PROMIS Yleinen terveys

TOIMIA-mittarit
27.5.2020 • Viimeisin muutos 12.2.2025
Heidi Anttila, Heli Valkeinen, Susanna McLellan ja Liisa Penttinen

TOIMIA-tietokantaa ei enää ylläpidetä/päivitetä. Artikkeli saattaa sisältää vanhentunutta tai puutteellista tietoa sekä toimimattomia linkkejä. Ks. lisätiedot «Yhteystiedot»1.

Lyhenne: PROMIS GH

Nimi englanniksi: PROMIS Global Health

Nimi ruotsiksi: -

Mittarin versio: versio 1.2; mittarin nimestä käytetyt synonyymit: PROMIS-10, PROMIS Scale v1.2 – Global Health. Lisäksi PROMIS Yleinen terveys –mittarin molemmista osa-alueista (fyysinen terveys ja mielenterveys) on julkaistu lyhyet kahden kysymyksen versiot:

• PROMIS Scale v1.2 – Global Mental 2a (PROMIS Scale v1.2 – Fyysinen terveys 2a)

• PROMIS Scale v1.2 – Global Physical 2a (PROMIS Scale v1.2 – Mielenterveys 2a)

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: Suomi

Toimiametassa: Ei

Soveltuvuusarviot

PROMIS Yleinen terveys –mittarin soveltuvuus aikuisten toimintakyvyn itsearviointiin
PROMIS Yleinen terveys –mittarin soveltuvuus aivoverenkiertohäiriön sairastaneen toimintakyvyn itsearviointiin

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

  • Etsi PROMIS-mittareita HealthMeasures-sivuston Search & View Measures -hakutoiminnon «https://www.healthmeasures.net/search-view-measures»2 avulla. Merkitse Language -kenttään kieleksi Finnish. Listalla näkyvät suomeksi käännetyt lomakkeet. Niitä voi tilata käyttöön klikkaamalla haluamansa mittarin nimeä (englanninkieliset nimet) ja lukemalla avautuvat ohjeet. THL ei enää myönnä käyttölupia. Tietopyyntöjä voi myös lähettää osoitteeseen help(at)healthmeasures.net.

Alkuperäinen käyttötarkoitus

PROMIS Yleinen terveys on 10 kysymyksen yleisen terveyden mittari yli 18-vuotiaille aikuisille. Se on geneerinen mittari, mikä näkyy kysymysten muotoiluissa siten, että kysymyksissä esiintyy sana ”yleensä”. Mittari sisältää kysymyksiä useilta toimintakyvyn osa-alueita: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä kipu, väsymys ja yleinen elämänlaatu. Siitä voidaan laskea erikseen yleisen fyysisen terveyden ja yleisen mielenterveyden pisteet. «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5 «Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J C»4

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky
  • Psyykkinen toimintakyky
  • Sosiaalinen toimintakyky
  • Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)
  • Työkyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

b, b1 [Mielentoiminnot], b152 [Tunne-elämän toiminnot], b280 [Kipuaistimus], b1300 [Henkisen energian taso], d [Suoritukset ja osallistuminen], d4 [Liikkuminen], d7 [Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet], d8 [Keskeiset elämänalueet], d9 [Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä]

Mittarin ylläpitotaho

Yhteyshenkilö: Helena Correia

Sähköpostiosoite: helena-correia@northwerstern.edu

Organisaatio: PROMIS Health Organisation (PHO)

Kotisivu: www.healthmeasures.net «https://www.healthmeasures.net/»3

  • Kaikki tietopyynnöt: help(at)healthmeasures.net
  • Käännöksiin liittyvät pyynnöt: translations(at)healthmeasures.net
  • Käännösluvat ja -lisenssit: Elisa Maria Roman Pena elisa.pena(at)northwestern.edu
  • API-lisenssit digitaaliseen toteutukseen: Maggie Morris margaret.morris(at)northwestern.edu

Käyttöoikeus

  • Osittain rajoitettu

Käyttäjien tulee noudattaa käyttöehtoja, jotka ovat saatavilla Healthmeasures -verkkopalvelussa. Niissä on lisävaatimuksia PROMIS-mittareiden jakamisesta yrityksille, jotka tavoittelevat siitä voittoa, kuten tietojärjestelmätoimittajat ja lääkeyritykset. Heidän tulee olla yhteydessä PROMIS-terveysjärjestöön. (PROMIS käyttöehdot; englanniksi Terms and conditions of use; «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/obtain-administer-measures/»4).

Käyttöoikeuden pyytäminen: Ks. Mittarin ylläpitotaho.

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Erillistä koulutusta ei tarvita. PDF-muotoinen lomake on valmis vastattavaksi ilman valmisteluita.

Tarvittavat välineet

  • Lomake ja kynä.

Aikatarve

Mittarin täyttämiseen kulunut aika on mitattu muutamilla potilasryhmillä:

Tulosalgoritmi

PROMIS Yleinen terveys -mittarista voidaan laskea fyysisen terveyden ja mielenterveyden osa-alueiden pisteet verrattuna yhdysvaltalaiseen väestöaineistoon katsomalla tulokset muuntotaulukoista tai Healthmeasures -tulospalvelun avulla. Tulospalvelun ohjeistus: «https://www.youtube.com/watch?v=KM2FqYoS--A»5 (Youtube, englanniksi)

Tulosten laskeminen muuntotaulukoiden avulla

Muuntotaulukkoja (ks. erillinen liite «»1) voidaan käyttää vain, jos asiakas on vastannut kysymyssarjan kaikkiin kysymyksiin, sillä pisteytys on laadittu kiinteälle kysymyssarjalle. «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5

Yksilön ja ryhmien tuloksia voi muuntaa standardoiduiksi T-tuloksiksi. Muunnokset toimivat vain, jos kaikkiin kysymyksiin on vastattu. T-tulokset on standardoitu siten, että 50 on väestön keskellä (keskiarvo) ja keskihajonta keskiarvon ympärillä on 10 pistettä. Mittarit on keskitetty Yhdysvaltojen väestöön. Korkea pistemäärä tarkoittaa, että kyseistä käsitettä on enemmän (=parempi terveys). Siten T-tulos 60 fyysisen terveyden tai mielenterveyden osa-alueilla on yhden keskihajonnan verran yli väestön keskiarvon (=terveys on parempi kuin väestössä keskimäärin). Vastaavasti T-tulos 40 on yhden keskihajonnan verran heikompi kuin väestön keskiarvo.

Katso ohjeet PROMIS v1.2 Yleinen terveys (10 kysymystä) -mittarin sekä PROMIS v 1.2 Yleinen terveys - Fyysinen terveys 2a -mittarin (sisältää vain kaksi kysymystä) ja PROMIS v 1.2 Yleinen terveys - Mielenterveys 2a -mittarin (sisältää vain kaksi kysymystä) raakatulosten muuntamiseen standardoiduiksi tuloksiksi erillisestä liitteestä. «»1

Raja-arvot

Suomalaisia raja-arvoja ei ole.

Yhdysvaltalaiseen kalibrointiaineistoon perustuvat raja-arvot ovat alla.

  • PROMIS Yleinen terveys / fyysisen terveyden -osa-alueen tuloksille on määritelty raja-arvot (T-arvot), joiden avulla muodostuu viisi luokkaa:
    • erinomainen (T-arvo yli 58),
    • oikein hyvä (T-arvo 58–50),
    • hyvä (T-arvo 50–42),
    • tyydyttävä (T-arvo 42–35) ja
    • huono (T-arvo alle 35).
  • PROMIS Yleinen terveys / mielenterveyden -osa-alueen tuloksille on määritelty raja-arvot (T-arvot), joiden avulla muodostuu viisi luokkaa:
    • erinomainen (T-arvo yli 56),
    • oikein hyvä (T-arvo 56–48),
    • hyvä (T-arvo 48–40),
    • tyydyttävä (T-arvo 40–29) ja
    • huono (T-arvo alle 29).

Viitearvot

Suomalaisia viitearvoja ei ole. Viitearvot Yhdysvaltaisessa väestössä ovat saatavilla Healthmeasures -palvelussa. «https://www.healthmeasures.net/score-and-interpret/interpret-scores/promis/reference-populations»6

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mittarin käännös

Lomake on käännetty suomeksi THL:n koordinoimana PROMIS standardien mukaisesti. «Northwestern University. PROMIS® Instrument Development and Validation Scientific Standards Version 2.0. 2013. http://www.healthmeasures.net/images/PROMIS/PROMISStandards_Vers2.0_Final.pdf. Viitattu 1»18

Mittarin tausta ja kuvaus

Mittari kehitettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun arviointiin (ts. henkilön toimintakyky ja hyvinvointi fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella osa-alueilla). Tavoitteena oli kehittää lyhyt, kaikille aikuisille soveltuva kysely, jossa yleisten kysymysten avulla vastaaja voi arvioida erilaisia terveyden tekijöitä ja jonka avulla voidaan saada käsitys hänen terveydentilastaan sekä mahdollisista toimintarajoitteistaan. «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5

PROMIS Yleinen terveys kehitettiin vuonna 2009. «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5 Aluksi luotiin yleiset kysymykset, jotka edustivat fyysistä terveyttä, kipua, psyykkistä terveyttä, sosiaalista terveyttä ja yleistä terveyttä. Nämä ulottuvuudet ovat mukana PROMIS-viitekehyksessä «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/measure-development-research»9, joka noudattaa WHO:n fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kolmijakoa. «Cella D, Yount S, Rothrock N ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS): progress of an NIH Roadmap cooperative group during its first two years. Med Care 2007;45:S3-S11»3 Tämän jälkeen arvioitiin, voitiinko yksittäiset kysymykset yhdistää toimintakyvyn ulottuvuuksiin ja yhdeksi asteikoksi, vai sopiko muu vaihtoehto aineistoon paremmin. Sisällön validoinnin tulokset on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa ”sisältövaliditeetti”.

Osa-alueet: PROMIS Yleinen terveys sisältää yhteensä kymmenen kysymystä (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, kipu, väsymys ja yleinen elämänlaatu). Tuloksista lasketaan erikseen yleisen fyysisen terveyden ja yleisen mielenterveyden pisteet. Yleinen fyysinen terveys (global physical health, GPH) -osa-alue sisältää neljä kysymystä yleisestä fyysisestä toimintakyvystä, kivusta ja uupumuksesta. Yleinen mielenterveys (global mental health, GMH) -osa-alue sisältää neljä kysymystä elämänlaadusta, tunne-elämästä ja tyytyväisyydestä sosiaaliseen toimintakykyyn. «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5

Mittareista on saatavilla vain paperiset lomakkeet, ei tietokoneavusteista mukautuvaa vastaamistapaa (CAT, computerized adaptive testing). Osa-aluepisteiden avulla saadaan asiakkaan terveydestä ja psyykkisestä tilanteesta “perus”-yhteenveto. Osa-alueiden raakapisteet konvertoidaan standardoiduiksi T-pisteiksi ja ne ovat siten vertailtavissa väestöön. Lisäksi voidaan kahdeksan PROMIS Yleinen terveys -mittarin kysymyksen avulla estimoida EQ-5D-indeksiluku (EuroQol 5-Dimensions). «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5

Verrattuna muihin yleisen terveyden itsearviointimittareihin PROMIS Yleinen terveys -mittari on uusin saatavilla oleva validoitu työkalu. Se on kehitetty korvaamaan aiempia mittareita, kuten SF-36- ja EQ-5D-mittareita, joita on käytetty yli 20 vuotta. «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

Hays ym. (2009) «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5

  • Tutkimuksessa luotiin ensin yleiset kysymykset, jotka edustivat fyysistä terveyttä, kipua, psyykkistä terveyttä, sosiaalista terveyttä ja yleistä terveyttä. Perustana olivat PROMIS-viitekehyksen ulottuvuudet, «https://www.healthmeasures.net/explore-measurement-systems/promis/measure-development-research»9joka noudattaa WHO:n fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kolmijakoa. «Cella D, Yount S, Rothrock N ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS): progress of an NIH Roadmap cooperative group during its first two years. Med Care 2007;45:S3-S11»3Tämän jälkeen arvioitiin, voitiinko yksittäiset yleiset kysymykset yhdistää toimintakyvyn ulottuvuuksiin ja yhdeksi asteikoksi vai sopiko jokin muu vaihtoehto aineistoon paremmin.
  • Mittariin valittiin ensimmäiseksi kysymykseksi usein käytetty kysymys koetusta terveydestä (global01). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että tämä kysymys koskee sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, mutta enemmän fyysistä kuin psyykkistä, erityisesti niiden henkilöiden mielestä, joilla on alhainen tulotaso. Lisäksi tehtiin kysymys, jossa arvioidaan pelkästään fyysistä terveyttä (global03) ja toinen pelkästään psyykkistä terveyttä (global04). Mukaan otettiin myös yleinen elämänlaatu -kysymys (global02), koska se on erittäin vahva psyykkisen terveyden indikaattori (ks. esim. «Lorenz KA, Cunningham WE, Spritzer KL ym. Changes in symptoms and health-related quality of life in a nationally representative sample of adults in treatment for HIV. Qual Life Res 2006;15:951-8 »16). Lopuissa kysymyksissä kysytään yleistä fyysisen toiminnan (global06), uupumuksen (global08), kivun (global07), tunne-elämän häiriön (global10) ja sosiaalisen toiminnan (global05 and global09) arviota.
  • Kaikkiin kysymyksiin luotiin 5-portainen vastausasteikko. Kipu-kysymyksen 0–10-asteikko koodattiin uudelleen Sheehan Disability Scalen ja Flushing Symptom Scalen mukaisesti seuraavasti: 0 = 1; 1–3 = 2; 4–6 = 3; 7–9 = 4; 10 = 5.
  • Sekä eksploratiivinen että konfirmatorinen faktorianalyysi tukivat kaksiulotteista mallia, jossa ulottuvuudet olivat yleinen fyysinen terveys (global physical health, GPH) ja yleinen mielenterveys (global mental health, GMH). Tulosten perusteella tehtiin kaksi asteikkoa:
    • Yleinen fyysinen terveys (GPH):
      • global03 (fyysinen terveys),
      • global06 (fyysinen toiminta),
      • global07 (kipu) ja
      • global08 (uupumus).
    • Yleinen mielenterveys (GMH):
      • global02 (elämänlaatu),
      • global04 (psyykkinen terveys),
      • global05 (tyytyväisyys vapaa-ajan toimintaan) ja
      • global10 (tunne-elämän häiriöt).
  • Yleinen fyysinen terveys (GPH) -osa-alueesta jätettiin pois koettu terveys (global01) -kysymys, koska se korreloi merkittävästi fyysinen terveys (global03) -kysymyksen kanssa. Osa-alueeseen jätettiin mieluummin fyysinen terveys (global03) kuin koettu terveys (global01). Tällä korostettiin tämän konstruktion fyysistä laatua. Yleinen mielenterveys (GMH) -osa-alueesta jätettiin pois tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin (global09) -kysymys, koska se korreloi yleinen fyysinen terveys -osa-alueen kanssa.

Schalet ym. (2015) «Schalet BD, Rothrock NE, Hays RD ym. Linking Physical and Mental Health Summary Scores from the Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) to the PROMIS(®) Global Health Scale. J Gen Intern Med 2015;»23

  • Tutkimuksessa verrattiin PROMIS Yleinen terveys -mittaria VR-12-mittariin (Veterans RAND 12-Item Health Survey) ja siinä löydettiin merkittävää yhtäläisyyttä niiden sisällöissä, mutta myös joitain eroavaisuuksia:
    • Kummakin mittarin mielenterveys -osa-alueella on kysymys, joka kohdentuu sosiaaliseen toimintaan (PROMIS Yleinen terveys -mittarissa on lisäksi sosiaalisista rooleista kysymys, jota ei lasketa mukaan osa-alueeseen). Molemmissa mittareissa arvioidaan tunteita tai emootioita: PROMIS Yleinen terveys -mittarissa on yksi kysymys, kun VR-12-mittarissa on kaksi kysymystä. Kun PROMIS Yleisen terveyden kaksi kysymystä viittaavat “mielenterveyteen” ja “elämänlaatuun”, tällaisia sanamuotoja ei ole VR-12:ssa. Lisäksi VR-12:ssa on kaksi kysymystä tunne-elämän ongelmien vaikutuksista henkilökohtaiseen tuotteliaisuuteen. Tällaisia kysymyksiä ei ole PROMIS Yleinen terveys -mittarissa.
    • Molempien mittarien fyysisessä osassa on kysymys kivun voimakkuudesta. Molemmissa arvioidaan myös fyysistä toimintaa siten, että PROMIS Yleisen terveyden -mittarissa on yksi kysymys ja VR-12:ssa kaksi kysymystä tältä alueelta. VR-12:ssa on kysymys ”energiasta”, kun PROMIS Yleisen terveyden -mittarissa on sille analoginen kysymys ”uupumuksesta”. Vaikka molemmissa on kysymys yleisestä terveydestä, VR-12:ssa se lasketaan mukaan fyysiseen terveyteen, kun PROMIS Yleisen terveyden -mittarissa tätä yleisen terveyden yhtä kysymystä ei lasketa mukaan kumpaankaan osa-alueeseen. VR-12:n fyysisessä osassa on lisäksi kaksi kysymystä, joissa kysytään fyysisen terveyden aiheuttamista rajoitteista rooleihin.
  • Samassa Schaletin ym. «Schalet BD, Rothrock NE, Hays RD ym. Linking Physical and Mental Health Summary Scores from the Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) to the PROMIS(®) Global Health Scale. J Gen Intern Med 2015;»23 tutkimuksessa tuotettiin summatut ja algoritmiset muuntotaulukot VR-12- ja PROMIS Yleinen terveys -tulosten muuntamiselle mittarista toiseen.
    • Algoritmisissa taulukoissa näkyy, että väestöpohjaiset T-arvot ovat hyvin lähellä toisiaan molemmissa asteikoissa. VR-12-mittarin MCS-tulos (mental health score; mielenterveys) 50 on linkitetty PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleisen mielenterveyden tulokseen 50.3, ja VR-12-mittarin PCS-tulos (physical health score; fyysinen) 50 on linkitetty PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleisen fyysisen terveyden tulokseen 50.6.
    • Tulokset olivat odotettuja ja vahvistavat mittarien yhteydet, sillä molemmat on keskitetty yhdysvaltalaiseen väestöön ja molemmissa käytetään T-arvo-metriikkaa. Pienet erot ovat odotettuja, koska näiden kahden mittarin metriikat vahvistettiin eri vuosikymmenillä. Yhdistetyt suhteet ovat lineaarisia kunnes T-arvo on noin 55. Tässä kohden käyrä alkaa laskea. Tämä voi johtua mittareiden erilaisesta kehityksestä, sisällöstä tai heikommasta mittaustarkkuudesta asteikon yläpäässä.

Thompson ym. (2017) «Thompson NR, Lapin BR, Katzan IL. Mapping PROMIS Global Health Items to EuroQol (EQ-5D) Utility Scores Using Linear and Equipercentile Equating. Pharmacoeconomics 2017;35:1167-1176 . »25

  • Tutkimuksessa verrataan PROMIS Yleinen terveys osa-alueiden tuloksia EQ-5D-3L-mittarilla (EuroQol 5-Dimensions three-level version) saatuihin hyöty-/hyvinvointituloksiin (utiliteetti). Tutkimuksessa käytettiin lineaarista ja ”equipercentile” siltausmenetelmää sekä tuotettiin uusia malleja, joilla voidaan estimoida EQ-5D-3L-mittarin hyöty-/hyvinvointituloksia PROMIS Yleinen terveys -mittarin osa-alueiden tuloksista, kun halutaan laskea laatupainotettuja lisäelinvuosia (HRQL) kustannusvaikuttavuusanalyyseissä.

Panchagnula ym. (2019) «Panchagnula S, Sun X, Montejo JD ym. Validating the Transformation of PROMIS-GH to EQ-5D in Adult Spine Patients. J Clin Med 2019;8: »20

  • Tutkimuksessa verrattiin PROMIS Yleinen terveys- ja EQ-5D (EuroQol 5-Dimensions) -tuloksia. PROMIS Yleinen terveys ja EQ-5D annettiin täytettäväksi satunnaisesti 121 aikuiselle selkäpotilaalle. EQ-5D -mittarista laskettiin sekä aidot että estimoidut tulokset kuudella eri mallilla. Mallien toimivuus määriteltiin kolmella tavalla: coefficient of determination (R2), mean squared error (MSE) ja mean absolute error (MAE). Optimaalisin oli malli, joka kohteli kahdeksaa PROMIS Yleisen terveyden osiota luokkamuuttujina (suurin R2 0,59; pienin MSE 0,02 ja MAE 0,11) selkäpotilasotoksessa. Alaryhmäanalyysit sukupuolen, iän, koulutustaustan ym. mukaan ennusti hyvin EQ-5D -keskiarvoja. PROMIS Yleinen terveys -mittarin tulosten muuntaminen EQ-5D -tuloksiksi oli tarkkaa ryhmätasolla, mutta ei yksilötasolla.

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys sisältää terveyden arviointiin kuuluvia yleisimpiä kysymyksiä, jotka on valittu perustuen WHO:n toimintakyvyn kolmijakoon ja tietoon kysymysten toimivuudesta. Se on sisällöllisesti lähellä Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) - ja EuroQol 5-Dimensions (EQ-5D) -mittareita.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Ennustevaliditeetti

Erilaisia potilaita

Hinami ym. (2015) «Hinami K, Smith J, Deamant CD ym. When do patient-reported outcome measures inform readmission risk? J Hosp Med 2015;10:294-300 »8(n = 196):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin tulokset eivät tunnistaneet sairaalasta pääsyn hetkellä potilaita, joilla ilmaantuu uuteen sairaalakäyntiin johtava tapahtuma 30 päivän sisällä kotiutumisesta.
  • Potilaat, joilla oli sairaalasta pääsyn hetkellä heikot tulokset PROMIS Yleinen terveys -mittarin mielenterveyden osa-alueella ja yleisen terveyden (glogal01) yksittäisessä kysymyksessä, joutuivat sairaalaan todennäköisemmin 14 päivän sisällä sairaalasta päästyään kuin ne potilaat, joilla oli paremmat tulokset edellä mainituissa kohdissa.
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin fyysisen terveyden osa-alueen ja yleisen terveyden kysymys (global01) olivat voimakkaammin yhteydessä uuteen sairaalakäyntiin 14 päivän kuin 30 päivän sisällä.
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin mielenterveyden osa-alue ei ollut yhteydessä uuteen sairaalakäyntiin 180 päivän aikana sairaalasta pääsyn jälkeen.

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys –mittarin ennustevaliditeetista tarvitaan lisää tutkimuksia.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

Yli 18-vuotiaat

Hays ym. (2009) «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5(n = 21133)

  • Kymmenen kysymyksen yksiulotteinen malli hylättiin konfirmatorisen faktorianalyysin perusteella (X2 =19 619,82; df = 15; p < 0.001) eikä se sopinut aineistoon (CFI = 0,927, TLI = 0,961; RMSEA = 0,249). Pääkomponenttianalyysin ominaisarvot (eigenvalues) kymmenelle yleiselle kysymykselle olivat 6,25, 1,20, 0,75, 0,44, 0,39, 0,30, 0,22, 0,20, 0,18 ja 0,05.
  • Faktorianalyysin tulokset tukivat kahden faktorin mallia: yleinen fyysinen terveys (Global Physical Health, GPH) ja yleinen mielenterveys (Global Mental Health, GMH).

Barile ym. (2013) «Barile JP, Reeve BB, Smith AW ym. Monitoring population health for Healthy People 2020: evaluation of the NIH PROMIS® Global Health, CDC Healthy Days, and satisfaction with life instruments. Qual Life»2(n = 4184):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yhdeksän kysymystä (sosiaaliset roolit -kysymys ei mukana) latautuivat konfirmatorisessa faktorianalyysissä kahdelle faktorille: yleinen fyysinen terveys (faktorilataukset 0,62–0,91) ja yleinen mielenterveys (0,52–0,93).
  • Sukupuoli ei vaikuttanut faktorilatauksiin. Yli 65-vuotiailla kipu-kysymyksen faktorilataus oli alhaisempi (0,48) kuin nuoremmilla. Terveillä (ei kroonista sairautta edeltävän vuoden aikana) uupumus ja fyysinen toiminta -kysymykset jäivät alhaisemmiksi (0,43 ja 0,48) kuin sairailla.

Hays ym. (2015) «Hays RD, Spritzer KL, Thompson WW ym. U.S. General Population Estimate for "Excellent" to "Poor" Self-Rated Health Item. J Gen Intern Med 2015;30:1511-6 »6(n = 21133):

  • Fyysinen terveys (global03) -kysymyksen korvaaminen koettu terveys (global01) -kysymyksellä ei muuttanut yleinen fyysinen terveys -osa-alueen erottelukykyä (discrimination parameters) tai raja-arvoja IRT-analyysissä.
  • Yleinen fyysinen terveys -osa-alueen tulokset pysyivät samana vaikka fyysinen terveys (global03) -kysymys korvattiin koettu terveys (global01) -kysymyksellä (intraclass correlation 0,98).
  • Koettu terveys (global01) -kysymyksen tulokset olivat yhteydessä yleinen fyysinen terveys -osa-alueeseen (Spearmanin rho = 0,80).
    • Koettu terveys (global01) -kysymyksessä mittari erottelee vastaukset asteikolla 1–5 siten, että yleinen fyysinen terveys -osa-alueella parhaimmat pisteet saaneet (+ 2 SD) valitsevat todennäköisimmin koettu terveys (global01) -kysymyksessä vaihtoehdon 5 (erinomainen, excellent). Heikoimmat fyysinen terveys -osa-alueen pisteet saaneet henkilöt (–2 SD) valitsevat todennäköisimmin vastausvaihtoehdon 1 (huono, poor). Vastausvaihtoehdot 2 (noin –1,5 SD), 3 (noin –0,5 SD) ja 4 (noin 1 SD) erottuvat myös toisistaan.
    • Koettu terveys (global01) -kysymyksessä oman terveytensä eri tavoin arvioineiden tulokset väestön keskiarvoon verrattuna: erinomaiseksi (excellent) arvioineilla tulos oli +1,2 SD, erittäin hyväksi (very good) arvioineilla tulos oli +0,4 SD, hyväksi (good) –0,3 SD, kohtalaiseksi (fair) –1,2 SD, huonoksi (poor) –2,1 SD.

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(n = 1102):

  • Aineistoon sopi huonosti kahden faktorin malli, keskineliövirheen likiarvo (root mean square error approximation, RMSEA) > 0,11 (95 % CI 0,10–0,13) oli yli hyväksyttävyysrajan 0,08. Kaikki faktorilataukset olivat tilastollisesti merkitseviä ja kohtalaisesti yhteydessä faktoreihin.
  • Tunne-elämän häiriö -kysymyksellä oli matalin faktorilataus Yleinen mielenterveys-osa-alueen tulokseen ja kipu -kysymyksellä Yleiseen fyysinen toimintakyky -osa-alueen tulokseen.
  • Löydösten mukaan yksittäisille kysymyksille tulisi antaa enemmän painoa kuin osa-alueiden, kun arvioidaan AVH:n sairastaneita.

Lapin ym. (2019) «Lapin BR, Thompson NR, Schuster A ym. Patient versus proxy response on global health scales: no meaningful DIFference. Qual Life Res 2019;28:1585-1594 »15(n = 1359):

  • Aineistoon sopi yhden faktorin malli sekä potilaiden vastauksilla että puolesta vastaajien vastauksilla. Yleisen fyysisen terveyden osa-alueen RMSEA 0,07 (90 % CI 0,04–0,11) oli alle hyväksyttävyysrajan eli riittävä, mutta yleisen mielenterveys osa-alueen RMSEA 0,18 (95 % CI 0,15–0,21) ylitti hyväksyttävyysrajan.

Selkärankasairaudet

Lapin ym. (2018) «Lapin BR, Kinzy TG, Thompson NR ym. Accuracy of Linking VR-12 and PROMIS Global Health Scores in Clinical Practice. Value Health 2018;21:1226-1233 »14(n = 4606):

  • Yleinen fyysinen terveys -osa-alue oli yksiulotteinen (OmegaH > 0,7, ECV explained common variance > 0,6, tarkkoja arvoja ei raportoitu).

Yhteenveto: Yksiulotteinen faktorimalli ei sopinut PROMIS Yleinen terveys -mittariin. Tästä syystä tuloksia tulisi tarkastella erikseen yleisen fyysisen terveyden ja yleisen mielenterveyden osa-alueilla. Kuitenkin aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla ja selkäongelmaisilla henkilöillä mittaria voidaan tulkita kokonaisuutena.

Yhtäpitävä validiteetti

Yli 18-vuotiaat

Hays ym. (2009) «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5(n = 21133, painotettu edustamaan Yhdysvaltain väestöä)

  • Yleinen fyysinen terveys -osa-alueen korrelaatio EuroQol 5-Dimensions (EQ-5D) -mittarin kanssa (r = 0,82)
  • Yleinen mielenterveys -osa-alueen korrelaatio EQ-5D -mittarin kanssa (r = 0,61)
  • Yleinen fyysinen terveys -osa-alueen korrelaatiot muihin PROMIS-mittareihin:
    • PROMIS Kivun häiritsevä vaikutus (r = ¬–0,75)
    • PROMIS Uupumus (r = –0,73)
    • PROMIS Fyysinen toimintakyky (r = 0,71)
    • PROMIS Kipukäyttäytyminen (r = 0,67)
    • PROMIS Tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan (r = 0,62)
    • PROMIS Tyytyväisyys vapaa-ajan sosiaaliseen toimintaan (r = 0,52)
    • PROMIS Ahdistuneisuus (r = –0,48)
    • PROMIS Masentuneisuus (r = –0,47)
    • PROMIS Vihantunteet (r = –0,32)
  • Yleinen mielenterveys –osa-alueen korrelaatiot muihin PROMIS-mittareihin:
    • PROMIS Masentuneisuus (r = –0,71)
    • PROMIS Uupumus (r = –0,68)
    • PROMIS Ahdistuneisuus (r = –0,65)
    • PROMIS Tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan (r = 0,62)
    • PROMIS Tyytyväisyys vapaa-ajan sosiaaliseen toimintaan (r = 0,60)
    • PROMIS Kivun häiritsevä vaikutus (r = –0,53)
    • PROMIS Vihantunteet (r = –0,50)
    • PROMIS Kipukäyttäytyminen (r = –0,46)
    • PROMIS Fyysinen toimintakyky (r = 0,41)
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yksittäisten kysymysten tulokset korreloivat hyvin muiden PROMIS-mittareiden tuloksiin. Suurimmat korrelaatiot muihin PROMIS-mittareihin oli seuraavilla yksittäisillä PROMIS Yleinen terveys -kysymyksillä:
    • Koettu terveys (global01), elämänlaatu (global02), fyysinen terveys (global03), uupumus (global08) ja tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin (global09) korreloivat eniten PROMIS Uupumus -mittarin kanssa.
    • Mielenterveys (global04), tyytyväisyys vapaa-ajan toimintaan (global05) ja tunne-elämän häiriöt (global10) korreloivat eniten PROMIS Masentuneisuus -mittarin kanssa.
    • Päivittäiset fyysiset toiminnat (global06) –kysymys korreloi eniten PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittarin kanssa
    • Kivun voimakkuus (global07) –kysymys korreloi eniten PROMIS Kivun häiritsevä vaikutus -mittarin kanssa.

Schalet ym. (2015) «Schalet BD, Rothrock NE, Hays RD ym. Linking Physical and Mental Health Summary Scores from the Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) to the PROMIS(®) Global Health Scale. J Gen Intern Med 2015;»23

  • PROMIS Yleinen terveys osa-alueiden korrelaatiot Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) -mittarin raakatulosten kanssa olivat korkeammat kuin VR-12 algoritmisten tulosten välillä (fyysinen terveys 0,80 vs. 0,69 ja mielenterveys 0,69 vs. 0,63).

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(n = 1102):

  • PROMIS Yleisen terveyden yksittäiset kysymykset ja kaksi asteikkoa (yleinen fyysinen terveys ja yleinen mielenterveys) korreloivat hyvin muiden samantyyppisiä konstruktioita mittaavien PROMIS-mittarien kanssa (Fyysinen toimintakyky, Tyytyväisyys sosiaaliseen toimintaan ja rooleihin, Uupumus, Ahdistuneisuus, Kivun häiritsevä vaikutus ja Unihäiriöt). PROMIS Yleisen terveyden kysymykset 6 (fyysiset toiminnot), 7 (kipu) ja 8 (uupumus) mittaavat samaa konstruktiota kuin PROMIS Fyysinen toimintakyky, PROMIS Kivun häiritsevä vaikutus ja PROMIS Uupumus -mittarit (korrelaatiot ≥ 0,76).

Lam & Kwa (2018) «Lam KH, Kwa VIH. Validity of the PROMIS-10 Global Health assessed by telephone and on paper in minor stroke and transient ischaemic attack in the Netherlands. BMJ Open 2018;8:e019919 »13(n = 75):

  • PROMIS Yleisen terveyden osa-alueet korreloivat RAND-36:n kanssa.
    • yleinen fyysinen terveys (r = 0,81, 95 % CI 0,69–0,88)
    • yleinen mielenterveys (r = 0,76, 95 % CI 0,64–0,85)

Yläraajan sairaudet / kiputilat

Stoop ym. (2018) «Stoop N, Menendez ME, Mellema JJ ym. The PROMIS Global Health Questionnaire Correlates With the QuickDASH in Patients With Upper Extremity Illness. Hand (N Y) 2018;13:118-121 . »24(n = 112):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin kymmenestä kysymyksestä kuudella todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys Quick-Disabilities of the Arm, Shoulder and Hand (QuickDASH) -kyselyyn. Kysymykset, joilla yhteys todettiin (global03 sekä global06 – global10), korrelaatio (r) vaihteli kysymyksestä riippuen välillä 0,2–0,62. Vahvin yhteys QuickDASH-tuloksen kanssa havaittiin fyysinen toiminta (global06) -kysymyksen kohdalla (r = 0,62, p < 0,001). Yleinen fyysinen terveys -osa-alueen kokonaistulos korreloi kohtalaisesti QuickDASH-tuloksen kanssa (r = −0,7, p < 0,01). Sen sijaan yleinen mielenterveys -osa-alueen kokonaistuloksella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä QuickDASH:in kanssa.

Saad ym. (2018) «Saad MA, Kassam HF, Suriani RJ Jr ym. Performance of PROMIS Global-10 compared with legacy instruments in patients with shoulder arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2018;27:2249-2256 »22(n = 161):

  • PROMIS Yleinen terveys - ja EuroQol 5-Dimensions (EQ-5D) -mittarien välinen korrelaatio oli erinomainen (Spearman r = 0,72 (p < 0,0001).
  • Keskimääräinen ero PROMIS Yleinen terveys -mittarista estimoitujen EQ-5D-tulosten ja aitojen EQ-5D-tulosten välillä oli –0,0015 asteikolla 0–1, mikä merkitsee, että tulokset olivat samoja. Kuitenkin Bland-Altman -yhtäpitävyystestin kuvio osoitti, että kun tarkastelee kaikkia havaintoja, niin estimoidut tulokset olivat erittäin vaihtelevia: estimoidut tulokset olivat alle 0,37 tai yli 0,36 verrattuna aitoihin EQ-5D-tuloksiin. Estimoiduille EQ-5D-tuloksille ei löytynyt systemaattista harhatekijää.
  • Eri mittareiden vertailussa PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue korreloi parhaiten ASES (American Shoulder and Elbow Surgeons) -mittarin kanssa (Spearman r = 0,57, p < 0,0001). Potilailla, joilla oli rotaror cuff -repeämä, tämä korrelaatio oli erinomainen (Spearman r = 0,79, p < 0,0001).

Kahan ym. (2019) «Kahan JB, Kassam HF, Nicholson AD ym. Performance of PROMIS Global-10 to Legacy Instruments in Patients With Lateral Epicondylitis. Arthroscopy 2019;35:770-774 »10(n = 62):

  • PROMIS Yleinen terveys- ja EQ-5D-mittarien välinen korrelaatio oli erinomainen (Spearman r = 0,72, p < 0.0001).
  • Pisteiden keskimääräinen ero PROMIS-tuloksista estimoitujen ja aitojen EQ-5D-tulosten välillä oli 0,0564 asteikolla 0–1, mikä tarkoittaa, että tulokset olivat samoja. Blandt-Altman-analyysi osoitti, että estimoidut yksittäiset arvot saattoivat erota todellisista arvoista -0,33 - +0,21 pistettä. Tämä osoittaa heikkoa yhtenevyyttä ja korkeata vaihtelevuutta estimoitujen ja todellisten EQ-5D-arvojen välillä – vaikka korrelaatio olikin erinomainen.
  • Korrelaatiot PROMIS Yleinen terveys -mittarin fyysisen terveyden -osa-alueen ja eräiden perinteisten mittarien välillä olivat hyviä:
    • ASES (r = 0,58, p < 0,0001),
    • Mayo Elbow Performance Score (MEPS) (r = 0,61, p < 0,0001) ja
    • Quick Disabilities of the Arm, Shoulder and Hand Score (QuickDASH) (r = 0,64, p < 0,0001).
  • Korrelaatiot PROMIS Yleinen terveys -mittarin mielenterveyden osa-alueen ja eräiden perinteisten mittarien välillä vaihtelivat heikosta hyvään:
    • ASES (r = 0,26, p = 0,0492),
    • MEPS (r = 0,37, p = 0,0038) ja
    • QuickDASH (r = 0,50, p < 0,0001).

Nicholson ym. (2019) «Nicholson AD, Kassam HF, Pan SD ym. Performance of PROMIS Global-10 Compared With Legacy Instruments for Rotator Cuff Disease. Am J Sports Med 2019;47:181-188 »17(n = 323):

  • PROMIS Yleinen terveys- ja EQ-5D-mittarien välinen korrelaatio oli erinomainen (Spearman r = 0,70, p < 0,0001).
  • Pisteiden keskimääräinen ero PROMIS-tuloksista estimoitujen ja aitojen EQ-5D-tulosten välillä oli −0,0128 (95 % CI, −0,03–0,01; p = 0,16) asteikolla 0–1, mikä tarkoittaa, että tulokset olivat samoja. Blandt-Altman-analyysi näytti merkittävää eroa yksittäisissä tuloksissa, huolimatta keskiarvojen samankaltaisuudesta estimoitujen ja aitojen EQ-5D-tulosten välillä. Tulosasteikolla 0–1 mikä tahansa yksittäinen tulos voi vaihdella alle −0,34 (34 %) tai yli 0,31 (31 %) aidon EQ-5D-tuloksen.
  • Korrelaatiot yleisen fyysisen terveyden -osa-alueen ja eräiden perinteisten mittarien välillä olivat hyviä:
    • ASES (r = 0,62, p < 0,0001),
    • Single Assessment Numeric Evaluation (SANE) (r = 0,41, p < 0,0005) ja
    • Western Ontario Rotator Cuff Index (WORC) (r = 0,47, p < 0,0001).
    • Samankaltaisia korrelaatioita oli myös potilasalaryhmissä, joilla oli täysi tai osittainen rotator cuff -repeämä tai pinnetila verrattuna koko kohorttiin.
  • Korrelaatiot yleinen mielenterveys -osa-alueen ja perinteisten fyysistä toimintaa mittaavien mittarien välillä olivat heikkoja:
    • ASES (r = 0,34, p < 0,0001),
    • SANE (r = 0,24, p < 0,0001) ja
    • WORC (r = 0,32, p = 0,0016).

Sakraalisyöpä

van Wulfften ym. (2018) «van Wulfften Palthe ODR, Janssen SJ, Wunder JS ym. What questionnaires to use when measuring quality of life in sacral tumor patients: the updated sacral tumor survey. Spine J 2017;17:636-644 »26(n = 70):

  • PROMIS Yleinen terveys -osa-alueet mittaavat niitä ulottuvuuksia kuin odotettiin. Spearmanin rank -korrelaatiot ylittivät rajan (rho > 0,40) niiden mittarien välillä, joiden odotettiin mittaavan samoja ilmiötä:
    • Yleinen mielenterveys -osa-alue korreloi PROMIS masentuneisuus- (rho –0,64), PROMIS ahdistuneisuus -mittarien (rho –0.70) kanssa
    • Yleinen fyysinen terveys -osa-alue korreloi alaraajojen toimintakyky- (rho 0,62), PROMIS kivun voimakkuus- (rho –0,58) ja PROMIS kivun häiritsevä vaikutus –mittarien (rho 0,63) kanssa

Tulehduksellinen suolistosairaus

IsHak ym. (2017) «IsHak WW, Pan D, Steiner AJ ym. Patient-Reported Outcomes of Quality of Life, Functioning, and GI/Psychiatric Symptom Severity in Patients with Inflammatory Bowel Disease (IBD). Inflamm Bowel Dis 2017»9(n = 110):

  • PROMIS Yleinen terveys –mittarin yleinen fyysinen terveys –osa-alue
    • vs. Medical Outcomes Study Short Form-12 (SF-12) fyysinen osa-alue r = 0,82 (Pearsonin korrelaatio)
    • vs. World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0 (WHODAS) r = 0,64 (Pearsonin korrelaatio)
  • PROMIS Yleinen terveys –mittarin yleinen mielenterveys –osa-alue
    • vs. SF-12 psyykkinen osa-alue r = 0,66 (Pearsonin korrelaatio)
    • vs. WHODAS r = 0,64 (Pearsonin korrelaatio)

Selkärankasairaudet

Lapin ym. (2018) «Lapin BR, Kinzy TG, Thompson NR ym. Accuracy of Linking VR-12 and PROMIS Global Health Scores in Clinical Practice. Value Health 2018;21:1226-1233 »14(n = 4606):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue vs. Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) (Pearsonin r = 0,81)
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen mielenterveys -osa-alue vs. VR-12 (Pearsonin r = 0,73)

Systeeminen sidekudossairaus (SLE)

Kasturi ym. (2018) «Kasturi S, Szymonifka J, Burket JC ym. Feasibility, Validity, and Reliability of the 10-item Patient Reported Outcomes Measurement Information System Global Health Short Form in Outpatients with Syste»11(n = 204):

  • Verrattiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleisen fyysisen terveyden - ja yleisen mielenterveyden -osa-alueiden yhteyttä muihin mittareihin (Taulukko 1); Spearmanin korrelaatiokertoimet r ≥ 0,70 tulkittiin vahvaksi yhteydeksi (artikkelissa on saatavilla lisää vertailuja eri mittareiden kanssa):
Taulukko 1. Taulukko 1. PROMIS Yleinen terveys -mittarin osa-alueiden korrelaatiot eräiden muiden mittareiden kanssa. «Kasturi S, Szymonifka J, Burket JC ym. Feasibility, Validity, and Reliability of the 10-item Patient Reported Outcomes Measurement Information System Global Health Short Form in Outpatients with Syste»11
PROMIS yleinen fyysinen terveys -osa-alue, Spearman rPROMIS yleinen mielenterveys -osa-alue, Spearman r
* CAT = Computerized Adaptive Test
PROMIS physical function CAT*0,770,54
PROMIS mobility CAT*0,750,49
SF-36 physical function0,760,47
SF-36 role physical0,600,46
SF-36 PCS 0,770,41
LupusQoL physical health0,770,59
PROMIS pain behavior CAT*-0,71-0,59
PROMIS pain interference CAT*-0,80-0,59
SF-36 bodily pain-0,79-0,55
LupusQoL pain0,740,56
PROMIS fatigue CAT*-0,65-0,60
SF-36 vitality0,530,55
LupusQoL fatigue0,620,62
PROMIS anger CAT*-0,42-0,57
PROMIS anxiety CAT*-0,41-0,61
PROMIS depression CAT*-0,48-0,73
SF-36 mental health0,420,72
SF-36 role emotional0,490,61
SF-36 MCS0,410,72
LupusQoL emotional health0,520,70

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys - ja yleinen mielenterveys -osa-alueet mittaavat niitä ulottuvuuksia, joita odotettiin ja niiden tulokset korreloivat hyvin useiden samoja ulottuvuuksia mittaavien muiden mittarien tulosten kanssa.

Erotteleva validiteetti

Yläraajan sairaudet / kiputilat

Saad ym. (2018) «Saad MA, Kassam HF, Suriani RJ Jr ym. Performance of PROMIS Global-10 compared with legacy instruments in patients with shoulder arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2018;27:2249-2256 »22(n = 161):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen tuloksen korrelaatio oli heikko kahden yläraajapotilailla käytetyn mittarin tulosten kanssa:
    • SANE (Spearmanin r = 0,23, p = 0,0045)
    • Western Ontario Osteoarthritis of the Shoulder (WOOS) (Spearmanin r = 0,11, p = 0,3743)
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen mielenterveys -osa-alueen tuloksen korrelaatio oli heikko kaikkien yläraajapotilailla käytettyjen mittareiden tulosten kanssa:
    • ASES (Spearmanin r = 0,26, p = 0,0012)
    • SANE (Spearmanin r = 0,13, p = 0,1004)
    • WOOS (Spearmanin r = 0,09, p = 0,4311)

Yhteenveto: Korrelaatiot PROMIS Yleinen terveys -mittarin kahden osa-alueen ja muiden mittarien kanssa olivat heikkoja, kun verrattiin eri konstruktiota toisiinsa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Yli 18-vuotiaat

Hays ym. (2015) «Hays RD, Spritzer KL, Thompson WW ym. U.S. General Population Estimate for "Excellent" to "Poor" Self-Rated Health Item. J Gen Intern Med 2015;30:1511-6 »6 (n = 21133):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen keskiarvot erosivat toisistaan, kun niitä vertailtiin Global01-vastausluokkien mukaan. Koettu terveys (global01) -kysymys erotteli ryhmiä seuraavasti:
    • oman terveyden erinomaiseksi (excellent) arvioineiden yleisen fyysisen terveyden -osa-alue pistemäärä oli keskimäärin 62,45 (keskivirhe 0,12),
    • erittäin hyväksi (very good) arvioineilla 54,42 (0,07),
    • hyväksi (good) arvioineilla 46,71 (0,07),
    • kohtalaiseksi (fair) arvioineilla 38,04 (0,10),
    • huonoksi (poor) arvioineilla 29,48 (0,20) (Anova F =9836,82, p < 0,0001).

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(n = 1102):

  • Tässä tutkimuksessa tuloksia tarkasteltiin kysymyksittäin.
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin kaikki kymmenen kysymystä ja molemmat osa-alueet (yleinen fyysinen terveys ja yleinen mielenterveys) erottelivat AVH:n sairastaneita vaikeusasteen mukaan (omaisen raportoiman modified Rankin Scale mukaan, p<0.001). Vahvin annos-vasteyhteys oli fyysisen toimintakyvyn kysymyksillä ja heikoin tunne-elämän kysymyksillä.
  • Vaikutuksen suuruudet AVH:n vaikeusasteen erotteleville tuloksille olivat korkeita myös PROMIS fyysisen toimintakyvyn- (1,03; 95 % CI 0,90–1,17) ja tyytyväisyys sosiaaliseen toimintaan ja rooleihin -mittareissa (0,77; 95 % CI 0,63–0,90).
  • Vaikutuksen suuruudet olivat kohtalaisia kahdelle PROMIS Yleisen terveyden kysymykselle, jotka mittaavat näitä samoja konstruktioita, mutta merkittävästi pienempiä kysymyksille Global01 (yleinen terveys), Global03 (fyysinen terveys) ja Global05 (sosiaalinen tyytyväisyys) verrattuna niitä vastaavien osa-alueiden PROMIS-mittareihin.
  • Kipu, uupumus ja ahdistuneisuus/tunne-elämän ongelmat -kysymyksillä oli pieni efektikoko erottamaan AVH:n sairastaneita vaikeusasteen mukaan, eikä niiden tuloksissa ollut eroa niitä vastaavien PROMIS-mittarien tuloksiin.

Selkärankasairaudet

Lapin ym. (2018) «Lapin BR, Kinzy TG, Thompson NR ym. Accuracy of Linking VR-12 and PROMIS Global Health Scores in Clinical Practice. Value Health 2018;21:1226-1233 »14(n = 4606):

  • Masentuneisuuden raja oli määritelty Patient Health Questionnaire 9 (PHQ-9) -mittarilla ≥ 10 pistettä, joka osoitti vakavaa masennusta. Kohtalaista/vaikeaa kipua verrattiin ei-kipua/lievä kipu ja näiden rajaksi määritettiin Pain Disability Questionnaire (PDQ) -mittarilla ≥ 71 pistettä
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen mielenterveys -osa-alue erotteli masentuneet ei-masentuneista:
    • masentuneet 37,9 pistettä (keskivirhe 0,24) vs. ei-masentuneet 49,9 pistettä (0,16)
    • vaikutuksen suuruus (effect size ) 1,50 (95 % luottamusväli 1,43–1,58),
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen mielenterveys -osa-alue erotteli kipupotilaat ei-kivuliaista potilaista:
    • kipupotilaat (pain disability) 41,0 pistettä (0,19) vs. ei-kivuliaat potilaat (no pain disability) 51,1 pistettä (0,17)
    • vaikutuksen suuruus (effect size) 1,22 (1,15–1,28),
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue erotteli masentuneet ei-masentuneista:
    • masentuneet 33,1 pistettä (keskivirhe 0,18) vs. ei-masentuneet 42,4 pistettä (0,14)
    • vaikutuksen suuruus (effect size) 1,35 (95 % luottamusväli 1,28–1,43),
  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue erotteli kipupotilaat ei-kivuliaista potilaista:
    • kipupotilaat (pain disability) 34,1pistettä (0,12) vs. ei-kivuliaat potilaat (no pain disability) 44,8 pistettä (0,14)
    • vaikutuksen suuruus 1,79 (effect size) (1,72–1,86)

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue erottelee terveyden eriasteiseksi kokevat toisistaan (suuri kalibrointiaineisto). AVH:n sairastaneilla yleinen fyysinen terveys - ja yleinen mielenterveys osa-alueet sekä kaikki yksittäiset kysymykset erottelevat AVH:n sairastaneet vaikeusasteen mukaisesti toisistaan. Selkäongelmaisilla henkilöillä molemmat asteikot erottelivat masentuneet ei-masentuneista ja kipupotilaat ei-kivuliaista potilaista.

Kulttuurien välinen validiteetti

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(alaryhmäanalyysi n = 195; koko otos n = 1102):

  • Tutkittavat vastasivat kaksi kertaa, väli keskimäärin 97 päivää.
  • Kaikkien PROMIS Yleinen terveys -mittarin yksittäisten kysymysten tulokset vastasivat hyvin aiempia vastauksia (vaihtelu r = 0,811–0,952 ja painotetun Kapan vaihdellessa 0,54–0,72), paitsi uupumus (r = 0,78, painotettu Kappa (95 % CI) 0,57 (0,37;0,77)) ja tunne-elämän häiriöt (r = 0,50, painotettu Kappa (95 % CI) 0,39 (0,19; 0,60)).
  • Myös kahden osa-alueen (yleinen fyysinen terveys ja yleinen mielenterveys) tulokset vastasivat hyvin aiempia vastauksia,
    • Yleinen fyysinen terveys -osa-alue: r = 0,880, ICC (95 % CI) = 0,88 (0,78; 0,94)
    • Yleinen mielenterveys -osa-alue: r = 0,855, ICC (95 % CI) = 0,86 (0,76; 0,92)

Systeeminen sidekudossairaus (SLE)

Kasturi ym. «Kasturi S, Szymonifka J, Burket JC ym. Feasibility, Validity, and Reliability of the 10-item Patient Reported Outcomes Measurement Information System Global Health Short Form in Outpatients with Syste»11(2018) (n = 204):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin osa-alueiden test-retest -toistettavuus 7 päivän kuluttua:
    • Yleinen fyysinen terveys -osa-alue (n = 88): ICC (SEM) = 0,89 (3,24)
    • Yleinen mielenterveys -osa-alue (n = 80): ICC (SEM) = 0,85 (3,50)

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys -mittarin kahden osa-alueen (yleinen fyysinen terveys ja yleinen mielenterveys) toistettavuus samojen vastaajien välillä on todettu erinomaiseksi kahdessa tutkimuksessa, joissa on ollut AVH:n ja systeemisen sidekudossairauden (SLE) sairastaneita potilaita.

Mittaajien välinen toistettavuus

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(n = 1102):

  • HUOM! Tässä toteutettu alaryhmäanalyysejä, joissa testattu measurement invariance –asiaa, ts. toimivatko kysymykset samalla tavalla ja mittaavatko ne samaa konstruktiota erilaisilla ryhmillä.
  • Kun kaikki validiteetti- ja reliabiliteettianalyysit toistettiin AVH:n muodon (iskeeminen vs. verenvuoto) ja vaikeusasteen (Rankin Scale –pisteet <2 vs. ≥2) mukaisissa alaryhmissä, analyysit osoittivat, että PROMIS Yleinen terveys -mittarin kysymykset toimivat samalla tavoin ja mittasivat siten samaa konstruktiota eri AVH-ryhmillä ja eri vaikeusasteen mukaan (measurement invariance). Alaryhmien tuloksissa on samankaltainen reliabiliteetti ja ryhmien erotteluvaliditeetti. (Muutosherkkyys oli sama iskeemisillä potilailla, mutta muilla alaryhmillä oli liian vähän toistomittauksia muutosherkkyyden tai toistomittausreliabiliteetin määrittämiseksi.)

Selkärankasairaudet

Lapin ym. (2019) «Lapin BR, Thompson NR, Schuster A ym. Patient versus proxy response on global health scales: no meaningful DIFference. Qual Life Res 2019;28:1585-1594 »15(n = 1359):

  • Puolesta vastaajien (proxy) tulokset olivat merkittävästi huonompia kuin potilaiden itse antamat arviot tilanteestaan:
    • Mielenterveys osa-alueen tulokset: proxy 41,6 ± 8,4 vs. potilaat 47,5 ± 9,0 (p < 0,01)
    • Fyysisen osa-alueen tulokset: proxy 39,8 ± 7,9 vs. potilaat 45,8 ± 9,2 (p < 0,01)
  • Suurimmat erot olivat fyysisen terveyden ja sosiaalisen toiminnan kysymysten pisteissä (0,99 ja 0,84 pistettä).
  • DIF:ä ei todettu. Kaikkien kysymysten 95 %:n luottamusvälit olivat suurempia kuin nolla, mikä tarkoittaa, että puolesta vastaajat vastasivat huonommin kuin potilaat. Tulokset erosivat toisistaan myös alaryhmissä. Tämä on todellinen pisteiden ero eli puolesta vastaajat todellisuudessa yliarvioivat oireita. Tämä ei johdu DIF:stä. Tutkimuksessa havaittiin, että DIF:ä ei ollut puolesta vastaajilla eikä potilaiden vastaamana, ei kummallakaan vastaustavalla alaryhmissä iän mukaan, sairauden vaikeusasteen mukaan eikä ajan mukaan. Ainoastaan yli 90 päivän jälkeen löytyi DIF fyysisen ulottuvuuden fyysisen toiminnan osiolle, mutta sen merkitys ei ollut suuri. DIF:n puuttuminen tarkoittaa, että osiot ymmärretään samalla tavoin. Täten DIF:iä ei tarvitse ottaa huomioon vertailtaessa asiakkaiden itse vastaamia ja puolesta vastaajien tuloksia.

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys on tarkoitettu vain potilaan itse vastattavaksi, mutta kahdessa tutkimuksessa on tutkittu puolesta vastaajien tulosten yhtäpitävyyttä potilaiden itsearvioimiin tuloksiin. Kysymysten todettiin mittaavan samalla tavalla AVH:n muodon ja vaikeusasteen mukaan (measurement invariance). Selkäongelmaisten henkilöiden puolesta vastaajat (proxy) raportoivat merkittävästi huonompia tuloksia kuin potilaat itse. Tämä ei johdu DIF:stä (different item function), vaan on todellinen vastausryhmien välinen ero.

Sisäinen yhdenmukaisuus

Yli 18-vuotiaat

Hays ym. (2009) «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5(n = 21133):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys - ja yleinen mielenterveys -osa-alueiden sisäinen yhdenmukaisuus:
    • Yleinen fyysinen terveys: Cronbachin alfa = 0,81
    • Yleinen mielenterveys: Cronbachin alfa = 0,86

Hays ym. (2015) «Hays RD, Spritzer KL, Thompson WW ym. U.S. General Population Estimate for "Excellent" to "Poor" Self-Rated Health Item. J Gen Intern Med 2015;30:1511-6 »6(n = 21133):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen sisäinen yhdenmukaisuus:
    • Cronbachin alfa = 0,81
    • mittauksen keskivirhe oli alhaisin, kun tulos oli –3 SD:n ja 0,5 SD:n välillä (SEM < 0,45, marginaalinen reliabiliteetti 0,81)
  • Global01 -kysymyksen mittauksen keskivirhe ylitti raja-arvon 0,45 kaikilla pistemäärillä (marginaalinen reliabiliteetti 0,52)

Hays ym. (2017) «Hays RD, Schalet BD, Spritzer KL ym. Two-item PROMIS® global physical and mental health scales. J Patient Rep Outcomes 2017;1:2 . »7(n = 21133):

  • Tässä verrattiin PROMIS GH 2 ja 4 kysymyksen version yhtäpitävyyttä Global01-kysymyksen tuloksiin.
  • Tulokset osoittavat, että kahden kysymyksen versioilla on riittävän hyvä yhdenmukaisuus, mutta neljän kysymyksen versiot ovat tarkemmat:
    • fyysinen terveys -osa-alue: 4 kysymystä 0,81 (alfa-kerroin) ja 0,79 (marginal reliability)
    • fyysinen terveys -osa-alue: 2 kysymystä 0,73 ja 0,70
    • mielenterveys -osa-alue: 4 kysymystä 0,86 ja 0,86
    • mielenterveys -osa-alue: 2 kysymystä 0,81 ja 0,80

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(n = 1102):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin
    • fyysinen terveys -osa-alue: ordinal alpha 0,823
    • mielenterveys -osa-alue: ordinal alpha 0,875

Lam & Kwa (2018) «Lam KH, Kwa VIH. Validity of the PROMIS-10 Global Health assessed by telephone and on paper in minor stroke and transient ischaemic attack in the Netherlands. BMJ Open 2018;8:e019919 »13(n = 75):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin
    • yleinen fyysinen terveys -osa-alue: Cronbachin alpha = 0,79
    • yleinen mielenterveys -osa-alue: Cronbachin alpha = 0,83

Sakraalisyöpä

van Wulfften ym. (2018) «van Wulfften Palthe ODR, Janssen SJ, Wunder JS ym. What questionnaires to use when measuring quality of life in sacral tumor patients: the updated sacral tumor survey. Spine J 2017;17:636-644 »26(n = 70):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin
    • yleinen fyysinen terveys -osa-alue: Cronbachin alpha α = 0,70
    • yleinen mielenterveys -osa-alue: Cronbachin alpha α = 0,78

Selkärankasairaudet

Lapin ym. (2018) «Lapin BR, Kinzy TG, Thompson NR ym. Accuracy of Linking VR-12 and PROMIS Global Health Scores in Clinical Practice. Value Health 2018;21:1226-1233 »14(n = 4606):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittarin
    • yleinen fyysinen terveys -osa-alue: Cronbachin alpha α = 0,76
    • yleinen mielenterveys -osa-alue: Cronbachin alpha ei raportoitu

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys -mittarin molempien osa-alueiden (yleinen fyysinen terveys ja yleinen mielenterveys) sisäinen yhdenmukaisuus on todettu hyväksi.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Katzan & Lapin (2018) «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12(n = 1102):

  • AVH:n sairastaneilla henkilöillä, jotka kertoivat tilanteensa olevan vähän, paljon tai erittäin paljon parempi verrattuna edelliseen käyntiin, oli parannusta kaikissa PROMIS Yleinen terveys -mittarin kysymyksissä. Parannus oli tilastollisesti merkitsevä kysymyksissä 3 (fyysisen toimintakyky), 4 (mielenterveys), 6 (fyysiset toiminnot), 7 (kipu), 8 (uupumus), 10 (tunne-elämän häiriöt) sekä molemmissa osa-alueissa (yleinen fyysinen terveys ja yleinen mielenterveys).

Polven artroskopia

Oak ym. «Oak SR, Strnad GJ, Bena J ym. Responsiveness Comparison of the EQ-5D, PROMIS Global Health, and VR-12 Questionnaires in Knee Arthroscopy. Orthop J Sports Med 2016;4:2325967116674714 »19(2016) (n = 50):

  • Sisäinen muutosherkkyys:
    • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen tulokset sekä EuroQol 5-Dimensions (EQ-5D) -, Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) -fyysinen osa-alue -mittareiden ja sairausspesifisen Knee injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS) -mittarin tulokset muuttuivat merkitsevästi alku- ja loppumittauksen välillä.
    • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen sekä EQ-5D- ja VR-12-fyysinen osa-alue -mittareiden effect size:t olivat kohtuullisia (0,5–0,8). Myös KOOS-mittarin effect size oli suurempi kuin 0,8.
    • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen, EQ-5D-mittarin ja VR-12-fyysinen -osa-alue -mittarin effect sizen tunnusluvut (Cohen d ja SMR) eivät eronneet toisistaan.
  • Ulkoinen muutosherkkyys:
    • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen, EQ-5D- ja VR-12-fyysinen osa-alue -mittareiden ulkoisessa muutosherkkyydessä ei ollut merkitseviä eroja. KOOS-mittarin kanssa korreloivat:
      • PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue: r = 0,77 (95 % CI 0,61–0,87; p < 0,001)
      • EQ-5D: r = 0,65 (95 % CI 0,44–0,79; p < 0,001)
      • VR-12-fyysinen: r = 0,57 (95 % CI 0,33–0,74; p < 0,001)
  • Polven artroskopiapotilailla ei löytynyt tilastollista eroa PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen, EQ-5D-mittarin ja VR-12-fyysinen osa-alue -mittarin välillä sisäisessä eikä ulkoisessa muutosherkkyydessä. Sen vuoksi tutkijat voivat valita minkä tahansa näistä kolmesta yleisestä mittarista mittaamaan muutosta KOOS:n lisäksi.

Yhteenveto: PROMIS GH:n tulokset olivat herkkiä muutokselle sekä AVH- että polven artroskopia -potilailla.

Lattia- ja kattoefekti

Yli 18-vuotiaat

Hays ym. (2015) «Hays RD, Spritzer KL, Thompson WW ym. U.S. General Population Estimate for "Excellent" to "Poor" Self-Rated Health Item. J Gen Intern Med 2015;30:1511-6 »6(n = 21133):

  • PROMIS Yleinen terveys –mittarin koettu terveys (global01) –kysymyksen vastauksissa ei havaittu lattia- tai kattoefektiä.

Sakraalisyöpä

van Wulfften ym. (2018) «van Wulfften Palthe ODR, Janssen SJ, Wunder JS ym. What questionnaires to use when measuring quality of life in sacral tumor patients: the updated sacral tumor survey. Spine J 2017;17:636-644 »26(n = 70):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittari
    • Yleinen fyysinen terveys -osa-alue: lattiaefektiä ei ollut, kattoefekti 2 %
    • Yleinen mielenterveys -osa-alue: lattiaefektiä ei ollut, kattoefekti 10 %

Yläraajan sairaudet / kiputilat

Saad ym. (2018) «Saad MA, Kassam HF, Suriani RJ Jr ym. Performance of PROMIS Global-10 compared with legacy instruments in patients with shoulder arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2018;27:2249-2256 »22(n = 161):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittari
    • Ei lattia- eikä kattoefektiä

Kahan ym. (2019) «Kahan JB, Kassam HF, Nicholson AD ym. Performance of PROMIS Global-10 to Legacy Instruments in Patients With Lateral Epicondylitis. Arthroscopy 2019;35:770-774 »10(n = 62):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittari
    • Yleinen fyysinen terveys -osa-alue: ei lattia- eikä kattoefektiä
    • Yleinen mielenterveys -osa-alue: ei lattiaefektiä, mutta pieni kattoefekti potilailla, jotka luokittelivat itsensä ”hieman rasittava työ” –luokkaan (3 potilasta; 18,8 %)

Nicholson ym. (2019) «Nicholson AD, Kassam HF, Pan SD ym. Performance of PROMIS Global-10 Compared With Legacy Instruments for Rotator Cuff Disease. Am J Sports Med 2019;47:181-188 »17(n = 323):

  • PROMIS Yleinen terveys -mittari
    • Ei lattia- eikä kattoefektiä

Yhteenveto: PROMIS Yleinen terveys -mittarilla ei ole todettu lattia- tai kattoefektiä.

Pienin havaittava muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Pienin merkittävä muutos

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käyttökelpoisuus

Systeeminen sidekudossairaus (SLE)

Kasturi ym. (2018) «Kasturi S, Szymonifka J, Burket JC ym. Feasibility, Validity, and Reliability of the 10-item Patient Reported Outcomes Measurement Information System Global Health Short Form in Outpatients with Syste»11(n = 204):

  • Kyselyyn kulunut aika:
    • PROMIS Yleinen terveys (10 kysymystä): 1,8 min (1,3–2,9 min)
    • PROMIS Computerized Adaptive Test (CAT) (24 kysymystä): 2,9 min (1,9–4,5 min)
    • SF-36 (Medical Outcomes Study Short Form-36): 5,2 min (3,4–7,5 min)
    • LupusQoL (Lupus Quality of Life): 4,6 min (3,3–6,8 min)

Tutkimusten tiedot

Allen ym. 2018 «Allen J, Alpass FM, Stephens CV. The sensitivity of the MOS SF-12 and PROMIS® global summary scores to adverse health events in an older cohort. Qual Life Res 2018;27:2207-2215 »1 Tutkimuksessa vertailtiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alueen yhteistuloksen yhteyttä SF-12:n vastaavaan tulokseen sekä kummankin mittarin psyykkisten osa-alueiden yhteistulosten yhteyttä toisiinsa. Tarkastelussa oli myös molempien mittareiden ennustevaliditeetti. Tutkittavat (n = 1286) olivat uusi-seelantilaisia, laajassa pitkittäistutkimuksessa (New Zealand Health, Work and Retirement) mukana olevia henkilöitä.

Barile ym. 2013 «Barile JP, Reeve BB, Smith AW ym. Monitoring population health for Healthy People 2020: evaluation of the NIH PROMIS® Global Health, CDC Healthy Days, and satisfaction with life instruments. Qual Life»2 n = 4184, postikysely, yli 18-vuotiaat, 52 % naisia. Tarkasteltu PROMIS Yleinen terveys -mittarin yhdeksää kysymystä (poistettu sosiaalisen roolin kysymys) osana laajempaa mittaria.

Hays ym. 2009 «Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009»5 Kehitettiin PROMIS Yleinen terveys -mittari ja tutkittiin sen kysymyksiä yksittäin ja eri tavalla yhdistellen ensin ekploratiivisella ja sitten konfirmatorisella faktorianalalyysillä. Lisäksi analysoitiin raja-arvot ja erotteluparametrit Graded response -mallilla. Osioparametrien avulla estimoitiin osioinformaatio ja kunkin osion merkitys testin tarkkuuteen.

  • n = 21133, yli 18-vuotiaat, ikä keskiarvo 53 vuotta (vaihteluväli 18–100), 52 % naisia, 80 % valkoihoisia, painotettu edustamaan Yhdysvaltojen väestöä. Kokoaikatöissä oli 39 %. Pitkäaikaissairautta ei ollut 19 %. Sairaiden otoksessa oli edustettuna sydäntaudit (n = 1156), syöpä (n = 1754), reuma (n = 557), nivelrikko (n = 918), psyykkiset sairaudet (n = 1214), selkäydinvamma (n = 531) ja muita sairauksia (n = 560).
  • Lisäksi PROMIS Yleinen terveys -mittaria verrattiin EQ-5D-mittariin ja muihin PROMIS-mittareihin: Fyysinen toimintakyky, Kipukäyttäytyminen, Kivun häiritsevä vaikutus, Uupumus, Ahdistuneisuus, Masentuneisuus, Vihantunteet, Tyytyväisyys sosiaalisiin rooleihin ja toimintaan sekä Tyytyväisyys vapaa-ajan sosiaaliseen toimintaan.

Hays ym. 2015 «Hays RD, Spritzer KL, Thompson WW ym. U.S. General Population Estimate for "Excellent" to "Poor" Self-Rated Health Item. J Gen Intern Med 2015;30:1511-6 »6 n = 21133, yli 18-vuotiaat, ikä keskiarvo 53 vuotta, 52 % naisia, painotettu edustamaan Yhdysvaltojen väestöä. Tutkittiin, voidaanko koettu terveys (global01) -kysymyksellä korvata yleinen fyysinen terveys (global physical health, GPH) –osa-alue (4 kysymystä) tutkimuksissa ja kliinisessä arvioinnissa.

Hays ym. 2017 «Hays RD, Schalet BD, Spritzer KL ym. Two-item PROMIS® global physical and mental health scales. J Patient Rep Outcomes 2017;1:2 . »7 Tutkittiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys (4 kysymystä) - ja yleinen mielenterveys (4 kysymystä) -osa-alueen reliabiliteettia ja validiteettia vielä suppeimmista, uusista kahden kysymyksen versioista. Aineistoon kuului yhteensä 21 133 henkilön tulokset, joista 19 601 kuului rekisteriin ja 1532 henkilöä rekrytoitiin sairaaloista. Mittarit olivat PROMIS Yleinen terveys –mittarin yleinen fyysinen terveys -osa-alue (4 kysymystä) ja yleinen mielenterveys -osa-alue (4 kysymystä), PROMIS Yleinen terveys -mittarin koetun terveyden yksi kysymys sekä PROMIS 1.0 kysymyspankista muita mittareita.

Hinami ym. 2015 «Hinami K, Smith J, Deamant CD ym. When do patient-reported outcome measures inform readmission risk? J Hosp Med 2015;10:294-300 »8 Tutkittiin PROMien muutoksia sairaalasta pääsyn ja uudelleen sairaalaan joutumisen välillä. PROMit olivat: Memorial Symptom Assessment Scale (MSAS) ja PROMIS Yleinen terveys. Mittaukset toteutettiin sairaalasta pääsyn hetkellä sekä 30, 90 ja 180 päivää sen jälkeen puhelinhaastatteluna. Tutkittavia oli 196, keski-iältään (SD) 52 ± 10 vuotta ja heidät tunnistettiin lääkärin vastaanotoilta ja päivystyksestä ja sydänyksiköstä. Naisia tutkittavista oli 100. Tutkittavilla oli erilaisia sairauksia mm. diabetes (71 %), sydämen vajaatoiminta (52 %), syöpä (43 %), krooninen keuhkosairaus (40 %), sydäninfarkti (17 %) ja munuaistauti (11 %).

IsHak ym. 2017 «IsHak WW, Pan D, Steiner AJ ym. Patient-Reported Outcomes of Quality of Life, Functioning, and GI/Psychiatric Symptom Severity in Patients with Inflammatory Bowel Disease (IBD). Inflamm Bowel Dis 2017»9 Validoitiin PROMIS Yleinen terveys - ja PROMIS-29 -mittareita poliklinikalle tulevilla tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla aikuisilla. Poikkileikkaustutkimukseen satunnaistettiin 110 aikuista, joiden keski-ikä oli 42,4 vuotta. Lähes puolet tutkittavista oli naisia. Lisäksi tutkittavat täyttivät myös SF-12- ja WHODAS 2.0 -mittarit.

Kahan ym. 2019 «Kahan JB, Kassam HF, Nicholson AD ym. Performance of PROMIS Global-10 to Legacy Instruments in Patients With Lateral Epicondylitis. Arthroscopy 2019;35:770-774 »10 Tutkittiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin yhtäpitävyyttä kolmeen muuhun mittariin (American Shoulder and Elbow Surgeons (ASES), Mayo Elbow Performance Score (MEPS) ja Quick Disabilities of the Arm, Shoulder and Hand Score (QuickDASH)) 62:lla lateraalinen epicondyliitti –potilaalla (ikä keskiarvo(SD) 47,9 ± 10,8 vuotta, vaihteluväli 19–66 vuotta; naisia 58,1 %. Lisäksi tarkasteltiin lattia- ja kattoefektiä.

Kasturi ym. 2018 «Kasturi S, Szymonifka J, Burket JC ym. Feasibility, Validity, and Reliability of the 10-item Patient Reported Outcomes Measurement Information System Global Health Short Form in Outpatients with Syste»11 Tutkittiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin psykometrisiä ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta avohoitopotilailla, joilla on systeeminen lupus erythematosus (punahukka). n = 204, ikä keskiarvo 40,0 v (± 13,2 v), naisia 93 %, uusintatesti viikon kuluttua potilaille, jotka eivät raportoineet muutosta SLE:n terveysvaikutuksissa (n = 90).

Katzan & Lapin, 2018 «Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 »12 Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS Yleinen terveys -mittaria, NeuroQoL-toiminnanohjaus -mittaria (NeuroQol versio 2.0 executive function) ja kuutta PROMIS-mittariston osa-alue-mittaria (Fyysinen toimintakyky, Tyytyväisyys sosiaaliseen toimintaan ja rooleihin, Uupumus, Ahdistuneisuus, Kivun häiritsevä vaikutus ja Unihäiriöt) kuntoutumisen eri vaiheissa 1102 AVH-potilaalla (ikä keskiarvo 60,8 ± 14,9 vuotta, 46,2 % naisia). Mediaani aika AVH:sta oli 134 päivää (vaihteluväli 47–540).

  • Modified Rankin Scale (mRS) -asteikolla mitattuna 65,1 % oli lievä toimintarajoite (mRS 0-1). 28,4 % tarvitsi hoitajan apua kyselyn täyttämiseen.
  • Tutkimuksessa toteutettiin konfirmatorinen faktorianalyysi PROMIS Yleinen terveys -mittarin kahden faktorin rakenteen arvioimiseksi ja arvioitiin sekä yhtäpitävää että erottelevaa validiteettia verraten PROMIS osa-alue -mittareihin, jotka mittasivat samoja konstruktioita. Lisäksi toteutettiin alaryhmätutkimus, jossa arvioitiin toistomittaus-reliabiliteetttia. Tähän alaryhmäanalyysiin valittiin tutkittavat, joilta oli vähintään kaksi käyntikertaa kuuden viimeisen kuukauden aikana (n = 195; kahden käynnin väli keskimäärin 97 päivää) ja joiden tilanteessa ei ollut tapahtunut muutosta mitattuna koetun yleisen tilanteen muutosta kartoittavilla kysymyksillä (perceived global impression of change questions).
  • Muutosherkkyyden tutkimiseksi potilaat vastasivat kysymyksiin muutoksesta kuudella osa-alueella ja heidät jaettiin kahteen ryhmään mRS -tuloksen avulla (tulos < 2 vs. ≥ 2). Potilaat täyttivät myös PHQ-9, joka kalibroitiin PROMIS masentuneisuus -tulosten kanssa.

Lam & Kwa 2018 «Lam KH, Kwa VIH. Validity of the PROMIS-10 Global Health assessed by telephone and on paper in minor stroke and transient ischaemic attack in the Netherlands. BMJ Open 2018;8:e019919 »13 Tutkimuksessa arvioitiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin hollantilaisen version rakennevaliditeettia ja reliabiliteettia henkilöillä, jotka olivat sairastaneet TIA-kohtauksen tai lievän aivoinfarktin hollannissa vuosi ennen tutkimusajankohtaa (n = 75, ikä keskiarvo 68,9 ± 11,2 vuotta, 68 % miehiä, 80 %:lla oli kyseessä ensimmäinen aivoverenkiertohäiriö, 65,3 %:lla diagnoosina lievä aivoinfarkti). Tutkimuksessa arvioitiin myös kyselyn eri täyttötapojen (kynä & paperi vs. puhelinhaastattelu) välisiä eroja. ”Kynä & paperi-ryhmä” (n = 37) täytti sekä PROMIS Yleinen terveys -mittarin että RAND-36:n paperilla, ”puhelinhaastatteluryhmä” (n = 38) täytti PROMIS Yleinen terveys -mittarin puhelinhaastattelun välityksellä ja RAND-36:n paperilla. Ryhmät eivät eronneet toisistaan.

Lapin ym. 2018 «Lapin BR, Kinzy TG, Thompson NR ym. Accuracy of Linking VR-12 and PROMIS Global Health Scores in Clinical Practice. Value Health 2018;21:1226-1233 »14 Tutkittiin PROMIS Yleisen terveyden ja VR-12:n (Veterans RAND 12-Item Health Survey) yhteensovittamisen tarkkuutta henkilöillä, joilla on selkärangan sairaus. (IRT-muunnos/yhteensovittaminen tarkin tapa, yhteensovittamista voidaan käyttää tutkimuksissa ja vertailuissa, suositeltava minimimäärä 200 tutkittavaa, ei suositella käytettäväksi potilastyössä). n = 4606, tutkittavilla selkärangan sairaus (spine disorder), ikä keskiarvo 57,5 v (± 15,01 v, vaihteluväli 18–102 v), 34 % yli 65-vuotiaita, 53 % naisia, 30 %:lla masennukseen viittaavia oireita (PHQ-9), 49 %:lla kohtalaisia ja/tai voimakkaita kipuja.

Lapin ym. 2019 «Lapin BR, Thompson NR, Schuster A ym. Patient versus proxy response on global health scales: no meaningful DIFference. Qual Life Res 2019;28:1585-1594 »15 Tutkimuksessa määritettiin, kuinka paljon puolesta vastaajan vastaukset ovat erilaisia (harhaisia) PROMIS Yleinen terveys -mittarin kahdella osa-alueella. AVH-potilaat (n = 1359, ikä 60,5 v. ± 14,9, 45,1 % naisia) täyttivät lomakkeet klinikalla, heistä 406 (30,1 %) tarvitsi puolesta vastaajan. Keskimääräinen aika AVH:sta oli 106 päivää. DIF:ä arvioitin vertaamalla alkuperäistä tulosta DIF-adjustoituun tulokseen alaryhmissä iän mukaan (18–64 v, 65+ v), AVH:n vaikeusasteen mukaan (mitattuna modified Rankin Scalella, tulos ≤ 1, 2, 3+), sekä ajan mukaan (aika AVH:sta ≤ 30, 31–90 ja > 90 päivää). Tehtiin myös konfirmatorinen faktorianalyysi.

Nicholson ym. 2019 «Nicholson AD, Kassam HF, Pan SD ym. Performance of PROMIS Global-10 Compared With Legacy Instruments for Rotator Cuff Disease. Am J Sports Med 2019;47:181-188 »17 Potilaat, joilla oli rotator cuff -syndrooma (n = 323, 46,1 % naisia) täyttivät PROMIS Yleisen terveyden, EQ-5D:n, American Shoulder and Elbow Surgeons (ASES) -olkapään arviointikyselyn, Single Assessment Numeric Evaluation (SANE) -kyselyn ja Western Ontario Rotator Cuff Indexin (WORC). Analyyseissä laskettiin Spearmanin korrelaatiot ja Bland-Altmanin yhtäpitävyystestit PROMIS:sta lasketuilla (Revicki ym. 2009) ja aidoilla EQ-5D-tuloksilla, lattia- ja kattoefektit (≥ 15 % vastauksista korkein tai matalin pistemäärä).

Oak ym. 2016 «Oak SR, Strnad GJ, Bena J ym. Responsiveness Comparison of the EQ-5D, PROMIS Global Health, and VR-12 Questionnaires in Knee Arthroscopy. Orthop J Sports Med 2016;4:2325967116674714 »19 Tutkittiin mikä geneerisistä PROM-mittareista (EQ-5D, PROMIS Yleinen terveys ja Veterans RAND-12) on herkin havaitsemaan muutosta polven artroskopiapotilailla. Lisäksi mukana oli Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS) -mittari. Tutkittavat täyttivät lomakkeet ennen tähystystä ja keskimäärin 3,6 kuukautta tähystyksen jälkeen. Tutkittavia oli 50 ja keski-iältään (±SD) he olivat 41,0 ± 13,9-vuotiaita (vaihteluväli 18–69 vuotta). Yleisin operaatio oli nivelkierukan poisto ja toiseksi yleisin ACL-jänteen operaatio. Sisäistä muutosherkkyyttä tutkittiin tekemällä parittaiset t-testit ja laskemalla kahden mittauksen effect sixe (Cohen d ja standardized response mean). Ulkoista muutosherkkyyttä tutkittiin vertaamalla Pearsonin korrelaatiokertoimella sairausspesifin KOOS-mittarin ja geneeristen PRO-mittareiden tuloksia.

Panchagnula ym. 2019 «Panchagnula S, Sun X, Montejo JD ym. Validating the Transformation of PROMIS-GH to EQ-5D in Adult Spine Patients. J Clin Med 2019;8: »20 käännettävä: Tässä tutkimuksessa arvioitiin, voidaanko PROMIS GH:n tuloksista estimoida EQ-5D -tuloksia. PROMIS-GH ja EQ-5D annettiin täytettäväksi satunnaisesti 146 (>18 v) aikuiselle selkäpotilaalle, joista 121 vastasi. EQ-5D -mittarista laskettiin sekä aidot että estimoidut tulokset 6 eri mallilla. Mallien toimivuus määriteltiin kolmella tavalla: coefficient of determination (R2), mean squared error (MSE), ja mean absolute error (MAE).

Revicki ym. 2009 «Revicki DA, Kawata AK, Harnam N ym. Predicting EuroQol (EQ-5D) scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items and domain item banks in a United States s»21 Kehittivät PROMIS Yleinen terveys -tulosten muuntamista EQ-5D-index -tuloksiksi käyttämällä Yhdysvaltojen väestöaineistoa.

Saad ym. 2018 «Saad MA, Kassam HF, Suriani RJ Jr ym. Performance of PROMIS Global-10 compared with legacy instruments in patients with shoulder arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2018;27:2249-2256 »22 Tutkimuksessa vertailtiin PROMIS Yleinen terveys -mittaria muihin olkapään nivelrikossa usein käytettyihin mittareihin. Potilaat (n = 161, ikä keskiarvo 64,5(±SD 13,3), naisia 47,2 %) täyttivät ennen hoitoa seuraavat lomakkeet: PROMIS Yleinen terveys, EQ-5D, American Shoulder and Elbow Surgeons (ASES) Assessment Form, Single Assessment Numeric Evaluation (SANE), ja Western Ontario Osteoarthritis of the Shoulder (WOOS) Index. Analyysissä laskettiin Spearmanin korrelaatiot ja Bland-Altmanin yhtäpitävyystestit PROMIS Yleinen terveys -mittarista estimoitujen ja aitojen EQ-5D-tulosten välillä. Lattia- ja kattoefektit määritettiin.

Schalet ym. 2015 «Schalet BD, Rothrock NE, Hays RD ym. Linking Physical and Mental Health Summary Scores from the Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) to the PROMIS(®) Global Health Scale. J Gen Intern Med 2015;»23Tutkimuksessa määritettiin yhteinen asteikko PROMIS Yleinen terveys - ja Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) -kyselyille ja tuotettiin pisteiden muuntotaulukot (cross-walk) mittareiden fyysisten - ja mielenterveystulosten muuntamiseksi mittarista toiseen. Muunnosten suhteita analysoitiin laskemalla keskihajonnat havaittujen ja muunnettujen pisteiden avulla ja estimoimalla luottamusvälit otoskoon mukaan. Otoksessa (n = 2025) oli 49 % miehiä, 33 % valkoisia, keski-ikä oli 46 vuotta.

Stoop ym. 2018 «Stoop N, Menendez ME, Mellema JJ ym. The PROMIS Global Health Questionnaire Correlates With the QuickDASH in Patients With Upper Extremity Illness. Hand (N Y) 2018;13:118-121 . »24 Tutkimuksessa tarkasteltiin PROMIS Yleinen terveys -mittarin rakennevaliditeettia suhteessa Quick-Disabilities of the Arm, Shoulder and Hand (QuickDASH) -kyselyyn. Tutkittavat (n = 112) olivat henkilöitä, joilla oli jokin yläraajan sairaus tai epäspesifi yläraajan kiputila (ikä keskiarvo 50 ± 16 vuotta, vaihteluväli 20–90, 48 % miehiä). Ennen tutkimukseen osallistumista 23 % tutkittavista oli käynyt leikkauksessa yläraajaan liittyvän tilansa johdosta ja 62 % oli hakenut apua perusterveydenhuollosta.

Thompson ym. 2017 «Thompson NR, Lapin BR, Katzan IL. Mapping PROMIS Global Health Items to EuroQol (EQ-5D) Utility Scores Using Linear and Equipercentile Equating. Pharmacoeconomics 2017;35:1167-1176 . »25 Tutkimuksessa sillattiin PROMIS Yleinen terveys ja EQ-5D-3L, joka tuottaa utiliteettituloksen kustannusvaikuttavuusanalyysejä varten. Tutkimuksessa validoitiin ja verrattiin eri siltausmallien ennustetarkkuutta PROMIS Wave 1 -otoksessa (n = 13 955) ja Cleveland-klinikan neurologisilla potilailla (n = 6906, naisia 54 %, ikä keskiarvo 55,5 ±SD 15,2). Vuonna 2009 Revicki ym. siltasivat PROMIS Yleinen terveys -osiot EQ-5D-3L-utiliteetteihin käyttämällä lineaarista regressiota (REVReg). Tämän regressiomenetelmän on kuitenkin osoitettu sopivan huonosti preferenssipohjaisten mittarien siltaamiseen, koska regressio lähestyy keskiarvoa ja järjestysasteikollisia prediktoreita kohdellaan kuten jatkuvia muuttujia. Tässä tutkimuksessa käytetyt lineaarinen ja “equipercentile equating” ovat vaihtoehtoisia siltaustapoja, joissa näitä ongelmia ei ole. Tutkimuksessa uudelleen sovitettiin REVReg kohtelemalla PROMIS Yleisen terveyden osioita kategorisina muuttujina (CATReg) ja käytettiin lineaarista ja ”equipercentile equating”-menetelmää REVReg -malliin (REVLE, REVequip) ja CATReg -malliin (CATLE, CATequip).

van Wulfften ym. 2018 «van Wulfften Palthe ODR, Janssen SJ, Wunder JS ym. What questionnaires to use when measuring quality of life in sacral tumor patients: the updated sacral tumor survey. Spine J 2017;17:636-644 »26 Tutkimuksessa laskettiin Spearmanin korrelaatiot, katto- ja lattiaefektit, sisäinen yhtenevyys kymmenestä eri mittarista sakraalisyöpäpotilailla (n = 70, ikä keskiarvo 61 vuotta, vaihteluväli 50–67 v, 46 % naisia): PROMIS Yleinen terveys, PROMIS lyhyt lomakkeet (kivun häiritsevä vaikutus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, kivun voimakkuus), International Continence Society Male short form, Modified Obstruction-Defecation Syndrome questionnaire, PROMIS Sexual Function Profile v1.0, Neuro-QOL v1.0 Lower Extremity Function short form ja Stoma Quality of Life tool. Tavoitteena oli koota mittareista kysely. Kirjallisuuden pohjalta hypoteesina oli kuusi osa-aluetta: mielenterveys, fyysinen terveys, kipu, ruoansulatuselinten oireet, seksuaalitoiminnot ja virtsainkontinenssi. Kyselyn muodostamiseksi tehtiin faktorinanalyysi ja kyselyiden sisältövaliditeettia arvioitiin 32 potilaalla ja 12:lla heitä hoitavalla ammattilaisella content validity Indexin (CVI) avulla. Tulosten mukaan PROMIS Yleinen terveys -mittarin yleinen fyysinen terveys - ja yleinen mielenterveys -osa-alueet sekä muut PROMIS-lomakkeet tulivat mukaan kyselyyn, muut jätettiin pois.

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

Heidi Anttila, Susanna McLellan, Liisa Penttinen, Heli Valkeinen

Hyväksynyt: TOIMIAn Vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»10

Sidonnaisuudet:

  • Heidi Anttila, Susanna McLellan, Liisa Penttinen, Heli Valkeinen: Vuosina 2017-2024 THL toimi Suomessa kansallisena PROMIS-keskuksena. Keskuksen toiminta on päättynyt. THL ei saanut kansallisen PROMIS-keskuksen toiminnasta eikä PROMIS-mittariston käytön edistämisestä taloudellista hyötyä.

Kirjallisuutta

  1. Allen J, Alpass FM, Stephens CV. The sensitivity of the MOS SF-12 and PROMIS® global summary scores to adverse health events in an older cohort. Qual Life Res 2018;27:2207-2215 «PMID: 29725968»PubMed
  2. Barile JP, Reeve BB, Smith AW ym. Monitoring population health for Healthy People 2020: evaluation of the NIH PROMIS® Global Health, CDC Healthy Days, and satisfaction with life instruments. Qual Life Res 2013;22:1201-11 «PMID: 23404737»PubMed
  3. Cella D, Yount S, Rothrock N ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS): progress of an NIH Roadmap cooperative group during its first two years. Med Care 2007;45:S3-S11 «PMID: 17443116»PubMed
  4. Cella D, Riley W, Stone A ym. The Patient-Reported Outcomes Measurement Information System (PROMIS) developed and tested its first wave of adult self-reported health outcome item banks: 2005-2008. J Clin Epidemiol 2010;63:1179-94 «PMID: 20685078»PubMed
  5. Hays RD, Bjorner JB, Revicki DA ym. Development of physical and mental health summary scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items. Qual Life Res 2009;18:873-80 «PMID: 19543809»PubMed
  6. Hays RD, Spritzer KL, Thompson WW ym. U.S. General Population Estimate for "Excellent" to "Poor" Self-Rated Health Item. J Gen Intern Med 2015;30:1511-6 «PMID: 25832617»PubMed
  7. Hays RD, Schalet BD, Spritzer KL ym. Two-item PROMIS® global physical and mental health scales. J Patient Rep Outcomes 2017;1:2 «PMID: 29757325»PubMed.
  8. Hinami K, Smith J, Deamant CD ym. When do patient-reported outcome measures inform readmission risk? J Hosp Med 2015;10:294-300 «PMID: 25914304»PubMed
  9. IsHak WW, Pan D, Steiner AJ ym. Patient-Reported Outcomes of Quality of Life, Functioning, and GI/Psychiatric Symptom Severity in Patients with Inflammatory Bowel Disease (IBD). Inflamm Bowel Dis 2017;23:798-803 «PMID: 28301432»PubMed
  10. Kahan JB, Kassam HF, Nicholson AD ym. Performance of PROMIS Global-10 to Legacy Instruments in Patients With Lateral Epicondylitis. Arthroscopy 2019;35:770-774 «PMID: 30674423»PubMed
  11. Kasturi S, Szymonifka J, Burket JC ym. Feasibility, Validity, and Reliability of the 10-item Patient Reported Outcomes Measurement Information System Global Health Short Form in Outpatients with Systemic Lupus Erythematosus. J Rheumatol 2018;45:397-404 «PMID: 29419473»PubMed.
  12. Katzan IL, Lapin B. PROMIS GH (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System Global Health) Scale in Stroke: A Validation Study. Stroke 2018;49:147-154 «PMID: 29273595»PubMed
  13. Lam KH, Kwa VIH. Validity of the PROMIS-10 Global Health assessed by telephone and on paper in minor stroke and transient ischaemic attack in the Netherlands. BMJ Open 2018;8:e019919 «PMID: 29997135»PubMed
  14. Lapin BR, Kinzy TG, Thompson NR ym. Accuracy of Linking VR-12 and PROMIS Global Health Scores in Clinical Practice. Value Health 2018;21:1226-1233 «PMID: 30314624»PubMed
  15. Lapin BR, Thompson NR, Schuster A ym. Patient versus proxy response on global health scales: no meaningful DIFference. Qual Life Res 2019;28:1585-1594 «PMID: 30759300»PubMed
  16. Lorenz KA, Cunningham WE, Spritzer KL ym. Changes in symptoms and health-related quality of life in a nationally representative sample of adults in treatment for HIV. Qual Life Res 2006;15:951-8 «PMID: 16900276»PubMed
  17. Nicholson AD, Kassam HF, Pan SD ym. Performance of PROMIS Global-10 Compared With Legacy Instruments for Rotator Cuff Disease. Am J Sports Med 2019;47:181-188 «PMID: 30481472»PubMed
  18. Northwestern University. PROMIS® Instrument Development and Validation Scientific Standards Version 2.0. 2013. http://www.healthmeasures.net/images/PROMIS/PROMISStandards_Vers2.0_Final.pdf. Viitattu 14.4.2020.
  19. Oak SR, Strnad GJ, Bena J ym. Responsiveness Comparison of the EQ-5D, PROMIS Global Health, and VR-12 Questionnaires in Knee Arthroscopy. Orthop J Sports Med 2016;4:2325967116674714 «PMID: 28210645»PubMed
  20. Panchagnula S, Sun X, Montejo JD ym. Validating the Transformation of PROMIS-GH to EQ-5D in Adult Spine Patients. J Clin Med 2019;8: «PMID: 31547030»PubMed
  21. Revicki DA, Kawata AK, Harnam N ym. Predicting EuroQol (EQ-5D) scores from the patient-reported outcomes measurement information system (PROMIS) global items and domain item banks in a United States sample. Qual Life Res 2009;18:783-91 «PMID: 19472072»PubMed.
  22. Saad MA, Kassam HF, Suriani RJ Jr ym. Performance of PROMIS Global-10 compared with legacy instruments in patients with shoulder arthritis. J Shoulder Elbow Surg 2018;27:2249-2256 «PMID: 30037701»PubMed
  23. Schalet BD, Rothrock NE, Hays RD ym. Linking Physical and Mental Health Summary Scores from the Veterans RAND 12-Item Health Survey (VR-12) to the PROMIS(®) Global Health Scale. J Gen Intern Med 2015;30:1524-30 «PMID: 26179820»PubMed.
  24. Stoop N, Menendez ME, Mellema JJ ym. The PROMIS Global Health Questionnaire Correlates With the QuickDASH in Patients With Upper Extremity Illness. Hand (N Y) 2018;13:118-121 «PMID: 28718322»PubMed.
  25. Thompson NR, Lapin BR, Katzan IL. Mapping PROMIS Global Health Items to EuroQol (EQ-5D) Utility Scores Using Linear and Equipercentile Equating. Pharmacoeconomics 2017;35:1167-1176 «PMID: 28710740»PubMed.
  26. van Wulfften Palthe ODR, Janssen SJ, Wunder JS ym. What questionnaires to use when measuring quality of life in sacral tumor patients: the updated sacral tumor survey. Spine J 2017;17:636-644 «PMID: 27856381»PubMed