Karieksen preparointi

Hammaslääkärin työstä huomattava osa on edelleen hampaiden paikkausta, mutta onko karieksen preparointimenetelmissä eroja? Hiljattain ilmestyneessä Cochrane-katsauksessa tarkastellaan karieksen käsittelymenetelmiä ja arvioidaan niiden haittavaikutuksia. Katsauksen tekijät pitävät pehmenneen dentiinin osittaista poistoa täydellistä poistoa parempana syvälle edenneissä kariesleesioissa, mutta näyttöä ei ole siitä, pitääkö karies myöhemmin poistaa kokonaan ennen lopullisen täytteen laittamista.

Karieksen preparoinnissa on ollut yleinen käytäntö poistaa kaikki pehmentynyt demineralisoitunut dentiini ennen täytteen asettamista. Karieksen käsittelyyn on esitetty kuitenkin muitakin vaihtoehtoja. Esimerkiksi poistetaan vain osa pehmenneestä dentiinistä ennen lopullisen täytteen asettamista, tai karies peitetään täytteellä ilman varsinaista preparointia.

Cochrane-katsauksessa «Ricketts DNJ, Kidd EAM, Innes N, Clarkson J. Complete or ultraconservative removal of decayed tissue in unfilled teeth. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art.No.: CD003808. DOI:10»1 vertailtiin osittaisen karieksen poiston ja täydellisen poiston keskinäistä paremmuutta. Testihampaan piti olla aikaisemmin paikkaamaton joko pysyvä tai maitohammas, ja siinä piti olla paikkausta vaativa primaarikaries. Tulosmuuttujiksi valittiin pulpan paljastuminen käsittelyn aikana, potilaan kokema käsittelyn jälkeinen pulpaperäinen kipu, karieksen eteneminen paikan alla ja täytteen kesto. Kirjallisuushaussa kartoitettiin katsaukseen soveltuvat tutkimukset useasta sähköisestä tietokannasta sekä tehtiin käsihakuja. Kirjallisuushaku tuotti neljä katsaukseen soveltuvaa satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta.

Kaksi ruotsalaistutkimusta vertasi koeryhmän karieksen kaksivaiheista poistoa kontrolliryhmän kerralla tehtävään karieksen poistoon syvissä kariesleesioissa. Toisessa niistä tutkittiin maitohampaita 5-10-vuotiailla lapsilla ja toisessa pysyviä hampaita 6-16-vuotiailla. Koeryhmässä väliaikainen täyte ja jäännöskaries poistettiin muutaman viikon kuluttua. Yhdistämällä näiden tutkimusten tulokset meta-analyysillä saatiin 65 %:n pulpaperforaatioriskin pieneneminen karieksen kaksivaiheisessa preparointiryhmässä verrattuna kerralla tehtävään käsittelyyn.

Maitohammastutkimuksessa todettiin pulpanekroosi yhdessä koeryhmän hampaassa ja kolmessa kontrolliryhmän hampaassa. Katsaus ei raportoinut pulpaoireiden seuranta-aikaa.

Kahdessa muussa tutkimuksessa verrattiin pehmenneen dentiinin osittaista poistoa täydelliseen poistoon yhdellä preparointikerralla. Brasilialaistutkimuksessa 7-11-vuotiaiden lasten maitohampaat paikattiin koeryhmässä pysyvästi muovitäytteellä osittaisen karieksen preparoinnin jälkeen ja kontrolliryhmässä muovitäytteellä täydellisen karieksen poiston jälkeen. Osittainen karieksen preparointi käsitti kiille-dentiini-rajan puhdistamisen, mutta pulpaseinämälle jätettiin pehmentynyttä dentiiniä. Amerikkalaistutkimuksessa 8-52-vuotiaiden pysyvät hampaat paikattiin koeryhmässä minimaalisen karieksen preparoinnin jälkeen muovitäytteellä ja kontrollihampaat amalgaamitäytteellä pehmentyneen dentiinin täydellisen poiston jälkeen. Muista kolmesta tutkimuksesta poiketen tässä karieksen syvyys oli vain puolet dentiinin paksuudesta rönt genkuvalla diagnosoituna. Tässä tutkimuksessa purupinnan terveeseen kiilteeseen tehtiin viiste ja pehmentynyttä kudosta jätettiin myös kiille-dentiinirajaan. Kummassakaan tutkimuksessa ei todettu tutkimusryhmien välillä eroa pulpaoireiden suhteen. Oireita oli muutenkin vähän, brasilialaistutkimuksessa vain yhdessä hampaassa todettiin pulpanekroosi vuoden aikana. Amerikkalaistutkimuksessa ei todettu paikkojen irtoamista eikä täytteen uusimisen tarvetta kahden vuoden seurannassa.

Yhdenkään neljän alkuperäistutkimuksen aineisto ei selvittänyt karieksen mahdollista etenemistä paikan alla. Katsauksen tulosten luotettavuutta heikentää se, että tutkimukset luokiteltiin heikkolaatuisiksi ja mahdollisesti harhaisiksi. Lisäksi katsauksen sovellettavuutta vaikeuttavat tutkimusten keskinäiset erot mm. kariesleesioiden laajuudessa, syvyydessä ja preparoinnin asteessa.

Lisätietoja

Cochrane-katsaus on kokonaisuudessaan luettavissa mm. Duodecimin Terveysportin kautta Cochrane Libraryssa [http://www.terveysportti.fi/terveysportti/koti].

Kirjallisuutta

1. Ricketts DNJ, Kidd EAM, Innes N, Clarkson J. Complete or ultraconservative removal of decayed tissue in unfilled teeth. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art.No.: CD003808. DOI:10.1002/14651858. CD003808.pub2.