Suuritaajuinen tärinä ja melu hammashoidossa
Filosofian maisteri Esko Rytkönen väitteli fysikaalisen työhygienian alalta Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.2.2005. Väittelijä on toiminut työhygieenikkona Kuopion aluetyöterveyslaitoksessa vuodesta 1976 alkaen. Väitöskirjatutkimuksessaan "High-frequency vibration and noise in dentistry" hän tutki hammasporan aiheuttamaa suuritaajuista tärinää, jonka terveysvaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sekä hammaslääkärien sormioireita mahdollisesti lisäävää pitkäaikaista tärinäaltistusta. Tutkimus antaa myös uutta tietoa hammashoitotyön meluriskeistä.
Hammashoitotyössä altistumista tärinälle ja melulle on tutkittu hyvin vähän. Väitöskirjatyössä kehitettiin testausmenetelmiä hammasporien tärinän ja melun arvioimiseksi ja erityisesti keskityttiin suuritaajuisen tärinän ja melun mittausmenetelmiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hammashoitotyön terveysriskien arvioinnissa ja työolojen parantamisessa.
Tärinä
Hammaslääkärien käsitärinäaltistusta ei tiettävästi ole aikaisemmin mitattu. Suuritaajuisen käsitärinän vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa, ja sitä on alettu viime vuosina tutkia aikaisempaa enemmän.
Hammasporien tärinän mittaustulokset osoittivat, että hammaslääkärin tärinäaltistus on pieni nykyisten direktiivien ja muiden normien mukaan määritettynä. Porat kuitenkin aiheuttavat voimakasta suuritaajuista tärinää, joka ei näy voimassaolevien määräysten edellyttämissä mittauksissa. Uutena menetelmänä kokeiltiin laseranturin käyttöä hammasporan tärinämittauksessa hyvin tuloksin. Työoloja ja terveydentilaa koskeva oirekysely tehtiin 295 eteläsuomalaiselle naishammaslääkärille.
Tulokset osoittivat, että pitkäaikainen tärinäaltistus voi lisätä hammaslääkärien sormioireita, jotka ovat pääosin hermostoperäisiä. Sormivaivoilla oli yhteys myös korkeaan painoindeksiin. Nykyisiä käsitärinän riskinarviointiperusteita tulisi tarkistaa, koska ne perustuvat ainoastaan työntekijän valkosormisuusoireisiin eivätkä ota huomioon tärinän muita haittoja, kuten hermosto- ja nivelvaikutuksia.
Lisätietoa tärinän vaikutuksista
Erilaisten käsityökoneiden käyttö aiheuttaa käsiin kohdistuvaa tärinää, jonka tunnetuimpia vaikutuksia ovat takavuosina todetut moottorisahaa käyttävien metsurien sormioireet eli niin kutsuttu valkosormisuus. Teknisen kehityksen ansiosta moottorisahojen tärinä on vähentynyt merkittävästi, mikä on vähentänyt metsurien valkosormisuutta murto-osaan aikaisemmasta. Nykyisin käytössä oleva työperäisen tärinäaltistuksen arviointi tehdään standardin ISO 5349-1 mukaan, jossa tärinän haitallisuusarvio perustuu yksinomaan valkosormisuusoireiden ilmaantuvuuteen, eikä esimerkiksi hermo- ja niveloireita oteta huomioon. Ruotsalaisen vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen mukaan hammashoitohenkilöstöllä on enemmän tärinäaltistukselle tyypillisiä käsien oireita kuin muilla ammattiryhmillä, vaikka kyseisiä ammatteja ei ole pidetty käsitärinän kannalta vaarallisina.
Tärinämittaukset
Väitöskirjatutkimuksessa testattiin laboratoriossa uusia ja vanhoja hammaslääkärin turbiini- ja mikromoottoriporia. Tärinää mitattiin kolmessa suunnassa joutokäynnin aikana. Lisäksi työstöä simuloitiin poraamalla muovilevyä. Hammaslääkärin altistumista tärinälle tutkittiin normaalin hammashoitotyön aikana mittaamalla 22 poran tärinää. Tärinästä analysoitiin painotettu kiihtyvyys standardin ISO 5349-1 mukaisesti sekä suuritaajuisen tärinän ("ultratärinä") kokonaiskiihtyvyys taajuusalueella 1 600-10 000 Hz. Painotetut tärinäkiihtyvyydet olivat selvästi pienempiä kuin haitallisena pidetty kiihtyvyys, joka EU:n tärinädirektiivin mukaan on 2,5 m/s2. Porien tärinäspektreissä esiintyi yli 1 250 Hz:n taajuudella voimakasta tärinää, mutta tärinädirektiivi ja standardi ISO 5349-1 eivät ota tätä suuritaajuista tärinää huomioon, eikä tämän ultratärinän haitallisuudesta ole nykyisin tietoa.
Nykyiset käsitärinänormit perustuvat altistus-vastesuhteen määrittelyyn tilanteessa, kun tärisevää konetta pidellään koko kädellä eli niin kutsutulla kämmenotteella. Kuitenkin esimerkiksi hammasporaa ja muita pieniä käsityökaluja pidellään sormien varassa kynäotteella, jolloin tärinän siirtyminen sormiin ja käteen on erilainen kuin kämmenotteessa. Tärinän siirtymistä sormiin ja sen vaikutuksia kynäotetta käytettäessä on tutkittu toistaiseksi vain vähän.
Melu
Hammashoitotyön melulähteitä ovat muun muassa porat, imurit ja hammaskiven poistolaite. Tässä tutkimuksessa testattiin uusien ja vanhojen laitteiden äänitehoa laboratorio-olosuhteissa. Tällaisia testejä ei ole tehty aikaisemmin. Lisäksi mitattiin hammaslääkärin melu- ja ultraäänialtistusta normaalin työskentelyn aikana.
Tulosten mukaan hammaslääkärin melualtistus on suuritaajuista ja voi hetkellisesti ylittää 85 dB(A). Kun melun häiritsevyys ja muut vaikutukset kuin kuulovaurio otetaan huomioon, meluntorjuntatoimenpiteet ovat suositeltavia. Näitä ovat esimerkiksi laitteiden tuotekehitys, hiljaisten laitteiden hankinta sekä huoneakustiset toimenpiteet. Jos käytetään kuulonsuojaimia, kevyet mallit ovat riittäviä.
Melumittaukset
Kuopion aluetyöterveyslaitoksen akustiikan laboratoriossa testattiin uusia ja vanhoja poria. Porien ja hammaskivenpoistolaitteen melua simuloitiin poraamalla polyasetaalilevyä. Tutkittavista laitteista noin 0,3 metrin etäisyydeltä kerättiin äänenpainenäytteitä, jotka analysoitiin 25 000-80 000 Hz:n taajuusalueella. Näytteistä laskettiin keskimääräinen melutaso. Porien melutasot olivat 76-82 dB(A), hammaskivilaitteen 83 dB(A) ja tehoimurin 77 dB(A). Lisäksi hammaskivilaitteen ultraäänitaso oli 25 000 Hz:n taajuudella 107 dB.
Käytännön työn aikana melua tutkittiin hammashoitoyksikössä seitsemän potilaan hammashoidon aikana, jolloin hammaslääkärin keskimääräinen melualtistus oli 76 dB(A) ja ylitti hetkellisesti 85 dB(A). Edellä mainittujen hoitojen aikana ei käytetty hammaskivenpoistolaitetta, joka nykyisistä hammaslääkärin käyttämistä pienlaitteista näyttäisi olevan voimakkain melulähde.
Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet. ISBN 951-781-318-X
Väittelijä: FM Esko Rytkönen, Kuopion aluetyöterveyslaitos, esko.rytkonen@ttl.fiVastaväittäjä: dosentti, TkT Rauno Pääkkönen, Tampereen aluetyöterveyslaitos
Väitöstilaisuuden valvoja: dosentti Esko Sorainen, Kuopion aluetyöterveyslaitos