Yläraajojen nosto sivukautta

Mittarin lomake ja ohje

• Suoritusohje «»1
• Viitearvot «»2

Alkuperäinen käyttötarkoitus

Yläraajojen nosto sivukautta -testi on alun perin kehitetty osaksi 10 testin niveltoimintatutkimusprotokollaa Mini-Suomi-tutkimuksessa. Tarkoituksena oli kehittää lyhyt, yksinkertainen ja toistettava testistö, jolla saadaan kattava kuva keskeisistä tuki- ja liikuntaelimistön toiminnanvajauksista valikoitumattomassa aikuisväestössä. «Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M. 1985. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimusmenetelmät. Osa 3. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terve»5 Yläraajojen nosto sivukautta -testin tarkoituksena on kuvata erityisesti olkanivelen toimintaa.

Kohderyhmä

• Työikäiset
• Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

• Mittaus/testi

Toimintakyvyn ulottuvuudet

• Fyysinen toimintakyky
• Yleinen toimintakyky (ADL/IADL)

Mittarin eri osien ICF-koodit

Mittarin ylläpitotaho

Ei varsinaista ylläpitotahoa.

Käyttöoikeus

• Rajoittamaton

Maksullisuus

• Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

• Ei vaadi erityistä koulutusta. Vaatii tutustumisen suoritusohjeeseen.

Tarvittavat välineet

• Ei vaadi välineitä.

Aikatarve

Testi voidaan suorittaa muutamassa sekunnissa.

Raja-arvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Viitearvot

Viitearvot saatavilla kohdasta "Mittarin lomake ja ohje" «»1.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin käännös

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin tausta ja kuvaus

Yläraajojen nosto sivukautta -testi on kehitetty osana laajempaa niveltoimintatutkimusprotokollaa Mini-Suomi-tutkimukseen. Sieversin ym. (1985) Mini-Suomi raportissa mainitaan, että ”niveltoimintatutkimusta kehitettäessä oli mallina yhtäältä kattava tuki- ja liikuntaelinsairauksien kliininen tutkimus, toisaalta käytettiin hyväksi ns. ADL-toimintojen luetteloa”. Samassa raportissa selvennetään liikesuoritusten luokkien muodostamista: ”… luokat muodostettiin esitutkimuksen tulosten perusteella, joissa pyrittiin määrittelemään luokkien erot verbaalisesti ja suoritusten havainnoinnin tasolla siten, että eri luokittelijoiden välillä vallitsisi luokkiin sijoittamisista mahdollisimman suuri yksimielisyys.” «Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M. 1985. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimusmenetelmät. Osa 3. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terve»5

Testistölle tärkeänä pidettiin helppoa käytettävyyttä, pientä aikatarvetta sekä sitä, ettei testiä suorittamaan tarvittaisi erikoishenkilökuntaa. Niveltoimintatutkimuksen (sis. yläraajojen nosto sivukautta) on katsottu sopivan toiminnanvajauksien esiintymisen määrittämiseen sekä seulontaan valikoitumattomassa väestössä. 5 Yläraajojen nosto sivukautta -testi mittaa erityisesti olkanivelen toimintaa ja liikerajoitusta. Niveltoimintatestin kymmenestä testistä yläraajojen nosto sivukautta -testi on kyykistystestin ohella sittemmin vakiinnuttanut paikkansa kansallisissa väestöä edustavissa tutkimuksissa, erityisesti ikääntyvälle väestölle (55+) tehtynä. «Heliövaara M, Viikari-Juntura E, Solovieva S. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Kirjassa Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomes»1

Yläraajojen nosto sivukautta -testi suoritetaan seisten, mutta sen voi tehdä myös istuen, jos tutkittavan sairaus tai toimintarajoite sitä edellyttää. Tutkittavaa pyydetään nostamaan molemmat käsivarret samanaikaisesti suorana sivutietä pystyasentoon (näyttäen suorituksesta esimerkkiä). Suoritus arvioidaan oikean ja vasemman yläraajan osalta erikseen. Testitulos luokitellaan seuraavasti «Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M. 1985. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimusmenetelmät. Osa 3. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terve»5, «Sainio P, Koskinen S, Räty S ym. Laadunvarmistus. Kirjassa S. 100-104. Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti: Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkais»3:

Luokka 0 (normaali) = olkavarsi nousee pystyasentoon lähelle päätä, normaalina pidetään alle 30 asteen vajausta pystylinjasta

Luokka 1 (vaikeutunut) = olkavarsi nousee yli vaakatason, mutta vajausta pystylinjasta on yli 30 astetta

Luokka 2 (testi ei onnistu) = olkavarsi nousee korkeintaan vaakatasoon Testin suoritusohje on saatavilla TOIMIA-tietokannassa kohdassa ”Mittarin lomake ja ohje” «»1

Yläraajojen nosto sivukautta -testi on ollut käytössä monissa väestötutkimuksissa Suomessa:

• FinTerveys 2017 -tutkimuksessa (yläraajojen nosto sivukautta) «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-449-3»2
• Terveys 2000 / Terveys 2011 -tutkimuksissa (olkavarsien nosto ylös) , 3 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-669-8»4
• Mini-Suomi –tutkimuksissa (olkanivel, nosto sivutietä) «https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162404»5
• ROOSA-tutkimuksessa (olkavarren nosto ylös) «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/romanien-hyvinvointitutkimus-roosa-»6

Yläraajan noston rajoitukset suomalaisessa 55 vuotta täyttäneessä väestössä, ikä ja sukupuoliryhmittäin (FinTerveys 2017 -tutkimus) «»1

Mittarin pätevyys

Mittarin toistettavuus

Yhteenveto: Test-retest -toistettavuuden on arvioitu olevan tyydyttävä tai hyvä.

Mittarin muutosherkkyys

Mittarin käyttökelpoisuus

Yläraajojen nosto sivukautta -testi on koettu helpoksi suorittaa, samoin kuin tulokset helposti luokiteltaviksi «Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M. 1985. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimusmenetelmät. Osa 3. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terve»5. Testin suorittamiseen kuluva aika on lyhyt, mikä on suureksi eduksi etenkin väestötutkimuksissa.

Tutkimusten tiedot

Sainio ym. 2005 «Sainio P, Koskinen S, Räty S ym. Laadunvarmistus. Kirjassa S. 100-104. Heistaro S (toim.). Menetelmäraportti: Terveys 2000 -tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Kansanterveyslaitoksen julkais»3

• Terveys 2000 -tutkimuksessa tutkittiin Yläraajojen nosto sivukautta -testin toistettavuutta samana päivänä tehdyistä mittauksista eri mittaajien mittaamana. Toistettavuustestaus tehtiin 154 henkilöllä ja toistettavuuden (repeatability) todettiin olevan kohtalainen/hyvä. «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193320»3

Sievers ym. 1985 «Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M. 1985. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimusmenetelmät. Osa 3. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terve»5

• Mini-Suomi-tutkimuksen tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien tutkimusmenetelmiä koskevassa menetelmäraportissa niveltoimintatestien toistettavuuden (kolmen kuukauden välein tehdyt mittaukset) arvioitiin olevan tyydyttävä tai hyvä (ei tiedossa erillisten testien tuloksia, mitattujen määrää eikä kappa-arvoa «https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162404»5.

Koponen ym. 2016 «Koponen P, Knekt P, Rissanen H, Jääskeläinen T, Heliövaara M, Aromaa A. Quality assurance and evaluation of the fieldwork. Teoksessa, Lundqvist A-M ja Mäki-Opas T (toim.), Health 2011 Survey – Methods»2

Mittarin tiedot koonnut

Ida Salo, TtM

Päivi Sainio, TtM

Liisa Penttinen, TtM

Heli Valkeinen, TtT

Hyväksynyt: 

Toimintakyvyn mittaaminen väestötutkimuksissa -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#toimintakyky-vaestotutkimuksissa»7

Sidonnaisuudet

• Ei sidonnaisuuksia.

Alkuperäinen lähde

Sievers, K; Melkas, T; Heliövaara, M. 1985. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien tutkimusmenetelmät. Osa 3. Julkaisussa: Aromaa A, Heliövaara M, Impivaara O, Knekt P, Maatela J, toim. Mini-Suomi-terveystutkimuksen toteutus. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja ML:50. Saatavilla: «https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162404»5