Tuloksia koululaisten ruokatottumusten kartoituskyselystä

Kyselyyn osallistuneet ja menetelmät

Tutkimusaineistoon kuului 6. ja 9. luokan oppilaita Jyväskylän kaupungin yhdeksästä koulusta (n = 243, tyttöjä 113 ja poikia 130). Kyselyyn vastanneet 12-14-vuotiaat kuudennen luokan oppilaat (n = 155, tyttöjä 68 ja poikia 87) olivat seitsemästä eri koulusta. Yhdeksännen luokan 15-16-vuotiaat oppilaat (n = 88, tyttöjä 45 ja poikia 43) olivat kahdesta eri koulusta. Kysely koostui 14 kysymyksestä, joista kaksi koski taustatietoja (vastaajan ikä ja sukupuoli). Kyselyssä kartoitettiin koululaisten eri aterioiden ja tarkemmin kouluateriaan kuuluvien eri osioiden syömistä sekä ruoka- ja janojuomatottumuksia. Napostelua kysyttiin kahdeksan eri tuotteen kohdalta (karkit, sipsit, limsa, mehu, keksit, pulla ym. leivonnaiset, suklaa, rusinat) sekä näiden tuotteiden käyttöä 12 erilaisessa tilanteessa tai paikassa (mm. koulussa, lukiessa, tieto- tai pelikoneen ääressä). Kyselyssä kartoitettiin myös koululaisten ksylitolituotteiden käyttöä. Lisäksi koululaisia pyydettiin arvioimaan omaa napostelutuotteiden ostamista ja siihen kuluvaa euromäärää sekä vertaamaan omaa napostelutuotteiden käyttöä ikäistensä kavereiden tottumuksiin. Kyselyn vastausvaihtoehdot olivat kolmiluokkaisia (joka päivä tai melkein joka päivä, silloin tällöin viikon mittaan, en koskaan tai en juuri koskaan). Ruoka- ja janojuomakysymyksessä vastaajia pyydettiin rastittamaan vain yksi annetuista kahdeksasta vaihtoehdosta.

Kyselyyn vastaaminen tapahtui koulussa oppitunnin aikana itsenäisesti tietokoneella rastittamalla omaa käyttäytymistä tai mielipidettä parhaiten kuvaava vaihtoehto. Koululaisia auttoi ja opasti valvoja. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS 11.0 tilasto-ohjelmaa. Koululaisten ruoka- ja napostelutottumuksia sekä niiden jakautumista sukupuolen ja luokka-asteen mukaan tarkastellaan tässä artikkelissa prosenttilukujen sekä khiin-neliötestin avulla (merkitsevyystaso p < 0,05).

Tulokset

Pohdinta

Napostelusyömisen ja -juomisen yleistyminen on yhteydessä suun terveyden lisäksi myös huolestuttavasti lisääntyneeseen lasten ja nuorten lihavuuteen «Ludwig D, Peterson K, Gortmaker S. Relation between consumption of sugar-sweetened drinks and childhood obesity: a prospective, observational analysis. The Lancet 2001; 357: 505-508. »9, «Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A, Virtanen SM. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in 1977-1999. Int J Obes Relat Metab Disord 2002; 26: 544-552. »10, «Mulvihill C, Németh Á, Vereecken C. Body image, weight control and body weight. Kirjassa: Currie C, Roberts C, Morgan A, Smith R, Setterbulte W, Sandal O, Rasmussen VB (ed.). Young people's health in »11. Aikaisemmin toteutetuissa koululaisten terveystottumuskyselyissä aihealueet ovat olleet niin laajoja, että yksityiskohtaisempaan ruokatottumusten tarkasteluun ei ole ollut mahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa käytetyllä kyselyllä voidaan saada tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa etenkin koululaisten napostelukäyttäytymisestä niin koulussa kuin vapaa-aikanakin. Kyselyn aineisto oli suhteellisen pieni ja tulokset ovat siten suuntaa antavia. Kokemuksemme perusteella atk-pohjainen kysely soveltuu 12-16-vuotiailla koululaisilla käytettäväksi kyselymenetelmäksi. Erityisesti kuudesluokkalaiset vastasivat kyselyyn innokkaasti. Oman toiminnan tarkka muistaminen ja arviointi voi olla vaikeaa. Kyselyn vastausvaihtoehdot antoivat väljyyttä oman toiminnan arvioimiseen ja näin helpottivat vastaamista. Kyselyä voitaisiin käyttää hammashoitolassa henkilökohtaisen terveysneuvonnan ja käyttäytymisen arvioinnin apuvälineenä. Kyselyä ei ole rakennettu survey-tyyppisiä tutkimuksia varten, ja sen toteuttaminen koulun luokkaoloissa vaatii erityisjärjestelyjä ja enemmän aikaa kuin tavanomaisten kyselylomakkeiden täyttäminen, jonka oppilaat voivat tehdä samanaikaisesti.

Kyselyyn osallistuneista koululaisista suurin osa söi päivittäin tai lähes päivittäin useampia kunnollisia aterioita. Peruskoululaisilla aamupalan syöminen näyttäisi tosin vähenevän iän myötä. Kouluaterian osalta kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia vuoden 2003 Kouluruokaselvityksen kanssa, joka toteutettiin 7.-9. luokkien oppilaille 12 koulussa eri puolilla Suomea «Urho U-M, Hasunen K. Yläasteen kouluruokailu 2003. Selvitys peruskoulun 7.-9. luokkien oppilaiden kouluruokailusta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Helsinki 2004: 17. »12. Kouluaterian yhteydessä salaatin tai raasteen syöminen on suurella osalla oppilaista vähäistä. Maitoa juo kouluruoan yhteydessä vain noin puolet koululaisista, ja yläluokkalaisista vieläkin pienempi osa juo maitoa kouluaterioilla.

Koululaisten hammasterveyden kannalta ongelmallisimmat ruokatottumukset liittyivät napostelutuotteiden käyttöön, erityisesti mehujen ja virvoitusjuomien janojuomiseen sekä niiden huvikseen hörppimiseen. Tässä kyselyssä reilusti yli puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä päivittäin tai lähes päivittäin mehua, joka oli myös yleisin janojuoma kotiympäristössä. Koulussa yleisin janojuoma oli vesi, mutta yläluokkalaiset joivat yleisesti myös limsaa. Tähän kyselyyn osallistuneiden koulujen opettajien ja rehtoreiden mielestä kouluissa on mahdollista juoda vettä luokissa ja wc-tiloissa olevilta lavuaareilta.

Aikaisemmat koululaisten terveystottumuksia selvittäneet valtakunnalliset tutkimukset ovat osoittaneet virvoitusjuomien käytön lisääntyneen 1990-luvulla «Honkala S, Honkala E, Tynjälä J, Kannas L. Suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten suun terveystottumukset ja hammaslääkärinohjaus. Suom Hammaslääkäril 2000; 2: 202-205. »3, «Vereecken C, Ojala K, Jordan MD. Eating habits. Kirjassa: Currie C, Roberts C, Morgan A, Smith R, Setterbulte W, Sandal O, Rasmussen VB (ed.). Young people's health in context. Health Behaviour in Sch»13, «Kouluterveyskysely 2002. Valtakunnalliset tulokset 2002. Stakes. http://www.stakes.fi/kouluterveys/taulukot/2003/index.html »14. WHO-Koululaistutkimuksessa 15-vuotiaista pojista runsas kymmenesosa ja tytöistä reilu 5 % käytti päivittäin virvoitusjuomia. Kansainvälisessä vertailussa virvoitusjuomien käytön on todettu Suomessa olevan vielä vähäistä. «Vereecken C, Ojala K, Jordan MD. Eating habits. Kirjassa: Currie C, Roberts C, Morgan A, Smith R, Setterbulte W, Sandal O, Rasmussen VB (ed.). Young people's health in context. Health Behaviour in Sch»13 Tässä kyselyssä nousi esille koululaisten päivittäinen tai lähes päivittäinen mehun käyttö, jota ei ole valtakunnallisissa tutkimuksissa kartoitettu. Jyväskylän seudulla toteutetussa Calex-tutkimuksessa «Lyytikäinen A. Kouluikäisten ruokailutottumukset: Suotuisaa kehitystä ja suunnanmuutosta. Liikunta amp Tiede 2003; 2: 37-41. »15 todettiin, että tutkimukseen osallistuneiden 11-12-vuotiaiden keskuudessa mehujuomat olivat hyvin suosittuja.

Tässä kyselyssä koululaisten napostelukäyttäytymistä kartoitettiin kahdeksan eri tuotteen kautta. Tulosten perusteella katsottiin myös, kasautuuko useiden napostelutuotteiden käyttö tietyille vastaajille. Yhdeksäsluokkalaisilla useiden eri napostelutuotteiden päivittäinen käyttö oli yleisempää kuin kuudesluokkalaisilla. Tässä kyselyssä yhdeksäsluokkalaisten karkin ja suklaan syönti oli hieman yleisempää kuin WHO-Koululaistutkimuksessa, jossa reilu neljäsosa 15-vuotiaista ilmoitti syövänsä makeisia päivittäin tai viidestä kuuteen kertaa viikossa «Honkala S, Honkala E. Koululaisten suun terveystottumukset vuosina 1984-2002. Kirjassa: Kannas L (toim.). Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Jy»16. Eroa voi selittää otoskoon lisäksi se, että tässä kyselyssä karkkien ja suklaan syöntiä kysyttiin erikseen. Tämäkään kysely ei anna tietoa siitä, kuinka monta kertaa päivässä koululaiset käyttävät samaa napostelutuotetta. Kyselyn avulla voidaan kuitenkin luokitella vastaajia eri napostelutuotteiden käytön suhteen. Kuudesluokkalaisista neljä prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 12 % ilmoitti käyttävänsä päivittäin tai lähes päivittäin neljästä kuuteen eri napostelutuotetta. Viikoittainen napostelutuotteiden käyttö vaihteli yhden ja kahdeksan tuotteen välillä niin, että reilusti yli puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä viittä tai useampaa eri napostelutuotetta viikon aikana. Useiden napostelutuotteiden viikoittainen käyttö lisää energian saantia ja näin altistaa lihavuudelle.

Tulokset ksylitolipurkan päivittäisestä käyttämisestä olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmissakin koululaistutkimuksissa «Honkala S, Honkala E, Tynjälä J, Kannas L. Use of xylitol chewing gum among Finnish schoolchildren. Acta Odontol Scand 1999; 57: 306-309. »17. Viikoittainen ksylitolipurukumin käyttäminen oli yleistä. Ksylitolipastillien päivittäinen käyttäminen oli harvinaisempaa kuin ksylitolipurukumin. Tulosten perusteella voitaneen todeta, että ksylitolituotteiden käyttöä voisi tehostaa. Hieman huolestuttavaa kyselyn tuloksissa oli myös se, että reilu kolmannes ilmoitti käyttävänsä viikoittain muuta kuin ksylitolia sisältävää purukumia.

Koululaisten napostelutuotteisiin kuluttamat rahasummat ovat huomattavia. Esimerkiksi noin kolmannes yhdeksäsluokkalaisista kulutti napostelutuotteisiin 4-5 euroa viikossa, joka tekee vuositasolla yli 200 euroa. Kyselyn tulosten mukaan koululaiset eivät itse ostaneet kaikkia syömiään karkkeja, sipsejä ja juomaansa limsaa. Napostelukäyttäytyminen liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen kavereiden kanssa ja usein myös kotiympäristöön esimerkiksi televisiota tai videoita katsellessa. Yhdeksäsluokkalaisilla koulu oli myös yleinen naposteluympäristö. Kyselyyn osallistuneiden yhdeksäsluokkalaisten kouluissa oli limsa-automaatti ja makeisia myytiin välitunneilla, kun taas kuudesluokkalaisten kouluissa limsa-automaatteja ei ollut eikä makeisia myyty välitunneilla. Kouluterveystutkimuksen mukaan kaksi kolmesta peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaasta nauttii välipaloja koulupäivän aikana ja yleisimmin välipalat ovat makeisia ja virvoitusjuomia «Kouluterveyskysely 2003. Valtakunnalliset tulokset: Ruokatottumukset. Stakes 2003. http://www.stakes.fi/kouluterveys/taulukot/2003/index.html »18. Mahdollisuuksien järjestäminen veden juomiselle ja terveellisten välipalojen nauttimiselle olisi tärkeää kouluympäristössä. Olisiko kouluihin mahdollista saada myös esimerkiksi talkoovoimin kustannettuja vesiautomaatteja?

Vaikka lasten ja nuorten suun terveys on tällä hetkellä keskimäärin erittäin hyvä, välinpitämättömyyteen ei edelleenkään ole varaa «Karjalainen S, Söderling E, Sewon L, Lapinleimu H, Simell O. A prospective study on sucrose consumption, visible plaque and caries in children from 3 to 6 years of age. Community Dent Oral Epidemiol 2»7, «Karjalainen S, Söderling E, Pienihäkkinen K. Sucrose intake since infancy and dental health in 10-year-old children. Caries Res 2004; 38:142-148. »8. Kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että ainakin osalla koululaisista napostelutottumukset ovat terveydelle haitallisia. Lasten ja nuorten oma vastuu sekä vastuullinen kotiympäristö ovat lähtökohtia terveyden, myös hammasterveyden, edistämisessä. Tässä hammashuollon osuus on informatiivinen ja tukeva. Nuorten päivittäisenä toimintaympäristönä koululla on merkittävä rooli ja asenteen kouluissa pitäisi olla terveyttä edistävä ja arvostava. Tämänhetkisen tilanteen ymmärtäminen sekä toimintaan ryhtyminen vaativat myös laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua ja vastuullisuutta sekä eri tahojen ja tasojen halua yhteistyöhön.

School-aged adolescents' eating and drinking habits

The purpose of this study was to explore school-aged adolescents' eating and drinking habits and different snacking items (candies, chips, soft drinks, juice, biscuits, buns or cakes, chocolate and raisins) during school hours and free time. The data collection (n = 243) was carried out April 2004 at nine comprehensive schools by using a questionnaire that had been installed on a laptop computer. The data were analyzed using the SPSS 11.0 statistical software package.

More than 3/5 of the participants responded having one or more snacking items daily or almost daily. This study revealed that juice drinks were the most popular daily drinks. The studied schoolchildren had most often juice drinks to quench their thirst at home. At school they drank most often water to quench thirst. More than 1/4 of the older respondents revealed, however, that they also quenched their thirst by drinking soft drinks during school hours. The respondents' eating patterns at school meals were in line with those reported in previous studies.

At least part of the studied schoolchildren had snacking habits that may be detrimental to health. Constructed co-operation is needed between all relevant parties in order to ensure a favorable development of oral health promotion.