Suomen Hammaslääkärilehti

Hammaskaries Norjassa ennen ja tulevaisuudessa Analyysi muutoksista ja niiden syistä

Suomen Hammaslääkärilehti
2008;15(4):20-27
Ola Haugejorden ja Jan Magne Birkeland

LYHYESTI: Tässä artikkelissa esitämme yleiskatsauksen lasten ja nuorten kariestilanteen kehittymiseen Norjassa. Sen pohjalta pyrimme arvioimaan karieksen esiintyvyyden ja kariestapausten muuttumiseen mahdollisesti johtaneita syitä ja ennustamaan aikuisväestön hammasstatuksen kehittymistä tulevaisuudessa tämänhetkisen kariestilanteen perusteella.

Julkisen hammashuollon raportit Norjassa osoittavat, että karieksettomien 5-vuotiaiden osuus koko ikäluokasta kasvoi vuodesta 1985 vuoteen 1997, laski sitten 9-10 prosenttia vuosina 1997-2001 ja nousi uudelleen vuoden 1997 tasolle (noin 70 %) vuonna 2005. Lasten pysyvien hampaiden karies oli yleistä jo vuonna 1897. Se väheni toisen maailmansodan aikana, yleistyi sitten 1960-luvun puoliväliin asti ja alkoi tämän jälkeen vähetä vuosituhannen vaihteeseen saakka. Vuoden 2000 jälkeen 12- ja 18-vuotiaiden D3MF-arvot ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina, mutta karieksettomien osuus näistä ikäluokista on ollut suurenemaan päin. Hammasterveyden paraneminen toisen maailmansodan aikana johtui pääasiassa sokerin kulutuksen vähenemisestä. Vastaava kehitys vuoden 1965 jälkeen johtuu koulujen fluorausohjelmista, fluorihammastahnan käytöstä (vuodesta 1971 lähtien), fluoritableteista, fluoripenslauksesta ja vuoden 1980 jälkeen myös paikkaushoidon indikaatioiden muuttumisesta.

Nyt vallitsevan tilanteen pohjalta arvioiden aikuisväestön omien hampaiden määrä tulee lisääntymään nopeasti vuoteen 2020 mennessä, ja 70 vuotta täyttäneen väestön karioituneiden hampaiden määrä (DMFT-indeksi) saattaa laskea noin kymmeneen hampaaseen vuoteen 2055 mennessä.

Karieksen kehitys eri aikoina

Esitämme seuraavaksi yleiskatsauksen lasten ja nuorten kariestilanteen kehittymisestä Norjassa sekä pyrimme sen pohjalta (i) arvioimaan karieksen esiintyvyyden ja kariestapausten muuttumiseen mahdollisesti johtaneita syitä ja (ii) ennustamaan aikuisväestön hammasstatuksen kehittymistä tulevaisuudessa tämänhetkisen kariestilanteen perusteella.

Taustatiedot

Norjassa ei ole tehty edustavia valtakunnallisia tutkimuksia karieksen esiintyvyydestä lapsilla ja nuorilla. Tarkastelemme tässä artikkelissa kouluhammashoidon ja julkisen hammashuollon piirissä olevien lasten kariestilannetta aluksi paikkaushoitotilastojen perusteella (1937-1983) «Helsedirektoratet. Årsmeldinger for skoletannpleien og Årsmeldinger for folketannrøkta 1938-1970. Oslo: Helsedirektoratet; 1938-1966.»1 «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2 «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4 «Hougen K. Noen kariesstatistiske undersøkelser på skolebarn i Troms. Nor Tandlægeforen Tid 1956; 66: 337-44.»15. Muista lähteistä selvitetään karieksettomien osuudet 5-, 12- ja 18-vuotiailla, jotka ovat olleet julkisen hammashuollon piirissä (1985-2005), sekä keskimääräiset d3mft- ja D3MFT-indeksit (d3/D3-taso = paikkaushoitoa vaativat kariesleesiot; jatkossa käytetään lyhennettä dmft/DMFT) «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2 «Henrichsen S. Om undersøgelser af skolebørns tænder. Nor Tannlægeforen Tid 1898; 8: 1-16.»6 «Helsedirektoratet. Kariesepidemiologisk undersøkelse av folketannrøktas frie klientell. Nor Tannlegeforen Tid 1973; 83: 2-6.»7 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8 «Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.»9 «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11.

Nuorilla DMFT-indeksi määräytyy pääasiassa paikattujen hampaiden lukumäärän perusteella. Paikkaushoidon indikaationa on 20 viime vuoden aikana ollut hoitoa vaativa dentiinikaries (D3) tai vanhan paikan uusiminen. Paikattujen hammaspintojen määrän muutokset noudattelevat karieksen esiintyvyydessä tapahtuneita muutoksia «Birkeland JM, Jorkjend L, Broch L. An approach to objective assessment of caries prophylactic measures in a dental health program. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3: 126-31.»12, ja alan kirjallisuus antaa kuvan sairauden kehityksestä eri aikoina «Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Comparison of caries data recorded by trained examiners with those obtained from public dental records. Caries Res 2001; 35: 360-5.»13. Julkaistut tiedot hammasterveydestä eivät kata alkavia kariesleesioita, joten karieksen todellinen esiintyvyys on arvioissa esitettyä suurempi.

Paikattujen hampaiden/hammaspintojen määrät vuosina 1937-1983

Vuoteen 1952 asti kouluhammashoito raportoi paikattujen pysyvien hampaiden määrän valmiiksi hoidettua lasta kohden vuodessa. Tämän jälkeen alettiin kirjata paikattujen pintojen määrä, ts. korjaavan hammashoidon vuotuinen tarve «»1. 7-15-vuotiaiden lasten paikkaustilastot muuttuivat vähitellen kattavammiksi; vuosina 1937-38 tutkittiin ja hoidettiin 34 % lapsista, vastaava osuus nousi 1960-luvun lopun ja vuoden 1983 välillä jo 90 prosenttiin. Kuvio «»1 osoittaa paikkaushoitojen määrät kaupungeissa (ennen vuotta 1970 vallinneen hammaslääkäripulan vaikutus heijastui vähiten kaupunkien paikkauslukuihin) sekä maan keskiarvot.

Kouluvuonna 1937-38 paikattiin 4,1 hammasta lasta kohden. Määrä laski toisen maailmansodan aikana ja oli pienimmillään vuosina 1946-48 «Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. II. Caries in the permanent teeth of children aged 7-8 and 12-13 years. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: »14. Tämän jälkeen paikkojen määrä lisääntyi 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin paikattujen pintojen määrä alkoi vähentyä sekä kouluhammashoidossa (58 %) että julkisen hammashoidon piirissä (71 %) «»1 «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3. Samaan aikaan karieksen vuoksi poistettujen hampaiden määrä väheni: julkisen hammashoidon piirissä poistettiin vuonna 1966 7,5 hammasta 100 lasta kohti, mutta vuonna 1983 enää 0,25 hammasta «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2. Kuviossa «»2 esitetään julkisen hammashoidon piirissä paikattujen hammaspintojen määrä valmiiksi hoidettua potilasta kohden eri ikäluokissa vuosina 1970-1983. Jos oletetaan, että 6-17-vuotiaiden potilaiden määrä oli sama vuosina 1970 ja 1983, kuvion «»2 kuvaajien välinen pinta-ala vastaa noin 2,1 miljoonaa paikattua pintaa. Kouluhammashuollossa tehtyjen paikkaushoitojen määrän perusteella laskettuna tämä vastaa noin 500 hammaslääkärityövuotta.

Karieksen esiintyvyyden kehitys

Hoidettujen 5-vuotiaiden määrä vaihteli vuosien 1985-2005 aikana 76 prosentista (2001) 91 prosenttiin (1993). 12-vuotiailla vastaavat luvut olivat 75 % (2001) ja 95 % (1986), 18-vuotiailla 68 % (2001) ja 84 % (1993) «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2. Hoidettujen 5-, 12- ja 18-vuotiaiden osuuden pieneneminen vuoden 1995 jälkeen johtuu lähinnä tarkastusvälien pidentymisestä ja henkilöstöpulasta.

Maitohampaiden ja pysyvän hampaiston kariestilanne on kehittynyt eri tavoin vuoden 1985 jälkeen. Karieksettomien 5-vuotiaiden osuus koko ikäluokasta suureni 49 %:sta vuonna 1985 lähes 70 %:iin vuonna 1997, mutta oli laskenut 59 %:iin vuosina 2000 ja 2001. Vuoden 2001 jälkeen karieksettomien 5-vuotiaiden osuus on jälleen kasvanut ja oli 71 % vuonna 2005 ( «»3. Karieksettomien 12-vuotiaiden osuus suureni vuoden 1985 19 %:sta 48 %:iin vuonna 1999 ja pieneni jälleen 41 %:iin vuonna 2005. Vuonna 1985 vain 1-2 % 18-vuotiaista oli täysin karieksettomia, mutta vuonna 2002 heitä oli jo 18 %. Tämän jälkeen luku on laskenut noin 16 %:iin «»3.

Karieksen esiintyvyyden kehitys vuosina 1897-2005

Kuvio «»4 osoittaa, että 12-vuotiailla norjalaisilla oli runsaasti kariesta (D3MFT-indeksi) jo vuonna 1897 «Henrichsen S. Om undersøgelser af skolebørns tænder. Nor Tannlægeforen Tid 1898; 8: 1-16.»6. Luvut pysyivät korkeina vuoteen 1940 asti. Toisen maailmansodan aikana 12- ja 13-vuotiaiden DMFT-indeksi laski kaupungeissa ja taajamissa vuosien 1941-42 11,8:sta vuosien 1945-46 8,7:ään «Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. II. Caries in the permanent teeth of children aged 7-8 and 12-13 years. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: »14. Koululaisilla pienimmät arvot saavutettiin vuosina 1946-1948, mutta 1950-luvulla karieksen esiintyvyys palasi sotaa edeltäneelle tasolle «Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. II. Caries in the permanent teeth of children aged 7-8 and 12-13 years. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: »14 «Hougen K. Noen kariesstatistiske undersøkelser på skolebarn i Troms. Nor Tandlægeforen Tid 1956; 66: 337-44.»15. Esiintyvyys pysyi yleisesti korkeana 1960-luvun alkupuolelle asti ja alkoi sitten laskea, ensin yksittäisillä alueilla «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3 «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5 «Birkeland JM, Jorkjend L, Broch L. An approach to objective assessment of caries prophylactic measures in a dental health program. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3: 126-31.»12 «Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.»16 «Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.»17 ja sitten koko maassa. Kun lasten ja nuorten julkinen hammashuolto laajeni 1960- ja 1970-luvuilla, DMFT-indeksi alkoi määräytyä yhä enemmän paikattujen hampaiden lukumäärän perusteella «»4. Karieksesta johtuvien hampaanpoistojen määrä norjalaisilla lapsilla ja nuorilla on kansainvälisesti tarkastellen pieni. Vuonna 2005 valmiiksi hoidetuilta 18-vuotiailta oli kuitenkin poistettu 4,5 hammasta 100 potilasta kohti «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2.

12-vuotiaiden DMFT-indeksi laski 3,4:stä (1985) 1,5:een (1999), mutta nousi 1,7:ään vuonna 2005. 18-vuotiaiden DMFT-indeksi taas laski 10,3:sta (1985) 4,8:aan (2002) ja on sittemmin pysynyt noin 5,0:ssa vuoteen 2005 asti. D-komponentti (hampaat, joissa on hoitoa vaativa kariesleesio) on pysynyt vuoden 1985 jälkeen suhteellisen vakiona molemmissa ikäryhmissä (12-vuotiaiden parissa 0,6-0,9 ja 18-vuotiaiden parissa 1,3-1,5). Karieksettomien prosenttiosuudet koko ikäluokasta ja DMFT-indeksit ovat vaihdelleet huomattavasti eri lääneissä «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2. Vuosina 1985-2000 18-vuotiaiden DMFT-indeksit olivat merkitsevästi korkeammat rannikkolääneissä, Rogalandista pohjoiseen, kuin Norjan muissa lääneissä «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8.

Samalla kun karioituneiden ja paikattujen hampaiden määrä on viime vuosina vähentynyt, myös karieksen esiintyminen hampaistossa on muuttunut. Kariesleesioiden määrä etu- ja kulmahampaissa sekä premolaareissa on vähentynyt, ja paikattuja sileitä pintoja ja approksimaalipintoja on aiempaa vähemmän «Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.»16 «Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.»17. Muutokset karieksen jakautumisessa koko hampaiston alueelle ja yksittäisten pintojen kesken on todettu kouluissa toteutettavien fluorausohjelmien aloittamisen jälkeen «Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.»16 «Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.»17. Siirtymä on samanlainen kuin runsaiden ja vähäisten kariestapausten ryhmissä Alankomaissa 1960-luvulla «Backer Dirks O. The distribution of caries resistance in relation to tooth surfaces. In: Wolstenholme GEW, O‘Connor M, editors. Caries resistant teeth. London: Churchill Ltd; 1965. p. 66-85.»18.

Kuvio «»5 osoittaa uusien karioituneiden hampaiden määrän (D3MFT-indeksin kasvun) 1973-1987 syntyneissä ikäluokissa 12. ja 18. ikävuosien välillä «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11. Suurimmillaan D3MFT-indeksi kasvoi 6 vuoden aikana 4,1 hampaalla (kohortti 1976 eli vuonna 1976 syntyneet), kun taas pienin keskiarvo oli 3,2 (kohortit 1982 ja 1983). 18-vuotiaiden DMFT-indeksi on laskenut 2 hampaalla 15 viime vuoden kuluessa, mutta 12. ja 18. ikävuoden välillä kehittyneiden uusien kariesleesioiden määrä on pysynyt melko muuttumattomana. 18-vuotiaiden DMFT-indeksin lasku viime vuosina johtuu näin ollen pääasiassa siitä, että heillä on ollut vähemmän paikkoja 12-vuotiaana «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8.

Erot karieksen lisääntymisessä eri lääneissä ovat vaihdelleet vuoden 1985 jälkeen. Erot olivat pienimmillään 1974 syntyneillä lapsilla (1,2 hampaan ero DMFT-indekseissä) ja suurimmillaan 1986 syntyneillä (2,3 hampaan ero DMFT-indekseissä) «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11. Monimuuttujaregressioanalyyseissä todettiin merkitseviä läänitason yhteyksiä karieksen lisääntymisen ja useiden sosiodemografisten muuttujien välillä «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11.

Karieksen eteneminen

Skienissä 1982-1986 tehty tutkimus osoitti, että poskihampaiden ja premolaarien approksimaalipintojen kariesleesiot etenivät suhteellisen hitaasti 14. ja 18. ikävuoden välillä (590 leesiota 65:lla vuonna 1967 syntyneellä henkilöllä). Kariesleesion etenemisnopeudessa oli huomattavaa vaihtelua eri leesioiden ja eri henkilöiden välillä. Nopeimmin kehittyvät muutokset penetroituivat kiilteen läpi 7 kuukaudessa (aika täysin terveestä pinnasta dentiinileesioon), kun taas hitaimmin kehittyvissä tapauksissa tähän kului noin 6,5 vuotta «Lervik T, Haugejorden O, Aas C. Progression of posterior approximal carious lesions in Norwegian teenagers from 1982 to 1986. Acta Odontol Scand 1990; 48: 223-7.»19. Norjasta ei ole uudempia tutkimustuloksia, mutta eräässä ruotsalaistutkimuksessa 5-16 % approksimaalipintojen kiilleleesioista eteni dentiiniin asti 3 vuoden kuluessa (13-16-vuotiailla) «Moberg Skjöld U, Birkhed D, Borg E, Petersson LG. Approximal caries development in adolescents with low to moderate caries risk after different 3-year school-based supervised fluoride mouth rinsing pr»20.

Tulevaisuuden hammasterveystilanteen ennustaminen

Hampaiden määrä/hampaattomuus

Omien hampaiden määrää ja hampaattomuutta on tarkasteltu Norjassa kattavien valtakunnallisten otosten perusteella. Vuonna 2003 tehty 16-79-vuotiaiden haastattelututkimus (SSB/Omnibus, 2004) osoitti, että 2,8 % 20-79-vuotiaista oli hampaattomia. 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä heitä oli 0,4 % ja 70-79-vuotiaiden ryhmässä 13,4 %. Taulukossa «Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70»1 esitetään yhteenveto omien hampaiden määrästä ja edeltävien 12 kk:n aikana menetettyjen hampaiden määrästä vuosina 1999-2000 potilaiden oman ilmoituksen mukaan. 20-29-vuotiailla oli 30,3 hammasta, 60-69-vuotiailla 21,6 hammasta ja vanhimmilla, 70-79-vuotiailla, 15,2 hammasta. Taulukosta huomataan, että niillä ikäryhmillä, jotka ovat olleet julkisen hammashuollon piirissä toisen maailmansodan jälkeen, on 26 omaa hammasta.

Haastatelluilta oli poistettu keskimäärin 0,1 hammasta haastattelua edeltäneen vuoden aikana. Määrä vaihteli hiukan iän mukaan «Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70»1. Tämän luvun ja vuoden 1999-2000 hampaiden lukumäärän (30,3 hammasta 20 vuoden iässä) perusteella voidaan olettaa, että 60 vuoden kuluttua tuolloisilla 80-vuotiailla on noin 24 omaa hammasta. Jos lähtökohdaksi otetaan 28 hammasta, 80-vuotiailla on oletettavasti noin 22 omaa hammasta.

Aikuisten karies

Kariestilanteen kehityksestä Norjan aikuisväestössä ei ole valtakunnallisia tutkimuksia. Oslossa tutkittiin joukko 35-vuotiaita vuosina 1973, 1984, 1993 ja 2004 «Skudutyte-Rysstad R, Eriksen HM. Changes in caries experience among 35-year-old Oslo citizens, 1973 - 2003. Acta Odontol Scand 2007; 65:72-7.»21. Vuoden 2003 35-vuotiaiden DMFT-indeksi oli 11,7, kun taas vuoden 1986 18-vuotiaiden DMFT-indeksi oli 9,1 «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2. 18. ja 35. ikävuoden välillä kariesleesioita on siis kehittynyt 0,15 uuteen hampaaseen vuodessa. 35-vuotiailta oslolaisilta lasketut arvot antavat suhteellisen hyvän käsityksen maan keskiarvosta. Nuorten DMFT-indekseissä on kuitenkin selkeitä maantieteellisiä eroja, mikä osoittaa, että nuorten aikuisten hammasstatuksessa on huomattavaa alueellista vaihtelua.

Julkisen hammasterveydenhuollon raportit osoittavat, että vuonna 2005 18-vuotiaiden norjalaisten DMFT-indeksi oli 5 «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2. Jos näiden nuorten hampaiston tilanne kehittyy 35. ikävuoteen mennessä samalla tavoin kuin Oslossa vuodesta 1986 vuoteen 2003 (0,15 uutta karioitunutta hammasta/vuosi), heidän DMFT-indeksinsä tulee olemaan 35-vuotiaana vain 6,4. Tällöin karioituneiden hampaiden määrä suurenee 1,6 % vuosittain. 2 %:n vuosittaisella kasvulla taas saavutetaan DMFT-indeksi 7. Jos karioituneiden hampaiden määrä kasvaa tasaisesti 1,5 % vuodessa 52 vuoden ajan, DMFT-indeksi on 70 vuoden iässä 11. Ennuste viittaa siihen, että 70-vuotiailla norjalaisilla on vuonna 2050 keskimäärin yhtä monta karioitunutta hammasta kuin 18-vuotiailla oli vuonna 1985.

Edellä esitetyt arviot sekä «Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70»1 mukaiset arviot hampaiden määrästä viittaavat siihen, että aikuisten hammasstatus kehittyy «Arvio Norjan aikuisten hammasstatuksesta. Lähtökohtana arvio hampaiden määrästä sekä 18-vuotiaiden ja 35-vuotiaiden DMFT-indeksit.»2 mukaisesti. Aikuisilla ja iäkkäällä väestöllä, ja etenkin vuoden 1980 jälkeen syntyneillä, on todennäköisesti paljon omia hampaita ja valtaosa niistä on paikkaamattomia ja kruunuttamattomia. Koska kariesleesioita kehittyy yleensä suhteellisen harvoihin hampaisiin ja harvoille pinnoille «Marthaler TM. Partial recording of dental caries in incidence studies. In: James PMC, Konig KG, Held RH, editors. Advances in fluorine research and dental caries prevention. London: Pergamon Press; 19»22, yllä esitettyä arviota voidaan pitää konservatiivisena karieksen suhteen. Toisaalta konservatiivista hammashoitoa tarvitaan myös muista syistä kuin kariesleesioiden vuoksi, joten tämä oletus terveiden hampaiden määrästä saattaa olla liian optimistinen. Taulukoissa «Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70»1 ja «Arvio Norjan aikuisten hammasstatuksesta. Lähtökohtana arvio hampaiden määrästä sekä 18-vuotiaiden ja 35-vuotiaiden DMFT-indeksit.»2 ei ole otettu huomioon hampaiden menettämiseen johtaneita syitä.

Hammasstatuksen muuttumisen syitä

Norjalaisilla lapsilla ja nuorilla oli runsaasti kariesta ja kariesleesioita lähes koko viime vuosisadan ajan. Ennen toista maailmansotaa ja sen ensimmäisten vuosien aikana lapsilla oli paljon kaviteetteja, ja myöhemmin heillä oli paljon paikattuja hampaita «»4. 1960-luvulla 12-vuotiaiden DMFT-indeksi oli korkea, noin 10 «Helsedirektoratet. Kariesepidemiologisk undersøkelse av folketannrøktas frie klientell. Nor Tannlegeforen Tid 1973; 83: 2-6.»7, ja norjalaisilla asevelvollisilla se oli noin 20 «Asmyhr Ø, Grytten L, Grytten J. Changing trends in caries among male military recruits in Norway. Community Dent Oral Epidemiol 1994; 22: 206-7.»23.

Lasten ja nuorten hammasterveydessä voidaan todeta kolme selvää parannusta viime vuosisadalla: karieksesta johtuvat hampaanpoistot ovat vähentyneet, paikattuja hampaita on vähemmän ja täysin karieksettomia henkilöitä on enemmän. Tämä myönteinen kehitys johtuu useista eri syistä.

Julkisen hammashuollon järjestäminen ensin kaupungeissa ja Etelä-Norjassa paransi hammashoidon saatavuutta ja vähensi karieksesta johtuvia hampaiden poistoja «»4. 60-luvun lopulle asti lapsille ja nuorille tehtiin Norjan neljässä pohjoisimmassa läänissä merkitsevästi enemmän karieksesta johtuvia hampaanpoistoja kuin muualla maassa «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5. Pohjoisimmissa lääneissä hampaita myös paikattiin enemmän, ja DMFT-indekseissä on vielä nykyäänkin maantieteellisiä eroja maan pohjois- ja eteläosien välillä «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8. Myös hammaslääkäripula ja hammaslääkärien sijoittuminen epätasaisesti Norjan eri osiin aiheuttivat aikaisemmin suuria alueellisia eroja hammasstatuksessa.

Hammasstatus parani selkeästi sekä toisen maailmansodan aikana että 1960-luvun lopun jälkeen. Näiden aikakausien kehityksessä on useita yhteisiä piirteitä. Tämä viittaa siihen, että kariesaktiivisuus väheni kummallakin ajanjaksolla ja muutokset johtuivat pääasiassa tähän vaikuttaneista tekijöistä. Sodan aikana paikkaushoidon tarve koululaisilla väheni noin 50 % «»1. Paikkaamista vaativia etuhampaita oli vähemmän, ja paikatuissa hampaissa oli vähemmän paikkausta vaatineita pintoja. Samaan aikaan karieksettomien lasten määrä kasvoi, ja karieksesta johtuvat hampaanpoistot vähenivät. Vuosina 1940-41 vain noin 12 prosentilla kaupunkien ja taajamien 7-8-vuotiaista ei ollut lainkaan kariesta, mutta vuosina 1945-46 vastaava osuus oli jo 34 %. 13-vuotiailta poistettiin vuosina 1940-41 50 % alaleuan ensimmäisistä poskihampaista, kun taas vuosina 1948-49 vastaava osuus oli 14 % «Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. II. Caries in the permanent teeth of children aged 7-8 and 12-13 years. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: »14. Tämä parannus oli ohimenevä, ja 50-luvulla paikkaushoidon tarve nousi sotaa edeltäneelle tasolle «Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. II. Caries in the permanent teeth of children aged 7-8 and 12-13 years. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: »14.

60-luvun lopulta alkaen lasten ja nuorten hammasterveys parani jatkuvasti, ja paikkaushoidon ja poistojen tarve väheni «»1 «»4. Vuoteen 1983 mennessä paikattujen pintojen määrä oli laskenut noin 60 % «»1. Etuhampaiden ja premolaarien paikkaustarve väheni, ja suurin osa paikoista tehtiin poskihampaisiin. Paikkaustarve pieneni edelleen erityisesti nuorten keskuudessa, kuten 18-vuotiaiden DMFT-indeksi osoittaa. 1960-luvun jälkeen hammasterveys on parantunut koko maassa, mikä on ollut havaittavissa niin lasten ja nuorten «Helsedirektoratet. Årsmeldinger for skoletannpleien og Årsmeldinger for folketannrøkta 1938-1970. Oslo: Helsedirektoratet; 1938-1966.»1 «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2 «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4 «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5 «Helsedirektoratet. Kariesepidemiologisk undersøkelse av folketannrøktas frie klientell. Nor Tannlegeforen Tid 1973; 83: 2-6.»7 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8 «Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.»9 «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11 kuin aikuistenkin parissa «Skudutyte-Rysstad R, Eriksen HM. Changes in caries experience among 35-year-old Oslo citizens, 1973 - 2003. Acta Odontol Scand 2007; 65:72-7.»21 «Asmyhr Ø, Grytten L, Grytten J. Changing trends in caries among male military recruits in Norway. Community Dent Oral Epidemiol 1994; 22: 206-7.»23.

Yleisesti katsotaan, että kariesaktiivisuuden muuttuminen sota-aikana johtui sokerista (24). Tilanteen paraneminen 1960-luvun jälkeen taas johtuu ennen kaikkea fluorista «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4 «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8 «Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.»9 «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11. Vuosina 1934-38 sokerin kulutus oli 36,9 kg henkilöä kohti vuodessa, mutta sota-aikana annos laski 15 kg:aan. Kulutus lisääntyi vuoden 1945 jälkeen, mutta vielä 1948 annokset olivat pienempiä kuin 1941. Kokonaiskulutus suureni 40,1 kg:aan 1953 «Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. III. Discussion of food supply and dental condition in Norway and other European countries. Milbank M»24 ja on ollut sen jälkeen 38-45 kg vuodessa «Sosial- og helsedirektoratet. Utviklingen i norsk kosthold 2006 (IS-11406). Oslo: Sosial- og helsedirektoratet, 2006. (http://www.shdir.no/publikasjoner/rapporter/utviklingen-i-norsk-kosthold-2005).»25. Suklaan ja makeisten kulutus on noussut vuoden 1940 4,2 kg:sta 14,1 kg:aan henkilöä kohti vuonna 2004 «»6. Sittemmin kulutuksessa on ollut jonkin verran vaihtelua.

Kivennäisveden kulutus kasvoi 9 litrasta vuonna 1950 119 litraan henkilöä kohti vuonna 1997 «»7, mutta laski taas 110 litraan vuodessa vuonna 2004 «Sosial- og helsedirektoratet. Utviklingen i norsk kosthold 2006 (IS-11406). Oslo: Sosial- og helsedirektoratet, 2006. (http://www.shdir.no/publikasjoner/rapporter/utviklingen-i-norsk-kosthold-2005).»25. Keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien kulutus oli 21-33 % kokonaiskulutuksesta vuosina 1991-2004 «»7.

Kotitalouksien sokerinkulutusta säännösteltiin vuoteen 1951 saakka, mutta sokerin käyttö leipomoissa ja teollisuudessa alkoi lisääntyä jo vuodesta 1945 lähtien. Karieksen esiintyvyys alkoi lisääntyä vuodesta 1946 lähtien, vaikka kotitalouksien sokerinkulutus oli vähäistä. Vuoden 1965 jälkeen sokerin kulutus on ollut sekä määrällisesti että käyttökertojen perusteella mitattuna runsasta «Sosial- og helsedirektoratet. Utviklingen i norsk kosthold 2006 (IS-11406). Oslo: Sosial- og helsedirektoratet, 2006. (http://www.shdir.no/publikasjoner/rapporter/utviklingen-i-norsk-kosthold-2005).»25 «Åstrøm AN, Klepp K-I, Samdal O. Konsum av sukret mineralvann og søtsaker blant norske skole-elever: sterk økning fra 1989 til 2001. Nor Tannlegeforen Tid 2004; 114: 816-21. (Consumption of sugared sof»26 «Åstrøm AN, Samdal O. Time trends in oral health behaviors among Norwegian adolescents: 1985-1997. Acta Odontol Scand 2001; 59: 193-200.»27 «Åstrøm AN. Stability of oral health-related behaviour in a Norwegian cohort between the ages of 15 and 23 years. Community Dent Oral Epidemiol 2004; 32: 354-62.»28 «»6 «»7. Hammasterveyden paraneminen sodan aikana liittyy siis sokerin ja makeisten kulutuksen vähenemiseen. 1960-luvun jälkeen karies taas on vähentynyt siitä huolimatta, että sokeria sisältävien välipalojen kulutus on lisääntynyt huomattavasti.

Fluori karieksen ehkäisyssä

Norjassa fluorin käyttö karieksen ehkäisyssä alkoi noin 1950 «Haugejorden O. Adoption of fluoride-based caries preventive innovations in a public dental service. Community Dent Oral Epidemiol. 1988; 16: 5-10.»29, ensin penslauksella, jossa käytettiin 2-prosenttista natriumfluoridia. Kouluihin fluorausohjelmat tulivat 1960-luvulla, ja vähitellen terveyskeskukset ja julkinen hammashuolto alkoivat jakaa ilmaisia fluoritabletteja. Fluorihammastahnat tulivat vapaasti saataville vuonna 1971 «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3. Fluoria sisältävät hammastahnat ovat hallinneet markkinoita 1980-luvun puolivälistä alkaen «»8, ja niitä käytetään nyt kaikissa ikäryhmissä. Koulujen fluorausohjelmat (1965-85) «»8 ja fluoritabletit oli suunnattu pääasiassa alle 15-vuotiaille «Haugejorden O, Birkeland KA. Fluorprogrammene i offentlig tannpleie på vei fra skolene til klinikkene. Nor Tannlegeforen Tid 1984; 94: 9-14.»30. Hammashuollon henkilöstön toteuttama fluoraus oli suhteellisen harvinaista 1970-luvun lopulle asti «Haugejorden O. Adoption of fluoride-based caries preventive innovations in a public dental service. Community Dent Oral Epidemiol. 1988; 16: 5-10.»29, mutta se lisääntyi Duraphat®-valmisteen tultua markkinoille ja levittyä laajaan käyttöön 1980-luvulla. Noin vuodesta 1990 alkaen fluorausta on järjestetty lähinnä riskiryhmille ja suuren riskin potilaille «Wang NJ, Källestål C, Petersen PE, Arnadottir IB. Caries preventive services for children and adolescents in Denmark, Iceland, Norway and Sweden: strategies and resource allocation. Community Dent Ora»31.

Paikattujen hammaspintojen määrän väheneminen noin vuodesta 1970 alkaen «»1 «»2 «»3 «»4 on tapahtunut samaan aikaan kuin altistus fluorille on lisääntynyt «»8. Hammasterveyden paranemista on selitetty sekä toisen maailmansodan aikana että 1960-luvun jälkeen sillä, että altistustekijän muutos on tapahtunut samaan aikaan karieksen esiintyvyyden muutoksen kanssa. Tapahtumien samanaikaisuudesta ei kuitenkaan voi tehdä varmoja johtopäätöksiä syy-seuraussuhteesta. Sekä yksittäistutkimukset «Birkeland JM, Jorkjend L, Broch L. An approach to objective assessment of caries prophylactic measures in a dental health program. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3: 126-31.»12 «Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.»16 «Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.»17 että monimuuttuja-analyysit osoittavat koulujen fluorausohjelmien olevan yhteydessä karieksen vähenemiseen. Tämä koskee erityisesti muutoksen ensimmäistä vaihetta «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4 «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8 «Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.»9 «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11. Fluorihammastahnalla on varmasti ollut tärkeä merkitys hammasterveyden paranemisessa, mutta vaikutusta on vaikea mitata, jos lähes kaikki käyttävät tällaista hammastahnaa «»8 «Haugejorden O, Nord A, Klock KS. Direct evidence concerning the ‘major role' of fluoride dentifrices in the caries decline. A 6-year analytical cohort study. Acta Odontol Scand 1997; 55: 173-80.»32. Etenkin lapset ovat käyttäneet imeskeltäviä fluoritabletteja, joilla on paikallinen vaikutus. Fluoritablettien myynnin vaihtelulla on ollut yhteys karieksen esiintyvyyteen lapsilla myös viime vuosina «Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.»9 «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11. Laajat tutkimukset osoittavat, että fluorin käytöllä on merkitsevä yhteys karieksen esiintyvyyteen «Bratthall D, Hänsel-Petersson G, Sundberg H. Reasons for the caries decline: what do experts believe? Eur J Oral Sci 1996; 104: 416-22.»33. Lasten ja nuorten kansallisten hammasterveystietojen analyysit viittaavat siihen, että 40 viime vuoden aikana tapahtunut myönteinen kehitys johtuu pääasiassa fluoria sisältävistä valmisteista «Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.»3 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4 «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5 «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8 «Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.»9 «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10 «Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.»11. Kariestapausten väheneminen ennen fluorihammastahnojen tuloa markkinoille 1971 osoittaa kouluissa toteutettujen ohjelmien vaikutuksen «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4 «Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.»5 «Birkeland JM, Jorkjend L, Broch L. An approach to objective assessment of caries prophylactic measures in a dental health program. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3: 126-31.»12 «Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.»16. Alkuvuosina fluorihammastahnojen markkinaosuus oli sitä paitsi nykyistä pienempi, ja niiden vaikutusta on vaikea erottaa fluorin muun käytön vaikutuksista.

Käytettävissä ei ole tietoja, joiden pohjalta voitaisiin arvioida hammasterveyden muuttumisen yhteyttä suuhygieniaan. Suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaa harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä «Åstrøm AN, Samdal O. Time trends in oral health behaviors among Norwegian adolescents: 1985-1997. Acta Odontol Scand 2001; 59: 193-200.»27, mutta hammasvälien puhdistaminen ei ole yhtä yleistä. Tämä todettiin myös yhdessä niistä harvoista norjalaistutkimuksista, joissa otettiin huomioon myös tiedot lasten ja nuorten suuhygieniasta ja ienterveydestä «Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.»17. Teini-ikäisillä oli yhtä paljon plakkia ja ientulehdusta riippumatta siitä, kuuluivatko he fluorihuuhtelu- vai harjausohjelmaan. Huuhteluryhmän DMFS-indeksi oli kuitenkin 31 % pienempi kuin fluoriharjausryhmän. Erot kariestapausten määrässä olivat yhteydessä fluoriohjelmaan, eivät suuhygieniaan tai muihin tekijöihin. Fluorin käytön suotuisasta vaikutuksesta on näyttöä silloinkin, kun suuhygienia ei ole paras mahdollinen «Birkeland JM, Jorkjend L, Broch L. An approach to objective assessment of caries prophylactic measures in a dental health program. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3: 126-31.»12 «Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.»16 «Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.»17.

Antibiootit karieksen hoidossa

Systeemisiä antibioottihoitoja on pidetty yhtenä mahdollisena syynä kariestapausten vähenemiseen «Bratthall D, Hänsel-Petersson G, Sundberg H. Reasons for the caries decline: what do experts believe? Eur J Oral Sci 1996; 104: 416-22.»33. Koska kuitenkin vain pieni osa väestöstä saa pitempiaikaista hoitoa, on epätodennäköistä, että mikrobilääkkeet voisivat selittää karieksen esiintyvyydessä ja kariesvaurioiden määrässä havaittuja muutoksia «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.»4.

Muuttuneet karieksen hoitokriteerit

Kariesleesioiden väheneminen vuoden 1979 jälkeen on yhteydessä myös karieksen hoitokriteerien muuttumiseen «Gimmestad AL, Holst D. Er det fortsatt endring i behandlingskriteriene for karies blant ungdom i Oslo? Nor Tannlegeforen Tid 2007; 117: 90-4.»34. Kun vuonna 1979 15-vuotiaiden oslolaisten approksimaalipintojen kiilteen kariesleesioista paikattiin 66 %, vastaava osuus oli 1989 vajaat 11 % ja 2004 enää 1 %. Samana ajanjaksona paikkausta vaativat dentiinivauriot vähenivät 79,5 %:sta 26,3 %:iin «Gimmestad AL, Holst D. Er det fortsatt endring i behandlingskriteriene for karies blant ungdom i Oslo? Nor Tannlegeforen Tid 2007; 117: 90-4.»34. Paikkauskriteerien muuttuminen on edellyttänyt kariesaktiivisuuden vähenemistä, sillä muutoin reikien paikkaamisen siirtäminen on vain väliaikainen ratkaisu. 1960-luvulla kariesaktiivisuus oli suuri ja paikkaushoito oli siksi melko väliaikaista. Ennen fluorausaikaa 13-14-vuotiailta paikattiin kouluvuosien aikana yhteensä 48 pintaa, ja FS-arvo (DMFS-indeksin FS-osio eli paikattujen pintojen määrä) oli 30. Kouluaikana paikattujen pintojen ja FS-arvon välinen suhde oli 1,6 (48/30), kun taas fluorausohjelmaan osallistuvilla nuorilla se oli vain 1,2 «Birkeland JM, Broch L, Jorkjend L. Benefits and prognoses following 10 years of a fluoride mouthrinsing program. Scand J Dent Res 1977; 85: 31-7.»35. Paikkaushoidolla päästiin siis näillä nuorilla pysyvämpiin tuloksiin. Paikattujen pintojen määrän väheneminen 1970-luvulla ei todennäköisesti johdu karieksen hoitokriteerien muuttumisesta. On kuitenkin todennäköistä, että paikkaushoidon kriteerien muuttuminen on vaikuttanut osaltaan lasten ja nuorten kariestilanteen paranemiseen vuoden 1980 jälkeen.

Muutokset kariestilanteessa 18-vuotialla

18-vuotiaiden DMFT-indeksin lasku viime vuosina voidaan selittää pääasiassa sillä, että paikattujen hampaiden määrä on vähentynyt 12-vuotiaiden ikäryhmässä «Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.»8. On epäselvää, johtuuko tämä parannus paikkauskriteerien muuttumisesta, paremmasta hammasterveydestä 5 vuoden iässä vai muista tekijöistä. Monimuuttuja-analyyseissä on kuitenkin todettu, että fluoritablettien käytöllä on yhteys 5-vuotiaiden kariestilanteeseen «Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.»10.

Myös hammastarkastusten väliaikojen piteneminen on saattanut vaikuttaa karieksen esiintymiseen ja kariesleesioiden määrään viime vuosina «»4. Lasten ja nuorten valikoiva kutsuminen tarkastuksiin on saattanut johtaa karieksen vähenemisen aliarviointiin. On kuitenkin vaikeaa selvittää, missä määrin tarkastusvälien muutokset ovat saattaneet vaikuttaa kariesleesioiden vähenemiseen vuoden 1980 jälkeen.

Aikuisten hammasstatuksen ennustaminen

Aikuisväestön hammasstatuksen ennustaminen haastateltavien ilmoittaman hampaiden lukumäärän ja edeltävän vuoden aikana menetettyjen hampaiden määrän «Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70»1 perusteella on aina jossain määrin epävarmaa. Sama koskee kariesleesioiden määrän ennustamista «Arvio Norjan aikuisten hammasstatuksesta. Lähtökohtana arvio hampaiden määrästä sekä 18-vuotiaiden ja 35-vuotiaiden DMFT-indeksit.»2, kun arvion perustana käytetään 18-vuotiaiden norjalaisten kariestilannetta vuonna 2005 ja kariesleesioiden lisääntymistä 18. ja 35. ikävuoden välillä Oslossa. Uusilla aikuistuvilla ikäluokilla, joilta on nuoruudessa paikattu vain vähän hampaita, on kuitenkin suotuisammat lähtökohdat kuin aiemmilla sukupolvilla, joilla oli paljon paikattuja hampaita ja hammaspintoja. Arvioiden tekeminen edellyttää myös, että väestön hammashoitotottumukset säilyvät nykyisellään. Toinen tulokseen mahdollisesti vaikuttava seikka on ehkäisevien toimenpiteiden painottaminen. 1970-luvulla ruotsalaisilla aikuisilla todettiin vuosittaisissa tarkastuksissa keskimäärin 14 kariesleesiota 6 vuodessa «Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981; 8; 239-48.»36. Tutkimusryhmässä, jonka noudattamaan tutkimusohjelmaan sisältyi potilaan motivointi, hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen, ammattilaisen tekemä plakin poisto ja kontrollikäyntejä 2 tai 3 kk:n välein, potilaille kehittyi kuitenkin vain 0,2 leesiota 6 vuodessa. Testiryhmälle ilmaantui vain sekundaarikariesta, kun taas vuosittaisissa tarkastuksissa käyneillä 60 % karieksesta oli sekundaarikariesta ja 40 % primaarileesioita. Vuosittaisten tarkastusten yhteydessä primaarikaries lisääntyi 1,8 % vuodessa. Yksikkönä on tässä käytetty hammaspintoja, mutta taulukossa 2, jossa arvio on 1,5 %, yksikkönä on kokonainen hammas. Ruotsalaistutkimuksen tulokset näyttävät tukevan taulukon 2 arvioita. 1970-luvun aikuisilla oli kuitenkin runsaasti paikattuja hampaita, kun taas omat arviomme perustuvat nuoriin aikuisiin, joilla paikattuja hampaita on vähän.

Caries trend in Norway and possible reasons for observed changes

A review of the trend in caries prevalence and experience among Norwegian children and adolescents is presented in order to (i) assess possible reasons for the observed changes and (ii) attempt to predict the future dental status of adults based on the trends seen in recent years. According to available evidence, the proportion of caries-free 5-year-old children increased from 50 % in 1985 to nearly 70 % in 1997, then fell by 10 percentage points during the next four years, reaching 70 % again in 2005. Caries experience in the permanent dentition of Norwegian children was high as far back as 1897; it then fell during the Second World War, increased again until the mid-1960s and declined until the year 2000. Since 2000, the number of D3MFT among 12- and 18-year-olds has remained fairly stable. The observed fall in caries experience during the Second World War can be attributed mainly to a dramatic reduction in sugar consumption. The caries decline after 1965 is ascribable to several factors, e. g. children's participation in supervised fluoride mouth rinsing or brushing programmes at school, use of fluoride-containing toothpaste (from 1971) and fluoride tablets, professional topical application of fluoride agents and after 1980, the change in the indications for restorative treatment.

Prediction of the future dental status of adults based on recent developments indicates that in the coming 15 years, tooth loss and edentulousness will decrease rapidly and that in 2055 the number of D3MFT may fall to about 10 among 70-year-olds.

Taulukko 1. Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70 ja 80 vuoden iässä.
Ikä, vuottaHenkilöitäHampaiden lukumäärä1Menetettyjä hampaita/vuosi1Hampaiden lukumäärän ennuste2
KeskiarvoKeskihajontaKeskiarvoKeskihajonta
1Tutkittavan ilmoittama hampaiden määrä, 2Ennuste, joka perustuu tutkittavan ilmoitukseen edeltävien 12 kk:n aikana (1998-1999) menetettyjen hampaiden määrästä
20-2951930,32,40,140,6030,3
30-3955529,72,30,100,5028,9
40-4953028,93,90,060,3127,9
50-5943126,27,10,110,4427,3
60-6925221,610,10,110,4426,2
70-7921315,212,10,080,4925,1
80-----24,3
Taulukko 2. Arvio Norjan aikuisten hammasstatuksesta. Lähtökohtana arvio hampaiden määrästä «Keskimääräinen hampaiden lukumäärä ja edeltävien 12 kuukauden aikana menentettyjen hampaiden määrä ikäryhmittäin (Omnibus-tutkimus Norjassa 1999/2000 sekä ennuste hampaiden määrästä 30, 40, 50, 60, 70»1 sekä 18-vuotiaiden «Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.»2 ja 35-vuotiaiden «Skudutyte-Rysstad R, Eriksen HM. Changes in caries experience among 35-year-old Oslo citizens, 1973 - 2003. Acta Odontol Scand 2007; 65:72-7.»21 DMFT-indeksit.
SyntymävuosiDMFT-indeksi Hammasstatus 70-vuotiaana
18 v35 v70 vHampaita yhteensäEhjiä hampaitaPaikattuja hampaitaPuuttuvia hampaita
19689,1 11,716,323 7 11 5
19875,06,411,0 23 12 6 5
Kuva 1. Paikattujen hampaiden/pintojen lukumäärän keskiarvo Norjan kouluhammashuollossa 1937-1983 (n = 119 644-438 748) ja 7-15-vuotiailla julkisen hammashoidon piirissä vuosina 1966-1983 (n = 127 669-410 002) (1-3).
Kuva 2. Paikattujen pintojen keskiarvo potilasta kohti 6-17-vuotiailla Norjan julkisen hammashoidon piirissä 1970 (5 792-17 270/kohortti) ja 1983 (26 993-37 469/kohortti) (2).
Kuva 3. Karieksettomien 5-, 12- ja 18-vuotiaiden osuus (d3/D3-taso) Norjan julkisen hammashuollon piirissä 1985-2005 (2).
Kuva 4. 12-vuotiaiden D3T-, FT-, MT- ja D3MFT-arvojen keskiarvot Norjassa eri alueilla ja eri vuosina (2, 6, 7, 15).
Kuva 5. D3MFT-arvojen keskimääräinen kasvu 12. ja 18. ikävuosien välillä Norjassa vuosina 1985-2005. Kuva osoittaa pienimmän ja suurimman vaihtelun eri läänien välillä (pystyjanat) (2, 11).
Kuva 6. Suklaan ja makeisten kulutus erikseen ja yhteensä Norjassa 1960-2005 (kg/asukas/vuosi) (25, tiedot L. Johansson, Norjan sosiaali- ja terveyshallinto, henkilökohtainen tiedonanto 2006). (Lähde: Norjan suklaavalmistajien yhdistys 2005).
Kuva 7. Virvoitusjuomien kulutus vuosina 1950-2004 (l/asukas/vuosi) yhteensä Norjassa sekä sokeroitujen ja keinotekoisesti makeutettujen virvoitusjuomien kulutus vuosina 1991-2004 (25, tiedot L. Johansson, Norjan sosiaali- ja terveyshallinto, henkilökohtainen tiedonanto 2006). (Lähde: Norjan panimo- ja kivennäisvesiyhdistys 2005).
Kuva 8. Koulujen fluorausohjelmiin 1970-1981 osallistuneiden 7-14-vuotiaiden lasten osuus ikäluokasta (%) (29), fluoritablettien myynti DDD-annoksina* sataa alle 15-vuotiasta norjalaista kohti vuosina 1970-2005 ja fluorihammastahnojen prosenttiosuus hammastahnojen kokonaismyynnistä 1970-2005 (11). (*DDD-annos = determined daily dose).

Käännös: Käännöstoimisto MEDITRANS, Helsinki. Käännöksen tarkastanut Sisko Honkala.

Ola Haugejorden
Odontologisk Institutt - Samfunnsodontologi, Det Odontologiske Fakultet,
Universitetet i Bergen, Norge
mailto:ola.haugejorden@odont.uib.no
Jan Magne Birkeland
Odontologisk Institutt - Kariologi,
Det Odontologiske Fakultet,
Universitetet i Bergen, Norge

Kirjallisuutta

  1. Helsedirektoratet. Årsmeldinger for skoletannpleien og Årsmeldinger for folketannrøkta 1938-1970. Oslo: Helsedirektoratet; 1938-1966.
  2. Statistisk sentralbyrå. Skoletannpleien/folketannrøkta 1970-2005. Oslo: Statistisk sentralbyrå; 1966-2006.
  3. Fehr FR vd, Haugejorden O. The start of caries decline and related fluoride use in Norway. Eur J Oral Sci 1997; 105: 21-6.
  4. Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Some factors associated with the caries decline among Norwegian children and adolescents: age-specific and cohort analyses. Caries Res 2000; 34: 109-16.
  5. Birkeland JM, Haugejorden O. Caries decline before fluoride toothpaste was available: earlier and greater decline in the rural north than in southwestern Norway. Acta Odontol Scand 2001; 59: 7-13.
  6. Henrichsen S. Om undersøgelser af skolebørns tænder. Nor Tannlægeforen Tid 1898; 8: 1-16.
  7. Helsedirektoratet. Kariesepidemiologisk undersøkelse av folketannrøktas frie klientell. Nor Tannlegeforen Tid 1973; 83: 2-6.
  8. Birkeland JM, Haugejorden O, Fehr FR vd. Analyses of the caries decline and incidence among Norwegian adolescents 1985-2000. Acta Odontol Scand 2002; 60: 281-9.
  9. Haugejorden O, Birkeland JM. Evidence for reversal of the caries decline among Norwegian children. Int J Paediatr Dent 2002; 12: 306-15.
  10. Haugejorden O, Birkeland JM. Analysis of the ups and downs of caries experience among Norwegian children aged five years between 1997 and 2003. Acta Odontol Scand 2005; 63: 11-22.
  11. Haugejorden O, Birkeland JM. Ecological time-trend analysis of caries experience at 12 years of age and caries incidence from age 12 to 18 years: Norway 1985-2004. Acta Odontol Scand 2006; 64: 368-75.
  12. Birkeland JM, Jorkjend L, Broch L. An approach to objective assessment of caries prophylactic measures in a dental health program. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3: 126-31.
  13. Hausen H, Kärkkäinen S, Seppä L. Comparison of caries data recorded by trained examiners with those obtained from public dental records. Caries Res 2001; 35: 360-5.
  14. Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. II. Caries in the permanent teeth of children aged 7-8 and 12-13 years. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: 127-96.
  15. Hougen K. Noen kariesstatistiske undersøkelser på skolebarn i Troms. Nor Tandlægeforen Tid 1956; 66: 337-44.
  16. Birkeland JM, Bragelien J. Continual highly significant decrease in caries prevalence among 14-year-old Norwegians. Acta Odontol Scand 1987; 45: 135-40.
  17. Birkeland JM, Jorkjend L. Effect of mouth rinsing and toothbrushing with fluoride solutions on caries among Norwegian schoolchildren. Community Dent Oral Epidemiol 1975; 3; 201-7.
  18. Backer Dirks O. The distribution of caries resistance in relation to tooth surfaces. In: Wolstenholme GEW, O‘Connor M, editors. Caries resistant teeth. London: Churchill Ltd; 1965. p. 66-85.
  19. Lervik T, Haugejorden O, Aas C. Progression of posterior approximal carious lesions in Norwegian teenagers from 1982 to 1986. Acta Odontol Scand 1990; 48: 223-7.
  20. Moberg Skjöld U, Birkhed D, Borg E, Petersson LG. Approximal caries development in adolescents with low to moderate caries risk after different 3-year school-based supervised fluoride mouth rinsing programmes. Caries Res 2005; 39: 529-35.
  21. Skudutyte-Rysstad R, Eriksen HM. Changes in caries experience among 35-year-old Oslo citizens, 1973 - 2003. Acta Odontol Scand 2007; 65:72-7.
  22. Marthaler TM. Partial recording of dental caries in incidence studies. In: James PMC, Konig KG, Held RH, editors. Advances in fluorine research and dental caries prevention. London: Pergamon Press; 1966. p. 41-52.
  23. Asmyhr Ø, Grytten L, Grytten J. Changing trends in caries among male military recruits in Norway. Community Dent Oral Epidemiol 1994; 22: 206-7.
  24. Toverud G. The influence of war and post-war conditions on the teeth of Norwegian school children. III. Discussion of food supply and dental condition in Norway and other European countries. Milbank Mem Fund Q 1957; 35: 373-459.
  25. Sosial- og helsedirektoratet. Utviklingen i norsk kosthold 2006 (IS-11406). Oslo: Sosial- og helsedirektoratet, 2006. (http://www.shdir.no/publikasjoner/rapporter/utviklingen-i-norsk-kosthold-2005).
  26. Åstrøm AN, Klepp K-I, Samdal O. Konsum av sukret mineralvann og søtsaker blant norske skole-elever: sterk økning fra 1989 til 2001. Nor Tannlegeforen Tid 2004; 114: 816-21. (Consumption of sugared soft drinks and sweets among Norwegian adolescents from 1989 to 2001. English summary).
  27. Åstrøm AN, Samdal O. Time trends in oral health behaviors among Norwegian adolescents: 1985-1997. Acta Odontol Scand 2001; 59: 193-200.
  28. Åstrøm AN. Stability of oral health-related behaviour in a Norwegian cohort between the ages of 15 and 23 years. Community Dent Oral Epidemiol 2004; 32: 354-62.
  29. Haugejorden O. Adoption of fluoride-based caries preventive innovations in a public dental service. Community Dent Oral Epidemiol. 1988; 16: 5-10.
  30. Haugejorden O, Birkeland KA. Fluorprogrammene i offentlig tannpleie på vei fra skolene til klinikkene. Nor Tannlegeforen Tid 1984; 94: 9-14.
  31. Wang NJ, Källestål C, Petersen PE, Arnadottir IB. Caries preventive services for children and adolescents in Denmark, Iceland, Norway and Sweden: strategies and resource allocation. Community Dent Oral Epidemiol 1998; 26: 263-71.
  32. Haugejorden O, Nord A, Klock KS. Direct evidence concerning the ‘major role' of fluoride dentifrices in the caries decline. A 6-year analytical cohort study. Acta Odontol Scand 1997; 55: 173-80.
  33. Bratthall D, Hänsel-Petersson G, Sundberg H. Reasons for the caries decline: what do experts believe? Eur J Oral Sci 1996; 104: 416-22.
  34. Gimmestad AL, Holst D. Er det fortsatt endring i behandlingskriteriene for karies blant ungdom i Oslo? Nor Tannlegeforen Tid 2007; 117: 90-4.
  35. Birkeland JM, Broch L, Jorkjend L. Benefits and prognoses following 10 years of a fluoride mouthrinsing program. Scand J Dent Res 1977; 85: 31-7.
  36. Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981; 8; 239-48.