Sidosaineen valinta yhdistelmämuovitäytteitä tehtäessä

Mainosten mukaan on kehitetty 7. sukupolven sidosaine. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Sukupolvi-käsitettä käytetään markkinoinnissa mielellään osoittamaan, että tuote on kehittynyt entisestä. Ei ole kuitenkaan selvää, mikä erottaa eri sukupolvet toisistaan. Onkin parempi jakaa tuotteet teknisiin konsepteihin, jotka perustuvat erilaisiin menettelytapoihin ja yhdistämiseen. Konsepteja on markkinoilla useita. Kaksi niistä vaatii oman erillisen vaiheen hampaan etsaamiseen, ns. etsaus ja huuhtelu ("etch amp rinse") -tuotteet. Aiemmin niistä käytettiin termiä "total-etch". Muut konseptit käsittävät itse-etsaavat sidosaineet, jotka eivät vaadi erillistä etsausvaihetta.

Miten eri tekniset konseptit eroavat toisistaan?

Etsaa ja huuhdo -sidostuksessa käytetään 30-40 prosenttista fosforihappoa, joka huuhdotaan pois vesisprayllä tietyn ajan kuluttua happokäsittelystä. Happo muuttaa kiilteen ja dentiinin pintaa, poistaa smear layer -kerroksen, paljastaa kollageeniä ja lisää dentiinin läpäisevyyttä. Primeri on matalaviskositeettinen monomeeriliuos, jolla on sekä hydrofobisia että hydrofiilisiä ominaisuuksia. Se tunkeutuu demineralisoituun vyöhykkeeseen ja edesauttaa sen jälkeen käytettävän sidosaineen imeytymistä. Tämän kolmivaiheisen sidostamisen (erilliset annostukset etsausaineelle, primerille ja sidosaineelle) rinnalla on käytössä myös kaksivaiheinen sidostus. Tässä yksinkertaisemmassa sidostuksessa primeri ja sidosaine ovat yhdessä (sekoitettu toisiinsa) ja se applikoidaan kaviteettiin happoetsauksen ja vesihuuhtelun jälkeen.

Itse-etsaavissa sidosaineissa käytetään hapanta primeriä, joka poistaa smear layer -kerroksen, demineralisoi kovakudosta ja stabiloisoi paljastunutta kollageeniä. Sen jälkeen tapahtuu happokäsittely omana vaiheenaan. Primeriä ei huuhdella pois. Kaksivaiheisissa itse-etsaavissa sidostuksissa applikoidaan sidosaine sen jälkeen kun primerin ylijäämä on poistettu. Yksivaiheisessa "all-in-one" -sidostuksessa kiilteen ja dentiinin kolme sidostusvaihetta on yhdistetty toisiinsa kemiallisesti.

Mitkä ovat uusimpien tuotteiden edut?

Tavoitteena on yksinkertaistaa sidostustekniikkaa ja vähentää tekniikan herkkyyttä operaattoreista johtuville virheille. Kyseiset ominaisuudet voivat olla tärkeitä tavanomaisissa kliinisissä tilanteissa, mutta tutkimukset eivät näytä tukevan tätä oletusta «Söderholm KJ, Guelmann M, Bimstein E. Shear bond strength of one 4th and two 7th generation bonding agents when used by operators with different bonding experience. J Adhes Dent 2005; 7: 57-64. »1 «Peumans M, Kanumilli P, De Munck J, Van Landuyt K, Lambrechts P, Van Meerbeek B. Clinical effectiveness of contemporary adhesives: a systematic review of current clinical trials. Dent Mater 2005; 21: »2. Yksi laboratoriotutkimus osoitti, että parempi sidosvahvuus saatiin aikaan "vanhoilla" kolmivaiheisilla sidosaineilla verrattuna "uusimpiin" yksivaiheisiin "all-in-one" -sidosaineisiin riippumatta operaattorin kokemuksesta «Söderholm KJ, Guelmann M, Bimstein E. Shear bond strength of one 4th and two 7th generation bonding agents when used by operators with different bonding experience. J Adhes Dent 2005; 7: 57-64. »1. Eri tutkimusten tuloksissa oli kuitenkin paljon vaihtelua. Katso lisää seuraavan kysymyksen kohdalla.

Ovatko uusimmat tuotteet parempia kuin vanhat?

Sidosvahvuus-parametriä on käytetty arvioitaessa sidosta ja sidosaineita. Sidosvahvuuden alimmalle vähimmäisvaatimukselle ei ole kansainvälistä suositusta, eivätkä kliiniset tutkimukset ole pystyneet osoittamaan millaisia vähimmäisvoimia tarvitaan täytteen pysymiseen kiinni dentiinissä. NIOMissa tehdyissä laboratoriokokeissa on havaittu suuria eroja eri sidosaineiden välillä, jopa saman konseptin sisällä «Socialstyrelsen, Kunskapscenter för Dentala Material. Provning (Skjuvtest) av dentinbondingmaterial enligt ISO/TS 11405:2003. Publisert 2005 (Avlest 2006.12.01): http://www.socialstyrelsen.se/Publicer»3. On myös paljon viitteitä siitä, että eri hampaiden dentiinien laaduissa olisi eroja. Katsausartikkelin mukaan sidosaineet, joilla oli huono sidosvahvuus laboratoriokokeissa, osoittautuivat huonoiksi myös kliinisissä kokeissa «De Munck J, Van Landuyt K, Peumans M, Poitevin A, Lambrechts P, Braem M et al. A critical review of the durability of adhesion to tooth tissue: Methods and results. J Dent Res 2005; 84: 118-32. »4. Sidosvahvuuden heikkeneminen ajan mittaan oli suurinta tuotteilla, joissa sidostamiseen osallistuva kerros oli hydrofiilinen. Samaisessa katsauksessa «De Munck J, Van Landuyt K, Peumans M, Poitevin A, Lambrechts P, Braem M et al. A critical review of the durability of adhesion to tooth tissue: Methods and results. J Dent Res 2005; 84: 118-32. »4 kolmivaiheiset vesi-/etanolipitoiset sidosaineet muodostivat parhaimman sidoksen. Seuraavaksi paras sidos saatiin aikaan kaksivaiheisilla itse-etsaavilla sidosaineilla.

NIOMissa meneillään oleva tutkimus osoittaa, että itse-etsaavat aineet muodostavat huonomman sidoksen kiilteeseen kuin etsaa amp huuhtele -sidosaineet. Tästä voidaan päätellä, että kiilteen etsaaminen vaatii vahvempia happoja kuin itse-etsaavat tuotteet sisältävät.

Kysy NIOMilta

• Neljän Pohjoismaan hammaslääkärilehdet julkaisevat Kysy NIOMilta -otsikon alla hammashoidon materiaaleja kliiniseltä kannalta käsitteleviä artikkeleita. Artikkelit julkaistaan myös Tanskan Tandlægebladetissa, Ruotsin Tandläkartidningenissä sekä Norjan Tannlegeforenings Tidendessä. Koska kaikki hammashoidon tuotteet on CE-merkitty vuonna 1998 säädetyn direktiivin mukaan, on NIOM (Nordisk Institutt for Odontologisk Materialprøvning) lopettanut hyväksyttyjen tuotteiden listan julkaisemisen. Siksi NIOM on nykyään vähemmän näkyvä vastaanottotyötä tekevälle hammaslääkärille. NIOMissa tehdään työtä mm. vapaaehtoisen laatumerkinnän käyttöönottamiseksi, koska CE-merkintä ei takaa, että tuotteet ovat kliinisesti testattuja ennen markkinoille tuloa.
• Lukijat voivat lähettää NIOMiin materiaaleja koskevia kysymyksiä. Näin saadaan aikaan vuoropuhelu kliinistä työtä tekevien hammaslääkäreiden ja NIOMin välillä.
• Ruotsin- tai englanninkieliset kysymykset voi lähettää osoitteeseen: instituttsjef, prof. Stig Karlsson, NIOM (Nordisk Institutt for Odontologisk Materialprøving), Kirkeveien 71 B, P.O. Box 70, N-1305 Haslum, Norge.