Suun terveys yleisterveydellisten muutosten ennustajana

Tutkimuksen tarkoitus

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin hampaiston kunnon muutoksia 10 seurantavuoden aikana sekä etsittiin mahdollisia yhteyksiä suun ja yleisen terveydentilan väliltä. Lisäksi analysoitiin, ennustaako suun terveys yleisen terveydentilan muutoksia viiden ja kymmenen seurantavuoden aikana.

Tutkimusasetelma

Tutkimus kuului Ikivihreät-projektiin, jonka painopiste oli jyväskyläläisen vuonna 1910 syntyneen ikäluokan terveyden ja toimintakyvyn arvioiminen. Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä seurattiin 10 vuoden ajan. Alkututkimukset ja -mittaukset tehtiin vuonna 1990 ja seurannat vuosina 1995 ja 2000. Jokaisena ajankohtana tutkittavat haastateltiin. Kysymykset koskivat elämäntapoja ja yleisiä taustatietoja. Varsinaiset tutkimukset tehtiin tutkimuskeskuksessa. Näihin kuului lääkärin ja hammaslääkärin tarkastukset sekä erilaisia toimintakykyä mittaavia testejä. Haastatteluihin osallistui 92,6 % (n = 262) ja kliinisiin tutkimuksiin 79,9 % (n = 226) tästä ikäluokasta.

Menetelmät

Ensisijaisia muuttujia tutkimuksessamme olivat hampaiden lukumäärä, hampaiden kiinnityskudoksen menetys (parodontiitti), akuutin hammashoidon tarve, käden puristusvoima, hengityskapasiteetti (FEV1) sekä mahdollinen kuolinpäivä. Lääkärintarkastuksessa esille tulleista sairauksista laskettiin kroonisten sairauksien summa sekä eroteltiin keuhkosairaudet omaksi muuttujakseen. Verinäytteiden lasko-, hemoglobiini- ja veren glukoosiarvot määritettiin (vain vuonna 1995). Lisäksi hyödynnettiin haastattelutietoja käytetyistä yleisistä taustamuuttujista, kuten tupakoinnista, koulutuksen pituudesta ja itse arvioidusta terveydentilasta. Tutkimusten lopuksi vuonna 2000 saatiin kuolleisuustiedot väestörekisteristä jokaisesta seurantajakson aikana kuolleesta kyseiseen kohorttiin kuuluneesta henkilöstä (n = 150).

Tulokset

Tutkimuksen päälöydöksenä voidaan pitää sitä, että suun terveydentila on yhteydessä yleiseen lihasvoimaan, keuhkojen toimintakykyyn sekä kohonneeseen laskoarvoon erityisesti miehillä. Lisäksi huono suun terveys lähtötilanteessa ennustaa lihas- ja keuhkotoimintojen nopeaa heikkenemistä.

Käden puristusvoima heikkeni viiden seurantavuoden aikana miehillä keskimäärin 7,0 % kun taas naisilla 19,8 %. Niillä henkilöillä, joilla oli parodontiitti, lihasvoima laski keskimäärin 28,3 %, kun taas niillä, joilla oli terve parodontium, heikkenemistä oli 11,9 % (p = 0,015), kun malli oli vakioitu sukupuolella, henkilön pituudella, painolla, kroonisten sairauksien lukumäärällä ja fyysisellä aktiivisuudella.

Hengityskapasiteetti (FEV1) heikkeni viiden seurantavuoden aikana miehillä keskimäärin 2,8 % ja naisilla 9,2 %. Niillä henkilöillä, jotka käyttivät kokoproteesia tai joilla oli parodontiitti, FEV1 heikkeni 9,4 %, kun taas tulehduksettomilla ei laskua ollut havaittavissa (+ 1,0 %, p = 0,006).

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että paras ennuste myös jäljellä olevan elinajan osalta oli niillä henkilöillä, joilla oli paljon hampaita eikä akuuttia hammasperäistä infektiota. Jokainen puuttuva hammas lisäsi kuolemanriskiä 4 %, ja akuutti hammasperäinen infektio lähes nelinkertaisti kuolemanriskin. Kyseiset muuttujat olivat tilastollisesti merkitseviä monimuuttujamalleissa.

Verikokeiden tulokset osoittivat kohonneen laskoarvon korreloivan negatiivisesti jäljellä olevan elinajan mutta positiivisesti akuutin hammashoidontarpeen kanssa erityisesti miehillä. Naisilla taas laskoarvo korreloi negatiivisesti FEV1 kanssa.

Johtopäätökset

Voitaneen olettaa, että joko hampaiden menetykseen johtavat infektiot tai hampaiston kuntoon vaikuttavat yleiset elämäntapatekijät ovat yhteydessä myös yleisen terveydentilan kehittymiseen. Vaikka näitä mekanismeja ei tässä tutkimuksessa varsinaisesti tutkittu, voidaan aikaisemmin julkaistun kirjallisuuden perusteella olettaa, että taustalla oleva sosioekonominen tilanne, ravitsemukselliset tekijät sekä infektioiden suora vaikutus voivat selittää löytyneet yhteydet.

Tunnistamalla tekijät, jotka nopeuttavat yleisterveyden heikentymistä, voidaan paremmin ymmärtää toiminnanvajauksien kehittymistä. Tällaisten tutkimusten tulokset helpottavat kliinikoita terveyskasvatuksen kohdentamisessa sellaisille henkilöille, joilla on erityisen suuri toimintakyvyn menettämisen riski.

Oral health status as a predictor of changes in general health

During the last decade the effect of oral health on general health has attracted growing interest. The purpose of the present series of studies conducted among an elderly population was to examine dental health and to determine how far the baseline dental status predicts subsequent changes in general health status, including respiratory capacity, muscle strength and mortality.

These studies were part of Evergreen project. The study population consisted of all persons born in 1910 and resident in Jyväskylä, Finland. The data were collected in 1990, 1995, and 2000. The data were collected by interviews at the participants' homes and by examinations at the study centre.

The best oral health characteristics were found among men who survived over the ten-year follow-up period. Overall, men had better oral health status than women. Edentulous subjects or subjects with periodontally infected teeth had the steepest reduction in respiratory function, while poor periodontal status predicted a steeper decline in strength over the five-year follow-up period. Both a small number of remaining teeth and urgent need for dental treatment at the baseline could be used as a predictor of increased mortality risk.

Among the other factors oral health status can be used as a screening tool to locate those people who are at increased risk of loss of independence or of early mortality.

Osajulkaisut:

I Hämäläinen P, Meurman JH, Keskinen M, Heikkinen E. Changes in dental status over 10-years in 80-year-old people: a prospective cohort study. Community Dent Oral Epidemiol 2004; 24: 374-384.

II Hämäläinen P, Suominen H, Keskinen M, Meurman JH. Oral health and reduction in respiratory capacity in a cohort of community-dwelling elderly people: a population-based 5-year follow-up study. Gerodontology 2004; 21: 209-215.

III Hämäläinen P, Rantanen T, Keskinen M, Meurman JH. Oral health status and change in handgrip strength over a 5-year period in 80-year-old people. Gerodontology 2004; 21: 155-160.

IV Hämäläinen P, Meurman JH, Kauppinen M, Keskinen M. Oral infections as predictors of mortality. Accepted for publication in Gerodontology.

V Hämäläinen P, Meurman JH, Keskinen M, Heikkinen E. Relationship between dental status and 10-year mortality in a cohort of community-dwelling elderly people. Eur J Oral Sci 2003; 111: 291-296.