden kokemusta tavoitteen asettamisessa ja että 3X10D®-elämäntilannemittari on soveltuva työkalu vahvuuksien ja muutostarpeiden tunnistamiseen, edistysaskelien näkyväksi tekemiseen sekä tavoitteiden jäsentämiseen.

Mittarin liittämistä asiakastyöhön on pidetty OECD OPSIn toimesta yhtenä keskeisenä kansainvälisenä trendinä, jota tulisi edistää. Mittaria on hyödynnetty väestöön kohdistuvassa Pohjois-Savon kokemuksellisessa hyvinvointikyselyssä ja tutkimuksissa Suomessa (SostyöTerva, IPS) ja Euroopassa (EUSIC) palkitussa nuorten digitaalisessa Zekki-palvelussa.

Tutkimusten tiedot

ks. kirjallisuusluettelo.

Alkuperäiset lähteet

Juutinen, Anna-Mari & Kainulainen, Sakari. (2017). Moniammatillisesta yhteistyöstä digitaaliseksi ja monialaiseksi asiakastyöksi. Teoksessa Petra Malin, Kirsi Nousiainen & Maria Tapola-Haapala (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityö digitalisoituvassa maailmassa. Helsinki: Talentia ja Sosiaalityön tutkimuksen seura; 2017, 38-53.

Kainulainen S. (2019). 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro: 28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-344-5»5

Kainulainen, S. & Juutinen, A-M. (2017). Nuoren elämäntilanteen hahmottaminen 3X10D™ -mittarilla. HAMK Unlimited Scientific 9.2.2017. Haettu [23.10.2019] osoitteesta «https://unlimited.hamk.fi/hyvinvointi-ja-sote-ala/nuoren-elamantilanteen-hahmottaminen-3x10d-mittarilla/»6

Kainulainen, S. & Paananen, R. (2021). Evaluating situation of life with the 3X10D survey – How reliable is the assessment? HAMK Unlimited Scientific, 16.12.2021.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Sakari Kainulainen (Perustiedot)

Heli Valkeinen (Psykometriikka)

Hyväksynyt: TOIMIAn Sosiaalialan sosiaalisen toimintakyvyn arviointi -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#sostoky»7

Sidonnaisuudet

  • Sakari Kainulainen on 3X10D-mittarin kehittäjä ja työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa. 3X10D-elämäntilannemittari on vapaasti käytettävissä. Kainulainen toimitti TOIMIAlle 3X10D-mittarin perustiedot, mutta ei tehnyt psykometristä arviota.

Kirjallisuutta

  1. Blomgren, S., Ilmarinen, K., Hannikainen, K. & Kestilä, L. (2021). Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeessa valtionavustuksia saaneiden Arki haltuun -hankkeiden arviointi.
  2. Hautala, S., & Pietilä-Litendahl, P. (2023). Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen polulla. Kuntoutus, 46(1), 27–34. «https://journal.fi/kuntoutus/article/view/127802»8
  3. Huotari, Mia. (2020). ”Selvensi mun päätä vähän, minkälainen tilanne mulla on.” 3X10D-elämäntilannemittarin käyttöönottokokeilu Nuorisovastaanotolla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Sosionomi (ylempi AMK).
  4. Juutinen, Anna-Mari & Kainulainen, Sakari. (2017). Moniammatillisesta yhteistyöstä digitaaliseksi ja monialaiseksi asiakastyöksi. Teoksessa Petra Malin, Kirsi Nousiainen & Maria Tapola-Haapala (toim.) Tutkiva sosiaalityö. Sosiaalityö digitalisoituvassa maailmassa. Helsinki: Talentia ja Sosiaalityön tutkimuksen seura; 2017, 38-53.
  5. Kainulainen S. (2019). 3X10D® –elämäntilannemittarin kehitystyö 2015-2019. Diak Puheenvuoro: 28. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-344-5»5
  6. Kainulainen, S. & Juutinen, A-M. (2017). Nuoren elämäntilanteen hahmottaminen 3X10D™ -mittarilla. HAMK Unlimited Scientific 9.2.2017. Haettu [23.10.2019] osoitteesta «https://unlimited.hamk.fi/hyvinvointi-ja-sote-ala/nuoren-elamantilanteen-hahmottaminen-3x10d-mittarilla/»6
  7. Kainulainen, S. & Paananen, R. (2021). Evaluating situation of life with the 3X10D survey – How reliable is the assessment? HAMK Unlimited Scientific, 16.12.2021.
  8. Kettunen, A., Kiessl, H., Neuhaus, K., Kainulainen, S., Nummela, N., Salomaa, T., & Heinze, M. (2021). More Trust and Cohesion for Secondary School Classes – Experiences of the Implementation of the Express Yourself! Programme in Four EU Countries. Journal of Education, Society and Behavioural Science, 34(1), 42-65. https://doi.org/10.9734/jesbs/2021/v34i130290
  9. Kuvaja-Köllner, V., Vaininen, S., Keckman, M. & Kuusiluoma, R-K. (2020). SomeBody®-toiminnan kustannuksista ja vaikutuksista. «https://somebody.samk.fi/»9.