Viisaudenhammas - poistaako vai eikö poistaa?
Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan oireettoman puhkeamattoman tai osittain puhjenneen viisaudenhampaan profylaktisen poiston vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä. Katsauksen tulos perustuu vähäiseen käytettävissä olevaan luotettavaan tutkimusaineistoon. Tulosta ei aineiston vähyyden vuoksi voi tulkita kuitenkaan siten, että poistoja ei kannattaisi tehdä. Katsaus suositteleekin hoitopäätösten pohjaksi kunkin maan omia kansallisia hoitosuosituksia. Suomessa viisaudenhampaiden poistoon liittyvän Käypä hoito -suosituksen laatiminen on alkanut tänä vuonna. Jonkin verran näyttöä on siitä, että alaviisaudenhampaan profylaktinen poisto ei vähennä alaetuhampaiden ahtautumista.
Puhkeamaton tai osittain puhjennut viisaudenhammas saattaa aiheuttaa patologisia muutoksia, kuten tulehduksia, kysta- ja tuumorimuutoksia, sekä vaurioittaa viereistä hammasta. Länsimainen hoitokäytäntö on suosinut myös oireettoman hampaan poistoa. Oireettoman viisaudenhampaan profylaktisen poiston vaikuttavuutta on viime vuosina pohdittu useammassakin yhteydessä mm. kansallisissa hoitosuosituksissa. Esimerkiksi englantilaisen National Institute for Clinical Excellencen (NICE) «National Institute for Clinical Excellence. NICE technology appraisal guidance, number 1. Guidance on the extraction of wisdom teeth. National Institute for Clinical Excellence. London 2000. »1 suositus on ottanut kielteisen kannan oireettoman viisaudenhampaan rutiininomaiseen profylaktiseen poistoon johtuen luotettavan tieteellisen näytön puutteesta. Skotlantilaisen Scottish Intercollegiate Guideline Networkin (SIGN) «Scottish Intercollegiate Guidelines Network. Management of unerupted and impacted third molar teeth. A national clinical guideline. Scottish Intercollegiate Guidelines Network. Edinburgh 1999. »2 viisaudenhampaiden poistoa käsittelevä suositus on edellistä varovaisempi.
Tuoreessa Cochrane-katsauksessa «Mettes TG, Nienhuijs MEL, van der Sanden WJM, Verdonschot EH, Plasschaert AJM. Interventions for treating asymptomatic impacted wisdom teeth in adolescents and adults. The Cochrane Database of Systema»3 haetaan tietoa oireettoman viisaudenhampaan profylaktisen poiston vaikutuksesta kliinisten ja biologisten seikkojen lisäksi myös potilaan elämänlaatuun. Paljonko potilas mahdollisesti hyötyy poistosta ja vastaavasti, paljonko siitä voi tulla komplikaatioita? Kattava systemaattinen kirjallisuushaku kohdistettiin satunnaistettuihin tai vähintään kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin.
Systemaattinen haku ei tuottanut yhtään satunnaistettua tai kontrolloitua tutkimusta, jossa olisi verrattu oireettoman viisaudenhampaan poistoon tai poistamatta jättämiseen liittyviä patologisia muutoksia ja komplikaatioita. Katsauksen tekijät jäävätkin pohtimaan asiaan liittyviä tutkimuksellisia ongelmia ja toteavat, että aiheesta saattaa olla vaikea tulevaisuudessakaan löytää luotettavin menetelmin saatua tietoa.
Profylaktinen alaviisaudenhampaan poisto ei estä tai vähennä alaetuhampaiden ahtautumista
Kirjallisuushaku tuotti kaksi melko hyvin tehtyä satunnaistettua kliinistä tutkimusta ortodontian alalta, yhden ruotsalaisen 1980-luvulta ja yhden englantilaisen 1990-luvulta. Tutkimuksissa arvioitiin puhkeamattoman viisaudenhampaan poiston vaikutusta alaetuhampaiden myöhempään ahtautumiseen. Tutkimukset tehtiin aikaisemmin oikomishoidossa olleilla 14-18-vuotiailla nuorilla, joilla oikomishoitoa oli annettu yläleukaan. Ruotsalaisen tutkimuksen seuranta-aika oli kolme ja englantilaisen viisi vuotta.
Englantilaisessa tutkimuksessa kontrolliryhmän muodostivat potilaat, joilta ei poistettu viisaudenhammasta. Ruotsalaisessa tutkimuksessa tutkittava toimi itse omana kontrollinaan, jolloin alaleuan toisesta puoliskosta poistettiin hammas ja toisen puoliskon hammas jätettiin poistamatta. Poiston vaikutuksen mittareina alaetuhampaiden ahtautumiseen käytettiin hammaskaaren pituutta, Littlen epätasaisuusindeksiä (Little's Irregularity Index) sekä alakulmahampaiden välistä leveyttä.
Tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että puhkeamattoman viisaudenhampaan profylaktinen poisto ei estä eikä vähennä alaetuhampaiden myöhempää ahtautumista. Englantilaistutkimuksessa ei todettu ryhmien välillä merkitsevää eroa mitattaessa keskimääräistä etuhampaiden limittyneisyyttä tai kulmahampaiden välistä leveyttä. Sen sijaan pientä eroa oli hammaskaaren pituudessa, minkä ei kuitenkaan todettu olevan yhteydessä etuhampaiden limittyneisyystulokseen. Ruotsalaistutkimuksessa tulokset vaihtelivat potilaiden kesken mitattaessa hammaskaaren pituutta. Ruotsalaistutkimuksessa ei voitu kuitenkaan päätellä, minkälaiset potilaat mahdollisesti hyötyisivät viisaudenhampaan profylaktisesta poistosta.
Cochrane-katsaus on kokonaisuudessaan luettavissa mm. Terveysportin kautta The Cochrane Libraryssa.
STAKES/FinOHTA
Lääketieteen laitos / B-rakennus
Medisiinarinkatu 3
33014 Tampereen yliopisto
anneli.ahovuo-saloranta@stakes.fi
Kirjallisuutta
- National Institute for Clinical Excellence. NICE technology appraisal guidance, number 1. Guidance on the extraction of wisdom teeth. National Institute for Clinical Excellence. London 2000.
- Scottish Intercollegiate Guidelines Network. Management of unerupted and impacted third molar teeth. A national clinical guideline. Scottish Intercollegiate Guidelines Network. Edinburgh 1999.
- Mettes TG, Nienhuijs MEL, van der Sanden WJM, Verdonschot EH, Plasschaert AJM. Interventions for treating asymptomatic impacted wisdom teeth in adolescents and adults. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2005, Issue 2. Art. No.: CD003879. DOI: 10.1002/14651858. CD003879. pub2.