Anestesia ja syljestä määritetty suun limakalvopuolustus
LL Merja Lähteenmäen anestesiologian ja tehohoidon alaan kuuluva väitöskirja "Anesthesia and oral mucosal host defense assessed in human saliva" tarkastettiin Turun yliopistossa 15.12.2006. Väitöstyön ohjasivat professori Matti Salo, Anestesiologian ja tehohoidon yksiköstä Turun yliopistosta ja professori Jorma Tenovuo, Hammaslääketieteen laitokselta, Turun yliopistosta. Esitarkastajina toimivat professori Jukka Meurman, Helsingin yliopistosta ja dosentti Gerhard Baer, Tampereen yliopistosta. Tilaisuudessa vastaväittäjänä toimi dosentti Tarja Randell Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Klaus Olkkola Turun yliopistosta.
Johdanto
Anestesian ja leikkauksen tiedetään heikentävän yleistä immuunipuolustusta, mutta vaikutuksia paikalliseen suun limakalvopuolustukseen ei ole aiemmin tutkittu. Limakalvot toimivat ensilinjan puolustajina elimistöön tunkeutuvia taudinaiheuttajia vastaan. Riittävä syljeneritys on välttämätön suun limakalvopuolustuksen toiminnalle.
Tutkimuksen tavoite ja menetelmät
Väitöstutkimuksessa selvitettiin erilaisten leikkaustyyppien ja anestesia-aineiden sekä hengitysteiden aukipitotavan vaikutuksia syljen eritykseen ja syljessä esiintyvien puolustustekijöiden määriin. Potilailta kerättiin sylkinäytteitä leikkausta edeltävästi ja leikkauksen jälkeisinä päivinä. Syljen eritysnopeuden lisäksi sylkinäytteistä määritettiin tärkeimpien spesifisten (immunoglobuliinit) ja synnynnäisten (lysotsyymi, peroksidaasientsyymit, tiosyanaatti) puolustustekijöiden pitoisuudet ja erittyminen sylkeen.
Tulokset
Isot leikkaukset, kuten avosydänleikkaus ja kohdunpoistoleikkaus, heikensivät syljeneritystä ja suun puolustustoimintaa enemmän ja pidempään kuin pienet leikkaukset kuten polvitähystys tai tyräleikkaus. Pieni leikkaus spinaalipuudutuksessa tehtynä ei vaikuttanut syljen eritysnopeuteen tai suun puolustustoimintaan. Nukutusaineista laskimoon annosteltavan propofolin ja hengitysteihin kaasuna annosteltavan isofluraanin vaikutukset suun limakalvopuolustukseen olivat samanlaiset. Sen sijaan yleisanestesiassa usein käytetyllä glykopyrrolaatilla oli ilman nukutusta ja leikkausta jopa puoli vuorokautta kestävä syljeneritystä vähentävä vaikutus, kun sitä annosteltiin laskimoon terveille koehenkilöille.
Nukutuksen yhteydessä hengitystiet pidetään avoimena yleensä hengitysputken tai kurkunpäänaamarin avulla. Niiden paikoilleen laittaminen eroaa toisistaan siten, että hengitysputken asettaminen on kajoavampi toimenpide. Tutkimuksessa todettiin molempien menetelmien aiheuttavan muutoksia spesifisessä suun puolustustoiminnassa pienen leikkauksen jälkeen. Syljen eritysnopeus väheni vain niillä potilailla, joilla käytettiin hengitysputkea.
Johtopäätökset
Tutkimuksessa todettiin nukutettujen potilaiden syljenerityksen ja suun limakalvopuolustuksen heikkenevän leikkauksen jälkeen. Alentunut syljeneritys ja sylkeen erittyvien puolustustekijöiden vähentyminen voivat altistaa leikkauspotilaita suun alueen tulehduksille. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi erityisesti sellaisten leikkaukseen tulevien potilaiden hoidossa, joilla on useita syljen eritystä heikentäviä tekijöitä, kuten runsas lääkkeiden käyttö, monet perussairaudet ja korkea ikä.
Anesthesia and oral mucosal host defense assessed in human saliva
Anesthesia and surgery induce alterations in the human immune response. The type of anesthesia, type of surgery and various patient-related factors affect these changes. Mucosal immunity is an important component of systemic immunity, and adequate salivary flow is crucial for host defense of the oral mucosa. Decreased salivary flow affects this defense and exposes the mouth to infections. The effects of anesthesia and surgery on host defense of the oral mucosa have not been studied previously.
In the present investigations the effects of type of anesthesia (propofol vs. isoflurane) and surgery (open heart surgery), artificial airway (endotracheal intubation vs. laryngeal mask vs. no artificial airway) and glycopyrrolate on host defense of the oral mucosa were studied by assessing immunologic (IgA, IgG, and IgM) and nonimmunologic (lysozyme, myeloperoxidase, total salivary peroxidase, and thiocyanate) defense factors in human saliva.In all patients, rate of salivary flow decreased after major surgery under general anesthesia. Minor surgery under spinal anesthesia, however, did not affect salivary flow. In healthy volunteers, glycopyrrolate induced decreased salivary rate of flow for up to 12 hours. Major surgery under general anesthesia had a transient effect on oral mucosal host defense. After open heart surgery and hysterectomy, the salivary concentrations of nonimmunologic and immunologic defense factors increased, and the secretions of salivary nonimmunologic defense factors ecreased. Combined anesthesia based on propofol and isoflurane induced similar changes. After open heart surgery the secretion of all salivary immunologic defense factors increased. Minor surgery without general anesthesia and oral manipulation had no effect on host defense of the oral mucosa.
These results may be clinically important for elderly patients receiving multiple drugs and having a decreased rate of salivary flow, as well as for patients with pre-existing oral problems who are undergoing surgery with anesthesia.
Osajulkaisut:
I Lähteenmäki M, Tenovuo J, Salo M, Perttilä J. Effects of open heart surgery on oral mucous host defence systems. Acta Anaesthesiol Scand 1997; 41: 837-42.
II Lähteenmäki M, Salo M, Tenovuo J. Mucosal host defence response to hysterectomy assessed by saliva analyses: a comparison of propofol and isoflurane anaesthesia. Anaesthesia 1998; 53: 1067-73.
III Lähteenmäki MT, Salo MS, Tenovuo JO, Helminen AV, Vilja PJ, Huupponen RK. The effects of glycopyrrolate on oral mucous host defenses in healthy volunteers. Anesth Analg 2000; 91: 467-72.
IV Lähteenmäki M, Salo M, Tenovuo J, Vahlberg T. Effects of anaesthesia using endotracheal intubation or the laryngeal mask airway, or spinal anaesthesia, on oral mucosal host defences during minor surgery. Acta Anaesthesiol Scand 2005; 49: 1318-25.
LL (väit.)
merja.lahteenmaki@satshp.fi
