Lasten suunterveys parani Venäjän Karjalassa

Taustaa

Venäjän terveydenhuolto oli kriisissä 1990-luvulla: järjestelmä kärsi vaikeasta resurssipulasta samaan aikaan kun väestön terveysongelmat ja ennenaikainen kuolleisuus lisääntyivät. Vaikea tilanne näkyi myös lasten ja nuorten suunterveydessä Karjalan Tasavallassa.

Vuonna 1993 aloitettiin Venäjän Karjalan Pitkärannan piirissä suun terveydenhuollon, päiväkotien ja koulujen yhteistyönä koko alueen kattava terveyden edistämishanke. Pitkärannan piiri kuuluu Karjalan Tasavaltaan, joka sijaitsee Suomen rajanaapurina Luoteis-Venäjällä. Pitkärannan piiri edustaa tyypillistä Karjalan tasavallan maaseutukaupunkialuetta, jossa ihmisten elinolosuhteet olivat 1990-luvun alussa huonot ja väestön odotettu elinaika oli keskimäärin kaksi vuotta lyhyempi kuin muualla Venäjällä.

Lasten suunterveys ja sitä määrittävät tekijät lähtötilanteessa

Vuonna 1993 suunterveyden edistämishankkeen aluksi tehtiin kattava yhteisöanalyysi, jonka avulla hankkeelle luotiin tavoitteet ja strategiat. Lähtötilanteessa 6-, 9-, 12- ja 15-vuotiailla venäläislapsilla oli merkitsevästi enemmän reikiintyneitä hampaita kuin samanikäisillä lapsilla Suomessa. Lisäksi lapset harvoin harjasivat hampaitaan tai käyttivät harjauksen yhteydessä fluorihammastahnaa.

Lasten ja nuorten lähiympäristö ei tukenut suunterveyttä, pikemminkin päinvastoin. Lapsia hemmoteltiin makeilla herkuilla, kun taas suun itsehoitoon tarvittavia hammasharjoja tai fluorihammastahnaa ei ollut alueella kaikkien saatavilla. Suun terveydenhuollon toiminta keskittyi korjaavaan hoitoon ja ehkäiseviä toimenpiteitä ei tehty juuri lainkaan. Alueen taloudellinen tilanne oli vaikea ja jatkui sellaisena koko 1990-luvun.

Suunterveyden edistämishankkeen tavoitteet ja menetelmät

Alkutilanteessa tehdyn yhteisöanalyysin perusteella Pitkärannan piirissä oli selkeästi tarvetta terveyden edistämishankkeelle. Hankkeen ohjenuoraksi valittiin Ottawan asiakirjan terveyden edistämisen periaatteet. Näitä olivat lasten ja nuorten omien tietojen ja taitojen vahvistaminen, yhteisön omien voimavarojen tukeminen suunterveyden edistämistyössä, suunterveyttä edistävän ympäristön luominen, suun terveydenhuollon suuntautuminen suusairauksien ehkäisyyn ja yhteistyö koulun ja päivähoidon toimijoiden kanssa. Suunterveyden tärkeydestä puhuttiin paikallisille päättäjille, jotta he voisivat osaltaan tukea hankkeen tavoitteita. Hankkeen päämääränä oli saavuttaa Pitkärannan piirissä sama taso suunterveydessä, terveystavoissa ja suunsairauksien ehkäisyssä kuin Suomessa 1990-luvun alussa.

Pitkärannan alueen avainhenkilöt sitoutettiin alusta asti mukaan, ja pääasiallinen vastuu terveyden edistämistoiminnasta oli heillä. Suomalaisten yhteistyökumppanien roolina oli auttaa pitkärantalaisia suunnitelmissa sekä puhua suunterveyden puolesta eri areenoilla.

Lasten suunterveys ja terveystavat paranivat kahdeksassa vuodessa

Vuonna 2001 tehdyssä seurantakartoituksessa selvisi, että venäläislasten suunterveys oli huomattavasti kohentunut kahdeksan vuotta aiemmasta tilanteesta. Kouluikäisillä oli merkitsevästi vähemmän karieksen vaurioittamia hammaspintoja kuin lähtötilanteessa. Myös alle kouluikäisillä lapsilla oli vähemmän dmf-pintoja, vaikka hankkeen tavoitetta ei saavutettukaan. Päivittäin hampaansa harjaavien venäläislasten määrässä tavoite sen sijaan saavutettiin tai jopa ylitettiin kaikissa ikäryhmissä. Suun terveydenhuolto ei kuitenkaan onnistunut lisäämään ehkäisevien toimenpiteiden määrää.

Johtopäätökset

Väitöstutkimuksen mukaan suunterveyden edistäminen on mahdollista vaikean yhteiskunnallisen muutoksenkin aikaan. Tutkimusasetelma ei salli sellaista johtopäätöstä, että lasten ja nuorten suunterveyden paraneminen johtui yksinomaan väitöskirjassa kuvatusta terveyden edistämishankkeesta. Monet muutkin seikat, kuten hammasharjojen ja fluorihammastahnan parempi saatavuus ja elinolojen kehitys, ovat osaltaan voineet myötävaikuttaa tilanteen kohenemiseen.

Vaikka lasten suunterveys oli 2000-luvun alussa keskimäärin parempi kuin lähtötilanteessa, ei kaikkia hankkeen tavoitteita kuitenkaan saavutettu. Nuorten tupakointikokeilut ja virvoitusjuomien nauttiminen lisääntyivät kartoitusten välillä. Siksi Pitkärannan alueella tarvitaan edelleen terveyden edistämistoimia, jotka soveltuvat alueen sen hetkisiin tarpeisiin ja voimavaroihin.

Community-wide Oral Health Promotion in the Pitkäranta District of Russian Karelia – a case study

The aim of this study was to describe the planning, implementation and evaluation of a community-wide programme of oral health promotion that begun in 1993 in the Pitkäranta district of Russian Karelia. Community analysis at baseline revealed that in the Pitkäranta district the occurrence of dental diseases was high. Behaviours related to oral health were generally unfavourable, and professional prevention at dental offices was practically non-existent. Therefore, the results of the baseline analysis of the community in 1993 called for an intervention with emphasis on enhancing healthy lifestyles, reorienting the methods of action of the system of oral health care towards health promotion and prevention of diseases, creating a supportive environment and empowering community actions as suggested in the Ottawa Charter. The goal was to achieve at least the same level of oral health as that found among children in the Finnish reference areas.

In the 2001 follow-up, community oral health was analysed with the methods used in 1993. The results of the follow-up community analysis were used to monitor the changes in 1993–2001 and to assess the strengths and weaknesses of the programme. The improvements in oral health and in oral health-related behaviours among children as well as other developments in the community were impressive. Some oral health-related behaviours, such as frequent use of sugary snacks, non-daily use of fluoridated toothpaste and increasing smoking among adolescents, called for further actions.

Väitöskirja on ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS -sarjassa julkaistu monografia.

Väitöskirjatyötä ovat taloudellisesti tukeneet Kymenlaakson kulttuurirahasto, Leiraksen tutkimusrahasto, Kotkan kaupungin tutkimusrahasto ja

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia. Suunterveyden edistämishanketta ovat tukeneet myös Suomen ulkoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.