Suomen Hammaslääkärilehti

Hampaiden eroosio

Suomen Hammaslääkärilehti
2005;12(15):852-857
Ann-Katrin Johansson

Tässä katsausartikkelissa käsitellään erilaisia hampaiden eroosion syitä ja esiintymistä sekä kliinistä merkitystä. Hampaiden eroosion taustalla on useita tekijöitä ja yksilötekijöillä on suuri merkitys vaurioiden syntymisessä ja kehittymisessä.

Hammashoitohenkilöstön on tärkeää tunnistaa hampaiden eroosion varhaismuutokset ja ymmärtää niiden synty. On myös tärkeää huolehtia siitä, että sekä potilas että hänen vanhempansa ymmärtävät, kuinka hampaiden eroosio kehittyy ja kuinka sitä voidaan välttää. Myös yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa erityisesti lapsille ja nuorille suunnatuista informaatio- ja ehkäisykampanjoista.

Nykyisten elintapojemme takia hampaamme altistuvat yhä useammin mahdollisesti eroosiota aiheuttaville kemiallisille vaikutuksille. Nykyään esimerkiksi juodaan huomattavasti aikaisempaa enemmän happamia juomia. Myös erilaiset elintavoista johtuvat sairauden ovat lisääntyneet. Näiden sairauksien tavallisia oireita ovat refluksi tai oksennukset, joiden takia hapan vatsan sisältö pääsee suuonteloon. Tästä on tullut uusi hampaiden terveyden riskitekijä. Kehitystä voidaan lähes verrata toisen maailmansodan jälkeiseen elintapojen muutokseen, jolloin sokerinkulutus kasvoi voimakkaasti. Myöhemmin tämä yhdistettiin lisääntyneeseen karieksen esiintymiseen «ten Cate JM, Imfeld T. Dental erosion, summary. Eur J Oral Sci 1996; 104: 241-244. »1.

Mitä on hampaiden eroosio?

Kiinnostus hampaiden eroosiota kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Useissa maissa on todettu, että eroosiovauriot ovat tavallisia lapsilla ja nuorilla. Pitkittäistutkimukset vahvistavat, että eroosiovauriot lisääntyvät ja että jo ilmeiset vauriot etenevät nopeasti.

Tavallisimmin hampaiden eroosio määritellään: "Hampaan kovakudoksen häviäminen kemiallisessa prosessissa, johon ei liity bakteereita" (2). Eroosio siis kehittyy, toisin kuin karies, hampaan pinnalla, jolla ei ole bakteeripeitettä (3). Happo yhdessä syljen vähäisen hydroksyyli- ja fluoroapatiittikyllästysasteen kanssa johtaa siihen, että hammasainesta katoaa kerros kerrokselta ja syntyy eroosiovaurio (3).

Diagnostiikka

Varhainen eroosiovaurio ei aiheuta kliinistä värjäytymistä tai tunnusteltavissa olevaa hampaan pinnan pehmenemistä ja on siksi usein vaikea havaita. Oireet ovat varhaisessa vaiheessa lisäksi usein vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan. Pitemmälle kehittyneet eroosiovauriot on tietysti helpompi diagnosoida, koska hammasainesta on menetetty enemmän. Eroosiovaurion pintarakenne on joko kiiltävä tai matta. Vaurio voi olla epätasainen ja näyttää hieman koveralta. Pinta on useimmiten kuitenkin tasainen tai litteä ja vaikuttaa joskus "sulaneelta" «»1. Selvempiä makromorfologian muutoksia kehittyy vaikeamman asteen eroosiovaurioissa.

Eroosiota esiintyy kaikilla hammaspinnoilla, mutta tavallisinta se on yläetuhampaiden suulaen puoleisilla pinnoilla. Hammasväleissä eroosiovaurioita esiintyy harvoin, kun taas portaan muodostuminen hampaan kaulan alueelle on tavallisempaa «»2, «»7. Kuopat kuspien kärjissä, joissa dentiini on paljastunut, ovat tavanomainen eroosion merkki ja niitä on useimmiten ensimmäisissä poskihampaissa «»3 «Johansson A-K, Johansson A, Birkhed D, Omar R, Baghdadi S, Carlsson GE. Dental erosion, soft-drink intake, and oral health in young Saudi men, and the development of a system for assessing erosive ant»2. Hampaan ydin saattaa näkyä jäljellä olevan hammasaineksen läpi. Tämä on erityisen tavallista maitohampaiston yläykkösten suulaen puoleisilla pinnoilla «»1, «»4.

Hammasaineksen katoaminen voi johtaa niin esteettisiin kuin myös ortodonttisiin ja toiminnallisiin komplikaatioihin ja/tai endodonttisiin ongelmiin, jonka oireita ovat esimerkiksi vihlonta ja särky «Johansson A-K, Lingström P, Birkhed D. Comparison of factors potentially related to the occurrence of dental erosion in high- and low-erosion groups. Eur J Oral Sci 2002; 110: 204-211. »3.

Hampaiden kulumisen eri muotoja

Hampaiden kulumisella on monitekijäinen etiologia ja se on useimmiten useamman kuin yhden mekanismin aiheuttamaa (6). Eroosion kanssa voi samanaikaisesti esiintyä muitakin kulumisen muotoja, kuten esimerkiksi attritiota (hammaspintojen välisistä kontakteista johtuva hampaiden kuluminen) ja abraasiota (vieraan kappaleen, kuten hammasharjan, hiusneulan tai kynän, aiheuttama hampaiden kuluminen).

Jo ajat sitten on osoitettu, että happamuuden pehmittämä kiille kuluu helpommin mekaanisesta vaikutuksesta kuin kiille, joka ei ole altistunut hapolle (7). Tutkimuksilla on osoitettu vakuuttavasti, että hampaiden vakava kuluminen johtuu useimmiten eroosiosta, kun taas attrition ja abraasion merkitys on vähäisempää (8), (9), (10), «Young WG. The oral medicine of tooth wear. Aust Dent J 2001; 46: 236-250. »4. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eroosio [ei attritio (bruksismi)] on hammasaineksen katoamisen pääasiallinen syy henkilöillä, joilla on hampaiden kulumia ja jotka myös bruksaavat (12-14). Lisäksi kieli saattaa mekaanisesti lisätä vaurioita happamuudelle altistumisen jälkeen.

Hammaskaulan vauriot ja "harjausvauriot"

Hammaskaulan muutoksia pidetään usein hampaiden harjaamisesta johtuvina vaurioina. Viimeaikojen tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei näiden vaurioiden perussyy ole voimakas tai vääränlainen harjaustekniikka (15). Tutkimuksissa, joissa on käytetty pyyhkäisyelektronimikroskooppia, on huomattu, että pinnalliset hammaskaulan vauriot ovat vahvasti yhteydessä hampaiden purupintojen eroosioon ja että kiilamaiset muutokset liittyvät sekä purupintojen eroosioon että attritioon «Khan F, Young WG, Shahabi S, Daley TJ. Dental cervical lesions associated with occlusal erosion and attrition. Aust Dent J 1999; 44: 176-186. »6. Hammasainesta menetetään kuitenkin enemmän harjattaessa hammaspintaa, joka on jo pehmentynyt happamuuden vaikutuksesta.

Hampaiden eroosion esiintyminen

Poikkileikkaustutkimukset

Eroosiovaurioista on julkaistu muutamia väestötutkimuksia. Näissä on raportoitu hyvin vaihtelevaa esiintyvyyttä. Taulukossa «Eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella havaittu dentiiniin tai syvemmälle yltävien eroosioiden esiintyvyys. »1 esitellään joitakin näistä tutkimuksista.

Isossa-Britanniassa tutkittiin yhteensä 17 000 5-15-vuotiasta lasta. Dentiiniin ulottuvia eroosioita löytyi vähintään yhdestä yläetuhampaasta 5-vuotiaiden maitohampaistossa 24 prosentilla ja 13-15-vuotiaista kahdella prosentilla «Downer MC. The 1993 national survey of children's dental health. Br Dent J 1995; 178: 407-412. »7. Eroosio ainoastaan kiilteessä oli tietysti paljon tavallisempaa. Myös muut brittitutkimukset vahvistivat, että eroosio on tavallista. Niissä raportoitiin dentiiniin ulottuvaa eroosiota 17-29 prosentilla 3-4-vuotiaista maitohampaissa. Pysyvistä hampaista dentiiniin ulottuvaa eroosiota löydettiin 30 prosentilla 14-vuotiaista «Millward A, Shaw L, Smith A. Dental erosion in four-year-old children from differing socioeconomic backgrounds. ASDCJ Dent Child 1994; 61: 263-266. »8, «Milosevic A, Young PJ, Lennon MA. The prevalence of tooth wear in 14-year-old school children in Liverpool. Community Dent Health 1994; 11: 83-86. »9, (20). Aikaisemmassa tutkimuksessa nuorilta saudimiehiltä (20-vuotiailta) löydettiin 16 prosentilta vaikeaa eroosiota vähintään yhdestä yläetuhampaasta «Johansson AK. On dental erosion and associated factors. Swed Dent J Suppl 2002; 156: 1-77. »10.

Näitä varhaisia tutkimuksia tulkittiin vertailukelpoisten tutkimusten puuttuessa tietyllä varauksella siten, että lasten ja nuorten hampaiden eroosiotapaukset ovat lisääntymässä. Myös se, että suurimmat vauriot löydettiin yläetuhampaiden suulaen puoleisilta pinnoilta, vaikutti osaltaan pohdintoihin, sillä huomio oli aikaisemmin ensisijaisesti kiinnittynyt hampaiden purupintojen ja kärkien kulumiseen. Nykyään on useissa maissa (muun muassa Kuubassa, Saudiarabiassa, Islannissa ja Irlannissa) todettu, että hampaiden eroosio, erityisesti yläetuhampaiden suulaen puolen vauriot, ovat tavallisia lapsilla ja nuorilla. On osoitettu, että 21-24 prosentilla 5–6-vuotiaista lapsista oli maitohammasvaurioita ainakin yhdessä yläetuhampaassa, ja 11-14-vuotiaista 17-26 prosentilla todettiin pysyvissä hampaissa dentiiniin ulottuvia vaurioita ainakin yhdessä yläetuhampaassa «Kunzel W, Cruz MS, Fischer T. Dental erosion in Cuban children associated with excessive consumption of oranges. Eur J Oral Sci 2000; 108: 104-109. »11, «Arnadottir IB, Saemundsson SR, Holbrook WP. Dental erosion in Icelandic teenagers in relation to dietary and lifestyle factors. Acta Odontol Scand 2003; 61: 25-28. »12. «Harding MA, Whelton H, O'Mullane DM, Cronin M. Dental erosion in 5-year-old Irish school children and associated factors: a pilot study. Community Dent Health 2003; 20: 165-170. »13, «Al-Majed I, Maguire A, Murray JJ. Risk factors for dental erosion in 5–6 year old and 12-14 year old boys in Saudi Arabia. Community Dent Oral Epidemiol 2002; 30: 38-46. »14. Ruotsissa ei ole vielä tehty suurta väestötutkimusta.

Seurantatutkimukset

Saksassa tehtiin pitkittäistutkimus vuosina 1977-87 ja 1990-99. Tutkimus osoitti eroosiovaurioiden lisääntyvän lapsilla. Vaurioiden lukumäärä lähestulkoon kaksinkertaistui ajanjakson kuluessa ja dentiiniin ulottuvien vaurioiden määrä vähintään yhdessä maitohampaassa kasvoi 18:sta 32 prosenttiin. Saman ajanjakson aikana kasvoi alaleuan ensimmäisten poskihampaiden vaurioiden määrä neljästä yhdeksään prosenttiin «Ganss C, Klimek J, Giese K. Dental erosion in children and adolescents - a cross-sectional and longitudinal investigation using study models. Community Dent Oral Epidemiol 2001; 29: 264-271. »15. Vastaavia havaintoja on raportoitu myös nuorilla Isossa-Britanniassa (27).

Isossa-Britanniassa oli 27 prosentille kaikista 12-vuotiaista kehittynyt uusia tai pitemmälle edenneitä vaurioita 14. ikävuoteen mennessä. Dentiiniin ulottuvia vaurioita havaittiin viidellä prosentilla 12-vuotiaista lapsista. Kaksi vuotta myöhemmin oli näiden vaurioiden esiintyvyys noussut 13 prosenttiin. Vastaavat luvut vain kiillevaurioita aiheuttaneelle eroosiolle olivat 56 ja 64 prosenttia «Dugmore CR, Rock WP. The progression of tooth erosion in a cohort of adolescents of mixed ethnicity. Int J Paediatr Dent 2003; 13: 295-303. »16.

Kuoppamaiset muutokset ja hammaskaulan vauriot

Ensimmäisten poskihampaiden kuoppamuutoksia pidetään nykyään yleisesti eroosion merkkinä. Satunnaisotannassa nuorilla saudimiehillä havaittiin 49 prosentilla kuoppamuutoksia kuutoshampaissa «Johansson AK. On dental erosion and associated factors. Swed Dent J Suppl 2002; 156: 1-77. »10. Saksalaisilta lapsilta, joilla oli eroosiota, löydettiin 11 vuoden iässä 87 prosentilta ja 16 vuoden iässä 94 prosentilta kuoppia «Ganss C, Klimek J, Giese K. Dental erosion in children and adolescents - a cross-sectional and longitudinal investigation using study models. Community Dent Oral Epidemiol 2001; 29: 264-271. »15. Australialainen tutkimus on osoittanut, että tällaiset muutokset ovat sekä tavallisempia että kooltaan suurempia alle 27-vuotiailla eroosiopotilailla kuin tätä iäkkäämmillä. Tämän on tulkittu johtuvan elintapamuutoksista, kuten lisääntyneestä happamien juomien kulutuksesta. Happamat juomat ovat lyöneet läpi erityisen vahvasti nuorten keskuudessa (29).

Hammaskaulan vauriot ovat toinen eroosion merkki. Tällaisia vaurioita havaittiin 25 prosentilla satunnaisesti valitusta joukosta miehiä, kun taas potilailla vähäisen tai runsaan eroosion ryhmistä löydettiin vaurioita 11 ja 58 prosentilla «Johansson AK. On dental erosion and associated factors. Swed Dent J Suppl 2002; 156: 1-77. »10.

Aiheuttavat tekijät

Hampaiden eroosion aiheuttajat jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin «ten Cate JM, Imfeld T. Dental erosion, summary. Eur J Oral Sci 1996; 104: 241-244. »1. Ulkoisiin tekijöihin lasketaan kaikki happamat tuotteet, jotka laitamme suuhumme eli se, mitä syömme ja juomme sekä myös se, mikä aiheuttaa työympäristöperäisen eroosion. Tämä aiheutuu useimmiten ilman mukana hampaisiin kulkeutuvasta happamuudesta, esimerkiksi tiettyjen teollisuuden alojen työntekijöillä mutta myös viinin maistajina työskentelevillä «Amin WM, Al-Omoush SA, Hattab FN. Oral health status of workers exposed to acid fumes in phosphate and battery industries in Jordan. Int Dent J 2001; 51: 169-174. »17, (31-32). Sisäisiä tekijöitä ovat erilaiset sairaudet sekä tavat, joiden takia hapan vatsan sisältö pääsee suuonteloon ja hampaisiin. Näille altistuvat esimerkiksi potilaat, joilla on syömishäiriöistä johtuvia oksennuksia sekä ne, joilla on happamia röyhtäyksiä «Öhrn R, Enzell K, Angmar-Månsson B. Oral status of 81 subjects with eating disorders. Eur J Oral Sci 1999; 107: 157-163. »18, «Bartlett DW, Evans DF, Anggiansah A, Smith BG. A study of the association between gastro-oesophageal reflux and palatal dental erosion. Br Dent J 1996; 181: 125-131. »19 «»5, «»6. Lapsilla ja nuorilla eroosiota aiheuttavat nykyään pääasiallisesti happamat juomat (35), «»1, «»2 , «»4, «»7.

Yksilön oma puolustus

Sylki

Sylki on yksi tärkeimmistä hampaita eroosiolta suojaavista tekijöistä. Se edistää muun muassa remineralisaatiota ja happojen laimentumista. Happaman tuotteen eliminointi (clearance) vaihtelee yksilöllisesti syljeneritysnopeuden ja nielemiskyvyn mukaan. Kuivasuisella henkilöllä on osoitettu olevan suurempi riski saada eroosiovaurioita kuin henkilöllä, jonka suu ei ole kuiva (37). Eroosiosta kärsivien lasten sylki on samanlaatuista pienestä karisaktiviteetista huolimatta kuin lapsilla, joilla on suuri kariesaktiviteetti «O'Sullivan EA, Curzon ME. Salivary factors affecting dental erosion in children. Caries Res 2000; 34: 82-87. »21. On myös ehdotettu, että syljen puskurikapasiteetilla on suurempi merkitys eroosiossa kuin karieksessa (39). Lapsilla syljeneritys on usein vähäisempää kuin aikuisilla (40).

Sylki muodostaa pellikkelin, sylkikalvon, jonka paksuus vaihtelee yksilöittäin mutta myös eri puolilla suuta. Ohuempi pellikkeli lisää eroosion riskiä (41). Eri tekijät, jotka vaikuttavat pellikkeliin ja plakin muodostumiseen, voivat siksi vaikuttaa ratkaisevasti eroosiovaurion sijaintiin ja asteeseen. Yksi tällainen tekijä saattaa olla syljen ureapitoisuus «Johansson A-K, Lingström P, Birkhed D. Comparison of factors potentially related to the occurrence of dental erosion in high- and low-erosion groups. Eur J Oral Sci 2002; 110: 204-211. »3.

Hampaan laatu

Hampaan kovuus vaikuttaa eroosiovaurion kehittymiseen. Kovuusmittaukset ovat osoittaneet, että maitohampaat ovat pehmeämpiä kuin pysyvät hampaat mutta että molemmat syöpyvät yhtä nopeasti. Maitohampaiden eroosio tapahtuu kuitenkin suhteellisesti nopeammin kuin pysyvien hampaiden eroosio johtuen siitä, että maitohampaat ovat alun perinkin pehmeämmät (42-44).

Juomistapa ja kontaktiaika

Se, miten hapan juoma juodaan, vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti happamuus aiheuttaa eroosiota. Eroosion riski kasvaa pidettäessä juomaa suussa ennen nielemistä (viivyttelevä juomistekniikka), sillä kontaktiaika hampaan ja juoman välillä pitenee (45). Tutkimukset ovat osoittaneet, että eroosiopotilaat pitävät useammin juomaa suussa pidempään kuin ne, joilla eroosiota ei ole «Johansson A-K, Lingström P, Birkhed D. Comparison of factors potentially related to the occurrence of dental erosion in high- and low-erosion groups. Eur J Oral Sci 2002; 110: 204-211. »3. Juomistekniikan oletetaan riippuvan useista eri tekijöistä, esimerkiksi makukokemuksesta, hiilihapon määrästä ja nielemiskyvystä (45). Jos hampaan pinta altistuu tiheästi hapolle, vähenee syljen remineralisoiva vaikutus ja hammasaineksen menetyksen riski kasvaa. Sekä viininmaistaja, joka toistuvasti pitää hapanta juomaa suussaan, että pieni lapsi, jonka mielestä on vaikeaa nielaista hiilihappopitoista juomaa ja joka sen tähden viivyttelee, tekee siis eroosionäkökulmasta aivan väärin.

Suuhygienia

Suuhygieniatottumukset korreloivat eroosion kanssa etenkin, jos hampaat puhdistetaan happohyökkäyksen aikana. Syljen pitäisi saada remineralisoida happamuuden pehmentämää hammaspintaa noin tunnin ajan, jotta hammas kestää harjaamisesta johtuvan hankauksen (47). Suuhuuhteluaineen ja hammastahnan valintaa pidetään myös tärkeänä. Ahkera ja perusteellinen suuhygienia lisää laajojen eroosiovaurioiden riskiä verrattuna satunnaisempaan ja vähemmän systemaattiseen tekniikkaan. Eroosiopotilailla on usein terveet ikenet ja vähän plakkia «Johansson A-K, Lingström P, Birkhed D. Comparison of factors potentially related to the occurrence of dental erosion in high- and low-erosion groups. Eur J Oral Sci 2002; 110: 204-211. »3.

Yleissairaudet

Monet sairaudet ja syndroomat yhdistetään hampaiden eroosioon. Taustalla voi olla sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Sairauksiin liittyy usein happojen pääsy hammaspinnoille sekä heikentynyt sylkitilanne, lääkitykset, suun kautta hengittäminen ja/tai huonontunut suun motoriikka. Refluksien ja syömishäiriöiden lisäksi esimerkkejä ovat astma, diabetes, korkea verenpaine, aivohalvaus, syljen puuttuminen, Sjögrenin ja Downin syndroomat sekä esimerkiksi alkoholin ja ekstaasin väärinkäyttö, mutta myös riippuvuus kolajuomien kofeiinista «»5, «»6 «Young WG. The oral medicine of tooth wear. Aust Dent J 2001; 46: 236-250. »4.

Elintapojen vaikutus

Elintavat muuttuvat ajan myötä ja heijastavat usein sosiaalisia tekijöitä. Monesti elintavat vaikuttavat ruoka- ja juomatottumuksiin, fyysisen aktiviteetin määrään, stressistä johtuviin vaivoihin ja/tai mahdolliseen väärinkäyttöön. On hyvin tunnettua, että elintapatekijät vaikuttavat sekä yleisterveyteen että hampaiden terveyteen (47-49).

Selvä muutos tämän päivän elintavoissa on happamien juomien kulutuksen voimakas lisääntyminen etenkin lasten ja nuorten keskuudessa (50). Monet ihmiset valitsevat nykyään "terveelliset elämäntavat", jolloin ravintoon usein sisältyy paljon happamia tuotteita. Esimerkkejä tästä ovat kasvissyöjät sekä laihduttajat tai paastoajat (51-53). Toinen esimerkki ovat ihmiset, jotka urheilun ja harjoittelun yhteydessä sammuttavat janonsa happamalla juomalla tilanteessa, jossa fyysinen rasitus heikentää syljeneritystä (54, 55). Myös epäterveelliset elintavat voivat aiheuttaa suuren eroosioriskin. Esimerkkinä tästä on stressaantunut henkilö, joka syö pikalounaan ja yrittää hallita refluksiaan lääkityksellä, joka tosin parantaa vatsaongelmia, mutta monesti heikentää syljeneritystä (56). Tähän ryhmään kuuluvat myös monenlaiset väärinkäyttäjät (57-59). Riskialueella ovat myös nuoret nörtit, jotka pysyttelevät hereillä yöt läpeensä juomalla kofeiinia sisältäviä kolajuomia.

Hampaiden eroosion esiintyminen ei näytä seuraavan mitään selkeää sosioekonomista mallia «Downer MC. The 1993 national survey of children's dental health. Br Dent J 1995; 178: 407-412. »7, «Al-Dlaigan YH, Shaw L, Smith A. Dental erosion in a group of British 14-year-old, school children. Part I: Prevalence and influence of differing socioeconomic backgrounds. Br Dent J 2001; 190: 145-149»22, (61) eikä osoita selvää sukupuolieroa «Al-Dlaigan YH, Shaw L, Smith A. Dental erosion in a group of British 14-year-old, school children. Part I: Prevalence and influence of differing socioeconomic backgrounds. Br Dent J 2001; 190: 145-149»22, (62, 63), mutta sen sijaan se vaihtelee ikäryhmittäin. Hampaiden eroosion kehittymiseen eivät näin ollen vaikuta ainoastaan ravintotekijät tai yleiset terveydentilan vaihtelut, vaan myös erilaiset elintapatekijät. Sosiaalisten sekä käyttäytymis- ja ympäristötekijöiden välisten vuorovaikutuksien takia eroosio voi kehittyä monella eri tavalla. Siksi tätä kehitystä on usein monimutkaista selvittää.

Kliininen merkitys

Eroosiovaurion kliininen merkitys täytyy arvioida yksilöllisesti. Samanasteinen vaurio voi vaatia hoitoa yhdellä potilaalla, mutta toisella ei. Potilasta, jolla on diagnosoitu eroosio, tulee seurata tarkastuksissa yksilöllisin väliajoin ja eroosioiden mahdollista etenemistä tulee arvioida seurantakerroilla. Tarpeen tullen täytyy myös olla yhteydessä lääkäriin ja/tai lähettää potilas lääkärintarkastukseen.

Hampaiden eroosion hoitoon ei oikeastaan ole olemassa yhtään hyvää menetelmää, vaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat ensisijaisia. Ehkäisy vaatii usein elintapojen muutosta, ei vain yksittäiseltä ihmiseltä vaan koko perheeltä. Tehokas suun happamuuden vaikutuksen eliminointi tai vähentäminen ja tarvittaessa yksilön oman suojan vahvistaminen eroosiota vastaan on epäilemättä huomattavasti tehokkaampaa kuin esimerkiksi fluorikäsittelyt, joiden teho on osoittautunut rajalliseksi (64), «Larsen MJ, Richards A. Fluoride is unable to reduce dental erosion from soft drinks. Caries Res 2002; 36: 75-80. »23, (66), «Ganss C, Klimek J, Schaffer U, Spall T. Effectiveness of two fluoridation measures on erosion progression in human enamel and dentine in vitro. Caries Res 2001; 35: 325-330. »24.

Pieni lapsi, jolla maitohampaat ovat syöpyneet, on haaste ja antaa mahdollisuuden panostaa ehkäisevään hoitoon pysyvässä hampaistossa «Kunzel W, Cruz MS, Fischer T. Dental erosion in Cuban children associated with excessive consumption of oranges. Eur J Oral Sci 2000; 108: 104-109. »11. Oikeaan aikaan annettu neuvonta ja informaatio hampaiden eroosiosta voivat täysin tai osittain ehkäistä vaurioiden etenemistä, kun taas toisten kohdalla se on monimutkaisempaa. On kuitenkin osoitettu, että myös vaikeissa eroosiotapauksissa, esimerkiksi syömishäiriöiden yhteydessä, voidaan vaurioiden kehittymistä vähentää informaatiolla ja ehkäisevillä toimilla (68).

Hampaiden eroosion taustalla on useita tekijöitä ja yksilötekijöillä on suuri merkitys. Hammashoitohenkilökunnan pitäisi tunnistaa hampaiden eroosion varhaiset merkit ja ymmärtää niiden synty. Tämä tieto pitää välittää myös potilaalle/vanhemmille, koska myönteinen kehitys riippuu vahvasti heidän ymmärryksestään.

Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa eroosionvaurioiden ehkäisystä ja informoida niistä. Elintapatekijöitä ja suun terveyden lisääntyneiden ongelmien riskejä koskevat kampanjat tulee suunnata erityisesti lapsille ja nuorille.

Dental erosion - modern tooth wear and a new widespread national disease

A new risk factor for dental health is emerging. As a result of today's lifestyle, there is a rise in the acidic challenge to the dentition. In addition, to the increased consumption of soft drinks, which is one of the most important lifestyle changes promoting dental erosion, especially among children and young people, another is the growing prevalence of diseases causing stomach acid to reach the mouth and the dentition. Until recently there has been a paucity of epidemiological data on dental erosion in the literature. However, studies from many countries have lately confirmed that dental erosion is common among children and youths, and that the progression of the lesions is fast. At this point in time there are no epidemiological studies from Sweden.

Dental erosion results from a multitude of etiological factors, which can subsequently be modified. At a community level, information campaigns highlighting lifestyle factors and their associated implications for dental erosion and oral health must be launched.

Kuva 1. Kuusivuotias poika, jolla on maitohampaiden eroosiota ja joka juo paljon virvoitusjuomia ja mehua. A. Huomaa hampaiden 51-61 "sulanut" ulkonäkö huulen puolella. B. Yläetuhampaissa näkyy hampaan ydin jäljellä olevan hammasaineksen läpi. (Julkaistu Swedish Dental Journalin luvalla.)
Kuva 2. 12-vuotias poika, joka juo paljon kolajuomia. A. Nähtävissä selvät vauriot yläetuhampaissa, joihin on suulaen puolelle muodostunut porras. B. Myös kuutoshampaissa näkyy huomattavia vaurioita.
Kuva 3. Eriasteisia kuppimaisia vaurioita kolmella henkilöllä. A. Lieviä vaurioita hampaan 36 mesiobukkaalikuspissa 20-vuotiaalla miehellä, joka juo paljon kolajuomia. B. Vaurioita hampaassa 36 22-vuotiaalla miehellä, jolla sylkirauhasten toiminnan vajaus. C. Kipsimalli 17-vuotiaan tytön hampaasta 36. Tyttö on sairastanut bulimia nervosaa kolmen vuoden ajan.
Kuva 4. Yläleuan maitoetuhampaiden eroosio 6-vuotiaalla tytöllä, joka nauttii runsaasti tuoremehua, hedelmäjuomia, kolajuomia ja hedelmiä. A. Hampaat 51-61 ovat lyhentyneet eroosiovaurioiden seurauksena. B. Ydin näkyy jäljellä olevan hammas-aineksen läpi hampaissa 51-61. (Julkaistu Swedish Dental Journalin luvalla.)
Kuva 5. 35-vuotias nainen, joka on monen vuoden ajan kärsinyt happamista röyhtäyksistä ja jonka hampaissa on vakavia eroosiovaurioita sekä posken että suulaen puolella. Huomaa kohollaan olevat amalgaamipaikat hampaissa 24-25.
Kuva 6. 20-vuotias nainen, jolla on ollut bulimia nervosa 15-vuotiaasta asti. Hampaat vaikuttavat pyöristyneiltä ja hammasainesta on menetetty paljon erityisesti suulaen puolelta yläetuhampaista.
Kuva 7. 13-vuotias tyttö, joka juo paljon virvoitusjuomia. A. Poskenpuolella eroosiota ja yläetuhampaat ovat lyhentyneet. Alaetuhampaat ovat suhteellisen vahingoittumattomia. B. Vakavia eroosiovaurioita yläetuhampaissa suulaen puolella.
Taulukko 1. Eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella havaittu dentiiniin tai syvemmälle yltävien eroosioiden esiintyvyys.
Maa Ikä (vuosia)Tutkittavien lkm Esiintyvyys (%)Kirjoittaja
Iso-Britannia4-517830 Millward et al. 1994 «Millward A, Shaw L, Smith A. Dental erosion in four-year-old children from differing socioeconomic backgrounds. ASDCJ Dent Child 1994; 61: 263-266. »8
Iso-Britannia5> 1 000 24Downer 1995 «Downer MC. The 1993 national survey of children's dental health. Br Dent J 1995; 178: 407-412. »7
15> 1 0002
Iso-Britannia1,5-4,5 1 6588 Moynihan ja Holt 1996 «Moynihan PJ, Holt RD. The national diet and nutrition survey of 1.5 to 4.5 year old children: summary of the findings of the dental survey. Br Dent J 1996; 181: 328-332. »25
Kuuba121 01017Kunzel et al. 2000 «Kunzel W, Cruz MS, Fischer T. Dental erosion in Cuban children associated with excessive consumption of oranges. Eur J Oral Sci 2000; 108: 104-109. »11
Saudiarabia 209516 Johansson et al. 1996 «Johansson A-K, Johansson A, Birkhed D, Omar R, Baghdadi S, Carlsson GE. Dental erosion, soft-drink intake, and oral health in young Saudi men, and the development of a system for assessing erosive ant»2
Saudiarabia5-6 35434 Al-Majed et al. 2002 «Al-Majed I, Maguire A, Murray JJ. Risk factors for dental erosion in 5–6 year old and 12-14 year old boys in Saudi Arabia. Community Dent Oral Epidemiol 2002; 30: 38-46. »14
12-1486226
Islanti1527823 Arnadottir et al. 2003 «Arnadottir IB, Saemundsson SR, Holbrook WP. Dental erosion in Icelandic teenagers in relation to dietary and lifestyle factors. Acta Odontol Scand 2003; 61: 25-28. »12
Iso-Britannia141 30813Dugmore et al. 2003 «Dugmore CR, Rock WP. The progression of tooth erosion in a cohort of adolescents of mixed ethnicity. Int J Paediatr Dent 2003; 13: 295-303. »16
Irlanti 5202 21Harding et al. 2003 «Harding MA, Whelton H, O'Mullane DM, Cronin M. Dental erosion in 5-year-old Irish school children and associated factors: a pilot study. Community Dent Health 2003; 20: 165-170. »13

Täydellinen kirjallisuusluettelo saatavissa kirjoittajalta.

Julkaistu aikaisemmin: Tandläkartidningen 2005; 4: 56-61.

Ann-Katrin Johansson
hammaslääketieteen tohtori
Bergenin yliopisto
Hammaslääketieteellinen tiedekunta
annkatrin.johansson@telia.com
Suom. Heini Mäntylä

Kirjallisuutta

  1. ten Cate JM, Imfeld T. Dental erosion, summary. Eur J Oral Sci 1996; 104: 241-244.
  2. Johansson A-K, Johansson A, Birkhed D, Omar R, Baghdadi S, Carlsson GE. Dental erosion, soft-drink intake, and oral health in young Saudi men, and the development of a system for assessing erosive anterior tooth wear. Acta Odontol Scand 1996; 54: 369-378.
  3. Johansson A-K, Lingström P, Birkhed D. Comparison of factors potentially related to the occurrence of dental erosion in high- and low-erosion groups. Eur J Oral Sci 2002; 110: 204-211.
  4. Young WG. The oral medicine of tooth wear. Aust Dent J 2001; 46: 236-250.
  5. Khan F, Young WG, Daley TJ. Dental erosion and bruxism. A tooth wear analysis from South east Queensland. Aust Dent J 1998; 43: 117-127.
  6. Khan F, Young WG, Shahabi S, Daley TJ. Dental cervical lesions associated with occlusal erosion and attrition. Aust Dent J 1999; 44: 176-186.
  7. Downer MC. The 1993 national survey of children's dental health. Br Dent J 1995; 178: 407-412.
  8. Millward A, Shaw L, Smith A. Dental erosion in four-year-old children from differing socioeconomic backgrounds. ASDCJ Dent Child 1994; 61: 263-266.
  9. Milosevic A, Young PJ, Lennon MA. The prevalence of tooth wear in 14-year-old school children in Liverpool. Community Dent Health 1994; 11: 83-86.
  10. Johansson AK. On dental erosion and associated factors. Swed Dent J Suppl 2002; 156: 1-77.
  11. Kunzel W, Cruz MS, Fischer T. Dental erosion in Cuban children associated with excessive consumption of oranges. Eur J Oral Sci 2000; 108: 104-109.
  12. Arnadottir IB, Saemundsson SR, Holbrook WP. Dental erosion in Icelandic teenagers in relation to dietary and lifestyle factors. Acta Odontol Scand 2003; 61: 25-28.
  13. Harding MA, Whelton H, O'Mullane DM, Cronin M. Dental erosion in 5-year-old Irish school children and associated factors: a pilot study. Community Dent Health 2003; 20: 165-170.
  14. Al-Majed I, Maguire A, Murray JJ. Risk factors for dental erosion in 5–6 year old and 12-14 year old boys in Saudi Arabia. Community Dent Oral Epidemiol 2002; 30: 38-46.
  15. Ganss C, Klimek J, Giese K. Dental erosion in children and adolescents - a cross-sectional and longitudinal investigation using study models. Community Dent Oral Epidemiol 2001; 29: 264-271.
  16. Dugmore CR, Rock WP. The progression of tooth erosion in a cohort of adolescents of mixed ethnicity. Int J Paediatr Dent 2003; 13: 295-303.
  17. Amin WM, Al-Omoush SA, Hattab FN. Oral health status of workers exposed to acid fumes in phosphate and battery industries in Jordan. Int Dent J 2001; 51: 169-174.
  18. Öhrn R, Enzell K, Angmar-Månsson B. Oral status of 81 subjects with eating disorders. Eur J Oral Sci 1999; 107: 157-163.
  19. Bartlett DW, Evans DF, Anggiansah A, Smith BG. A study of the association between gastro-oesophageal reflux and palatal dental erosion. Br Dent J 1996; 181: 125-131.
  20. Jensdottir T, Arnadottir IB, Thorsdottir I, Bardow A, Gudmundsson K, Theodors A, Holbrook WP. Relationship between dental erosion, soft drink consumption, and gastroesophageal reflux among Icelanders. Clin Oral Investig 2004; 8: 91-96.
  21. O'Sullivan EA, Curzon ME. Salivary factors affecting dental erosion in children. Caries Res 2000; 34: 82-87.
  22. Al-Dlaigan YH, Shaw L, Smith A. Dental erosion in a group of British 14-year-old, school children. Part I: Prevalence and influence of differing socioeconomic backgrounds. Br Dent J 2001; 190: 145-149.
  23. Larsen MJ, Richards A. Fluoride is unable to reduce dental erosion from soft drinks. Caries Res 2002; 36: 75-80.
  24. Ganss C, Klimek J, Schaffer U, Spall T. Effectiveness of two fluoridation measures on erosion progression in human enamel and dentine in vitro. Caries Res 2001; 35: 325-330.
  25. Moynihan PJ, Holt RD. The national diet and nutrition survey of 1.5 to 4.5 year old children: summary of the findings of the dental survey. Br Dent J 1996; 181: 328-332.