Salutogeeninen näkökulma suun terveyteen
HLL Jarno Savolaisen sosiaalihammaslääketieteen alan väitöskirja "A salutogenic perspective to oral health. Sense of coherence as a determinant of oral and general health behaviours, and oral health-related quality of life" tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 11.11.2005. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi dosentti Miira Vehkalahti ja kustoksena professori Matti Knuuttila, joka on myös ollut työn toinen ohjaaja dosentti Antti Uutelan ohella. Työn ovat esitarkastaneet professori Heikki Murtomaa ja dosentti Sakari Suominen.
Demografisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin, kuten koulutukseen ja tuloihin, liittyvät suun terveyserot ovat edelleen suomalaisessa aikuisväestössä merkittäviä. Kahden yleisimmän suun sairauden, karieksen ja parodontiitin, yleisyys riippuu paljon henkilön omasta suun terveyskäyttäytymisestä. On myös ilmeistä, että demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden lisäksi suun terveyserojen taustalla on muitakin tekijöitä.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa kysymystä on lähestytty selvittämällä yleisen elämän hallinnan yhteyttä ennen kaikkea suun terveyskäyttäytymiseen. Elämän hallintaa kuvataan sosiaalipsykologi Aaron Antonovskyn vuonna 1979 kehittämällä käsitteellä koherenssin tunne, joka pyrkii selittämään terveyttä edistävien tekijöiden ja elämän stressitekijöiden välistä yhteyttä. Henkilön hyvä elämän hallintakyky ilmenee vahvana koherenssin tunteena.
Tutkimuksen päähypoteesi oli, että vahvalla koherenssin tunteella on merkitystä aikuisväestön hyvään suun terveyskäyttäytymiseen ja yleisterveyskäyttäytymiseen sekä hyvään suun terveydentilaan liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suun terveyskäyttäytymisen, yleisterveyskäyttäytymisen ja suun terveydentilaan liittyvän elämänlaadun välistä empiiristä yhteyttä koherenssin tunteeseen.
Tutkimuksen aineisto
Tutkimus oli osa Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -hanketta. Tutkimuksessa käytettiin poikkileikkausasetelmaa, jossa käytettävät tiedot oli kerätty samanaikaisesti jokaiselta tutkittavalta. Terveys 2000 -hankkeen tarkoituksena oli selvittää suomalaisen aikuisväestön terveyttä ja toimintakykyä. Hankkeeseen osallistui yhteensä 8028 yli 30-vuotiasta henkilöä. Tässä tutkimuksessa aineisto rajattiin 30-64-vuotiaisiin hampaallisiin henkilöihin, jolloin osatöissä henkilöiden lukumäärä vaihteli 4039:stä 4263:een.
Koherenssin tunnetta mitattiin 12 väittämällä, joista kukin sisälsi seitsemään jaetun asteikon. Suun terveyskäyttäytymistä kuvattiin tutkittavien itse ilmoittamilla säännöllisillä hammaslääkärikäynneillä ja hampaiden harjaustiheydellä. Yleisterveyskäyttäytymistä mitattiin tupakoinnilla ja liikunnan määrällä. Suun kliinisessä tutkimuksessa määritettiin suuhygienian taso. Suun terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioitiin Oral Health Impact Profile (OHIP-14) -asteikolla.
Sekoittavina tai vaikutusta muovaavina tekijöinä analyyseissä huomioitiin sukupuolen, iän, koulutusasteen, tulotason, siviilisäädyn ja asuinpaikan mahdollinen vaikutus.
Tulokset
Tulokset osoittivat, että ne henkilöt, joilla oli vahva koherenssin tunne, käyttivät säännöllisemmin hammaslääkäripalveluja kuin ne, joilla koherenssin tunne oli heikko. Tämä yhteys oli merkittävin korkeasti kouluttautuneiden joukossa. Lisäksi henkilöillä, joilla koherenssin tunne oli vahva, oli parempi suuhygienian taso ja he ilmoittivat harjaavansa hampaitaan tiheämmin kuin ne, joilla koherenssin tunne oli heikko. Suun terveyteen liittyviä oireita ja ongelmatilanteita oli puolestaan enemmän heikon koherenssin tunteen omaavilla. Tämä yhteys oli merkittävin OHIP:n psykologisissa alaluokissa. Mielenkiintoinen löydös oli, että naisilla hyvä suun terveyskäyttäytyminen liittyi miehiä vahvemmin hyvään yleisterveyskäyttäytymiseen, jota kuvattiin tupakoinnilla ja liikunnan määrällä. Koherenssin tunne näytti olevan jossain määrin yhteinen taustatekijä sekä yleis- että suun terveyskäyttäytymiselle. Koherenssin tunteen ja koulutusasteen vaikutus suun terveyttä selittävänä tekijänä havaittiin yhtä voimakkaiksi.
Johtopäätökset
Psykososiaalista näkökulmaa ei voida väheksyä selitettäessä terveyskäyttäytymiseroja. Psykososiaaliset tekijät, kuten koherenssin tunne, voivat motivoida henkilöä myönteiseen terveyskäyttäytymiseen ja auttavat ymmärtämään sen tuomaa terveyshyötyä. Nämä tekijät, perinteisten demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden lisäksi, voivat luoda ympäristön, joka osittain määrittää henkilön kognitiivisia ja fyysisiä toimintoja. Nämä toiminnot voivat ilmetä henkilön hyvinvointina ja myönteisenä terveyskäyttäytymisenä.
Koherenssin tunteen kartoittaminen voisi tarjota mahdollisuuden suun terveyden edistämisohjelmien kohdentamisen oikeisiin ryhmiin. Toisaalta heikko koherenssin tunne saattaa olla yhteinen altistava tekijä yleis- ja suusairauksille ja voi osaltaan selittää näiden sairauksien välistä yhteyttä.
A salutogenic perspective to oral health
Dental diseases such as dental caries and periodontal disease could well be seen as behaviour related. The high prevalence of periodontal disease in the Finnish adult population mirrors the need of improving oral health behaviours in a comprehensive manner. Thus far, scant attention has been drawn to the underlying psycho-social factors that could, in part, explain oral health and oral health behaviours. Deficiencies in oral health behaviour may also be indicative of an individual's poor health behaviour in general. The aim of this study was to introduce the salutogenic approach, called sense of coherence, into the domain of oral health and health behaviour.
The present study uses data from the nationally representative Health 2000 -survey carried out in 2000-2001 by the National Public Health Institute of Finland. The subjects of this study numbered 4263 in article I, 4131 in article II, 4039 in article III, and in 4096 article IV, and were 30- to 64-year-old dentate men and women. The cross-sectional data used was collected via home interviews, self-administered questionnaires, or clinical examinations.
Sense of coherence was positively associated with oral health behaviours, such as dental attendance and tooth-brushing frequency. In addition to tooth-brushing frequency, sense of coherence was also positively associated with the level of oral hygiene. The association between sense of coherence and level of oral hygiene weakened only marginally after controlling for tooth-brushing frequency. A strong sense of coherence was strongly associated with a positive oral health-related quality of life (OHIP). Sense of coherence was also associated with all of the OHIP sub-scales, and the association was most evident in the psychological discomfort, psychological disability and handicap sub-scales. Among males, health behaviours seemed multidimensional, whereas they tended to be unidimensional among females. A strong sense of coherence was a common determinant of healthy behaviours in general, as well as good subjective health status.
The present study recognizes the sense of coherence as a common health-promoting determinant of oral and general health behaviours, good oral health, and a good oral health-related quality of life. The results thus suggest that the role of psycho-social factors should not be underestimated in health promotion.
Osajulkaisut
1. Savolainen J, Knuuttila M, Suominen-Taipale L, Martelin T, Nordblad A, Niskanen M, Uutela A. A strong sense of coherence promotes regular dental attendance in adults. Community Dent Health 2004; 21: 271-276.
2. Savolainen J, Suominen-Taipale L, Uutela A, Martelin T, Niskanen M, Knuuttila M. Sense of coherence as a determinant of tooth-brushing frequency and level of oral hygiene. J Periodontol 2005; 76: 1006-1012.
3. Savolainen J, Suominen-Taipale L, Hausen H, Harju P, Uutela A, Martelin T, Knuuttila M. Sense of coherence as a determinant of the oral health-related quality of life - a national study in Finnish adults. Eur J Oral Sci 2005; 113: 121-127.
4. Savolainen J, Suominen-Taipale L, Uutela A, Aromaa A, Härkänen T, Knuuttila M. Sense of coherence as a common health-promoting determinant for oral and general health behaviours. Community Dent Oral Epidemiol (Revised manuscript submitted).
Kiitän lämpimästi Suomen Hammaslääkäriseura Apolloniaa ja Emil Aaltosen Säätiötä saamastani taloudellisesta tuesta tutkimukselle.
jjsavola@paju.oulu.fi