Hammasteknisillä kojeilla vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean hoidossa

Obstruktiivista uniapneaa voidaan hoitaa jatkuvalla ylipainehengityshoidolla (CPAP-hoito), hammasteknisillä kojeilla tai kirurgisesti; muita keinoja ovat muun muassa lihavuuden hoito, alkoholin käytön vähentäminen sekä kuntoutus. CPAP-laitetta pidetään yleisesti ensisijaisena uniapnean hoidossa. Tuoreessa Cochrane-katsauspäivityksessä «Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J, Wright J. Oral appliances for obstructive sleep apnoea. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 1. Art. No.: CD004435.pub3. DOI: 10.1002/14651858. CD00»1 tarkastellaan hammasteknisten kojeiden vaikuttavuutta aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Katsauksen tekijät suosittelevat hammasteknisiä kojeita lievissä uniapneatapauksissa, tai jos CPAP-laitehoito ei sovellu potilaan hoitoon.

Hoitamattomana tauti lisää mm. sydän- ja verenkiertoelinsairauksien riskiä. Uniapneaa sairastaa noin 3 % keski-ikäisistä miehistä ja 2 % naisista «Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002-2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:4. »2. Hammasteknisten kojeiden tavoitteena on ylläpitää ilmateiden avoimuus. Kojeita on monenlaisia ja niillä voidaan muun muassa tuoda alaleukaa eteenpäin tai estää kielen taaksepäin työntyminen unen aikana.

Järjestelmällisessä Cochrane-katsauksessa selvitettiin hammasteknisten kojeiden vaikuttavuutta verrattuna CPAP-hoitoon, ei-aktiiviseen hammastekniseen kojeeseen ja kirurgiseen hoitoon obstruktiivista uniapneaa sairastavilla aikuispotilailla. Obstruktiiviseksi uniapneaksi määriteltiin vähintään viisi apnea- tai hypopneajaksoa tunnissa unen aikana. Pääasiallisina tulosmuuttujina käytettiin apneoiden ja hypopneoiden määrää, päiväväsymyksen määrää, elämänlaatua ja hammasteknisten kojeiden sivuvaikutusten määrää. Kirjallisuushaussa kartoitettiin satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset mm. sähköisistä tietokannoista, tehtiin käsihakuja sekä otettiin yhteyttä alan asiantuntijoihin. Kirjallisuushaku tuotti kuusitoista satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joista viisi vertasi rinnakkaisia ryhmiä ja yhdessätoista oli käytetty vaihtovuoroista koeasetelmaa (crossover design). Näistä kuudestatoista tutkimuksesta yhdeksän vertasi hammasteknisiä kojeita CPAP-hoitoon, kuusi hammasteknisiä kojeita (alaleukaa eteenpäin tuova koje) ei-aktiiviseen kontrolliin ja yksi hammasteknisiä kojeita kirurgiseen hoitoon. Hoidon seuranta-ajat vaihtelivat parista viikosta vuoteen, hammasteknisiä kojeita kirurgiaan verrattaessa se oli neljä vuotta.

Katsauksen mukaan sekä CPAP-hoito että hammastekniset kojeet vähentävät merkitsevästi apneoiden ja hypopneoiden esiintymistiheyttä CPAP-hoidon ollessa näistä vaikuttavampi. Lisäksi CPAP-hoito lisää unenaikaista veren happisaturaatiota merkitsevästi enemmän kuin hammastekniset kojeet. Katsauksessa ei voitu kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä CPAP-hoidon ja hammasteknisten kojeiden keskinäisestä paremmuudesta mitattaessa subjektiivisia uniapneaoireita ja elämänlaatua niitä mittaavien tutkimusten vähäisyyden ja keskinäisen eriävyyden vuoksi. Molemmissa hoidoissa oli sivuvaikutuksia, joskin erilaisia. Potilaat, jotka käyttivät vaihtovuoroisesti sekä CPAP-hoitoa että hammasteknistä kojetta, pitivät enemmän hammasteknisistä kojeista. Yhden tutkimuksen mukaan apneoiden ja hypopneoiden esiintymistiheys oli merkitsevästi vähäisempää hammasteknisessä kojeryhmässä verrattuna ylähengitystiealueen kirurgista hoitoa saaneeseen ryhmään (uvulopalatofaryngoplastia, UPPP) neljän vuoden seurannan jälkeen.

Katsauksen tulosten luotettavuutta heikentää se, että alkuperäistutkimukset olivat varsin pieniä ja laadultaan pääasiassa keskinkertaisia. Lisäksi hoitojen keskinäistä paremmuutta ei voitu analyyseissä suhteuttaa taudin vaikeusasteeseen.

Kirjallisuutta

1. Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J, Wright J. Oral appliances for obstructive sleep apnoea. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 1. Art. No.: CD004435.pub3. DOI: 10.1002/14651858. CD004435.pub3.
2. Valtakunnallinen uniapneaohjelma 2002-2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:4.