Suomen Hammaslääkärilehti

Purentaelimistön toimintahäiriöt ja päänsärky nuorilla

Suomen Hammaslääkärilehti
2008;15(2):30-31
Marjo-Riitta Liljeström

LYHYESTI: Marjo-Riitta Liljeström selvitti väitöskirjatyössään purentaelimistön toimintahäiriöihin (TMD) liittyvien oireiden ja kliinisten löydösten esiintyvyyttä ja muutosta sekä ennustavia tekijöitä päänsärystä kärsivillä nuorilla. Tutkimuksen mukaan niska-hartiaseudun lihaskipujen havaittiin liittyvän TMD-löydöksiin 13-vuotiailla. Kliiniset TMD-löydökset olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Päänsäryn kohdalla havaittiin perheyhteys, mutta TMD-löydösten suhteen yhteyttä ei ollut.

HLL, EHL Marjo-Riitta Liljeströmin purentafysiologian alan väitöskirja "Temporomandibular disorders and headache in adolescents" tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuun 14. päivänä 2007. Vastaväittäjänä toimi professori Maria Nilner Malmön yliopiston hammaslääketieteellisestä tiedekunnasta ja kustoksena dosentti Yrsa Le Bell Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Työn ohjasivat dosentti Yrsa Le Bell ja professori Pentti Alanen Turun yliopistosta. Kirjan virallisina tarkastajina olivat neurologian dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja professori Tomas Magnusson Hammaslääketieteen täydennyskoulutuskeskuksesta Jönköpingistä.

Tutkimuksen taustaa

Lapsilla ja nuorilla on havaittu melko paljon lieviä purentaelimistön toimintahäiriöihin (TMD) liittyviä subjektiivisia oireita ja kliinisiä löydöksiä. Vaikeat TMD-ongelmat säilyvät usein aikuisikään. Tietyt purennalliset tekijät (hampaiden voimakas kuluneisuus tai ahtaus, avopurenta, ristipurenta, syväpurenta, Angle II purenta, purentainterferenssit, bruksismi) ovat yhteydessä TMD:hen ja ennustavat toimintahäiriön syntyä. Perinnöllistä yhteyttä TMD:n suhteen ei ole löydetty.

Viimeaikoina lasten ja nuorten päänsäryt ovat lisääntyneet ja kroonistuneet. Päänsäryistä - erityisesti migreenistä - kärsivillä lapsilla ja nuorilla on usein muitakin kehon kiputiloja enemmän kuin lapsilla, joilla ei ole päänsärkyä. Lisäksi heillä on enemmän masennusoireita ja ahdistuneisuutta. Unihäiriöiden, masennuksen ja päivittäisen niska-hartiaseudun kivun on todettu ennustavan nuoren päänsäryn kehittymistä. Päänsärky on selvästi periytyvä vaiva.

Aikaisemmissa tutkimuksissa aikuisilla ja lapsilla on havaittu selkeä yhteys TMD-ongelmien ja päänsäryn (etenkin jännityspäänsäryn) välillä. Suurimmassa osassa näissä tutkimuksissa lasten päänsärkyjä ei ole eritelty.

Tutkimuksen tavoitteet

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää purentaelimistön toimintahäiriöihin liittyvien oireiden ja kliinisten löydösten esiintyvyyttä ja muutosta kolmen vuoden seurannan aikana päänsärystä kärsivillä nuorilla ja heidän terveillä verrokeillaan. Lisäksi tutkittiin TMD-löydösten yhteyttä erityyppisiin primaaripäänsärkyihin ja päänsärkyyn liittyviin tekijöihin sekä selvitettiin TMD-löydöksiä ennustavia tekijöitä ja perhetaustan osuutta TMD-löydösten esiintyvyyteen.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimus tehtiin kahdelle ryhmälle 13-16-vuotiaita koululaisia Turussa osana laajaa päänsärkyprojektia, jossa pyrittiin kartoittamaan syitä lasten ja nuorten päänsärkyjen yleistymiselle ja kroonistumiselle.

Nuoret jaettiin päänsärkyryhmiin ja terveisiin kontrolleihin International Headache Society:n kriteeristön (1988) mukaisesti kyselykaavakkeen, lääkärin suorittaman haastattelun ja kliinisen tutkimuksen antamien tietojen perusteella. Ensimmäiselle ryhmälle, 13-vuotiaat päänsärystä kärsivät ja terveet verrokit (n = 311), tehtiin jatkotutkimukset 3 vuoden päästä. Toiseen ryhmään, päänsärystä kärsivät 13-vuotiaat ja terveet verrokit, mukaan otettiin lasten äidit (n = 154).

Fysioterapeutti teki lapsille lihasvoima-, liikerata ja kipukynnysmittaukset sekä lihaspalpaatiot. Kaikki nuoret ja heidän äitinsä haastateltiin ja hammaslääkäri teki heille kliinisen purentafysiologisen tutkimuksen sokkoutetusti.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimuksessa todettiin yhteys purentaelimistön toimintahäiriöön liittyvien kliinisten löydösten ja migreenin ja jaksottaisen lihasjännityspäänsäryn välillä. Niska-hartiaseudun lihaskivut liittyivät TMD-löydöksiin 13-vuotiailla, mutta ei 16-vuotiailla.

Seurantatutkimuksessa TMD-oireet, mikään päänsärkytyyppi tai päänsärkyyn liittyväksi katsottu tekijä (masennus, unihäiriöt, päänsäryn esiintymistaajuus tai voimakkuus, niska-hartiaseudun kivut) ei ennustanut myöhemmin esiin tulevia kliinisiä TMD-löydöksiä. Kolmen vuoden seurannan aikana sekä TMD-löydöksissä että nuorten päänsäryssä oli paljon vaihtelua.

Kliiniset TMD-löydökset olivat selvästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla sekä ennen että jälkeen puberteetin ja vähenivät seurannan aikana. Päänsäryn kohdalla oli perheyhteys, mutta TMD-löydösten suhteen yhteyttä ei ollut. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota päänsärkylasten purentaelimistön ja niska-hartiaseudun toimintaan ajoissa, ettei vaiva kroonistuisi.

Temporomandibular disorders and headache in adolescents

The aims of the study were to investigate the occurrence of and changes in signs and symptoms of temporomandibular disorders (TMD) over time in adolescents with and without headache, the association between TMD signs and primary headaches and headache-associated factors, and predictors of TMD signs, as well as familial occurrence of TMD signs.

The studies are based on two large samples of school children in the city of Turku, Southwestern Finland. At the age of 13, the children of the first study (n=311) were followed for three years. In the second study on 13-year-old children (n=154), the mothers were also examined to study the occurrence of TMD and headache in two successive generations in a nested case-control setting.

After a thorough questionnaire, a face-to-face interview and somatic and paediatric examination by a paediatrician, the children were divided into primary headache groups and healthy controls according to the IHS criteria (1988). Headache of the mothers was diagnosed by a physician on the bases of a questionnaire. A stomatognathic interview and examination were performed in all children and mothers.

The results revealed a clear female predominance of TMD signs at both pre-pubertal and pubertal ages. TMD signs and symptoms were mostly mild. Both migraine and episodic tension-type headache were associated with TMD signs. A significant change in TMD signs during a 3-year follow-up was observed. Neck-muscle pain was associated with TMD signs at the age of 13. None of the studied factors emerged as predictors for later TMD signs. No familial occurrence of TMD signs could be observed.

The results indicate that children with primary headache, especially migraine, are probably more prone to pain conditions, including TMD and neck-shoulder pain. It seems that the complex co-occurrence of headache, TMD and neck-shoulder pain at the age of 13 and 16 may be of a temporary or changing nature without permanent structural changes.

Osajulkaisut

I Liljeström M-R, Jämsä T, Le Bell Y, Alanen P, Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M, Sillanpää M. Signs and symptoms of temporomandibular disorders in children with different types of headache. Acta Odontol Scand 2001; 59: 413-7.

II Liljeström M-R, Le Bell Y, Anttila P, Aromaa M, Jämsä T, Metsähonkala L, Helenius H, Viander S, Jäppilä E, Alanen P, Sillanpää M. Headache children with temporomandibular disorders have several types of pain and other symptoms. Cephalalgia 2005; 25: 1054-60.

III Liljeström M-R, Aromaa M, Le Bell Y, Jämsä T, Helenius H, Virtanen R, Anttila P, Metsähonkala L, Rautava P, Alanen P, Sillanpää M. Familial occurrence of signs of temporomandibular disorders in headache children and their mothers. Acta Odontol Scand 2007; 65(3): 134-40.

IV Liljeström M-R, Le Bell Y, Laimi K, Anttila P, Aromaa M, Jämsä T, Metsähonkala L, Vahlberg T, Viander S, Alanen P, Sillanpää M. Are signs of temporomandibular disorders stable and predictable in adolescents with headache? Cephalalgia (painossa).

Kiitän lämpimästi väitöskirjatyön saamasta taloudellisesta tuesta seuraavia tahoja: Finska Läkaresällskapet, Odontologiska Samfundet i Finland ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia.

Marjo-Riitta Liljeström
EHL, HLL (väit.)
marjo-riitta.liljestrom@fimnet.fi