Äitien suuterveyskäyttäytyminen, asenteet ja tiedot Neuvolatutkimus kaksikielisillä alueilla

Tutkimuksen toteutus ja aineisto

Tutkimus toteutettiin kaksikielisillä alueilla Länsi-Uudellamaalla Karjaan ja Pohjan neuvoloissa. Karjaan kaupunki ja Pohjan kunta ovat molemmat kaksikielisiä. Karjaan väestöstä noin 60 % on ruotsinkielisiä ja vastaava luku Pohjassa on noin 40 %. Karjaalla, jonka pääelinkeino on teollisuus, asukkaita on vajaa 9000. Pohja on teollisuuteen ja palveluelinkeinoihin painottuva noin 5000 asukkaan paikkakunta.

Hammashoitopalvelut ovat samankaltaisia Karjaalla ja Pohjassa. Muun muassa neuvoloissa jaettava suomen- ja ruotsinkielinen hammasterveyttä edistävä kirjallinen materiaali on samansisältöinen molemmilla kielillä. Tutkimus toteutettiin vuonna 2004 touko-lokakuun aikana. Kaikki äidit, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, osallistuivat mielellään tutkimukseen tavallisen neuvolakäynnin yhteydessä. Terveydenhoitajat antoivat neuvolakäynnin yhteydessä 0-3-vuotiaiden lasten äideille sekä odottaville äideille kolmisivuisen esitestatun kyselylomakkeen, joka täytettiin käynnin yhteydessä. Äiti sai itse valita joko suomen- tai ruotsinkielisen kyselylomakkeen. Eroja lomakkeen täyttämishalukkuudessa kieliryhmien välillä ei ilmennyt.

Kyselylomakkeen ensimmäinen osa käsitteli äitien taustatietoja ja omaa hammasterveyskäyttäytymistä. Toisessa osassa oli äitien käsityksiä ja mielipiteitä koskevia väittämiä liittyen suun terveyteen, joihin vastattiin viisiportaisella Likert-asteikolla (täysin samaa mieltä / lähes samaa mieltä / en osaa sanoa / hieman eri mieltä / täysin eri mieltä). Viimeinen osa käsitti kysymyksiä äidin ja lapsen hammasterveyskäyttäytymisestä. Lomake täytettiin nimettömästi ja palautettiin välittömästi terveydenhoitajalle.

Vastauksia saatiin tutkimusajankohtana yhteensä 95 kappaletta. Karjaalta saatiin 51 vastausta, joista 41 % oli suomenkielistä. Pohjasta saatiin yhteensä 44 vastausta, joista suomenkielisiä oli 66 %.

Vastaukset koodattiin (JG) ensin sähköiseen muotoon tarkoitusta varten laaditulle alustalle. Tulokset analysoitiin paikkakunnan, kieliryhmän ja eri taustamuuttujien kuten äidin koulutustaustan suhteen. Tilastolliseen analyysiin käytettiin SPSS-ohjelmaa ja ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin käyttämällä khiin neliön testiä tai Fisherin tarkkaa testiä, mikäli khiin neliön testin suositukset eivät olleet voimassa. Testitulos tulkittiin tilastollisesti merkitseväksi kun p-arvo oli pienempi kuin 0,05.

Tutkimukseen osallistuneiden äitien taustatiedot on esitetty taulukossa «Suomen- ja ruotsinkielisten äitien taustatiedot prosenttiosuuksina (n) ja lasten keskimääräinen lukumäärä Karjaalla ja Pohjassa. »1. Äidin koulutaustan tai perheen koon suhteen kieliryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Tulokset

Äitien suuterveyskäyttäytyminen on esitetty taulukossa «Suomen- ja ruotsinkielisten äitien suuterveyskäyttäytyminen (%). »2. Äitien käsitykset omasta suun ja hampaiden terveydentilasta eivät poikenneet kieliryhmien välillä: lähes puolet (47 %) arvioivat suun ja hampaiden terveydentilansa hyväksi ja yli puolet (51 %) arvioivat sen kohtalaiseksi. Ruotsinkieliset äidit ilmoittivat harjaavansa hampaansa tilastollisesti merkitsevästi useammin (p = 0,02) ja myös syövänsä useammin makeisia (p = 0,01) kuin suomenkieliset äidit.

Äitien käsitykset ja mielipiteet hammasterveyteen vaikuttavista tekijöistä on esitetty taulukossa «Suomen- ja ruotsinkielisten äitien näkemykset ja mielipiteet (%). S = suomenkielinen, R = ruotsinkielinen, K = kaikki. »3. Suomenkieliset äidit arvioivat tilastollisesti merkitsevästi useammin raskauden lisäävän hampaiden reikiintymistä (p = 0,04) ja usein toistuvan sokerin käytön lisäävän hampaiden reikiintymistä (p = 0,03) kuin ruotsinkieliset äidit. Ruotsinkieliset äidit puolestaan arvioivat hampaiden reikiintymisen johtuvan hammaskudoksen laadusta (p = 0,01) ja verenvuodon ikenistä hampaita harjattaessa olevan normaalia (p = 0,000) tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin suomenkieliset äidit.

Selvitettäessä äitien harjaustottumusten heijastumista heidän lastensa hampaiden harjaamiseen, havaittiin, että ruotsinkieliset äidit ilmoittivat aloittavansa lastensa hampaiden harjaamisen fluorihammastahnalla aikaisemmin kuin suomenkieliset äidit (p = 0,04) «Suomen- ja ruotsinkielisten äitien näkemykset ja mielipiteet (%). S = suomenkielinen, R = ruotsinkielinen, K = kaikki. »4.

Äitien vastaukset kysymyksiin liittyen omaan toimintaansa 0-3-vuotiaan lapsen suuterveyden edistäjänä on esitetty taulukossa «Suomen- ja ruotsinkielisten äitien vastaukset kysymyksiin liittyen heidän omaan toimintaansa alle kolmevuotiaan lapsen suuterveyden edistäjänä (%). S = suomenkielinen, R = ruotsinkielinen, K = kaikki.»5. Suomenkielisistä äideistä yli kaksi kolmasosaa ja ruotsinkielisistä äideistä noin puolet arvioi oman hammasterveytensä vaikuttavan epäsuorasti lapsen hampaiden reikiintymiseen. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,01).

Pohdinta

Terveyskeskusten suun terveydenhuollon valtakunnallisten tilastojen mukaan lasten karies väheni Suomessa voimakkaasti 1970-luvulta lähtien «Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun tervey-denhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen 2000. Raportteja 278. Stakes. Helsinki 2004. »12. Tätä myönteistä kehitystä voidaan pitää suomalaisen ehkäisevän terveydenhuollon menestystarinana, joskin eri taustatekijöiden osuutta kehitykseen on ollut vaikea osoittaa. Viime vuosina on kuitenkin esitetty huolestuneisuutta ehkäisevän hammashoidon toimintaedellytyksistä «Virtanen J, Murtomaa H. Julkisen sektorin suun perusterveydenhuolto Etelä-Suomessa. Suom Hammaslääkäril 2005; 12: 638-643. »13.

Lapsen hammasterveyskäyttäytyminen perustuu pitkälti perheen vaikutukseen. Erityisesti äitien käyttäytymisellä, asenteilla ja tiedoilla on keskeinen merkitys «Lau RR, Quadrel JM, Hartman KA. Development and change of young adults' preventive health beliefs and behaviour: Influence from parents and peers. J Health Soc Behav 1990; 31: 240-259. »5, «Grytten J, Rossow I, Holst D, Steele L. Longitudinal study of dental health behaviours and early caries predictors in early childhood. Community Dent Oral Epidemiol 1988; 16: 356-359. »6, «Okada M, Kawamura M, Kaihara Y, Matsuzaki Y, Kuwahara S, Ishidori H, Miura K. Influence of parents' oral health status of their schoolchildren: an exploratory study employing a causal modelling techni»8. Äitien hammasharjauksen ja sokerinkulutukseen liittyvän käyttäytymisen on havaittu korreloivan lasten käyttäytymisen kanssa «Murtomaa H, Metsäniitty M. Trends in toothbrushing and utilization of dental services in Finland. Community Dent Oral Epidemiol 1994; 22: 231-234. »14.

Ruotsinkieliset äidit noudattivat paremmin yleisesti hyväksyttyä suositusta harjata hampaansa kaksi kertaa päivässä kuin suomenkieliset äidit. Tulos on samansuuntainen Maailman terveysjärjestön vuoden 1998 koululaistutkimuksen Suomen osa-aineistoon perustuvan tutkimusraportin tuloksen kanssa harjaustiheyden osalta: ruotsinkielisten koulujen 5-, 7- ja 9-luokkalaisten oppilaat ilmoittivat harjaavansa hampaitaan useammin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat «Honkala S, Honkala E, Tynjälä J, Kangas L. Suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten suun terveystottumukset ja hammaslääkärinohjaus. Suom Hammaslääkäril 2000; 7: 202-205. »9. Vaikka suomalaisten harjaustottumukset ovat parantuneet viime vuosina, ei tämä positiivinen kehitys ole koskettanut kaikkia väestöryhmiä «Murtomaa H, Metsäniitty M. Trends in toothbrushing and utilization of dental services in Finland. Community Dent Oral Epidemiol 1994; 22: 231-234. »14. Lasten ja nuorten osalta suomalaiset sijoittuvat kansainvälisissä vertailuissa heikoimpien maiden joukkoon, kun muissa Pohjoismaissa hampaita harjataan ahkerasti «Honkala S, Honkala E, Tynjälä J, Kangas L. Suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten suun terveystottumukset ja hammaslääkärinohjaus. Suom Hammaslääkäril 2000; 7: 202-205. »9, «Currie C, Roberts C, Morgan A, Smith R, Setterbulte W, Samdal O, Barnekow Rasmussen, V. Young people's health in context. Health Behaviour in Schoolaged Children (HBCS) study: international report fro»15. Myös sukupuolella on merkitystä: naiset ja tytöt harjaavat hampaitaan ahkerammin «Currie C, Roberts C, Morgan A, Smith R, Setterbulte W, Samdal O, Barnekow Rasmussen, V. Young people's health in context. Health Behaviour in Schoolaged Children (HBCS) study: international report fro»15.

Vaikka sokerin kokonaiskulutuksessa on viime vuosina ollut vain vähäisiä muutoksia, on makeisten ja suklaan kulutus henkeä kohti kasvanut kuitenkin merkittävästi «Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun tervey-denhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen 2000. Raportteja 278. Stakes. Helsinki 2004. »12. Ruotsinkieliset äidit ilmoittivat nyt raportoitavassa tutkimuksessa syövänsä useammin makeisia kuin suomenkieliset äidit. On mielenkiintoista havaita, että ruotsinkielisten äitien ahkerampi hampaiden harjaus heijastui myös heidän lapsiinsa: äidit aloittivat lastensa hampaiden harjaamisen fluorihammastahnalla aikaisemmin kuin suomenkieliset äidit. Pidempiaikaista seurantaa tarvitaan selvittämään, missä määrin tämä heijastuu heidän lastensa suuterveyskäyttäytymiseen ja hammasterveyteen.

Äideillä on keskeinen merkitys hyvän suuterveyskäyttäytymisen opettajina «Honkala E, Paronen O, Rimpelä M. Familial aggregation of dental health habits in Finland. J Pedod 1983; 7: 276-290. »16. Jotta pienten lasten hampaat harjattaisiin kaksi kertaa päivässä, tulisi ensin motivoida vanhemmat ja erityisesti äidit tekemään niin «Mattila ML, Rautava P, Sillanpää M, Paunio P. Caries in five-year-old children and associations with family-related factors. J Dent Res 2000; 79: 875-881. »17. Tätä varten tarvitaan laaja-alaista terveydenhuollon ammattiyhteisön työtä, vaikka sen käytännön toteutuminen on kohdannut vaikeuksia «Varsio S. Karieksen polarisaatio ja kariesehkäisyn hoitokäytännöt lapsilla ja nuorilla Helsingissä. Suom Hammaslääkäril 2000; 7: 34-35. »18. Suun terveydenhuollosta vastaavien ja päättävien tehtävänä on lisäksi pyrkiä tukemaan ja edesauttamaan kattavaa usean sektorin terveyden edistämistyötä «The Ottawa charter for health promotion. Health promotion 1. iii-v. WHO. Geneve 1986. »19.

Perinteiset käsitykset, kuten raskauden automaattisesti suuterveyttä heikentävä merkitys sekä hammaskudoksen laadun suuri rooli reikiintymisessä «20. Markkula J, Murtomaa H, Ainamo J. Conceptions of Finnish people about the etiology and prevention of dental caries and periodontal disorders. Community Dent Oral Epidemiol 1977; 5: 108-115. »20, tuntuvat edelleen olevan yleisiä. Tosin raskaus voi välillisesti lisätä hampaiden reikiintymisriskiä. Toisaalta vaikuttaa siltä, että äidit ymmärsivät bakteerien toiminnan aiheuttavan reikiintymistä. Heille ei ollut kuitenkaan selvää, että suun bakteerit tarttuvat äidiltä lapselle. Ksylitolin hammasterveyttä edistävä vaikutus puolestaan tunnettiin hyvin. Toivottavasti tämä tietämys ei kuitenkaan heijastu negatiivisesti hampaiden harjaukseen.

Perusterveydenhuollossa ja neuvoloissa tehtävä odottaviin äiteihin ja pienten lasten vanhempiin kohdistuva terveyskasvatustyö on merkittävä keino parantaa pienten lasten suuterveyttä «Sheiham A. The role of the dental team in promoting dental health and general health through oral health. Int Dent J 1992; 42: 223-228. »21. Tälle työlle on Suomessa pitkät perinteet alkaen Kansanterveyslain voimaantulosta vuonna 1972 «Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun tervey-denhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen 2000. Raportteja 278. Stakes. Helsinki 2004. »12. Muuttuvan hammashoitojärjestelmän ja sen uusien toimintamallien myötä on viime aikoina korostettu mm. kouluympäristön merkitystä koululaisten suuterveyden edistäjänä «Keskinen H. Koulu ja suun terveydenhuolto. Kirjassa: Meurman JH, Murtomaa H, Le Bell Y, Autti H (toim.). Therapia Odontologica. Toinen uudistettu laitos, 1. painos. Academica-kustannus Oy. Helsinki 20»22. Tämä asettaa lisääntyviä vaatimuksia myös kouluterveydenhuollolle sekä koulun ja kodin yhteistyölle. Suun terveyden kannalta on tärkeää, että kouluympäristö kannustaisi lapsia esimerkiksi välttämään jatkuvaa napostelua ja virvoitusjuomia «Hausen H. Koululaisten suun terveydenhuolto vaatii uudenlaista otetta. Suom Hammaslääkäril 2004; 11: 604-605. »23.

Terveyskäyttäytymisen muutos vaatii runsaasti aikaa ja neuvonnassa asiakkaan lähtökohdat ja voimavarat tulisi ottaa huomioon «Poskiparta M, Kasila K, Hausen H. Terveysneuvonta osa lasten karieksen ehkäisyä. Suom Hammaslääkäril 2003; 10: 550-555. »24. Onnistuneen terveysneuvonnan avaintekijöitä ovat asiakaskeskeisyys, yhteisistä tavoitteista ja sisällöstä päättäminen sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta «Poskiparta M, Kasila K, Hausen H. Terveysneuvonta osa lasten karieksen ehkäisyä. Suom Hammaslääkäril 2003; 10: 550-555. »24. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kulttuuritaustalla oli monitahoisia vaikutuksia äitien suuterveyskäyttäytymiseen, asenteisiin ja tietämykseen. Suomenruotsalaisilla äideillä oli mm. paremmat harjaustottumukset kuin suomenkielisillä äideillä, kun taas suomenkielisten äitien terveystietämys oli vahvempaa. Havaittu kulttuuri- ja kielitaustan merkitys äitien suuterveyskäyttäytymiseen, asenteisiin ja tietoihin lisää haasteita käytännön terveyskasvatustyössä.

Well-baby clinics in bilingual areas of Finland: oral health behaviour, attitudes and knowledge of Finnish mothers

Mothers of young children play a central role in teaching oral health habits. In earlier studies it has been shown that Swedish-speaking schoolchildren in Finland are healthier and have better tooth-brushing habits than their Finnish-speaking counterparts. The aim of our survey was to compare the oral health behaviour, attitudes and knowledge of Swedish-speaking and Finnish-speaking mothers with infants in bilingual areas of southern Finland. During their regular visit in 2004, all mothers (n = 95) who were pregnant or had children under 3 years old and attended two municipal well-baby clinics completed a self-administered questionnaire concerning their oral self-care and their handling of their infants' oral health. The background variables were mother's language and education, and the test used for statistical analysis was the chi-square test. The Swedish-speaking mothers reported brushing their teeth and consuming sweets statistically significantly more often than the Finnish-speaking mothers did. However, the Swedish-speaking mothers reported that they started brushing their infants' teeth with fluoride-containing toothpaste significantly earlier than the Finnish-speaking mothers did. Misunderstandings regarding the factors that cause caries, e.g. inherited weak teeth and pregnancy, were surprisingly common among the mothers. On the other hand, the positive effects of xylitol on dental health were well known. In conclusion, significant differences in oral health behaviour, attitudes and knowledge were observed among pregnant mothers or mothers with infants in bilingual areas of southern Finland. The role of oral health promotion in enhancing the oral health habits of both mothers and children should be emphasized.

Beteende, åsikter och kunskaper i oral hälsa hos mödrar: en undersökning i tvåspråkiga rådgivningar

Mödrar till barn under tre år har en viktig roll i att lära barnen bra vanor när det gäller munhälsa. I tidigare undersökningar har det kommit fram att finlandssvenska skolbarn har bättre hälsa än barn som pratar finska. Man har också konstaterat att elever i svenskspråkiga skolor har bättre vanor när det gäller att borsta tänder jämfört med finsk-språkiga elever.

Syftet med den här undersökningen var att jämföra mödrarnas beteende, attityder och kunskaper beträffande egen munhälsa samt faktorer som påverkar barnets munhälsa i tvåspråkiga områden i södra Finland. Alla mödrar (n = 95), med barn under tre år och havande mödrar som hade sina regulära besök i Karis och Pojo rådgivningar i Västra-Nyland från maj till oktober 2004 deltog i studiet.

Det kom fram att svenksspråkiga mödrar borstade sina tänder, men åt godis, statistiskt betydande oftare än finskspråkiga mödrar. Följaktligen framkom det att svensksspråkiga mödrar började borsta barnets tänder med fluortandkräm tidigare jämfört med finskspråkiga mödrar. Finskspråkiga mödrar å sin sida ansåg oftare att graviditeten orsakar mera hål i tänderna än svenskspråkiga mödrar. Det var också överraskande många mödrar som ansåg att hål i tänderna beror på att tänderna är av dåligt kvalitet. Men glädjande nog var det nästan alla mödrar som var helt av samma åsikt att användningen av ksylitol har positiv effekt för tandhälsa. Som sammandrag kan man konstatera att märkbara skilnader förekommer i mödrarnas beteende, attityder och kunskaper i tvåspråkiga rådgivningar i Västra-Nyland. Mödrar med små barn behöver stöd och information som befrämjar munhälsan, där hälsovårdspersonalen har en viktig roll.