Huonot suunterveystavat altistavat sydänsairauksille

Tutkimuksen taustaa

Hammassairauksien ja sydänsairauksien välinen yhteys on todettu useissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Vaikka epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden, syy-yhteys hammassairauksien ja sydänsairauksien välillä on epävarma. Yhteys voi johtua esimerkiksi suun infektioiden vaikutuksista verenkiertoelimistöön joko suoraan bakteerikylvön kautta tai suun infektioiden epäsuorista vaikutuksista, jotka voivat välittyä elimistön tulehdusvälittäjäaineiden kautta. Lisäksi suusairauksilla ja sydänsairauksilla saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näennäisen yhteyden näiden sairauksien välille.

Puutteet tutkimusmenetelmissä, interventiotutkimusten puute ja ristiriitaiset tulokset ovat syynä siihen, ettei syy-yhteyttä hammassairauksien ja sydänsairauksien välillä ole pidetty lopullisesti vahvistettuna. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hammassairauksien ja sydänsairauksien yhteyden luonnetta.

Aineisto

Tämä tutkimuksen aineisto on Pohjois-Suomen kohortti 1966 (N=11 637). Aineisto on kerätty postikyselynä vuosina 1997–1998, kun kohortin jäsenet olivat noin 31-vuotiaita. Kyselytutkimuksessa suun terveyttä selvitettiin kysymällä aiheuttiko hampaiden harjaus verenvuotoa ikenistä, oliko henkilöllä reikiä hampaissa, oliko henkilöllä kipua tai muita oireita hampaissa ja kuinka monta hammasta henkilö oli menettänyt. Lisäksi kyselylomakkeessa oli kysymyksiä muista sairauksista, terveystavoista ja terveyspalveluiden käytöstä. Vastausprosentti kyselytutkimukseen oli 75,3 %. Ne kohortin jäsenistä, jotka asuivat joko pääkaupunkiseudulla tai Pohjois-Suomessa (Oulun tai Lapin läänissä) kutsuttiin lisäksi terveystarkastukseen (N=8 463), johon osallistui 5 696 henkilöä (vastausprosentti 67,3). Terveystarkastukseen sisältyi mm. veren rasva-arvojen ja CRP-tason määrittäminen,

Tulokset

Tutkimuksessa havaittiin, että sellaiset nuoret aikuiset, joilla oli hammassairauksia tai jotka olivat menettäneet hampaita, raportoivat useammin sydänperäisiä rintakipuja kuin ne henkilöt, joiden hampaiston terveydentila oli parempi. Tutkimustulokset eivät kuitenkaan tue käsitystä, että hammassairauksien mahdollinen vaikutus sydän- ja verisuonitauteihin välittyisi elimistön tulehdustilan kautta, koska seerumin C-reaktiivisen proteiinin taso, jolla mitataan elimistön tulehdustilaa, selittyi pääosin perinteisillä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöillä, ei hammassairauksilla.

Tutkimuksessa todettiin lisäksi, että huonot suun terveystavat olivat yhteydessä sydänsairauksien riskitekijöiden esiintymiseen. Esimerkiksi epäsäännölliset hammastarkastukset ja hampaiden riittämätön harjaus olivat yleisempiä henkilöillä, joilla oli perinteisiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuten ylipainoa, kohonnut verenpaine ja huonot veren rasva-arvot. Tutkimustulokset osoittivat myös, että terveyskäyttäytymistä niin yleisterveyden kuin hammasterveyden osalta selittivät sosioekonomiset ja psykososiaaliset tekijät.

Johtopäätökset

Tulokset viittaavat siihen, että terveysriskien kasautuminen, eivät biologiset infektioon tai inflammaatioon liittyvät tekijät, ovat syynä havaittuun yhteyteen hammassairauksien ja alkavan sydänsairauden välillä tässä aineistossa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että terveysriskien kasautuminen ja siitä aiheutuva sekoittuneisuus on mahdollinen syy toistuvasti havaittuun yhteyteen hammassairauksien ja yleissairauksien välillä. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että myös suun infektiot olisivat osallisina sydän- ja verisuonitautien synnyssä.

Dental health, lifestyle and cardiovascular risk factors – a study among a cohort of young adult population in northern Finland

Most epidemiological studies have shown a weak or moderate association between dental diseases such as periodontal infections, dental caries and tooth loss, and atherosclerotic vascular diseases. However, the nature of this association is not known; it may be due to the biological effect of oral infections on initiation or progress of atherosclerosis or it may be non-causal due to determinants in common, either biological or behavioural. The aim of this study was to produce evidence on the nature of the association between dental diseases and atherosclerotic vascular diseases.

The study used data from the 1966 Birth Cohort of Northern Finland (N = 11,637). The data were collected through a postal questionnaire in 1997–1998, when the cohort members had reached 31 years of age. Those who lived in Northern Finland or the Helsinki metropolitan area were invited to clinical health examination (N = 8,463).

The study showed an association of self-reported gingivitis, dental caries and tooth loss with the prevalent angina pectoris, but also revealed that these self-reported dental diseases were not important determinants for elevated C-reactive protein levels. This suggests that the associations that were found between dental conditions and prevalent angina pectoris are mainly caused by factors other than biological mechanisms related to infection or inflammation. Also biases, including confounding, should be considered as an alternative explanation. However, it must be noted that the possibility that oral infections also contribute to the development of atherosclerosis should not be rejected either.

Osajulkaisut:

I Ylöstalo PV, Järvelin MR, Laitinen J & Knuuttila ML. Gingivitis, dental caries and tooth loss: risk factors for cardiovascular diseases or indicators of elevated health risks. J Clin Periodontol 2006; 33:92-101.

II Ylöstalo PV, Järvelin MR, Laitinen J & Knuuttila ML. Self-reported gingivitis and tooth loss poorly predict C-reactive protein levels – a study among Finnish young adults. J Clin Periodontol 2008; 35:114-9

III Ylöstalo P, Ek E & Knuuttila M. Coping and optimism in relation to dental health behaviour - a study among Finnish young adults. Eur J Oral Sci 2003; 111:477-82.

IV Ylöstalo PV, Ek E, Laitinen J & Knuuttila ML. Optimism and life satisfaction as determinants for dental and general health behaviour - oral health habits linked to cardiovascular risk factors. J Dent Res 2003; 82:194-9.

V Ylöstalo PV & Knuuttila ML. Confounding and effect modification: possible explanation for variation in the results on the association between oral and systemic diseases. J Clin Periodontol 2006; 33:104-8.

Kiitän väitöskirjatyön saamasta tuesta Suomen Hammaslääkäriseura Apolloniaa ja Valtakunnallista kliinistä tutkijakoulua.