Suomen Hammaslääkärilehti

Hampaiden kotivalkaisu

Suomen Hammaslääkärilehti
2007;14(5):258
Anneli Ahovuo-Saloranta

Potilaiden toiveet valkoisemmista hampaista ovat lisääntyneet, mutta paljonko tiedetään valkaisuvalmisteiden turvallisuudesta? Juuri ilmestyneessä Cochrane-katsauksessa tarkastellaan kotona käytettävien hampaiden valkaisuvalmisteiden vaikuttavuutta sekä arvioidaan niiden haittavaikutuksia. Valmisteiden todettiin toimivan lyhyellä seuranta-ajalla, mutta tuloksen pysyvyydestä sekä valmisteiden haittavaikutuksista ei ole riittävästi luotettavaa tutkimustietoa. Valmisteiden välillä todettiin myös eroja.

Kotona tehtäviä hampaiden valkaisutapoja ovat hammaslääkärin ohjauksessa tapahtuva kotivalkaisu ja monissa maissa myytävinä olevat valkaisutuotteet. Valkaisuvalmisteita on eri muodoissa esimerkiksi geeleinä, tahnoina, sivellettävinä tuotteina sekä liuskoina. Valmisteiden tarkoitus on poistaa hampaan sisäiset värjäytymät kemiallisesti. Yleensä aktiivisina aineina on karbamidiperoksidi tai vetyperoksidi. Valkaisuvalmisteiden lyhytaikaisina haittavaikutuksina on mainittu hampaiden vihlonta sekä ienärsytykset.

Järjestelmällisessä Cochrane-katsauksessa «Hasson H, Ismail AI, Neiva G. Home-based chemically-induced whitening of teeth in adults. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2006; 4. DOI:10.1002/14651858.CD006202. »1 selvitettiin kotona käytettävien kemiallisten valkaisuvalmisteiden vaikuttavuutta keskenään tai verrattuna lumevalmisteeseen aikuisilla. Testihampaissa ei saanut olla tetrasykliinin, fluorin, kehityshäiriöiden tai sairauden aikaansaamia värjäytymiä. Tulosmuuttujana käytettiin hampaan "valkoisuuden" muutosta mitattuna joko digitaalisesti esimerkiksi Minolta Chroma Meter -laitteella tai visuaalisesti esimerkiksi Vita Shade Guide -systeemillä. Kirjallisuushaussa kartoitettiin satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset sähköisistä tietokannoista, tehtiin käsihakuja sekä otettiin yhteyttä alan asiantuntijoihin. Kirjallisuushaku tuotti 25 katsaukseen soveltuvaa tutkimusta. Potilaat, joilla oli ollut aikaisemmin hampaiden vihlomista, pehmytkudosmuutoksia tai ienvetäytymiä, oli poissuljettu alkuperäistutkimuksista. Potilaat olivat 18-80-vuotiaita. Kaikissa tutkimuksissa seurantamittaus tehtiin kahden viikon valkaisutuotteen käytön jälkeen.

Kuusi tutkimusta vertasi eri valmisteita lumevalmisteeseen, käytetyt valmisteet olivat geeli lusikassa, sivellettävät tuotteet sekä liuskat. Valmistemuodosta riippumatta valkaisuaineet olivat vaikuttavia verrattuna lumeeseen. Yhdeksäntoista tutkimusta vertasi eri valmisteita keskenään. Valmisteiden vaikuttava aine, sen voimakkuus ja käyttöaika sekä valmistemuoto vaikuttivat tulokseen. Kuudesta tutkimuksesta tehdyn meta-analyysin perusteella 5,5-6,5 % vetyperoksidia sisältävät liuskat valkaisivat hampaita merkitsevästi paremmin kuin 10 % karbamidiperoksidia sisältävä geeli lusikassa. Katsauksessa kaikki tutkimukset luokiteltiin varsin heikkolaatuisiksi tai keskinkertaisiksi.

Kaikki alkuperäistutkimukset olivat tuotteiden valmistajien tekemiä tai kustantamia. Seuranta-ajat olivat pääasiassa kaksi viikkoa, pari tutkimusta raportoi myös puolen vuoden seurantoja. Lyhyessä seurannassa potilailla esiintyi sekä hampaiden vihlontaa että ienärsytystä. Liuskat ja paljon vetyperoksidia sisältävät valmisteet aiheuttivat enemmän vihlomista kuin muut valmisteet. Mahdollisista pitkäaikaisista haittavaikutuksista hampaissa tai suuontelossa eikä yleisterveydellisistä haittavaikutuksista ollut tutkimusaineistoa. Euroopan komission lausunto vuodelta 2005 tuo myös esiin luotettavan kliinisistä tai epidemiologisista tutkimuksista saadun tiedon puutteen valkaisuvalmisteiden pitkäaikaisista haitoista suuontelossa «European Commission on Consumer Products. Scientific committee on consumer products opinion on hydrogen peroxide in tooth whitening (accepted 2005). [http://ec.europa.eu/comm./health/ph_risk/committee»2.

Lisätietoja

Cochrane-katsaus on kokonaisuudessaan luettavissa mm. Duodecimin Terveysportin kautta Cochrane Libraryssa [http://www.terveysportti.fi/terveysportti/koti].

Anneli Ahovuo-Saloranta
HLL, tutkijalääkäri
STAKES/FinOHTA
Tampereen alueyksikkö
Biokatu 10, 33520 Tampere
anneli.ahovuo-saloranta@stakes.fi

Kirjallisuutta

  1. Hasson H, Ismail AI, Neiva G. Home-based chemically-induced whitening of teeth in adults. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2006; 4. DOI:10.1002/14651858.CD006202.
  2. European Commission on Consumer Products. Scientific committee on consumer products opinion on hydrogen peroxide in tooth whitening (accepted 2005). [http://ec.europa.eu/comm./health/ph_risk/committees/04_sccp/sccp_opinions_en.htm].