Suuvesi voi auttaa pahanhajuiseen hengitykseen

Johdanto

Pahanhajuisen hengityksen pääasiallisena syynä pidetään suuontelossa, varsinkin kielen päällä olevien, hajua aiheuttavien bakteerien metaboliatuotteina muodostuvia rikki- ym. yhdisteitä. Bakteerit käyttävät hyväkseen muun muassa ruuantähteitä, syljen proteiineja ja irronneita soluja. Hajuun myötävaikuttavia tekijöitä ovat myös plakki ja parodontaalisairaudet. Rikkiyhdisteiden määrän on todettu olevan yhteydessä hajun asteeseen.

Pahanhajuisen hengityksen hallinnassa tavoitteena on alentaa hajua aiheuttavien yhdisteiden määrää joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaanisia keinoja ovat hampaiden ja kielen puhdistus. Kielen puhdistuksen vaikuttavuudesta pahanhajuiseen hengitykseen on vain vähän satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvaa tutkimustietoa, mutta käytettävissä olevan tiedon perusteella kielen puhdistus kaapimalla auttaisi hajuun vain jossain määrin ja lyhytaikaisesti (1). Mekaanisella puhdistuksella saattaa olla vaikea tavoittaa ja poistaa hajua aiheuttavia suuontelon bakteereita riittävästi, mihin taas suuvedet antavat paremman mahdollisuuden. Suuvedet voidaan jakaa hajua neutraloiviin ja hajua peittäviin. Neutraloivat suuvedet voivat vaikuttaa joko suoraan hajua aiheuttaviin bakteereihin tai niiden tuottamiin yhdisteisiin. Neutraloivien suuvesien vaikuttavina aineina ovat esimerkiksi klooriheksidiini, klooridioksidi, setyylipyridiniumkloridi ja metalli-ionit, joista yleisin on sinkki.

Tutkimusmenetelmät

Tuoreessa Cochrane-katsauksessa (2) haettiin tietoa suuvesien vaikuttavuudesta pahanhajuiseen hengitykseen. Järjestelmällinen kirjallisuushaku kohdistettiin satunnaistettuihin tutkimuksiin, joissa aikuispotilailla suuveden tehoa pahanhajuiseen hengitykseen verrattiin lumevalmisteeseen, tai joissa verrattiin suuvesien keskinäistä paremmuutta. Suuvettä käytettiin säännöllisesti vähintään viikon ajan. Potilaat, joilla oli runsaasti hoitamatonta kariesta, vaikea-asteinen krooninen parodontiitti tai yleissairaus, jonka seurauksena pahanhajuista hengitystä saattaa esiintyä, suljettiin pois tutkimuksesta. Seurantamittauksissa selvitettiin muun muassa hengityksen hajua, rikkiyhdisteiden määrää ja suuvesien mahdollisia haittoja. Kirjallisuushaku tehtiin viidestä sähköisestä tietokannasta ilman kielirajoituksia. Lisäksi otettiin yhteyttä alan tutkijoihin mahdollisten muiden tutkimusten kartoittamiseksi.

Suuvesi poistaa hajua, mutta onko käytöstä haittaa?

Järjestelmällinen kirjallisuushaku tuotti viisi hyvätasoista pääasiassa 2000-luvulta olevaa tutkimusta, joissa oli yhteensä 293 potilasta. Yhtä lukuun ottamatta tutkimukset olivat yliopistojen koordinoimia. Kolme tutkimusta oli saanut valmistajien tukea. Tutkimuspotilaat olivat tupakoimattomia, keskimäärin 25–45-vuotiaita, eikä heillä saanut olla hammasproteesia. Katsaustulokset viittaavat siihen, että antibakteerisia aineita, kuten klooriheksidiiniä sekä setyylipyridiniumkloridia sisältävät suuvedet saattavat vähentää olennaisesti hajua aiheuttavia bakteereja. Suuvesi, joka sisälsi 0.05 % klooriheksidiiniä, 0.05 % setyylipyridiniumkloridia ja 0.14 % sinkkilaktaattia, vähensi merkittävästi hajua ja rikkiyhdisteiden määrää verrattuna lumevalmisteeseen. Klooridioksidia ja sinkkiä sisältävät suuvedet saattavat olla myös tehokkaita poistamaan rikkiyhdisteitä. Kolmessa tutkimuksessa hajua oli mitattu käyttäen ihmisnenän hajuaistia (skaalaus 0–5), mitä pidetään hajumittausten ns. kultaisena standardina. Kaikissa viidessä tutkimuksessa rikkiyhdisteiden määrää oli mitattu koneellisesti ns. Halimeter-laitteella. Katsaustulokset perustuvat melko pieneen ja lyhytaikaiseen aineistoon, ja tutkijat ottavatkin varsin varovaisen kannan tuloksiinsa.

Katsauksen viidestä alkuperäistutkimuksesta kaksi mittasi haittavaikutuksia. Haittoina raportoitiin klooriheksidiinin hampaita ja kieltä värjäävä vaikutus. Suuvesien käyttö- ja seuranta-ajat olivat pääasiassa kaksi tai neljä viikkoa ja enimmilläänkin kuusi viikkoa, joten suuvesien mahdollisia pitkäaikaiskäytön haittoja, kuten alkoholipitoisten suuvesien yhteyttä suusyöpään, ei näillä koeasetelmilla voitu selvittää.