Salaatin syönti ja hampaiden harjaus eivät aina kiinnosta nuoria

Tiivistelmä

LÄHTÖKOHDAT: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokatottumusten napostelupainotteisuus ja tutkimusten paljastama liian vähäinen hampaiden harjaustiheys ovat viime aikoina olleet huolen aiheena. Tässä tutkimuksessa kuvataan kajaanilaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten ruoka- ja suuhygienia-tottumuksia.

MENETELMÄT: Tutkimusaineisto kerättiin yhdessätoista Kajaanin peruskoulussa (kaikki peruskoulut), joiden 6.- ja 9.-luokkalaisista 94 % osallistui tietokoneavusteiseen kyselyyn (n = 768).

TULOKSET: Kouluruoka oli päivän suosituin ateria. Salaattia söi pojista alle puolet ja tytöistä kaksi kolmesta. Suosituimmat ruokajuomat olivat koulussa maito ja vesi, kotona myös mehu. Yleisin janojuoma koulussa oli vesi ja kotona mehu, jota käytettiin myös yleisimpänä napostelutuotteena. Napostelu liittyi usein ajanviettoon kavereiden kanssa ja videoiden tai TV:n katseluun. Kaksi kolmasosaa ilmoitti harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä tyttöjen ollessa poikia ahkerampia harjaajia.

JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimukseen osallistuneiden lasten ja nuorten ruoka- ja suuhygieniatottumukset olivat hieman odotettua terveellisemmät. Salaatin ja vihannesten syönti oli kuitenkin suositeltua vähäisempää ja sokeripitoisten juomien juonti huolestuttavan yleistä. Vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjaavien tyttöjen ja poikien määrä oli paljon toivottua pienempi.

Taustaa

Vuonna 2006 suklaata ja makeisia myytiin Suomessa yli 42 000 tonnia, 48 % enemmän kuin vuonna 2001. Erityisen suurta (71 %) oli sokerimakeisten myynnin kasvu (1). Tällä vuosikymmenellä tapahtunutta kasvua edelsi yli 70 %:n suuruinen makeisten ja suklaan myynnin lisääntyminen vuosina 1985–2001 (2). Suuren muutoksen odottaisi näkyvän makeisten ja suklaan käyttöä kartoittavissa kyselytutkimuksissa, mutta Honkalan ym. (2003) kyselyssä niiden 11-, 13-, ja 15-vuotiaiden osuus, jotka ilmoittivat syövänsä makeisia useammin kuin kerran päivässä, väheni 10 %:sta vuonna 1984 7–8 %:iin vuosina 1986 ja 1990. Vuosina 1994, 1998 ja 2002 vastaava osuus oli enää 4 % (3). Nuorille tehdyissä perinteisissä kyselyissä vastaajat mitä ilmeisimmin aliarvioivat makeisten ja suklaan syöntiään. Oulun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijat ovat suunnitelleet tietokoneavusteisen, kouluikäisten ruokatottumuksia kartoittavan kyselyn. Siinä makeisten ja muiden napostelutuotteiden käytöstä pyritään saamaan entistä vivahteikkaampi kuva selvittämällä, minkälaisissa tilanteissa koululaiset niitä käyttävät. Kyselyä testattiin jyväskyläläisillä koululaisilla (4), mutta koska otos ei ollut edustava, tulokset eivät ole yleistettävissä Jyväskylän kouluikäiseen väestöön. Myöhemmin kyselyyn lisättiin myös suuhygieniatottumuksia kartoittava osa (5). Lasten ja nuorten suuhygieniatottumuksia vertailtaessa Suomi sijoittuu Euroopan huonoimpien maiden joukkoon (6, 7). Nyt raportoitavan tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa peruskoulun 6. ja 9. luokkien oppilaiden ruoka- ja suuhygieniatottumuksista Kajaanin kaupungissa.

Aineisto ja menetelmät

Erityisopetuksessa olevia lukuun ottamatta kaikille Kajaanin yhdentoista peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille tarjottiin mahdollisuus osallistua kyselyyn, joka suoritettiin lokakuun 2006 ja huhtikuun 2007 välisenä aikana kaupungin perusopetuksen tulosalueen johtajan ja kunkin koulun rehtorin luvalla (taulukko 1). Kuudesluokkalaisia oli yhteensä 416 ja 9.-luokkalaisia 398. Neljässä koulussa oli sekä 6.- että 9.-luokkalaisia, muissa kouluissa vain 6.-luokkalaisia. Suurimmassa koulussa tutkimukseen osallistui 211 oppilasta ja kahdessa pienimmässä koulussa seitsemän oppilasta. Koulukohtainen osallistumisprosentti vaihteli 86:sta 100 %:iin. Oppilaista kaiken kaikkiaan 94 % vastasi kyselyyn.

Kysely toteutettiin oppituntien aikana siten, että kukin vastaaja vuorollaan vastasi itsenäisesti kysymyksiin rauhallisessa paikassa kannettavaa tietokonetta käyttäen. Kaksi tämän artikkelin kirjoittajaa (EL ja JM) vastasi kyselyn järjestelyistä ja opasti vastaajia. Oppilaiden piti vastata yhteensä 19 ruoka- ja suuhygieniatottumuksia koskevaan monivalintakysymykseen. Lisäksi kysyttiin vastaajan ikää ja sukupuolta. Vastausten perusteella kullekin vastaajalle laskettiin ruokatottumusten napostelupainotteisuutta kuvaava pistemäärä laskemalla yhteen kysymyskohtaiset pisteet Anttosen ym. ehdottamalla tavalla (5). Pistemäärä oli sitä suurempi mitä napostelupainotteisemmat vastaajan ruokatottumukset olivat (maksimi +90, minimi –86).

Tilastollisiin analyyseihin käytettiin khin neliö (?²) testiä, riippumattomien otosten t-testiä ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa. Analyysit suoritettiin käyttäen SPSS tilasto-ohjelmaa (versio 15.0).

Tulokset

Pohdinta

Tutkimukseen osallistuivat kaikki Kajaanin 6.- ja 9.-luokkalaiset erityisopetuksessa olevia lukuun ottamatta. Tutkimus suoritettiin hyvässä yhteistyössä perusopetuksen tulosalueen johtajan, rehtorien ja muiden opettajien kanssa, mistä syystä osallistumisprosentti oli poikkeuksellisen korkea (94 %). Hyvään osallistumisprosenttiin vaikutti myös se, että tämän tyyppiseen tutkimukseen ei tarvita osallistujien tai heidän huoltajiensa kirjallista suostumusta. Tietokoneohjelma oli suunniteltu niin, ettei kyselyä voinut jättää kesken, vaan oppilaan oli vastattava kysymysten kaikkiin kohtiin. Nuoret olivat innokkaita vastaajia. Perinteisiin kyselyihin verrattuna nyt käytetty kysely tuottaa yksityiskohtaisempaa tietoa napostelutilanteista. Kysymysten vastausvaihtoehdot oli muotoiltu siten, ettei nuorten ruokatottumuksien frekvensseistä saatu täsmällisiä tietoja, mutta kyselyn perusteella voitiin arvioida koululaisten ruokatottumusten napostelupainotteisuutta (5).

Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, etteivät koululaiset syö kouluruokaa sellaisena ateriakokonaisuutena, joksi se on tarkoitettu. Silloin houkutus korvata ateriat erilaisilla napostelutuotteilla ja herkuilla saattaa lisääntyä. Kajaanissa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kaikki kajaanilaiset lapset ja nuoret söivät kouluruokaan kuuluvan lämpimän aterian. Sen sijaan vain noin puolet vastaajista ilmoitti syövänsä salaatin tai raasteen joka päivä tai melkein joka päivä. Kajaanilaisilla nuorilla päivittäinen tai lähes päivittäinen napostelutuotteiden käyttö ei ollut yhtä yleistä kuin jyväskyläläisillä koululaisilla vuonna 2004 toteutetussa kyselyssä (4).

Tutkimuksen mukaan napostelu näyttää olevan yhteydessä joihinkin tilanteisiin. Varsinkin ajanviettoon kavereitten kanssa sekä television tai videoiden katseluun liittyy hyvin usein napostelua. Yhdeksäsluokkalaiset napostelivat kaikissa kysytyissä tilanteissa 6.-luokkalaisia useammin, mihin voi olla syynä se, että 9.-luokkalaisilla on enemmän rahaa käytettävissä kuin 6.-luokkalaisilla. Koululaisten napostelun ja napostelutuotteisiin käytetyn euromäärän välillä havaittiin selvä korrelaatio.

Mehut ja limsat sisältävät paljon sokeria ja turhaa energiaa, ja siksi niiden päivittäistä käyttöä tulisi rajoittaa (8). On esitetty, että virvoitusjuomien käytön pitäisi olla satunnaista ja täysmehuja saisi juoda vain noin lasillisen päivässä (9,10). Kajaanilaisilla koululaisilla mehu oli yleisin kotona käytetty napostelutuote. Kotona mehua juotiin janojuomana useammin kuin vettä, mikä on huolestuttavaa sekä suunterveyttä että painonhallintaa ajatellen (11, 12, 13). Limsan käyttö oli pojilla yleisempää kuin tytöillä ja erityisesti 9.-luokkalaiset pojat joivat limsaa janojuomana huolestuttavan usein.

Suomalaislapset käyttävät ilahduttavan paljon ksylitolituotteita. Kajaanilaisista 6.- ja 9.-luokkalaisista ksylitolipurukumia käytti päivittäin useampi kuin vuoden 1998 WHO:n koululaistutkimuksen 11- ja 15-vuotiaista vastaajista (14). Kajaanilaisilla tytöillä ksylitolipurukumin käyttö oli yleisempää kuin pojilla. Yllättävää oli, että 9.-luokkalaisista pojista melkein viidesosa ei oman ilmoituksena mukaan käyttänyt ksylitolipurukumia lainkaan. Erityisesti yläkouluikäisten poikien motivoiminen ksylitolituotteiden käyttäjiksi on haaste suun terveydenhuollon ammattilaisille.

Tutkimusten perusteella tiedetään, että Suomessa sen paremmin lapset kuin aikuisetkaan eivät pese riittävän usein hampaitaan (6, 7, 15). Kajaanilaiset tytöt ja pojat ilmoittivat harjaavansa hampaitaan ahkerammin kuin suomalaisnuoret keskimäärin. Esimerkiksi WHO:n vuoden 2005/2006 koululaistutkimuksen mukaan (7) 11-vuotiaista tytöistä noin 55 % ja pojista 37 % ilmoitti harjaavansa hampaansa vähintään kahdesti päivässä; 15-vuotiailla vastaavat luvut olivat 61 % ja 39 %. Stakesin vuoden 2007 kouluterveyskyselyn mukaan Kainuun 8. ja 9. luokkien oppilaista noin 60 % ilmoitti harjaavansa harvemmin kuin kahdesti päivässä (16). On mahdollista, että Kajaanin kouluissa toteutettu harjausopetus on vaikuttanut myönteisesti nuorten suuhygieniatottumuksiin. Vaikka hampaita harjattiin ahkerasti, joukkoon mahtui varsin paljon myös niitä, joilla hampaat jäivät viitseliäisyyden puutteen vuoksi harjaamatta ainakin silloin tällöin.

Kajaanilaiset koululaiset olivat suuhygieniatottumustensa osalta hyvätapaisempia kuin osattiin odottaa, mutta heistäkin melkoisen suuri osa harjasi hampaitaan suosituksia harvemmin. Lapset pitäisi saada syömään kouluateria kokonaisuutena, jollaiseksi se on suunniteltu, ja heidät, ennen muuta pojat, pitäisi saada rajoittamaan sokeripitoisten juomien juontia ja lisäämään ksylitolituotteiden käyttöä. Kajaanissakin kouluympäristö oli suun terveyden kannalta haasteellinen. Toivoa sopii, että hiljan aloitettu terveystiedon opetus ajan myötä heijastuu parannuksina sekä kouluympäristössä että koululaisten terveysosaamisessa. Koululaisten ruoka- ja suuhygieniatottumusten kohentamiseksi tarvitaan lisäksi entistä parempaa yhteistyötä koulun aikuisten toimijoiden, kotien ja suunterveyden ammattilaisten välillä. n

Dietary and oral hygiene habits: Room for improvement among schoolchildren

In Finland, consumption of sweets and chocolate has increased in recent decades, and dietary habits have become more unfavorable. In international comparisons, the percentage of Finns brushing their teeth at least twice a day is often among the lowest in Europe. As is known, harmful eating habits associated with poor oral hygiene are destructive to oral health.

The purpose of this study was to acquire up-to-date information on Finnish schoolchildren's dietary and oral hygiene habits. The data were collected between April 2006 and October 2007 in 11 comprehensive schools in Kajaani, Finland (n=768) using a computer-assisted questionnaire. The data were analyzed using the SPSS 15.0 statistical software package.

The free lunch offered at school was the most commonly eaten daily meal among the participants; about 9/10 of the school children ate this lunch daily or almost daily. The school meal always includes salad or vegetables, but compared to recommendations, these were rarely eaten. The most common drink used for quenching thirst was water at school and juice at home. More than half of the participants reported drinking juice or fizzy drinks daily or almost daily. Two-thirds of the school children in Kajaani reported brushing their teeth at least twice a day.

Among the schoolchildren studied, dietary and oral hygiene habits were somewhat more favorable than expected. The frequency of consuming salads and vegetables, however, was much lower than recommended. The opposite was true for drinking sugary juices and soft drinks. The percentage of those brushing their teeth at least twice a day was clearly lower than desired.