Samat ei-biologiset tekijät vaikuttavat suunterveyteen Turkissa ja Suomessa

Taustaa

Tutkimus selvitti, kuinka ei-biologiset, suunterveyteen vaikuttavat tekijät liittyvät toisiinsa ja suunterveyteen esiteini-ikäisillä kahdessa eri terveydenhuolto- ja kulttuuriympäristössä, Turkissa ja Suomessa. Lisäksi tutkittiin esiteini-ikäisten yleisen hyvinvoinnin yhteyttä heidän suunsa terveyteen.

Tutkimuksen suorittaminen

Tutkimusmateriaali kerättiin turkkilaisille (n = 611) ja suomalaisille (n = 223) 10–12-vuotiaille koululaisille ja heidän äideilleen toimitetuilla kyselylomakkeilla Istanbulissa ja Helsingissä. Molemmilla kyselylomakkeilla tutkittiin itse arvioitua suunterveyttä sekä suunterveyteen liittyvää käyttäytymistä kognitiivis-affektiivisten tekijöiden avulla tätä tutkimusta varten kehitetyssä kokonaisvaltaisessa viitekehyksessä. Lisäksi esiteini-ikäisten terveyskäyttäytymisessä arvioitiin heidän käsityksiään itsetunnosta ja pystyvyydestä. Äideiltä kysyttiin myös ruokavaliosta ja lasten painoon ja pituuteen liittyvistä tekijöistä.

Turkissa tehdyt kliiniset tutkimukset pohjautuvat WHO:n kriteereihin; kaksi lasten hammaslääkäriä suoritti ne kaksi viikkoa kyselyn jälkeen. Helsingissä hammasstatustiedot kerättiin tutkimusluvan mukaisesti lasten potilaskorteista. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli Turkin koululaisilla 97 % ja heidän äideillään 87 %. Suomalaisten vastaavat luvut olivat 65 % ja 53 %. Turkissa hammastutkimukseen osallistumisprosentti oli 95 % ja Suomessa 65 %.

Tulokset

Sekä kliinisesti arvioitu että itse raportoitu suun terveys oli turkkilaisilla huomattavasti huonompi kuin suomalaisilla. Samanlainen suuntaus ilmeni myös muissa yleisen hyvinvoinnin indikaattoreissa paitsi koulumenestyksessä.

Turkkilaiset koululaiset raportoivat harvemmin suositeltua hammashoitokäyttäytymistä ja kokivat enemmän hampaiden terveyteen liittyvää ahdistusta kuin suomalaiset. Turkkilaisten raportoimat hampaiden pesuun ja ruokavalioon liittyvät pystyvyyden tunteet olivat keskimäärin heikommat kuin suomalaisilla koululaisilla. Korkea hampaiden harjaamiseen liittyvä pystyvyyden tunne korreloi molemmilla ryhmillä positiivisesti myös suositellun hammasterveyskäyttäytymisen kanssa. Samoin kaikki ne koululaiset, joilla oli korkea ruokavalioon liittyvä pystyvyyden tunne, raportoivat myös suosituksen mukaisesta hampaiden pesusta ja makeisten kulutuksesta. Itsetunto ja koulumenestys korreloivat positiivisesti hampaiden pesuun ja ruokavalioon liittyvän pystyvyyden kanssa kaikilla koululaisilla.

Turkkilaiset äidit kokivat oman hammasterveytensä harvemmin hyväksi ja kertoivat suositusten mukaisesta hammasterveyskäyttäytymisestä harvemmin kuin suomalaiset. Lisäksi heillä oli usein hampaiden hoitoon liittyvää ahdistusta. Molempien maiden koululaisille oli ominaista se, että he jäljittelivät äitiensä tapaa nauttia makeisia. Molemmissa maissa myös niillä koululaisilla, jotka raportoivat korkeasta hampaiden harjaamisen pystyvyydestä, oli todennäköisesti äiti, joka noudatti hampaiden pesuun liittyviä suosituksia. Suomalaisten koululaisten äitien suuri hampaiden harjauksen pystyvyys ja heidän alhainen hammashoitoon liittyvä ahdistuksensa korreloivat positiivisesti heidän lastensa suositusten mukaisten hampaiden pesun ja siihen liittyvän pystyvyyden tunteen kanssa.

Suunterveys ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa esiteini-ikäisillä. DMFT korreloi sekä turkkilaisilla että suomalaisilla negatiivisesti paremman koulumenestyksen kanssa. Ruumiin pituus ja yhteiskunnalliset tekijät olivat yleisiä korkeaa DMFT:tä selittäviä tekijöitä.

Johtopäätökset

Tämä tutkimus osoitti ei-biologisten suunterveyteen vaikuttavien tekijöiden liittyvän toisiinsa ja yleiseen hyvinvointiin monin eri tavoin. Kaikki nämä tekijät vaikuttivat esiteini-ikäisen suunterveyteen. Turkkilaisten esiteini-ikäisten ja heidän äitiensä suunterveyteen liittyvässä käyttäytymisessä, ajattelutavoissa ja tunnekokemuksissa on runsaasti parantamisen varaa. Suunterveyteen liittyvät sosiaalipsykologiset tekijät – pystyvyyden tunne ja itsetunto sekä lapsien ja äitien terveyskäyttäytyminen, yleinen hyvinvointi ja suunterveys, itsetunto ja koulumenestys – joita kirjallisuudessa on aikaisemmin tutkittu vain pareittain, olivat kaikki tunnistettavissa kokonaisvaltaisessa viitekehyksessä riippumatta näiden kahden maan kulttuurista ja niiden sosio-ekonomisesta tai terveydenhuollon järjestelmästä.

Tulokset saattavat merkitä, että tutkitut assosiaatiot ovat osa yleismaailmallista terveyskulttuuria, ja siksi tarvitaankin vastaavanlaisten tekijöiden vuorovaikutukseen kohdistuvia lisätutkimuksia. Kokonaisvaltainen psykososiaalinen tutkimusote voi auttaa näiden monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden tunnistamista ja lisätä esiteini-ikäisten suun terveyteen vaikuttavien tekijöiden monipuolista ymmärrystä. Näin voidaan edistää esiteini-ikäisten hyvinvointia ja heidän suunsa terveyttä eri kulttuureissa ja terveydenhoitojärjestelmissä.

Non-biologic determinants of oral health are similar in Turkey and Finland

The cross-sectional study of 611 Turkish and 223 Finnish preadolescents in Istanbul and Helsinki, from the fourth, fifth, and sixth grades was executed to investigate how non-biologic determinants of oral health are interrelated with each other and with oral health among preadolescents in two different oral health care and cultural settings. The health behaviour data was collected by selfadministered questionnaires for students and their mothers. The clinical data was extracted from oral health records of Finns and by dental examinations carried out in the classrooms for the Turks. Turkish preadolescents compared to the Finns, were more often dentally diseased and reported poorer dental health and well-being measures, lower values of toothbrushing and dietary self-efficacy as well as higher values of dental anxiety and less frequently recommended oral health behaviors. Turkish mothers, compared to the Finns, reported more often poor dent-al health, recommended toothbrushing as well as regular dental visits, higher values of dental anxiety and lower self-efficacy on implementation of preadolescent recommended toothbrushing. In both groups all preadolescents were likely to imitate their mothers' toothbrushing and sweet consumption behaviours. High levels of toothbrushing and dietary self-efficacy contributed to low dental anxiety in various patterns and both were positively correlated with self-esteem and school performance. Recommended toothbrushing was a common predictor for better school performance, high DMFT was negatively correlated with better school performance and body height and the societal factors were the common explanatory variables for DMFTs. The findings may indicate that the respective associations are turning out to be part of the global health culture. Clarifying these complex interaction pathways by psychosocial holistic approaches in different cultural settings and socio-economic contexts may provide a multidimensional understanding of preadolescents' oral health behavior that will provide enhancement of their well-being and oral health.

ALKUPERÄISJULKAISUT

I. Cinar AB, Tseveenjav B, Murtomaa H. The life-course approach in assessment of dental health: A cross sectional study among Finnish and Turkish pre-adolescents. European Journal of Dentistry 2008; 2: 153–60.

II. Cinar AB, Murtomaa H. A comparison of psychosocial factors related to dental anxiety among Turkish and Finnish preadolescents. Oral Health & Preventive Dentistry 2007; 5: 173–9.

III. Cinar AB, Tseveenjav B, Murtomaa H. Oral health-related self-efficacy beliefs and tooth-brushing: Social cognitive theory based comparison of Finnish and Turkish preadolescents' and mothers' responses. Oral Health & Preventive Dentistry (Accepted for publication, March 2008).

IV. Cinar AB, Kosku N, Sandalli N, Murtomaa H. Individual and maternal determinants of self–reported dental health among Turkish school children aged 10–12 years. Community Dental Health 2008; 25:84–8.

V. Cinar AB, Kosku N, Murtomaa H. Self-efficacy perspective on oral health among Turkish preadolescents. Oral Health & Preventive Dentistry 2005; 4: 209–15.

Julkaisun pysyvä osoite: https://oa.doria.fi/handle/10024/42564