Aikuisten geneeriset elämänlaatumittarit terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa

Tiivistelmä

Elämänlaadun mittaaminen on noussut viime vuosikymmeninä voimakkaasti perinteisten taloudellisten ja sosiaalisten tunnuslukujen (esim. bruttokansantuote, elinajanodote, tulotaso) rinnalle arvioitaessa yhteiskunnan onnistumista hyvinvointitavoitteiden saavuttamisessa. Elämänlaatua on alettu mitata yhä yleisemmin myös tutkittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta sekä väestön ja sen osaryhmien hyvinvointia.

Tämä suositus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille sekä muille asiantuntijoille, jotka työssään käyttävät – tai voisivat käyttää – elämänlaatumittareita. Suositus on rajattu tarkastelemaan aikuisten elämänlaadun mittaamista. Tavoitteena on antaa kuva siitä, miten ja miksi elämänlaatua mitataan ja miten tuloksia tulkitaan. Suositusta valmisteltaessa käytiin läpi viisi yleistä eli geneeristä elämänlaadun mittaria, joita on Suomessa käytetty laajoissa väestötutkimuksissa: 15D, EQ-5D, RAND-36 sekä WHOQOL-BREF ja siihen perustuva lyhyempi EuroHIS-8. Mittarit on kehitetty ryhmätason arviointiin, ei yksilötason päätöksentekoon. Yksilötasolla mittareita voidaan kuitenkin käyttää keskusteluiden pohjaksi,  tavoitteiden asettamisen tukena ja toiminnan suuntaamisessa. Mittareiden pätevyydestä, toistettavuudesta ja muutosherkkyydestä etsittiin tietoa erityisesti siltä kannalta, miten ne soveltuvat väestön ja sen osaryhmien elämänlaadun arviointiin ja seurantaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden ja palvelujen vaikutusten arviointiin. Arvioinnissa käytettiin hyväksi  sekä kansainvälistä että kotimaista tutkimusta. Elämänlaatumittareita sovelletaan yleisesti myös kuntoutuksen arvioinnissa ja siksi suosituksessa tuodaan myös esille näkökohtia, joita kannattaa harkita, kun mittareita valitaan kuntoutusinterventioiden vaikutusten arviointiin tai kuntoutusasiakkaiden seurantaan. Arvioiduista mittareista 15D ja EQ-5D on alunperin kehitetty terveystaloustieteellisen arvoinnin (kustannusutiliteetti) tarpeisiin. Tarkempi kustannusutiliteettitarkastelu on kuitenkin rajattu tämän suosituksen ulkopuolelle.

Tarkasteluun valitut viisi elämänlaatumittaria kuvataan tarkemmin TOIMIA-tietokannassa, josta löytyvät myös mittarien kysymyslomakkeet sekä käyttö- ja pisteytysohjeet niistä mittareista, joiden käyttöoikeudet eivät rajoita niiden vapaata saatavuutta. Tässä suosituksessa punnitaan mittareiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä annetaan mittareiden käyttäjille tietoa sopivan mittarin valintaan eri käyttötarkoituksissa.  

Mittareiden sisältämien kysymysten määrä vaihtelee EQ-5D-mittarin viidestä kysymyksestä RAND-36-mittarin 36 kysymykseen. Mittareista RAND-36 ja WHOQOL-BREF kuvaavat elämänlaatua eri ulottuvuuksien profiilina (RAND-36-mittarissa on 8 ja WHQOL-BREF–mittarissa 4 ulottuvuutta). 15D- ja EQ-5D-mittarit tuottavat yhden elämänlaatuindeksi-luvun, jota voidaan käyttää myös taloudellisessa arvioinnissa. Mittarit on suhteutettavissa ICF-luokituksen toimintakykyä kuvaaviin käsitteisiin, mutta 15D:ssä painottuu ruumiin/kehon toimintojen arviointi, kun taas muissa mittareissa painopiste on suorituksissa ja osallistumisessa. WHOQOL-BREF-mittari kattaa myös ympäristöulottuvuuden.

Elämänlaatumittareiden käyttötarkoitus- ja sovellusalue on laaja. Yksiselitteistä ohjetta mittarin valinnalle on mahdotonta antaa, koska esimerkiksi kuntoutusinterventioiden tavoitteet ovat vaihtelevia riippuen kohderyhmästä ja kuntoutusmenetelmistä. Mittarin valinnassa keskeisiä seikkoja ovat: mittarin mahdollisuudet kartoittaa kattavasti tutkimuskysymyksen tai arvioitavan intervention tavoitteiden kannalta keskeisiä elämänlaadun ulottuvuuksia, soveltuvuus tutkittavan kohderyhmän arviointiin ja vertailuarvojen saatavuus.