Porilaisten 6- ja 7-luokkalaisten lasten kokemat hampaiden reikiintymistä edesauttavat houkutukset jokapäiväisessä elämässä

Tutkimuksen tausta

Jokapäiväisessä elämässä kohdataan monenlaisia houkutuksia, jotka voivat olla suunterveyden kannalta uhkatekijöitä. Näitä ovat mm. jatkuva makean napostelu ja hampaiden harjauksen unohtaminen. Suomessa makeisten kulutus on kasvanut vuodesta 1985 vuoteen 2001 7,2 kilogrammasta 12,5 kilogrammaan vuodessa henkeä kohden «www.etl.fi/tilastot/pdf/myynti/kotimaa2004.pdf »1. Suomalaisista 11-vuotiaista koululaisista liki 15 % «Kuusela S, Kannas L, Tynjälä J, Honkala E, Tudor-Smith C. Frequent use of sugar products by schoolchildren in 20 European countries, Israel and Canada in 1993/1994. Int Dent J 1999; 49: 105-14. »2 ja 14-16-vuotiaista 30 % «Freeman R, Heimonen H, Speedy P, Tuutti H. Determinant of cariogenic snacking in adolescents in Belfast and Helsinki. Eur J Oral Sci 2000; 108: 504-10. »3 raportoi syövänsä makeisia kerran päivässä tai useammin. Tähän samaan hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa kävi ilmi, että vuonna 2001 porilaisista ja raumalaisista 12-vuotiaista, joilla oli huonot suunterveystavat, 47-59 % söi makeisia päivittäin, kun parempitapaisista lapsista viidennes ilmoitti syövänsä makeisia päivittäin «Poutanen R, Lahti S, Hausen H. Oral health-related knowledge, attitudes, and beliefs among 11 to 12-year-old Finnish school-children with different oral health behaviors. Acta Odontol Scand 2005; 63: »4. Myös virvoitusjuomien kulutus on kasvanut «www.etl.fi/tilastot/pdf/myynti/kotimaa2004.pdf »1. Päivittäin virvoitusjuomia ilmoitti käyttävänsä 1990-luvulla helsinkiläisistä 14-16-vuotiaista 12 % «Freeman R, Heimonen H, Speedy P, Tuutti H. Determinant of cariogenic snacking in adolescents in Belfast and Helsinki. Eur J Oral Sci 2000; 108: 504-10. »3 ja vuonna 2001 porilaisista 12-vuotiaista 27 % «Poutanen R, Lahti S, Hausen H. Oral health-related knowledge, attitudes, and beliefs among 11 to 12-year-old Finnish school-children with different oral health behaviors. Acta Odontol Scand 2005; 63: »4. Pojat raportoivat juovansa päivittäin virvoitusjuomia ja syövänsä makeisia hieman useammin kuin tytöt «Kuusela S, Kannas L, Tynjälä J, Honkala E, Tudor-Smith C. Frequent use of sugar products by schoolchildren in 20 European countries, Israel and Canada in 1993/1994. Int Dent J 1999; 49: 105-14. »2.

Vaikka hampaat tulisi suun terveyden ylläpitämiseksi harjata kahdesti päivässä fluorihammastahnaa käyttäen, alle puolet suomalaisista lapsista toteuttaa tätä tapaa «Poutanen R, Lahti S, Hausen H. Oral health-related knowledge, attitudes, and beliefs among 11 to 12-year-old Finnish school-children with different oral health behaviors. Acta Odontol Scand 2005; 63: »4 «Kuusela S, Honkala E, Kannas L, Tynjälä J, Wold B. Oral hygiene habits of 11-year-old schoolchildren in 22 European countries and Canada in 1993/1994. J Dent Res 1997; 76: 1602-9. »5 «Honkala S, Honkala E, Rimpelä A, Rimpelä M, Pere L. Toothbrushing and smoking trends among Finnish adolescents between 1977 and 2003. J Public Health Dent 2004:64:554. »6. Kansainvälisessä vertailussa 1990-luvun alkupuolella suomalaisten 11-vuotiaiden koululaisten suuhygieniatavat, kuten hampaiden harjaus ja lankaus olivat huonommat kuin useimpien muiden tutkimukseen osallistuneiden maiden koululaisten suuhygieniatavat «Kuusela S, Honkala E, Kannas L, Tynjälä J, Wold B. Oral hygiene habits of 11-year-old schoolchildren in 22 European countries and Canada in 1993/1994. J Dent Res 1997; 76: 1602-9. »5 «Kuusela L, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing frequency between the ages of 12 and 18 - longitudinal studies of Finnish adolescents. Community Dent Heath 1996; 13: 34-9. »7 eikä tilanne ollut 2000-luvulle tultua harjauksen osalta parantunut verrattuna muihin maihin «Currie C ym. (toim.) 2004. Young People's Health in Context. Young People's Health in Context: international report from the HBSC 2001/02 survey. WHO Policy Series: Health policy for children and adol»8. Etenkin suomalaiset pojat olivat laiskoja hampaiden harjaajia, vain kolmasosa harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä «Kuusela S, Honkala E, Kannas L, Tynjälä J, Wold B. Oral hygiene habits of 11-year-old schoolchildren in 22 European countries and Canada in 1993/1994. J Dent Res 1997; 76: 1602-9. »5 «Currie C ym. (toim.) 2004. Young People's Health in Context. Young People's Health in Context: international report from the HBSC 2001/02 survey. WHO Policy Series: Health policy for children and adol»8. Toisaalta ksylitolipurukumin käyttö on suomalaisen tutkimuksen mukaan lisääntynyt «Honkala S, Honkala E, Tynjala J, Kannas L. Use of xylitol chewing gum among Finnish schoolchildren. Acta Odontol Scand 1999; 57: 305-9. »9. Epäterveelliset tavat näyttäisivät myös kasautuvan «Koivusilta L, Honkala S, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing as part of the adolescent lifestyle predicts education level. J Dent Res 2003; 82: 361-6. »10 «Schou L, Currie C, McQueen D. Using a "lifestyle" perspective to understand toothbrushing behaviour in Scottish schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1990; 18: 230-4. »11 «Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Application of the high-risk strategy to control dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 26-34. »12 «Jiang H, Petersen P, Peng B, Tai B, Bian Z. Self-assessed dental health, oral health practices, and general health behaviors in Chinese urban adolescents. Acta Odontol Scand 2005; 63: 343-52 »13. Harvoin hampaitaan harjaavat lapset käyttävät useammin makeisia ja harvemmin ksylitolituotteita kuin suosituksen mukaan suuhygieniastaan huolehtivat «Poutanen R, Lahti S, Hausen H. Oral health-related knowledge, attitudes, and beliefs among 11 to 12-year-old Finnish school-children with different oral health behaviors. Acta Odontol Scand 2005; 63: »4 «Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Application of the high-risk strategy to control dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 26-34. »12. Hampaiden harjauksen vähäisyys liittyy 12-vuotiailla vahvasti "street oriented" -käyttäytymiseen, johon liitetään epäsäännölliset nukkuma-ajat, tupakointi ja alkoholin käyttö «Koivusilta L, Honkala S, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing as part of the adolescent lifestyle predicts education level. J Dent Res 2003; 82: 361-6. »10. Vanhemmilla lapsilla mukaan tulevat lisäksi kahvin juonti, pikaruuan käyttö ja liikunnan vähyys «Koivusilta L, Honkala S, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing as part of the adolescent lifestyle predicts education level. J Dent Res 2003; 82: 361-6. »10. Suun terveyden laiminlyönti saattaa myös olla yhteydessä laajempiin ongelmiin nuoren elämässä «Koivusilta L, Honkala S, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing as part of the adolescent lifestyle predicts education level. J Dent Res 2003; 82: 361-6. »10.

Perinteisesti huonoihin terveystapoihin on pyritty vaikuttamaan terveyskasvatuksella «Laiho M, Honkala E, Nyyssönen V, Milen A. Three methods of oral heath education in secondary schools. Scand J Dent Res 1993; 101: 422-7. »14 «Kay E, Locker D. A systematic review of the effectiveness of health promotion aimed at improving oral health. Community Dent Health 1998; 14: 132-44. »15 «Kay E, Locker D. Is dental health education effective? A systematic review of current evidence. Community Dent Oral Epidemiol 1996; 24: 231-5. »16. Vallalla on ollut käsitys, jonka mukaan on oletettu yksilön muuttavan käyttäytymistään, kun tarvittavat tiedot ja taidot on saavutettu. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin kritisoitu, koska yksilö ei tee valintojaan vain tietoon perustuen vaan niitä säätelevät myös ympäristön esimerkit ja mahdollisuudet «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17 «Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 399-406. »18. Tietoa suun terveydestä voidaan parantaa terveyskasvatuksella «Kay E, Locker D. Is dental health education effective? A systematic review of current evidence. Community Dent Oral Epidemiol 1996; 24: 231-5. »16 «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17. Tiedon vaikutuksesta asenteiden muutokseen ei kuitenkaan juuri tiedetä ja pelkkä tieto johtaa harvoin toivottuun käyttäytymisen muutokseen «Kay E, Locker D. A systematic review of the effectiveness of health promotion aimed at improving oral health. Community Dent Health 1998; 14: 132-44. »15 «Kay E, Locker D. Is dental health education effective? A systematic review of current evidence. Community Dent Oral Epidemiol 1996; 24: 231-5. »16. Terveyskäyttäytymisen muutosta haluttaessa yksilöllä täytyy olla voimavaroja ja mahdollisuuksia siihen. Kotona opittua elämäntyyliä ei ole kovin helppo muuttaa ja on tärkeää tunnistaa myös psykososiaalisten, taloudellisten, poliittisten ja ympäristöllisten seikkojen tärkeys terveyden edistämistyössä «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17 «Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 399-406. »18 «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19.

Perheen arvomaailma ja yhteiskunnan arvot muovaavat lapsen käyttäytymistä ja antavat lapselle toimintamalleja «Christensen P. The health-promoting family: a conceptual framework for future research. Soc Sci Med 2004; 59: 377-87. »20 «Adair P, Pine C, Burnside G, Nicoll A, Gillett A, Anwar S, et al.. Familial and cultural perceptions and beliefs of oral hygiene and dietary practices among ethnically an socio-economically diverse gr»21. Myös vertaisryhmät ja vapaa-ajan populaarikulttuuri muokkaavat lasta. Ympäristön tulisi tukea lapsen ja nuoren tervettä kasvua. Ympäristö luo puitteet, missä meidän tulisi voida elää terveellisesti «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19 «Christensen P. The health-promoting family: a conceptual framework for future research. Soc Sci Med 2004; 59: 377-87. »20. Myös lapsen vanhempien käsitykset suun terveyden hoidosta tulisi huomioida, jotta voidaan yhdessä vaikuttaa myönteisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja suun terveyteen «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19 «Adair P, Pine C, Burnside G, Nicoll A, Gillett A, Anwar S, et al.. Familial and cultural perceptions and beliefs of oral hygiene and dietary practices among ethnically an socio-economically diverse gr»21. Erityisesti tulisi panostaa nuoriin, sillä terveystavat vakiintuvat jo varhain «Kuusela L, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing frequency between the ages of 12 and 18 - longitudinal studies of Finnish adolescents. Community Dent Heath 1996; 13: 34-9. »7 «Kuusela S, Honkala E, Rimpelä A, Karvonen S, Rimpelä M. Trends in toothbrushing frequency among Finnish adolescents between 1977 and 1995. Community Dent Health 1997; 14: .84-8. »22. Etenkin hampaidenharjaus «Kuusela L, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing frequency between the ages of 12 and 18 - longitudinal studies of Finnish adolescents. Community Dent Heath 1996; 13: 34-9. »7 «Kuusela S, Honkala E, Rimpelä A, Karvonen S, Rimpelä M. Trends in toothbrushing frequency among Finnish adolescents between 1977 and 1995. Community Dent Health 1997; 14: .84-8. »22, ruokailutottumukset «Ekman A, Holm A-K. Dental health and dental health behavior in 8-year-old Finnish immigrant children in the north of Sweden. Swed Dent J 1988; 12: 233-40. »23 «Sweeting H, Anderson A, West P. Sosio-demographic correlates of dietary habits in mid to late adolescence. Eur J Clin Nutr 1994; 48: 736-48. »24 sekä liikuntatottumukset ja tupakointi «Kelder SH, Perry CL, Klepp KI, Lytlle LL. Longitudinal tracking of adolescent smoking, physical activity and food choice behaviors. Am J Public Health 1994; 84: 1121-6. »25 ovat tapoja, jotka vakiintuvat lapsuusaikana ja nuoruudessa «Honkala S, Honkala E, Rimpelä A, Vikat A. Oral hygiene instructions and dietary sugar advice received by adolescents in 1989 and 1997. Community Dent Oral Epidemiol 2002; 30: 124-32. »26 «Åstrøm AN, Jacobsen R. Stability of dental health behavior: a 3-year prospective cohort study of 15-, 16-, and 18-year-old Norwegian adolescents. Community Dent Oral Epidemiol 1998; 26: 129-38. »27. Ristiriitaiset mallit aiheuttavat haittaa lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle « Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. Koululaisen terveys. Konsensuslausuma. Duodecim 2001; 117: 2583-94. »28. Kouluilla ja harrastepaikoilla on esimerkiksi virvoitusjuoma- ja makeisautomaatteja, mikä helpottaa hampaille haitallisten tuotteiden saatavuutta sekä voi lisätä niiden käyttöä «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17 «Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 399-406. »18 «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19 «Christensen P. The health-promoting family: a conceptual framework for future research. Soc Sci Med 2004; 59: 377-87. »20. Terveyden edistämisen toimet olisikin tärkeä kohdistaa myös olemassa oleviin, erityisesti arjen ympäristöjen uhkiin «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17 «Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 399-406. »18 «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19 «Christensen P. The health-promoting family: a conceptual framework for future research. Soc Sci Med 2004; 59: 377-87. »20.

Vaikka tutkimustulosten perusteella tiedetään melko paljon lasten suun terveyteen liittyvistä tavoista, tiedoista ja asenteista «Freeman R, Heimonen H, Speedy P, Tuutti H. Determinant of cariogenic snacking in adolescents in Belfast and Helsinki. Eur J Oral Sci 2000; 108: 504-10. »3 «Östberg A, Halling A, Lindblad U. Gender differences in knowledge, attitude, behavior and perceived oral health among adolescents. Acta Odontol Scand 1999; 57: 231-6. »29, ei tutkimustuloksia lasten kokemista houkutuksista suun terveydelle haitalliseen käytökseen ollut käytettävissä. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä tekijöitä porilaiset lapset pitävät houkutuksena suun terveydelle haitalliseen käytökseen jokapäiväisessä elämässä koulussa ja koulumatkoilla, kotona, harrastuksissa sekä kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä. Lisäksi haluttiin selvittää, onko koetuissa houkutuksissa eroa tyttöjen ja poikien välillä.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksessa analysoitiin vuonna 2003 12- ja 13-vuotiailta porilaisilta lapsilta kerättyjä vastauksia kysymykseen "Jokapäiväisessä elämässä monet asiat suorastaan houkuttelevat käyttäytymään tavalla, joka edesauttaa hampaiden reikiintymistä. Millaisia houkutuksia esiintyy seuraavissa tilanteissa? 1.) Koulussa ja koulumatkoilla, 2.) Kotona, 3.) Harrastuksissa, 4.) Kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä".

Tutkimus on osa laajempaa terveyden edistämishanketta, joka alkoi Porissa syksyllä 2001. Hankkeen avulla pyrittiin estämään uusien reikien syntyminen sekä pysäyttämään jo olemassa olevien alkavien reikien eteneminen. Hankkeeseen liittyi kampanjoita terveellisten ruokailutapojen, hampaiden harjauksen ja ksylitolin käytön puolesta. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin kyselyin ennen kampanjaa (v. 2001), kampanjan aikana (v. 2003) ja kampanjan jälkeen (v. 2005). Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään lasten suuhygieniaan ja suun terveyteen liittyviä tapoja, tietoja, asenteita ja uskomuksia. Vuoden 2003 kyselyssä pyrittiin lisäksi selvittämään tilanteita, joissa houkutuksia kariekselle altistavaan naposteluun mahdollisesti esiintyy. Tutkimusryhmänä olivat kaikki porilaiset lapset (N = 1 647), jotka hankkeen alkaessa syksyllä 2001 olivat 5- ja 6-luokkalaisia, lukuun ottamatta erityiskouluja käyviä kehitysvammaisia lapsia.

Oppilaat täyttivät seitsemänsivuisen kyselyn luokissaan ja suun terveydenhuollon henkilöstö keräsi kyselyt luokissa siten, etteivät vastaukset tulleet opettajien tietoon. Vastaajille selvitettiin myös, että vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäistä henkilöä voi niistä tunnistaa. Näin varmistettiin tulosten luotettavuus. Tutkimukselle saatiin lupa Porin kaupungin terveyslautakunnalta ja puoltava lausunto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettiseltä toimikunnalta.

Kyselylomakkeita jaettiin 1 647 koululaiselle Porissa ja niistä 1 533 palautui. Vastausprosentiksi muodostui 93 %. Tutkimuksissa analysoitaviin kysymyksiin vastasi 1 253 lasta, joista 636 oli tyttöjä ja 617 poikia. Kysymykseen kouluun liittyvistä houkutuksista vastasi 1 152 lasta (75 %). Vastauksia oli enemmän (1 214) kuin vastaajia, sillä osa nimesi useamman houkutuksen tai uhkatekijän. Kysymykseen kotona esiintyvistä houkutuksista saatiin 1 250 vastausta 1 198 lapselta (78 %). Vastauksia harrastuksissa esiintyvistä houkutuksista saatiin 1 035 lapselta (68 %) yhteensä 1 049 kappaletta. Kysymykseen houkutuksista, jotka liittyivät kavereiden kanssa vietettävään vapaa-aikaan, saatiin 1 216 vastausta 1 165 lapselta (76 %). Lapsista 18 % ei vastannut mihinkään näistä avoimista kysymyksistä.

Avointen kysymysten vastaukset luokiteltiin analyysejä varten. Kullekin luokalle annettiin nimi, joka kuvasi sitä, mihin asiaan tai tilanteeseen koettu houkutus liittyi «Avoimen kysymyksen "Jokapäiväisessä elämässä monet asiat suorastaan houkuttelevat käyttäytymään tavalla, joka edesauttaa hampaiden reikiintymistä. Millaisia houkutuksia esiintyy seuraavissa tilanteiss»1. Koska kyse oli avoimista vastauksista, pyrittiin luokittelu pitämään riittävän laajana, ettei informaatiota hävinnyt. Ensin vastauksia tarkasteltiin luokittain ja verrattiin vastausten jakaumia seuraavissa tilanteissa: koulussa ja koulumatkoilla, kotona, harrastuksissa sekä kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä. Lisäksi jakaumia verrattiin sukupuolittain.

Lopuksi luokkia yhdisteltiin sen mukaan, koettiinko houkutusten liittyvän lapseen itseensä, kavereihin, kouluun, sisaruksiin, vanhempiin vai harrastuksiin «Avoimen kysymyksen "Jokapäiväisessä elämässä monet asiat suorastaan houkuttelevat käyttäytymään tavalla, joka edesauttaa hampaiden reikiintymistä. Millaisia houkutuksia esiintyy seuraavissa tilanteiss»2. Luokka "Erityistilanteet" jätettiin tästä tarkastelusta kokonaan pois, koska näitä on harvoin, eivätkä ne kuulu jokapäiväiseen arkeen. Luokka "limsa, urheilujuoma" puolestaan pidettiin erillisenä, koska vastauksia tähän ryhmään oli runsaasti. Näiden uusien luokkien eroavaisuuksia tyttöjen ja poikien välillä tutkittiin ristiintaulukoimalla ja erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin ?²-testin avulla.

Tulokset

Ensin houkutuksia hampaiden reikiintymistä edesauttavaan käytökseen tarkasteltiin luokittain ja verrattiin vas-tausten jakaumia seuraavissa tilanteissa: koulussa ja koulumatkoilla, kotona, harrastuksissa sekä kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä «Avoimen kysymyksen "Jokapäiväisessä elämässä monet asiat suorastaan houkuttelevat käyttäytymään tavalla, joka edesauttaa hampaiden reikiintymistä. Millaisia houkutuksia esiintyy seuraavissa tilanteiss»3. Neljäsosa lapsista ei kokenut olevan koulussa mitään houkutuksia. Niille, jotka kokevat houkutuksia koulussa, yleisimmät houkutukset olivat herkut, kavereiden herkut ja matkan varrella olevat kaupat ja kahvilat. Kotona koettiin houkutuksena useimmin joko omat tai vanhempien kotiin ostamat herkut tai hampaille haitalliset ruoka-aineet kuten mehut. Suurin osa lapsista ei koe harrastuksissa olevan houkutuksia. Niille, jotka tunnistivat houkutuksia harrastuksissa, yleisimmät houkutukset olivat limsat ja urheilujuomat. Kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä lapset kokivat herkut yleensä sekä kavereiden herkut houkutuksena hampaiden reikiintymistä edesauttavaan käytökseen.

Sukupuolittaiseen tarkasteluun otettiin taulukoituna mukaan vain nimetyt houkutukset ja pois jätettiin luokat "sekalaiset", "EOS" ja "ei mitään". Jäljelle jäi 788 lasta (414 tyttöä ja 374 poikaa), jotka olivat nimenneet jonkun houkutuksen koulussa tai koulumatkalla. Tarkasteltaessa houkutuksia kotona jäljelle jäi 932 lasta (488 tyttöä ja 444 poikaa), harrastuksissa 302 lasta (158 tyttöä ja 144 poikaa) ja kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä 877 lasta (490 tyttöä ja 387 poikaa).

Pojat pitivät tyttöjä useammin herkkuja houkutuksena hampaiden reikiintymistä edesauttavaan käytökseen koulussa ja koulumatkoilla. Tytöt taas pitivät kavereiden tarjoamia tai syömiä herkkuja useammin houkutuksena kuin pojat. Tytöt pitivät myös koulussa myytäviä herkkuja sekä kaupoissa, kioskeissa ja kahviloissa myytäviä herkkuja hieman useammin houkutuksena kuin pojat «»1. Kotona koetuissa houkutuksissa suurimmat erot tyttöjen ja poikien välillä havaittiin luokissa "herkut" ja "herkut vanhemmilta". Pojat pitivät useimmin herkkuja yleensä houkutuksena reikiintymistä edesauttavaan käytökseen, kun taas tytöillä yleisin vastaus oli herkut vanhemmilta «»2. Harrastuksissa koetuissa houkutuksissa pojat ilmoittivat limsat ja urheilujuomat houkutuksena useammin kuin tytöt. Tytöt taas kokivat herkut yleensä, kavereiden herkut ja kaupat ja kahvilat useammin houkutuksena kuin pojat «»3. Kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä suurin ero tyttöjen ja poikien välillä oli luokassa "tapa, ajankuluksi", tyttöjen kokiessa yhdessä herkuttelun useammin houkutuksena kuin pojat «»4. Luokissa "EOS" ja "ei mitään" ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä, kun tarkasteltiin kouluun, kotiin ja harrastuksiin liittyviä houkutuksia. Pojat mainitsivat tyttöjä useammin, ettei kavereiden kanssa vapaa-aikaa vietettäessä esiintynyt houkutuksia.

Seuraavaksi yhdisteltiin vastauksia sen mukaan, keneen houkutusten aiheutuminen liittyi ja tutkittiin vastausten eroja sukupuolten välillä «Avoimen kysymyksen "Jokapäiväisessä elämässä monet asiat suorastaan houkuttelevat käyttäytymään tavalla, joka edesauttaa hampaiden reikiintymistä. Millaisia houkutuksia esiintyy seuraavissa tilanteiss»4. Sekä koulussa ja koulumatkoilla, kotona että kavereiden kanssa vapaa-aikaa viettäessä ilmenevistä houkutuksista pojilla liittyi suurempi osa heihin itseensä kuin tytöillä. Tytöt raportoivat poikia useammin kavereihin, kouluun ja vanhempiin liittyviä houkutuksia. Harrastuksissa ilmenevissä houkutuksissa eroa sukupuolten välillä havaittiin urheilujuomissa, jotka pojat kokivat tyttöjä useammin houkutuksena hampaiden reikiintymistä edesauttavaan käytökseen, kun taas tytöt kokivat poikia useammin heihin itseensä liittyviä houkutuksia.

Pohdinta

Kyselyyn vastanneista lapsista 7 % jätti vastaamatta kaikkiin avoimiin kysymyksiin. Noin neljännes kyselyyn vastanneista jätti vastaamatta houkutuksia koulussa (25 %), kotona (22 %) tai kavereiden kanssa vapaa-aikaa vietettäessä (24 %) kysymyksiin. Houkutuksia harrastuksissa kysymykseen jätti vastaamatta noin kolmasosa (32 %) kyselyyn vastanneista. Kyse saattoi olla siitä, etteivät lapset olleet kiinnostuneita vastaamaan kyselyyn tai että he eivät ehkä osanneet tunnistaa houkutuksia hampaiden reikiintymistä edesauttavaan käytökseen. Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, ettei niitä voi suoraan yleistää koko maahan.

Useimmin houkutuksia tunnistettiin kotiin ja kavereiden kanssa vietettävään vapaa-aikaan liittyen, kun taas harrastuksiin liittyviä houkutuksia tunnistettiin harvimmin. Myös kouluun liittyviä houkutuksia mainittiin usein. Pojat nimesivät tyttöjä useammin herkut yleensä uhkaksi suun terveydelle koulussa ja koulumatkoilla, kotona sekä vapaa-aikana. Toisaalta neljännes lapsista vastasi, ettei koulussa ja koulumatkoilla ole uhkia suun terveydelle. Vastausten perusteella ilmeni, että koulussa napostellaan ja että koululla on usein kioski tai virvoitusjuoma-automaatteja, josta voidaan ostaa herkkuja. Koulumatkoilla kioskit usein houkuttavat ostamaan herkkuja ja vanhemmilta saatu raha mahdollistaa herkkujen ostamisen.

Lapsista, jotka vastasivat tutkimuksessa esitettyyn kysymykseen, yli 60 % ei kokenut mitään uhkaa hampaiden terveydelle harrastuksissa. Tämä saattaa johtua siitä, ettei harrastuksissa kaikilla ole mahdollisuutta naposteluun tai ei koeta tarvetta napostella. Lasten vastauksista ilmeni esimerkiksi, että erityisesti liikunnallisten harrastusten yhteydessä ei ollut edes mahdollisuutta asioihin, jotka olisivat uhkana suun terveydelle. Herkkujen syönti urheiluharrastuksissa oli lasten vastauksissa mainittujen esimerkkien mukaan usein jopa kiellettyä. Pojilla urheilujuomien käyttö urheiluharrastusten yhteydessä oli kuitenkin yleistä. Myös tyttöjen kerhotoimintaan herkuttelu liittyi olennaisena osana. Tytöt vastasivat poikia useammin, etteivät he koe mitään uhkatekijää hampaiden terveydelle harrastuksissa. Tytöt kuitenkin ilmoittivat poikia useammin herkut uhkaksi. Tytöt olivat myös eritelleet harrastuksissa syötävät tai ostettavat herkut useammin uhkatekijöiksi kuin pojat. Urheilujuomat olivat kuitenkin selkeästi pojilla useimmin nimetty uhkatekijä. Tämä ero voi selittyä poikien ja tyttöjen erityyppisistä harrastuksista.

Vapaa-aikana herkuttelu liittyi vastauksissa mainittujen esimerkkien mukaan usein sosiaaliseen kanssakäymiseen. Etenkin tytöt liittivät herkut olennaisena osana kavereiden kanssa oleskeluun. Tytöt erittelivät tällaisiin tilanteisiin liittyviä uhkia useammin kuin pojat, jotka taas mainitsivat herkut yleensä. Tytöt kokivat poikia useammin myös vanhempien kotiin ostamat herkut uhkaksi. Kotona tulee enemmän mahdollisuuksia herkutteluun, etenkin, jos herkkuja on tarjolla. Tytöt olivat ehkä tunnollisempia ja siksi eritelleet suun terveyden uhkatekijät poikia tarkemmin. Tytöt olivat myös poikia useammin erittelyn lisäksi antaneet useampiin luokkiin kuuluvia vastauksia. Myös luokkien sisällä tyttöjen vastaukset olivat monipuolisempia, pojilla vastausskaala oli suppeampi. Vastaukset saattoivat myös kuvastaa poikien suurpiirteisyyttä yleensäkin suuhygieniaa ja terveyskäyttäytymistä kohtaan. Tytöt ovat useiden tutkimustulosten mukaan kiinnostuneempia terveydestään ja siitä huolehtimisesta kuin pojat «Kuusela S, Honkala E, Kannas L, Tynjälä J, Wold B. Oral hygiene habits of 11-year-old schoolchildren in 22 European countries and Canada in 1993/1994. J Dent Res 1997; 76: 1602-9. »5 «Kuusela S, Honkala E, Rimpelä A, Karvonen S, Rimpelä M. Trends in toothbrushing frequency among Finnish adolescents between 1977 and 1995. Community Dent Health 1997; 14: .84-8. »22 «Honkala S, Honkala E, Rimpelä A, Vikat A. Oral hygiene instructions and dietary sugar advice received by adolescents in 1989 and 1997. Community Dent Oral Epidemiol 2002; 30: 124-32. »26.

Hampaiden harjaamattomuutta ei juurikaan nimetty suunterveyden uhkatekijäksi, vaan näitä vastauksia oli niin vähän että ne ovat luokassa sekalaiset, vaikka etenkin suomalaisilla pojilla on todettu hampaiden harjauksen olevan huonoa «Poutanen R, Lahti S, Hausen H. Oral health-related knowledge, attitudes, and beliefs among 11 to 12-year-old Finnish school-children with different oral health behaviors. Acta Odontol Scand 2005; 63: »4 «Kuusela S, Honkala E, Kannas L, Tynjälä J, Wold B. Oral hygiene habits of 11-year-old schoolchildren in 22 European countries and Canada in 1993/1994. J Dent Res 1997; 76: 1602-9. »5 «Ekman A, Holm A-K. Dental health and dental health behavior in 8-year-old Finnish immigrant children in the north of Sweden. Swed Dent J 1988; 12: 233-40. »23. Hampaiden harjaamattomuutta ei ehkä osattu yhdistää tässä tilanteessa reikiintymiseen liittyväksi uhkaksi. Se, ettei harjaamattomuutta koeta uhkaksi, voi osin selittää sen, että lasten hampaiden harjaus on huonoa «Poutanen R, Lahti S, Hausen H. Oral health-related knowledge, attitudes, and beliefs among 11 to 12-year-old Finnish school-children with different oral health behaviors. Acta Odontol Scand 2005; 63: »4 «Kuusela S, Honkala E, Kannas L, Tynjälä J, Wold B. Oral hygiene habits of 11-year-old schoolchildren in 22 European countries and Canada in 1993/1994. J Dent Res 1997; 76: 1602-9. »5. Hampaiden harjauksen merkitystä tulisikin korostaa suun terveyden ylläpidossa sekä lapsille että heidän vanhemmilleen. Lisäksi tulisi kertoa, ettei ksylitolin käyttö korvaa hampaiden harjausta.

Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17 «Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 399-406. »18 «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19. Esimerkiksi lasten kavereiden tavat, lapsella käytössä olevat rahat ja kotona tarjolla olevat herkut ovat tärkeitä huomioon otettavia asioita mietittäessä lapsen käyttäytymisen muuttamista terveellisempään suuntaan. Koululaisten vastauksista nousi selkeästi esille ympäristön ja sosiaalisten tekijöiden merkitys. Kotona on vanhempien ostamia herkkuja tarjolla, kavereiden syömät ja ostamat herkut houkuttavat syömään ja ostamaan itsekin herkkuja. Jos lapsella on rahaa käytössä, hän ostaa niillä usein jotain naposteltavaa. Nälkä koulussa, kotimatkalla, harrastuksissa tai vapaa-aikana myös usein houkuttaa ostamaan herkkuja, jos rahaa on käytössä. Koulun ja urheilupaikkojen kioskit ja virvoitusjuoma-automaatit mahdollistavat herkkujen saatavuuden. Kotona taas kaapissa olevat herkut houkuttavat etenkin nälkäisenä.

Terveys syntyy arkielämän ympäristöissä ja vuorovaikutuksessa «Watt RG. Strategies and approaches in oral disease prevention and health promotion. Bull World Health Organ 2005; 83: 711-8. »17 «Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000; 28: 399-406. »18 «Perttilä K. Terveyden edistäminen kunnan tehtävänä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999. »19. Tietoa lasten kokemista uhkista suun terveydelle ei ole aikaisemmin ollut saatavilla. Koska yksilöiden valinnoilla on tärkeä merkitys heidän terveydelleen, on tärkeä tietää, mitä lapset pitävät houkutuksina, jotka uhkaavat hampaiden terveyttä. Tämän tutkimuksen mukaan suuri osa lapsista tunnisti suun terveyden uhkia arjen elämässä. Lapset omaksuvat jo varhain tietyt käyttäytymismallit, joiden muuttaminen on vaikeaa «Kuusela L, Honkala E, Rimpelä A. Toothbrushing frequency between the ages of 12 and 18 - longitudinal studies of Finnish adolescents. Community Dent Heath 1996; 13: 34-9. »7 «Kuusela S, Honkala E, Rimpelä A, Karvonen S, Rimpelä M. Trends in toothbrushing frequency among Finnish adolescents between 1977 and 1995. Community Dent Health 1997; 14: .84-8. »22. Heidän käyttäytymistään tulisikin pyrkiä ohjaamaan pienestä pitäen kohti terveellisempää elämäntapaa luomalla sopivat puitteet, joissa ei tarjota houkutuksia. Ei riitä, että lapsille kerrotaan suun terveyden riskitekijöistä, koska pelkkä tieto ei johda pysyvään käyttäytymisen muutokseen. Etenkin vanhempien esimerkillä ja kasvatuksella on tärkeä merkitys lasten terveystapoihin «Wickrama K, Conger R, Wallace L, Elder G Jr. The intergenerational transmission of health-risk behaviours: adolescent lifestyles and gender moderating effects. J Health Soc Behav 1999; 40:258-72. »30, myös suunterveyden osalta «Mattila M-L, Rautava P, Aromaa M, Ojanlatva A, Paunio P, Hyssälä L et al. Behavioural and demographic factors during early childhood and poor dental health at 10 years of age. Caries Res 2005; 39: 85-»31. Lisäksi päiväkodeilla, kouluilla, harrastusten ohjaajilla ja päättäjillä on tärkeä tehtävä lasten terveyden edistämisessä ja vastuu lasten ympäristön muokkaamisessa sellaiseksi, että hampaiden reikiintymiseen vaikuttavia houkutuksia on lapsen arkiympäristöissä mahdollisimman vähän.

The risks to caries identified by the 6th and 7th graders in the Town of Pori

The aim of this study was to find out what situations or things schoolchildren identified as increasing their caries risk in the every-day life. The target group (n=1647) consisted of all sixth and seventh-grade schoolchildren in Pori, Finland. The children completed at school a questionnaire on oral health-related knowledge, attitudes, beliefs and behaviours. We analysed the open-ended questions inquiring situations or things the children identified to increase their caries risk at following situations: at school and on the way to school; at home; in hobbies; and at free time with friends. Of the questionnaires 1533 (over 90 %) were returned. The distributions of the replies were first analysed according to the classification: at school, on the way to school, at home and at free time with friends. The distributions were then compared between the genders. Additionally, we examined if the situations or things were related to the children themselves, their friends, school or family. Differences between genders were analysed by cross-tabulations and statistical significances were evaluated with the chi-square tests. Risks were most often identified at home (82 %), free time (78 %) and at school (68 %) and less often in the hobbies (32 %). Boys identified more often than girls goodies in general as risks while girls identified risks related to social situations more often than boys did. Of the children 18 % identified no risks at all. Parents and authorities have a great responsibility in changing children's environment healthier by reducing the number of temptations.