ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuus terveyskeskuksissa: Oikomishoidon erikoishammaslääkärien ja oikomishoitoon perehtyneiden peruskoulutettujen hammaslääkärien tekemät potilasvalinnat

Tiivistelmä

LÄHTÖKOHDAT: Sitä mukaa kun tietämys oikomishoidon indikaatioista on täsmentynyt, on kehitetty uusia hoidon tarvetta mittaavia indek-sejä. Ennen kuin uutta indeksiä ryhdytään käyttämään hoitoon otettavia potilaita valittaessa, on sen luotettavuus mitata hampaiston oikomishoidon tarvetta selvitettävä.

MENETELMÄT: Tässä tutkimuksessa arvioitiin ICON (Index of Complexity, Outcome and Need) -indeksin käyttökelpoisuutta oikomishoidon tarpeen määrittelyssä ja hoitoon otettavien potilaiden valinnassa. Tutkimuksen aineisto koostui 73 parista keskisuuren terveyskeskuksen eri toimipisteissä oikomishoitoon ohjattujen potilaiden kipsimalleja.

TULOKSET: Oikomishoitoon erikoistuneiden hammaslääkärien eli oikojahammaslääkärien näkemys oikomishoidon tarpeesta ja hoitoon otettavien potilaiden valinnasta oli lähellä ICON-indeksin antamaa arviota. Oikomishoidon erikoishammaslääkärit määrittivät hoidon tarpeen alhaisemmaksi ja valitsivat hoitoon otettaviksi vähemmän potilaita kuin oikomishoitoon perehtyneet peruskoulutetut hammaslääkärit.

JOHTOPÄÄTÖKSET: Optimaaliselle kynnysarvolle lasketut tunnusluvut, sensitiviteetti, spesifiteetti ja Youdenin indeksi osoittivat, että ICON-indeksi on kliiniseen käyttöön soveltuva menetelmä, joka määrittää hampaiston oikomishoidon tarvetta.

Johdanto

Danielsin ja Richmondin «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1 kehittämä Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) koostuu kahdesta erillisestä asteikosta. Purentavirheiden ja synnynnäisten kehityshäiriöiden vaikutus kasvojen ja hampaiston estetiikkaan arvioidaan IOTN (Index of Orthodontic Treatment Need) -indeksin 10-portaisen esteettisen asteikon (AC) avulla «Brook PH, Shaw WC. The development of an orthodontic treatment priority index. Eur J Orthod 1989; 11: 309-20.»2. Hampaiston rakenteelliset poikkeamat kuvataan okklusaalisella asteikolla rekisteröimällä yläleuan ahtaus ja aukkoisuus sekä niihin mahdollisesti liittyvä hampaiden yli- ja alilukuisuus, etuhampaiden avopurenta ja syvä purenta, risti- ja pakkopurennat ja leukojen väliset sivualueiden hampaiden kuspisuhteet, kukin niistä oman erillisen asteikkonsa mukaisesti pisteytettynä ja painotettuna. Painotukset vaihtelevat AC-asteikon kertoimesta 7 kuspisuhteiden kertoimeen 3 «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1. Kokonaispistemäärä saadaan laskemalla molemmilta asteikoilta saatujen painotettujen pistemäärien summa. ICON soveltuu käytettäväksi vaihduntahampaiston toisesta vaiheesta alkaen «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1.

ICON-indeksiä kehitettäessä arviointiryhmän muodosti yhteensä 97 Yhdysvalloista ja kahdeksasta Euroopan maasta kutsuttua oikomishoidon erikoishammaslääkäriä «Richmond S, Daniels CP. International comparisons of professional assessments in orthodontics. Part I - treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1998; 113: 180-185.»3. Tutkimusaineisto koostui 240 kipsimallista. Hampaiston ulkonäköä ja rakennetta kuvaavan kahdenkymmenen muuttujan joukosta valittiin ne, jotka arviointiryhmän mielestä parhaiden kuvasivat oikomishoidon tarvetta. Näiden ratkaisujen perusteella määritettiin esteettisen asteikon (AC) pistearvojen painokertoimet ja hampaiston rakennetta kuvaavien muuttujien pistearvot ja niiden painokertoimet «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1.

Aikaisemmassa tutkimuksessamme «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4 ICON-indeksin «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1 luotettavuus eli validiteetti kuvata hampaiston oikomishoidon tarvetta määritettiin käyttämällä vertailukohtana neljän keskisuuressa suomalaisessa terveyskeskuksessa toimivan oikomishoitoon perehtyneen peruskoulutetun hammaslääkärin keskimääräistä arviota (ns. gold standard) oikomishoidon tarpeesta. Silloin indeksin todettiin antavan noin 87 %:n todennäköisyyden siitä, että satunnainen hoitoa enemmän tarvitseva potilas tuli sijoitetuksi satunnaisen hoitoa vähemmän tarvitsevan potilaan edelle hoitoonpääsyjärjestyksessä. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5, jossa arviointiryhmän muodosti 15 oikojahammaslääkäriä, vastaava todennäköisyys oli noin 97 %.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, kuinka ICON-indeksillä määritetty ja suomalaisen oikomishoidon erikoishammaslääkäreistä muodostuneen oikojahammaslääkäriryhmän käsitys oikomishoidon tarpeesta ja hoitoon otettavien potilaiden valinnasta vastaavat toisiaan. Edelleen tarkoituksena oli verrata oikojahammaslääkärien ja oikomishoitoon perehtyneiden peruskoulutettujen hammaslääkärien aikaisemmin samasta aineistosta «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4 tekemiä hoidon tarpeen arviointeja ja hoitoon otettavien potilaiden valintoja.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen aineisto koostui 73 parista keskisuuren terveyskeskuksen eri toimipisteissä oikomishoitoon ohjattujen potilaiden kipsimalleja «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4. Potilaiden ikä mallien ottohetkellä oli keskimäärin 10,3 vuotta (SD =1,3 vuotta). Mallit kuvasivat joko vaihduntahampaiston II vaiheessa tai nuoressa pysyvässä hampaistossa esiintyviä eriasteisia purentavirheitä ennen oikomishoitoa. Ne täyttivät valintakriteerit, jos ne oli hiottu hammaskaarten keskinäistä suhdetta kuvaavan vahaindeksin mukaiseen purentaan ja jos tutkimuksessa tarpeellisten arviointien ja mittausten vaatimat hampaiston ja alveolaarialueen anatomiset piirteet olivat havaittavissa.

Käytetyt menetelmät on esitetty Beglinin ym. «Beglin FM, Firestone AR, Vig KWL, Beck FM, Kuthy RA Wade D. A comparison of the reliability and validity of 3 occlusal indexes of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2001; 120: »6 ja Firestonen ym. «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Evaluation of the peer assessment rating (PAR) index as an index of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2002; 122: 463-9.»7 tutkimuksissa. Oikomishoidon tarve (OHT) arvioitiin malleilta tarkoitusta varten kehitetyllä 7-portaisella asteikolla «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 «Beglin FM, Firestone AR, Vig KWL, Beck FM, Kuthy RA Wade D. A comparison of the reliability and validity of 3 occlusal indexes of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2001; 120: »6 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Evaluation of the peer assessment rating (PAR) index as an index of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2002; 122: 463-9.»7, jossa pistearvo 1 kuvaa virheetöntä hampaistoa tai erittäin pientä hoidon tarvetta ja pistearvo 7 erittäin suurta hoidon tarvetta. Arviointiryhmä koostui viidestä Etelä-Suomessa toimivasta oikomishoidon erikoishammaslääkäristä eli oikojahammaslääkäristä, joilla oli 10-17 vuoden kokemus terveyskeskusten oikomishoitotyössä. Kukin määritti hoidontarveasteikolta myös sen pistearvon (HT-piste), jonka kohdalla tai yläpuolella hän katsoi hoitoa tarvittavan. Pisteytys perustui jokaisen arvioijan omaan käsitykseen oikomishoidon tarpeesta. Arviointiryhmälle selitettiin ennen mittauksia asteikon käyttö.

Hoidon tarpeen raja-arvo määritettiin laskemalla viiden HT-pisteen keskiarvo, minkä jälkeen arviointiryhmän malleille antamien OHT-pisteiden keskiarvoja verrattiin HT-pisteiden keskiarvoon. Jos OHT-keskiarvo oli yhtä suuri tai suurempi kuin HT-keskiarvo, kyseinen potilas luokiteltiin hoidon tarpeessa olevaksi. Mikäli se oli pienempi kuin HT-pisteiden keskiarvo, tutkitun ei katsottu tarvitsevan hoitoa. Luokittelun katsottiin vastaavan paikallista käsitystä (ns. gold standard) oikomishoidon tarpeesta «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 «Beglin FM, Firestone AR, Vig KWL, Beck FM, Kuthy RA Wade D. A comparison of the reliability and validity of 3 occlusal indexes of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2001; 120: »6 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Evaluation of the peer assessment rating (PAR) index as an index of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2002; 122: 463-9.»7.

ICON-indeksin käyttöön kliinisessä työssä perehtynyt tutkija (SJ) pisteytti malleilta oikomishoidon tarpeen (OHT-ICON) ICON-indeksin esteettisen ja okklusaalisen asteikon mukaisesti «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1. Jokainen näin saatu pistemäärä valittiin vuorollaan kynnysarvoksi. Niiden potilaiden, joiden saama pistemäärä oli yhtä suuri tai suurempi kuin kulloinkin valittu kynnysarvo, katsottiin ICON:in mukaan tarvitsevan hoitoa. Näitä potilasmääriä verrattiin arviointityhmän keskimääräiseen päätökseen (gold standard) hoitoa tarvitsevien potilaiden määrästä «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 «Beglin FM, Firestone AR, Vig KWL, Beck FM, Kuthy RA Wade D. A comparison of the reliability and validity of 3 occlusal indexes of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2001; 120: »6 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Evaluation of the peer assessment rating (PAR) index as an index of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2002; 122: 463-9.»7. Tulosten perusteella laskettiin kullekin kynnysarvolle taulukossa «Kynnyspisteille laskettujen tunnuslukujen määritelmät.»1 esitetyt tunnusluvut.

Tiedot oikomishoitoon perehtyneiden peruskoulutettujen hammaslääkärien tekemästä hoidon tarpeen pisteytyksestä ja potilasvalinnoista saatiin aikaisemmasta tutkimuksesta «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4.

Tulokset

Pohdinta

Tutkimuksessa käytetty aineisto koostui keskisuuren terveyskeskuksen eri toimipisteistä oikomishoidon tarpeen arviointiin ohjattujen 73 potilaan kipsimalleista «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4. Aineisto oli suhteellisen pieni eikä siihen kuulunut virheettömiä hampaistoja eikä erittäin pieniä purentavirheitä «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4. Danielsin ja Richmondin «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1 luokittelun mukaiset hoidollisesti melko helpot, vaikeat ja hyvin vaikeat purentavirheet olivat siinä yliedustettuina «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4. Tällä seikalla on ollut vaikutusta tutkimuksen tuloksiin.

Oikomishoidon tarpeen määrittämisessä käytetty 7-portainen asteikko oli kehitetty ainoastaan eräitä hoidontarveindeksien validiteettia arvioivia tutkimuksia varten «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 «Beglin FM, Firestone AR, Vig KWL, Beck FM, Kuthy RA Wade D. A comparison of the reliability and validity of 3 occlusal indexes of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2001; 120: »6 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Evaluation of the peer assessment rating (PAR) index as an index of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2002; 122: 463-9.»7. Se ei perustunut mihinkään aikaisempaan hoidontarveindeksiin. Jokainen arviointiryhmän jäsen pisteytti hoidon tarpeen malleja tutkittuaan välille 1-7 oman arvionsa mukaisesti.

ICON-indeksin käyttöön perehtyneen tutkijan (SJ) mahdolliset epätarkkuudet OHT-ICON-pisteiden määrittämisessä vaikuttivat samansuuntaisesti tämän ja aikaisemman «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4 tutkimuksen tuloksiin. Tapauskohtaisten OHT-pisteiden keskiarvojen ja OHT-ICON-pisteiden yhdenmukaisuutta kuvaava Spearmanin järjestyskorrelaatio oli nyt lähes sama kuin Louwersen ym. tutkimuksessa saatu 0,78 «Louwerse TJ, Aartman IHA, Kraner GJC, Prahl-Andersen B. The reliability and validity of the Index of Complexity, Outcome and Need for determining treatment need in Duch orthodontic practice. Eur J Ort»11 Peruskoulutettuja hammaslääkäreitä koskevassa tutkimuksessa se oli 0,75 «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4.

Oikojahammaslääkärien tekemien OHT-kaksoismittausten korrelaatioiden vaihteluväli oli suurempi kuin, Louwersen ym. «Louwerse TJ, Aartman IHA, Kraner GJC, Prahl-Andersen B. The reliability and validity of the Index of Complexity, Outcome and Need for determining treatment need in Duch orthodontic practice. Eur J Ort»11 tutkimuksessa, jossa ICC:n raja-arvot olivat 0,60-0,86. Aikaisemmassa tutkimuksessa «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4 mittauskertojen välillä oli kulunut noin vuosi. Eräänä mittaustarkkuuteen vaikuttaneena tekijänä esitettiin, että jokin mittauskertojen välillä saatu uusi tieto olisi muuttanut arviointiryhmän jäsenien näkemyksiä oikomishoidon tarpeesta. Tällä kerralla kaksoismittausten välinen aika oli vain 1-2 kuukautta, mistä syystä sama selitys ei ole todennäköinen. Määritettäessä hoidon tarvetta 7-portaisella asteikolla joudutaan usein tekemään harkinnanvarainen valinta kahden vierekkäisen pistearvon välillä. Tästä syystä yhden pisteen ero kaksoismittausten välillä on ymmärrettävää, mutta kolmen pisteen ero osoittaa jo huonoa mittaustarkkuutta.

Oikojahammaslääkärien antamien OHT-pisteiden keskiarvot korreloivat heikosti peruskoulutettujen hammaslääkärien antamien OHT-pisteiden keskiarvojen kanssa ja olivat niitä pienempiä. Oikojahammaslääkärit olisivat ottaneet hoitoon vähemmän potilaita kuin peruskoulutetut hammaslääkärit. Havainnot poikkeavat Berkin ym. «Berk NW, Dukich Bush H, Cavalier J, Kapur R, Studen-Pavlovich D, Sciote J ym. Perception of orthodontic treatment need: opinion comparisons of orthodontists, pediatric dentists, and general practition»12 tekemästä arviosta, jonka mukaan oikoja- ja peruskoulutetut hammaslääkärit arvioivat hoidon tarvetta lähes yhdenmukaisesti.

Oikojahammaslääkärit olivat yksimielisiä hoitoon ottamisesta tai hoitamatta jättämisestä vajaassa puolessa tapauksista. Tulos kuvastanee maassamme vallitsevia ristiriitaisia käsityksiä oikomishoidon tarpeesta «Pietilä T, Alanen P, Nordblad A, Kotilainen J, Pietilä I, Pirttiniemi P ym. Hampaiden oikomishoito terveyskeskuksissa; Stakes, Raportteja 279, Saarijärvi 2004: 26, 47.»13. Keelingin ym. «Keeling SD, McGorray S, Wheeker TT, King GJ. Impression in orthodontic diagnosis: reliability of clinical measures of malocclusion. Angle Orthod 1996; 66: 381-91.»14 mukaan yhdysvaltalaisten oikojien yksimielisyys erilaisten purentavirheiden kliinisessä tunnistamisessa vaihteli huonosta (yläleuan ahtaus) tyydyttävään (alaleuan ahtaus) ja erinomaiseen (sivualueen ristipurenta).

Oikojahammaslääkäreille määritelty ICON-indeksin optimaalinen kynnyspiste oli sama kuin Firestonen ym. «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 tutkimuksessa ja lähes sama kuin Louwersen ym. «Louwerse TJ, Aartman IHA, Kraner GJC, Prahl-Andersen B. The reliability and validity of the Index of Complexity, Outcome and Need for determining treatment need in Duch orthodontic practice. Eur J Ort»11 Hollannissa tekemässä tutkimuksessa löydetty piste 52 mutta korkeampi kuin Danielsin ja Richmondin «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1 suosittama piste 44 ja suomalaisten persukoulutettujen hammaslääkärien muodostaman arviointiryhmän "gold standardin" mukaan estimoitu piste 40 «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4. Edellä mainitussa Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa «Louwerse TJ, Aartman IHA, Kraner GJC, Prahl-Andersen B. The reliability and validity of the Index of Complexity, Outcome and Need for determining treatment need in Duch orthodontic practice. Eur J Ort»11 oikomishoidon aloittamisen kynnys arvioitiin tavanomaista korkeammaksi. Siinä arviointiryhmän muodosti seitsemän oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, jotka määrittivät 102 potilaan hoidontarpeen jo mainittua 7-portaista asteikkoa käyttäen «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 «Beglin FM, Firestone AR, Vig KWL, Beck FM, Kuthy RA Wade D. A comparison of the reliability and validity of 3 occlusal indexes of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2001; 120: »6 «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Evaluation of the peer assessment rating (PAR) index as an index of orthodontic treatment need. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2002; 122: 463-9.»7.

ROC-käyrän alapuolelle jäävän alueen osuus neliön pinta-alasta oli lähes sama kuin aikaisemmassa tutkimuksessa «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4 oikomishoitoon perehtyneiden peruskoulutettujen hammaslääkärien tekemien arvioiden mukaan määritellyn alueen osuus (87,4 %), mutta molemmat olivat pienempiä kuin Firestonen ym. «Firestone AR, Beck FM, Beglin FM, Vig KWL. Validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in determining orthodontic treatment need. Angle Orthod 2002; 72: 15-20.»5 löytämä osuus (96,7 %). Todennäköiset syyt tutkimustulosten eroon löytynevät käytetystä suomalaisesta aineistosta, joka oli suhteellisen pieni ja vinoutunut hoitoa vaativien purentavirheiden suuntaan «Järvinen S, Sirkka J, Widström E. Ortodonttisen ICON-hoidontarveindeksin käyttökelpoisuudesta keskisuuressa terveyskeskuksessa. Suom Hammaslääkäril 2006; 13: 238-43.»4, sekä suomalaisten arviointiryhmien jäsenten yksilöllisistä mittausvirheistä ja eroista hoidon tarpeen määrittämisessä. Eräs lisätekijä on saattanut olla ristiriita suomalaisten arviointiryhmien näkemysten ja ICON-indeksin rakenteen välillä. Meillä oikomishoidon tavoitteena pidetään pikemminkin hampaiston terveyden ja toiminnan kuin hampaiston estetiikan edistämistä «Svedström-Oristo A-L, Pietilä T, Pietilä I, Alanen P, Varrela J. Morphological, functional and aesthetic criteria of acceptable mature occlusion. Eur J Orthod 2001; 23: 373-81.»15. ICON pisteyttää esteettiset tekijät asteikolla 1-10 ja painottaa pistearvon suurella kertoimella 7, jolloin pistemäärä asettuu välille 7-70, mutta antaa esimerkiksi risti- ja saksipurennoille niiden sijainnista ja laajuudesta riippumatta pistearvon 1 ja painottaa sen kertoimella 5, jolloin pistemäärä on joko 0 tai 5 «Daniels C, Richmond S. The development of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON). J Orthod 2000; 27: 149-62.»1. Esteettisen asteikon on väitetty aliarvioivan hoidon tarvetta potilailla, joilla ongelmana on suuri horisontaalinen ylipurenta tai hammasrivin ulkopuolelle puhjenneet kulmahampaat, mutta yliarvioivan sitä niillä, joilla ongelmana on aukkoinen hammasrivi tai syvä purenta «Freer E, Freer TJ. Variations in treatment need using four screening methods. Aus Orthod J 1999; 15: 214-8.»16. Ruotsalaiset oikojahammaslääkärit vaihtaisivat esteettisen asteikon kuvien 5-9 järjestystä «Johansson AM, Follin ME. Evaluation of the aesthetic component of the Index of Orthodontic Treatment Need by Swedish orthodontists. Eur J Orthod 2005; 27: 160-6.»17.

Kliiniseen käyttöön tarkoitettuja ennusteita voidaan pitää käyttökelpoisina, jos sekä sensitiviteetti että spesifiteetti ovat vähintään 80 %, jolloin Youdenin indeksi saa arvon 0,6 «Hausen H. Caries prediction. In Fejerskov O, Kidd E (ed) Dental caries. The disease and its clinical management. Oxford, Blackwell Munksgaard, 2003, pp.327-41.»9. Tässä tutkimuksessa nämä edellytykset täyttyivät. Väärien negatiivisten osuus oli 17,5 % eli seitsemän oikojahammaslääkärien hoitoa tarvitseviksi luokittelemaa potilasta tuli virheellisesti sijoitetuksi luokkaan "ei hoitoa". Tällainen virhe on kuitenkin korjattavissa, sillä terveyskeskuksissa potilaan hoidon tarve voidaan tilanteen niin vaatiessa määrittää myöhemmin uudelleen. Jos seulonta tehdään 9-12 vuoden iässä «Oikomishoitotyöryhmä -98. Oikomishoito julkisessa terveydenhuollossa. Suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Suom Hammaslääkäril 1999; 6 (17B).»18, joudutaan useissa tapauksissa näin menettelemään, sillä purennassa voi tapahtua huomattavia muutoksia vielä 15 vuoden ikään tultaessa «Heikinheimo K, Salmi K, Myllärniemi S. Long term evaluation of orthodontic diagnoses made at the ages of 7 and 10 years. Eur J Orthod 1987; 9: 151-9.»19. Seulonnassa hoidettaviksi luokitelluillekin lopullinen päätös hoidon aloittamisesta tehdään vasta kliinisen ja röntgenologisen tutkimuksen jälkeen.

Johtopäätökset

Oikojahammaslääkärin näkemys oikomishoidon tarpeesta ja hoitoon otettavien potilaiden valinnasta oli lähellä ICON:ia käyttämällä saatuja arvioita. Oikojahammaslääkärit määrittivät hoidon tarpeen alhaisemmaksi ja valitsivat hoitoon otettaviksi vähemmän potilaita kuin oikomishoitoon perehtyneet peruskoulutetut hammaslääkärit.

On the validity of the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) in the Public Dental Care: Differences between orthodontists and general dentists when selecting patients for orthodontic treatment

The aim of this study was to evaluate how the Index of Complexity, Outcome and Need (ICON) reflects the opinion of a group of Finnish orthodontists concerning need for orthodontic treatment. Seventy-three study casts were scored for orthodontic treatment by an examiner familiar with the ICON. The results were compared with the decisions of a panel of five orthodontists with at least 10 years of experience in public dental care. An ICON score of 53 was found to be the cutoff point, at which the sensitivity and specificity of the index were 82.5 % and 84.8 %, respectively, and Youden's index was 0.67. The orthodontists gave lower estimates of the need for treatment and selected fewer patients to be treated than did a group of general dentists with experience in orthodontics in an earlier Finnish study based on the same material.