Varhaislapsuuden karies ja sen ehkäisy kehittyvän terveydenhuollon maassa
LYHYESTI: Simin Mohebbi tutki varhaislapsuuden karieksen esiintymistä ja sen riskitekijöitä 1–3-vuotiailla Teheranissa, Iranissa, sekä arvioi 1-vuotiaan rokotuskäynnillä annetun karieksen ehkäisyneuvonnan tehoa puolen vuoden kuluttua. Varhaislapsuuden karies oli Teheranissa yleistä, ja pullomaitoa yöllä saavilla esiintyvyys oli viisinkertainen muihin verrattuna. Lasten enemmistöllä oli plakkia, mutta vain alle puolella suu puhdistettiin päivittäin. Yli puolet äideistä sanoi, ettei osaa puhdistaa lapsen suuta ja hampaita. Mitä useammin äiti harjasi omat hampaansa, sitä paremmin hän huolehti lapsensa suun puhtaudesta. Neuvolan henkilökunnan antama valistus osoittautui tehokkaaksi keinoksi karieksen ehkäisyssä.
Hammaslääkäri Simin Mohebbin varhaislapsuuden karieksen ehkäisyä käsittelevä väitöskirja tarkastettiin 17.5.2008 Helsingin yliopistossa. Varhaislapsuuden karies on merkittävä kansanterveysongelma varsinkin sellaisissa maissa ja väestöissä, joissa on paljon lapsia. Siellä tarvitaan karieksen hallintaan sopivia kustannustehokkaita keinoja.
VASTAVÄITTÄJÄ: Constantine Oulis, professori, Ateenan yliopisto
KUSTOS: Heikki Murtomaa, professori, Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT: Sára Karjalainen, dosentti, Turun yliopisto ja Liisa Seppä, dosentti, Oulun yliopisto
OHJAAJAT: Miira Vehkalahti, dosentti, Helsingin yliopisto ja Jorma Virtanen, dosentti, Helsingin yliopisto. Tilastomenetelmien ohjaus: Lauri Tarkkonen, professori, Helsingin yliopisto
Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus
Tutkimus selvitti karieksen esiintymistä ja sen vaaratekijöitä 1–3-vuotiailla, sekä arvioi perusterveydenhuoltoon sisällytetyn karieksen ehkäisyneuvonnan tuloksellisuutta Teheranissa, Iranissa. Tutkimuskohteiksi arvottiin 18 rokotusneuvolaa. Jokaisessa oltiin 4 päivää, jolloin kaikkia rokotuksiin tulleita 1–3-vuotiaita äiteineen pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Vain kaksi kieltäytyi, ja aineistoon tuli kaikkiaan 504 lasta äiteineen. Kaikki 1-vuotiaat, 242 lasta äiteineen, valittiin karieksen ehkäisykokeiluun. Sitä varten neuvolat arvottiin kahteen koeryhmään (A ja B) ja yhteen vertailuryhmään (C).
Tutkimus alkoi äidin haastattelulla. Siinä selvitettiin perheen koulutus- ja tulotaso sekä lapsen ruokinnasta imetyksen kesto, yösyötöt ja päiväaikaan nautitut makeat. Vielä kysyttiin lapsen ja äidin suuhygieniatavoista ja äidin kokemuksista lapsen suun puhdistamisessa. Sitten hammaslääkäri tutki lapsen suun ja kirjasi karieksen ja hammasplakin esiintymisen.
Suun tutkimuksen jälkeen äiti ja lapsi siirtyivät rokotushuoneeseen. Koeryhmissä (A ja B) äidit saivat terveydenhoitajalta suunterveyttä koskevan esitteen ja kehotuksen lukea se huolellisesti. Lisäksi ryhmässä A terveydenhoitaja kertoi suun ja hampaiden terveydenhoidosta saman esitteen avulla, ja neuvolan henkilökunta muistutti suunhoidon tärkeydestä puhelimitse kahdesti seuraavan puolen vuoden kuluessa. Vertailuryhmässä äideille ei annettu suunhoidon ohjeita. Kaikissa ryhmissä äitejä muistutettiin seuraavan rokotuskerran ajankohdasta, muttei mainittu tulevaa toista hammastarkastusta. Neuvonnan tuloksellisuutta arvioitiin puolen vuoden aikana kertyneen kiille- ja dentiinikarieksen perusteella.
Tulokset
Varhaislapsuuden kariesta sairasti ikäryhmästä riippuen 3–26 % tutkituista 1–3-vuotiaista, ja 65–76 %:lla oli hammasplakkia. Äideistä 68 % harjasi hampaansa päivittäin ja 39 % puhdisti lapsensa suun päivittäin. Mitä useammin äiti harjasi omat hampaansa, sitä paremmin hän huolehti lapsen suun puhtaudesta. Useimmat äidit myönsivät, että heillä olisi aikaa lapsensa hampaiden puhdistamiseen, mutta yli puolet ei tiennyt, miten se tulisi tehdä.
Rintaruokinta oli yleistä: 56 % näistä 1–3-vuotiaista sai vain rintaa, 42 % sai lisäksi pullomaitoa, ja 2 % sai vain pullomaitoa. Rintaruokinta ei lisännyt kariesvaaraa, mutta yöllä pullomaitoa saavilla karies oli 5 kertaa yleisempää kuin muilla.
Neuvolassa saatu ohjeistus ehkäisi selvästi karieksen syntyä puolen vuoden kokeessa. Ryhmän A lapsille ei tullut yläetuhampaisiin yhtään uutta kiillekariesta, kun sellaisia sai 14 % ryhmän B lapsista ja 26 % kontrolliryhmän lapsista.
Päätelmät
Suunterveysneuvonnan sisällyttäminen lasten yleisterveydenhuollon käynteihin on suositeltavaa varhaislapsuuden karieksen hallinnan parantamiseksi. Henkilöstön tulisi korostaa vanhempien aktiivisuutta lapsen suun puhdistamisessa ja kannustaa heitä pitämään myös omat hampaansa puhtaina.
Early childhood caries and a community trial of its prevention in Tehran, Iran
This study assessed the prevalence of and risk factors for Early Childhood Caries (ECC) in children 12- to 36-month-old and evaluated the impacts of an educational intervention on ECC prevention in the 12- to 15-month-old cohort.
The target population included 12- to 36-month-olds (n = 504) and their mothers attending the vaccination offices of 18 randomly selected public health centers of Tehran city. The mother was first interviewed by a structured questionnaire covering background factors, feeding habits, daytime sugar intake, mother's and child's oral cleaning habits, and mother's perception toward her ability to maintain the child's oral hygiene; then the child's clinical dental examination was carried out covering caries experience and dental plaque status.
All 12- to 15-month-olds (n = 242) were assigned to a six-month interventional study. The 18 health centers were randomly allocated into two groups for intervention and one for control. The mothers in the intervention groups received an educational pamphlet on caries prevention from the vaccination staff with extra motivation as reminder phone calls in one of the intervention groups. The outcome was measured as differences in increments of caries.
The prevalence of ECC was rather high (3%-26%) in the three age groups, and the majority of the children showed visible plaque on central upper incisors. Daily oral cleaning was reported for just 68% of mothers and 39% of children. The frequency of oral cleaning and good oral hygiene of the child were directly proportional to the mother's own toothbrushing frequency. Of the children, 98% were solely or partly breastfed. ECC was more likely to occur among those for whom the burden of milk-bottle feeding at night existed (OR = 4.9), while breastfeeding per se, its duration, and its nighttime burden were not related to ECC. The educational intervention implemented by non-dental staff appeared to be successful in preventing caries increments.
To improve oral health status among the young children in countries with a developing oral health system, community-based oral health educational programs should be established by involving non-dental health staff of health settings who are more frequently in contact with these children. Parents should be encouraged to realize that they play the dominant role in the oral health care of their children. Parents' own oral health behaviors should be emphasized in dental and general health settings.
Alkuperäisjulkaisut
I. Mohebbi SZ, Virtanen JI, Vahid-Golpayegani M, Vehkalahti MM. Early childhood caries and dental plaque among 1- to 3-year-olds in Tehran, Iran. Journal of Indian Society for Pedodontics and Preventive Dentistry 2006; 24:177–81.
II. Mohebbi SZ, Virtanen JI, Vahid-Golpayegani M, Vehkalahti MM. Feeding habits as determinants of early childhood caries in a population where pro- longed breastfeeding is a norm. Community Dentistry and Oral Epidemiology 2008; 36: 363–9.
III. Mohebbi SZ, Virtanen JI, Murtomaa H, Vahid-Golpayegani M, Vehkalahti MM. Mothers as facilitators of oral hygiene in early childhood. International Journal of Paediatric Dentistry 2008; 18: 48–55.
IV. Mohebbi SZ, Virtanen JI, Vahid-Golpayegani M, Vehkalahti MM. Effectiveness of Educational Intervention on Early Childhood Caries: A Cluster Ran-domized Trial. (Submitted manuscript).
Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-4680-3
Hammaslääketieteen laitos
Helsingin yliopisto
simin.mohebbi@helsinki.fi
