Purentaelimen toimintahäiriöt vanhuksilla

Tutkimuksen taustaa

Yleinen suuntaus Skandinaviassa ja useimmissa teollistuneissa maissa on vanhimman väestön osuuden nopea kasvu. On ennustettu, että yli 85-vuotiaiden osuus väestön vanhimmista eli yli 75-vuotiaista kasvaa noin kolmasosaan vuoteen 2030 mennessä.

Purentaelimen toimintahäiriöihin kuuluu monenlaisia oireita: lihaspe-räisiä häiriöitä, kuten myosiitti ja lihasspasmit, leukanivelen häiriöitä, kuten tulehdukselliset ongelmat ja diskusongelmat sekä hypomobiliteetti, ja kasvuun liittyvät häiriöt. Purentaelimen toimintahäiriöt ja niiden oireiden ja löydösten esiintyvyys ovat kiinnostaneet tutkijoita jo vuosikymmeniä ja nuorempaa väestön osaa onkin tutkittu runsaasti, mutta vanhemmalla väestöllä tehtyjä tutkimuksia on ollut varsin vähän.

Tutkimusraportit purentaelimen toimintahäiriöiden ja röntgenlöydösten ja purenta pinta-alan välisistä riippuvaisuuksista ovat ristiriitaisia ja epätarkkoja. Estäisikö tai ehkäisisikö puuttuvien poskihampaiden proteettinen korvaaminen purentaelimen toimintahäiriöitä tai niiden oireiden syntyä - keskustelu tästä jatkuu, eikä yksimielisyyttä ole vielä saavutettu.

Tutkimukset leukanivelen degeneratiivisista muutoksista ovat vahvistaneet käsityksen leukanivelen nivelpään pinnan jatkuvasta muutoksesta ja sopeutumisesta muuttuviin purennallisiin olosuhteisiin. Poskihampaiden puuttumisella on katsottu olevan vaikutusta leukanivelen luiseen struktuuriin, toisaalta niiden proteettisella korvaamisella ei ole katsottu olevan merkitystä osteoartroosin ehkäisyssä.

Tutkimuksen tavoitteet

Väitöskirjatyössä tutkittiin purentaelimen toimintahäiriöiden tuntemusten ja löydösten yleisyyttä vanhusväestössä ja erilaisen purentapinta-alan ja proteesihampaiden antaman lisäpinta-alan vaikutusta häiriöön. Lisäksi haluttiin selvittää vanhusten leukanivelten röntgenlöydösten ja purentaelimen toimintahäiriön ja purenta pinta-alan välinen syy-yhteys.

Tutkimuksen aineisto

Helsingin vanhustutkimus alkoi laajalla yleislääketieteellisellä terveyden kartoituksella. Kohderyhmäksi valittiin 1904, 1909 ja 1914 syntyneet helsinkiläiset, joista poimittiin satunnaisotos. Suuterveyden osuus tutkimuksesta alkoi 1990-1991, ja siinä tutkittiin 364 vanhusta. Tutkimus sisälsi haastatteluosuuden ja kliinisen tutkimusosuuden, joilla katettiin hammaslääketieteen eri osa-alueet. Purentaelimen toimintahäiriöiden tutkimus sisälsi haastatteluosuuden, kliinisen tutkimuksen ja röntgentutkimuksen. Leukanivelten röntgentutkimukseen osallistui 294 vanhusta.

Seurantatutkimus tehtiin viiden vuoden kuluttua täsmälleen samoin kuin edellinen. Seurantatutkimukseen osallistui 112 henkilöä, ja käytettävissä olevaa pitkittäistutkimustietoa saatiin kerättyä 94:stä 81-, 86- ja 91-vuotiaasta vanhuksesta.

Subjektiiviset tuntemukset määritettiin haastatteluosuuden perusteella käyttäen apuna Helkimon anamnestista indeksiä. Kliinisten oireiden indeksinä käytettiin Helkimon kliinistä indeksiä, johon kuuluvat leuan vähentynyt liikkuvuus, muutokset leukanivelen toiminnassa, lihaskipu, leukanivelen kipu ja kipu alaleukaa liikutettaessa. Okklusaalinen purentapinta-ala määritettiin Eichner-indeksin avulla sekä omista hampaista että proteesihampaista. Indeksi jaetaan kolmeen luokkaan, joista A-luokassa on neljä kontaktialuetta molaari- tai premolaarialueella tasaisesti kummallakin puolella hampaistoa ja luokassa C ei ole kontaktialuetta lainkaan ylä- ja alaleuan hampaiden välillä. Leukanivelet tutkittiin panoraamaröntgenkuvasta. Kuvat arvioi radiologian erikoishammaslääkäri.

Tulokset

Purentaelimen toimintahäiriön subjektiiviset tuntemukset ja kliiniset löydökset vähenivät ja kaikkein voimakkaimmat löydökset hävisivät kokonaan 5 vuoden seurantajakson kuluessa. Naisilla oli kuitenkin enemmän oireita kuin miehillä: tutkimusjakson alussa 34 %:lla naisista ja 4 %:lla miehistä ja seurantajakson lopussa 28 %:lla naisista ja 8 %:lla miehistä oli subjektiivisia oireita. Purentapinta-ala luonnon hampailla tai proteesihampailla ei ollut yhteydessä purentaelimen toimintahäiriön oireisiin tai löydöksiin. Tutkimusjakson alussa röntgenologisia leukanivellöydöksiä oli 36 %:lla 76- ja 24 %:lla 86-vuotiaista. Leukanivelen artroottiset löydökset olivat kaikkein yleisimmät röntgenlöydöksistä, ja niitä oli 17 %:ssa tutkituista leukanivelistä ensimmäisessä tutkimuksessa ja 13 %:ssa seurantatutkimuksessa. Muut röntgenlöydökset leukanivelistä olivat harvinaisia. Röntgenlöydökset eivät olleet yhteydessä purentapinta-alaan, eivät omilla eivätkä proteesihampailla katsottuna.

Johtopäätökset

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että purentaelimen toimintahäiriöitä sekä subjektiivisia että kliinisiä löydöksiä on ikääntyneellä väestöllä vähän, eikä oireisto ole yhteydessä purentapinta-alaan luonnon hampaistossa tai proteesihampaista määritettynä. Lisäksi röntgenologiset leukanivellöydökset eivät olleet syy-yhteydessä purentapinta-alaan. Voidaan siis päätellä, että proteettista hoitoa vanhuksille voidaan suositella ainoastaan proteettisilla indikaatioilla, eikä hoito sovi purentaelimen toimintahäiriöiden hoidoksi tai ehkäisyksi. Poskihampaiden korvaaminen vanhuksella täytyykin arvioida yksilökohtaisesti ja proteettista ylihoitamista tulee välttää.

Temporomandibular disorders in the elderly

Temporomandibular disorders (TMD) are widely studied in the younger population but not in older subjects. Because previously reported associations of TMD with radiographic findings and occlusal support status are unclear and controversial, updated knowledge about these associations is therefore needed when planning oral rehabilitation meant especially for elderly subjects.

The present study is part of the Helsinki Aging Study, a population-based medical and oral survey, on a random sample of subjects born in 1904, 1909, and 1914. Study of the TMD included a questionnaire and clinical and radiographic baseline and 5-year follow-up examinations. At baseline, in 1990-1991, a total of 364 subjects aged 76, 81, and 86 years filled in the questionnaire and participated in clinical examinations; 294 of these participated in a radiographic examination. After 5 years, 112 subjects participated, which provided complete longitudinal data on 94 elderly 81-, 86-, and 91-year-old subjects.

Subjective symptoms and clinical signs of TMD were assessed by Helkimo anamnestic and clinical indices, the occlusal support status by the Eichner index with and without removable dentures. Radiographic status was assessed by panoramic radiographs of mandibular condyles.

Subjective symptoms and clinical signs of TMD decreased with age, the most severe signs disappearing in the 5-year follow-up. Women had more symptoms than did men: 34% vs. 4% at baseline and 28% vs. 8% at the end of follow-up. Occlusal support status with and without removable dentures was associated neither with subjective symptoms nor with clinical signs of TMD. At baseline, radiographic findings appeared in the condyles in 36% of the 76-year-olds and in 24% of the 86-year-olds. Flattening of the condyle was the most common of the radiographic findings, appearing in 17% of all subjects at baseline and in 13% at follow-up. Among the oldest, flattening of the condyle appeared in 18% at baseline and in 9% at follow-up of the same subjects. These changes were unrelated to occlusal support status with or without removable dentures. Changes in other radiographic findings during follow-up were minimal. Based on the present study, it can be concluded that risk for TMD signs and symptoms in the elderly is low, having no associations with occlusal support status either with or without removable dentures. In addition, radiographic findings in the mandibular condyle were not associated with occlusal support status with or without removable dentures. Based on the present results, prosthodontic treatment can be recommended to the very old elderly only for prosthodontic indications, not with the aim to treat or prevent TMD signs and symptoms.

Osajulkaisut:

I. Schmidt-Kaunisaho K, Hiltunen K, Ainamo A. Prevalence of symptoms of craniomandibular disorders in a population of elderly inhabitants in Helsinki, Finland. Acta Odontol Scand 1994; 52: 135-139.

II. Hiltunen K, Schmidt-Kaunisaho K, Nevalainen J, Närhi T, Ainamo A. Prevalence of signs of temporomandibular disorders among elderly inhabitants of Helsinki, Finland. Acta Odontol Scand 1995; 53: 20-23.

III. Hiltunen K, Vehkalahti M, Ainamo A. Occlusal imbalance and temporomandibular disorders in the elderly. Acta Odontol Scand 1997; 55: 137-141.

IV. Hiltunen K, Vehkalahti MM, Peltola JS, Ainamo A. A 5-year follow-up of occlusal status and radiographic find-ings in mandibular condyles of the elderly. Int J Prosthodont 2002; 15: 539-543.

V. Hiltunen K, Peltola JS, Vehkalahti MM, Närhi T, Ainamo A. A 5-year follow-up of signs and symptoms of temporomandibular disorders and radio-graphic findings in the elderly. Int J Prosthodont 2003; 16: 631-634.

Väitöskirjatyötä ovat taloudellisesti tukeneet Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ja Helsingin yliopisto.