Suomen Hammaslääkärilehti

Vantaalla suunterveyden edistäminen alkaa lapsista

Suomen Hammaslääkärilehti
2009;16(9):
Irma Arpalahti, Jorma Suni ja Kaisu Pienihäkkinen

Tiivistelmä

LÄHTÖKOHDAT: Vantaan terveydenedistämishankkeessa aloitettiin kaksivuotiaiden lasten mutans streptokokki -plakkitestit, joita ei terveyskeskuksessa aiemmin ollut tehty. Plakkitestausta kalibroiva koulutus järjestettiin kaikille alle kouluikäisten terveystarkastuksia tekeville. Tavoitteena oli saada iältään, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan erilaiset henkilöt toimimaan ja tulkitsemaan tulokset yhdenmukaisesti.

MENETELMÄT: Kalibrointikoulutus järjestettiin 11 päiväkodissa 2–4 koulutettavan pienryhmissä. Plakkitestiin osallistuvien lasten vanhemmilta pyydettiin kirjallinen lupa. Koulutukseen osallistuneet 35 suuhygienistiä ja hammashoitajaa harjoittelivat testausta. Testiliuskojen valokuvista järjestettiin tulkintatesti ja koulutuksen hyödyllisyyttä arvioitiin kyselyllä.

TULOKSET: Koulutuksesta oli hyötyä käytännön työhön, ja annetut toimintaohjeet olivat selkeät. Valtaosa piti plakkitestien tulkintaa vaikeana, vaikka enemmistö tulkitsi testit yhtäläisesti kouluttajan kanssa. Varmimmin oltiin yksimielisiä silloin, kun kasvua ei ollut tai sitä oli erittäin runsaasti.

JOHTOPÄÄTÖKSET: Plakkitestausta valmistelevat kirjalliset ohjeet ja käytännön koulutus tukivat toiminnan laatua ja yhdenmukaista suorittamista sekä antoivat varmuutta ja luottamusta testien tulkintaan.

Johdanto

Mutans streptokokit ovat todennäköisesti keskeisimpiä bakteereja hampaiden karioitumisessa (1), ja niiden määrittäminen syljestä tai plakista Strip Mutans (Dentocult SM®) -testillä on meillä tavallisimpia mikrobiologisia tutkimuksia hammashoidossa. Testiä voidaan käyttää potilaan motivoimiseksi hammashoitoon. Sitä käytetään tukena myös pikkulasten kariesriskin määrittelyssä, sillä varhaisella mutans streptokokkien kolonisaatiolla on yhteys varhaiseen ja runsaaseen hampaiden reikiintymiseen (2, 3, 4, 5). Testin avulla on tärkeintä löytää ne lapset, joilla bakteeria esiintyy hyvin runsaasti (testiarvo 3), ja kohdistaa heidän vanhemmilleen tehostettua ehkäisevää hoitoa, vaikka lapsilla ei vielä tutkimushetkellä olisi reikiä. Lasten ja nuorten kariesriskin määrittelyssä tärkeässä roolissa ovat myös äidin ja isän suun terveys, terveystottumukset ja tiedot suunterveyteen vaikuttavista tavoista. Ne myötävaikuttavat heidän lastensa suun terveydentilaan (6).

Vantaalla aloitettiin vuonna 2006 kolmivuotinen suunterveyden edistämishanke (suunterveyden edistämisen elämänkaarimalli -hanke eli STEEM), joka on saanut rahoitusta Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Hankkeen taustalla oli etenkin lasten ja nuorten suunterveyden heikkeneminen ja polarisoituminen, ja yhtenä sen tavoitteista oli pikkulasten mutans streptokokkitartuntojen vähentäminen. Siihen on pyritty kutsumalla kaikki odottavat äidit maksuttomaan Strip Mutans (Dentocult SM®) -sylkitestiin ja terveysneuvontaan. Myös isät ovat päässeet testiin maksamalla siitä maksuasetuksen mukaisen hinnan. Odottavien äitien sylkitestausta oli tehty pienemmässä määrin jo useiden vuosien ajan, mutta vain osalla viidestä toiminta-alueesta, kunnes STEEM-hankkeen myötä vuoden 2006 syksyllä testausta laajennettiin koko Vantaalle markkinoimalla sitä neuvoloiden kautta kaikille odottaville äideille ja isille. Testauksilla tullaan arvioimaan odottavien äitien sylkitestauksen ja siihen liittyvän neuvonnan vaikutusta lasten suunterveyteen.

STEEM-hankkeen suunnitelma sisälsi myös hankkeen ohjausryhmässä jo vuonna 2006 hyväksytyn kaksivuotiaiden lasten mutans streptokokki -sylkitestausten aloittamisen vuoden 2008 alusta. Hankkeen talousarviossa oli varattu rahaa tarvittavaan määrään Strip Mutans (Dentocult SM®)-testejä ja lämpökaappeja. Testaukseen valittiin kaksivuotiaat lapset, koska mutans streptokokit tarttuvat herkästi 1–3 vuoden ikäisenä (7).

Pikkulasten mutans streptokokkitestit päätettiin tehdä plakkitesteinä, koska pikkulapsilla plakkitestien sensitiivisyys ja spesifisyys ovat ilmeisesti paremmat kuin sylkitestien. Sylkitestien sensitiivisyys vaihteli eri tutkimuksista tehdyn vertailun mukaan välillä 33–91 %, kun taas plakkitestien sensitiivisyyden vaihteluväli oli 45–64 % (4). Vastaavat spesifisyysluvut olivat sylkitesteissä 27–90 % ja plakkitesteissä 79–93 %. Sylkitestauksen suorittaminen oli tuttua lähes kaikille terveystarkastusten suorittajille Vantaalla, mutta plakkitestejä ei ollut koskaan aiemmin käytetty. Plakkitestinäytteen ottamisen lisäksi myös sen tulkitseminen poikkeaa sylkitestistä, sillä yhden kasvualustan sijaan plakkitestissä on tulkittavana neljä pientä kasvualustaa, joille hampaiston eri kohdista otetut näytteet viljellään.

Tavoite

Koska mutans streptokokki -plakkitestaus oli uusi menetelmä Vantaalla, ja testien tuloksista haluttiin saada vertailukelpoisia, päätettiin järjestää plakkitestausta ja testitulosten tulkintaa kalibroiva koulutus. Tavoitteena oli, että iältään, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan erilaiset suorittajat, jotka osallistuivat alle kouluikäisten lasten terveysneuvontaan, osaisivat suorittaa testit ja tulkita testitulokset yhdenmukaisesti.

Aineisto ja menetelmät

Kalibrointikoulutuksen ennakkojärjestelyt

Vantaan noin 17 000 alle kouluikäistä lasta ohjataan neuvoloista hakeutumaan kolmeen suun terveystarkastukseen ennen kouluikää, ja hammashoitoloissa tehtävän yksilöllisen arvioinnin mukaan tarvittaessa useampaankin tarkastukseen. Vuoden 2008 alussa näistä terveystarkastuksista huolehti 32 suuhygienistiä tai tehtävään perehdytettyä terveyskasvatushammashoitajaa (jatkossa suorittajat). Koulutukseltaan heistä 26 oli suuhygienistejä ja kuusi terveyskasvatushammashoitajia. Keväällä toimintaan mukaan tuli vielä kaksi suuhygienistiä ja yksi hammashoitaja. Suorittajien ikä vaihteli 24:stä 59:ään vuoteen, ja keskiarvo oli 42 vuotta. Työkokemus vaihteli muutamasta kuukaudesta yli 30 vuoteen; lasten terveystarkastuksia he olivat tehneet muutamasta kuukaudesta 25 vuoteen.

Hankkeen toiminnasta, vuoden 2008 alussa aloitettavasta plakkitestauksesta ja siihen liittyvästä kalibrointikoulutuksesta, tiedotettiin koko suun terveydenhuollon henkilökunnalle viidessä aluekokouksessa elo-syyskuussa 2007. Samalla pidettiin erillinen koulutus niille suorittajille, jotka osallistuvat alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastuksiin ja plakkites- tauksiin. Kalibrointikoulutuspäivät sovittiin suorittajien kanssa noin kolme kuukautta aikaisemmin, jotta potilasaikojen siirroilta vältyttäisiin. Päiväkoteihin sen sijaan otettiin yhteyttä vasta noin viikko ennen vierailua.

Plakkitestauksen kalibrointikoulutus järjestettiin 2–4 suorittajan pienryhminä marraskuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana. Koulutuspaikkoina toimivat 11 vantaalaista päiväkotia, jotka valittiin mahdollisimman läheltä kunkin suorittajan omaa toimipistettä. Kouluttajana toimi terveyden edistämisestä vastaava ylihammaslääkäri (tutkija). Helmikuun jälkeen alle kouluikäisten terveysneuvontaan mukaan tulleille kolmelle uudelle hoitajalle järjestettiin henkilökohtainen perehdytys testaukseen, joten koulutuksen sai toukokuuhun 2008 mennessä 35 suorittajaa.

Mukaan valituista päiväkodeista pyydettiin puhelimitse lupa vierailuun, ja päiväkodin yhdyshenkilölle lähetettiin sähköpostiviesti, jossa selvitettiin plakkitestikoulutuksen tavoite, testin suorittamistapa ja tarvittavat käytännön järjestelyt. Toiveena oli tutun hoitajan osallistuminen koulutukseen pitämään lasta sylissä testin ottamisen aikana. Kustakin päiväkodista toivottiin vähintään neljän ja korkeintaan kymmenen 2,5–3,5-vuotiaan lapsen osallistumista testeihin.

Päiväkotiin lähetetyn viestin liitetiedostona oli kirje, joka annettiin päiväkodista pari päivää ennen koulutusta vanhemmille, joiden lapset osallistuisivat plakkitestaukseen. Vanhempien kirjeessä selvitettiin uutta plakkitestaustoimintaa, siihen liittyvää henkilökunnan perehdytyksen tärkeyttä ja lapsen hampaiden reikiintymisriskin määritystä testin avulla. Tutkimukseen pyydettiin huoltajan kirjallinen suostumus. Lisäksi annettiin ohje, jonka mukaan lapsen tuli olla syömättä ja harjaamatta hampaitaan tunnin ajan ennen testin suorittamista. Testin tulos luvattiin myös toimittaa kirjallisena kotiin.

Ennen kalibrointikoulutusta plakkitestausprosessi oli käyty läpi suorittajien alueittaisissa kokouksissa, jonka lisäksi heille annettiin kouluttajan laatimat kirjalliset ohjeet 2-vuotiaiden plakkitestauksesta. Ohjeessa käytiin läpi ennakko-ohjeistus huoltajalle, Strip Mutans (Dentocult SM®) -testien tilauskäytäntö, plakkinäytteen ottaminen, inkubaation suorittaminen, testin tulkinta, kirjaaminen sähköiseen WinHit potilastietojärjestelmään, palautekäytäntö huoltajille sekä testiliuskan ja -putken kuivattaminen sekä lähettäminen tutkijalle tulkittavaksi. Tietojen kirjaamisesta sähköiseen tietojärjestelmään neuvoteltiin etukäteen atk-suunnittelijan kanssa ja laadittiin apukoodi testikäyntien tunnistamista varten. Lisäksi tutkija laati yhteistyössä atk-perehdyttäjän kanssa lisäohjeen tietojen yhdenmukaisesta kirjaamisesta, jotta järjestelmästä saataisiin suorittajittain vertailukelpoisia tuloksia.

Kirjallisen ohjeen lisäksi tutkija laati kaksi valmista kirjepohjaa plakkitestin tuloksista lähetettäviksi huoltajille. Toinen kirje lähetettiin huoltajalle, jos lapsen plakkitestin tulos oli 0–1, ja toinen, jos tulos oli 2–3. Kirjeessä oli tuloksen lisäksi ohjeet lapsen suun kotihoidosta ja muistutus seuraavasta suun terveystarkastuksesta. Mikäli testin tulos oli korkea, voitiin seuraavaa tarkastusta aikaistaa aiemmin sovitusta aikataulusta. Testin tulos voitiin kertoa huoltajalle myös puhelimitse.

Vierailut päiväkodeissa

Plakkitestikoulutuksen järjestäjä (tutkija) toi kuhunkin päiväkotiin mukanaan kymmenen Strip Mutans (Dentocult SM®) -testiputkea, joista osaan oli jo ennakkoon lisätty basitrasiinikiekot. Näin testaus voitiin aloittaa ilman odotusta. Näytteenottoon käytettiin kertakäyttöisiä annostelutikkuja (Microbrush® International Micro-Applicators). Mukana oli myös käsihuuhdetta ja kertakäyttökäsineitä, mutta valkoisia työasuja ei käytetty. Koulutus aloitettiin testipakkaukseen perehtymisellä ja basitrasiinikiekkojen lisäämisellä tarvittavaan määrään testiputkia. Plakkinäytteessä käytettiin pakkauksessa olevia suorakärkisiä testiliuskoja, joissa on neljä numeroitua viljelyalustaa.

Lapset istuivat testauksen ajan lastenhoitajan sylissä. Tutkijan esimerkkitestauksen jälkeen kukin suorittaja otti näytteen yläetu-, yläposki-, alaetu- ja alaposkihampaiden posken- ja/tai kielenpuoleisista ienrajoista. Kustakin hampaasta otettu näyte siveltiin eri annostelutikulla testiliuskan numeroiduille viljelyalustoille edellä mainitussa järjestyksessä. Jokainen suorittaja otti näytteet 2–4:ltä lapselta koulutusryhmän koosta ja lasten lukumäärästä riippuen. Testiputkeen liimattavalle lapulle kirjoitettiin lapsen nimi, henkilötunnus ja testin päivämäärä. Kussakin päiväkodissa lasten testaaminen kesti alle tunnin, minkä jälkeen käytiin vielä ryhmässä läpi testien jatkokäsittely. Suorittajat veivät testit inkuboitaviksi omiin työpisteisiinsä, tulkitsivat testin tuloksen, toimittivat kuivatut testit tutkijalle ja lähettivät palautekirjeet huoltajille.

Plakkitestiliuskojen tulkitseminen

Plakkitestikoulutuksen yhteydessä suorittajia oli ohjeistettu käyttämään tulkintamallina Orionin Diagnostic Dental tests -esitettä (8), joka jaettiin jokaiselle. Heitä oli lisäksi neuvottu tulkitsemaan liuskasta vain koholla oleva bakteerikasvusto. Tammikuussa ja toukokuussa järjestetyissä suuhygienistien ja terveyskasvatushammashoitajien koulutuksissa kerrattiin plakkitestien tulkintakriteerit käymällä läpi esimerkkikuvia, joiden perusteella tarkennettiin testien tulkintaa.

Testitulosten tulkinnan yhdenmukaisuutta mitattiin suorittajille pidetyllä testillä, jossa osallistujat saivat tulkittavakseen kaksikymmentä kuvaa (kuva 1). Digitaaliset kuvat katsottiin joko suoraan tietokoneen näytöltä tai, jos tila oli pimennettävissä, ne heijastettiin projektorin avulla valkokankaalle. Kuvat oli valittu koulutuksissa otetuista plakkitesteistä. Kouluttajan valitsemissa kuvissa tärkeimpänä kriteerinä oli kuvan laatu, ja lisäksi testiin haluttiin mukaan kuvia kustakin testilukemasta (0–3). Kalibroinnin onnistumista mitattiin yhtenäisten tulkintojen osuuksilla. Sitä varten suorittajien tulkinnat ristiintaulukoitiin kouluttajan tulkintojen kanssa. Testiarvot luokiteltiin edelleen kahteen luokkaan: negatiivinen (0–1) ja positiivinen (2–3). Saadusta nelikentästä laskettiin kuinka suuri osa suorittajista oli samaa mieltä kouluttajan negatiivisiksi tulkitsemista testeistä ja vastaavasti kouluttajan positiivisiksi tulkitsemista testeistä.

Plakkitestien tulkintatestin jälkeen pidettiin palautetilaisuus, jossa keskusteltiin tulkinnan kriteereistä ja kerrattiin plakkitestien kirjaamiskäytäntö suun terveydenhuollon sähköiseen tietojärjestelmään. Tulkintaa pyrittiin yhtenäistämään katsomalla testikuvat uudelleen ja antamalla palautetta testikuvien tulkinnasta.

Plakkitestikoulutuksen hyötyä käytännön työhön ja koulutusjärjestelyjen onnistumista mitattiin tammikuussa suorittajille annetulla nimettömällä, etukäteen 5-asteiseksi strukturoidulla kyselylomakkeella. Sama kysely lähetettiin myöhemmin uusintana edellisestä koulutuksesta poissaolleille sekä niille, joiden kalibrointikoulutus oli vasta helmikuussa.

Tulokset

Plakkitestaus-kalibrointikoulutuksen saaneet suuhygienistit ja hammashoitajat tekivät plakkitestit yhteensä 85:lle 2–3-vuotiaalle lapselle. Koulutukseen osallistuneet suorittajat myös tulkitsivat testinsä itse.

Kaikissa päiväkodeissa suhtauduttiin myönteisesti ehdotukseen suun terveydenhuollon koulutusvierailuista. Suullisen päiväkodeista saadun tiedon mukaan vanhemmat suhtautuivat testaukseen myönteisesti, eikä lastenhoitajilla ollut vaikeuksia saada lapsia mukaan. Testattavat lapset osallistuivat testiin yleensä reippaasti, ja vain yksi lapsi 86:sta jäi pelon vuoksi testaamatta.

Plakkitestien 20 kuvan tulkintatestiin osallistui 29 koulutukseen osallistunutta suorittajaa. Varmimmin oltiin yksimielisiä silloin, kun mutans streptokokkikasvua ei ollut tai sitä oli erittäin runsaasti. Suorittajista 88 % oli samaa mieltä kouluttajan negatiivisen ja 83 % kouluttajan positiivisen tulkinnan kanssa. Esimerkissä tulkintatestin kuvista suorittajat olivat lähes yksimielisiä ylimmän ja alimman liuskan tulkinnasta, mutta keskellä olevien liuskojen tulkinta oli vaikeampaa ja tulkinnat vaihtelivat 1–3 (kuva 1).Kyselyssä, jossa vastausprosentti oli 75, suuhygienistit ja terveyskasvatushammashoitajat, antoivat palautetta koulutuksen hyödystä käytännön työhön ja koulutuksen onnistumisesta (kuva 2). Lähes kaikki olivat samaa mieltä tai melkein samaa mieltä siitä, että kutsu koulutukseen oli tullut ajoissa, tutkimuksessa mukana ollut päiväkoti oli kohtuullisen matkan päässä ja päiväkodin järjestelyt toimivat hyvin. Samaa mieltä tai melkein samaa mieltä etukäteen annettujen plakkitestiohjeiden selkeydestä oli 83 % palautekyselyyn vastanneista, ja vastaava luku muiden ohjeiden selkeydestä oli 92 %.

Kaikki kyselyyn vastanneet olivat samaa tai melkein samaa mieltä siitä, että koulutuksesta oli käytännön hyötyä omaan työhön. Plakkitestien suorittamista, inkubointia ja tulosten kirjaamista pidettiin enimmäkseen helppoina, mutta testien tulkinta osoittautui selvästi vaikeammaksi (kuva 2).

Pohdinta

Karieksen ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa mitä varhaisemmassa vaiheessa se aloitetaan. Odottavien perheiden mutans streptokokkitestaus ja siihen liittyvä terveysneuvonta voivat olla lasten karieksen ehkäisyä parhaimmillaan. Haasteena on kuitenkin saada mahdollisimman moni odottava äiti ja isä osallistumaan testiin ja siihen liittyvään neuvontakäyntiin. Vantaan STEEM-hankkeessa jokaiselle odottavalle äidille jaettiin äitiysneuvolan kautta esite, jossa oli tietoa mutans streptokokista ja sen tarttumisesta lapselle. Esitteessä oli myös ohjeita tartunnan ehkäisystä ja suositus varata aika mutans streptokokkitestiin omaan hammashoitolaan. Testiin osallistuminen on ollut vähäistä, vain 25 % äideistä on käyttänyt maksutonta testiä hyväkseen, ja hoitoloista saadun tiedon perusteella osallistuneet äidit ovat olleet muutenkin hyvin suunterveydestään huolehtivia. Ne, joille testi ja terveysneuvonta olisivat olleet tärkeimpiä, ovat osallistuneet testiin vähiten.

Uuden toimintaprosessin, kuten mutans streptokokkitestauksen aloittaminen suuressa terveyskeskuksessa on haastavaa. Jo suunnitteluvaiheessa toimintaan ja siihen liittyvään koulutukseen on hankittava suostumus johdolta ja toimintaan mukaan tulevien työntekijöiden esimiehiltä, ja toiminnasta on tiedotettava säännöllisesti. Jotta uusi toimintaprosessi saataisiin yhtenäiseksi kaikille suorittajille, on heille järjestettävä perehdytys ja laadittava yksiselitteiset kirjalliset ohjeet. Palautekyselyn perusteella suurin osa suorittajista oli sitä mieltä, että järjestetystä plakkitestikalibrointikoulutuksesta oli hyötyä käytännön työhön ja ennakkoon annetut ohjeet auttoivat heitä yhdenmukaiseen toimintaan. Kyselyyn vastausprosentti oli kohtalaisen hyväksyttävä, ja tuloksien yksiselitteisyyden vuoksi niistä saatua tietoa voidaan pitää varsin luotettavana. Tuloksia hyödynnetään jatkamalla kalibrointikoulutusta perehdytyksen osana.

Kun STEEM-hankkeessa aloitettiin odottavien perheiden sylkitestit syksyllä 2006, pidettiin edeltävänä keväänä suuhygienisteille ja terveyskasvatushammashoitajille yhteinen perehdytys odottavien perheiden mutans streptokokki -sylkitestin suorittamiseen, tulkintaan ja palautteen antamiseen, sekä jaettiin hankeryhmässä valmistetut kirjalliset odottavien perheiden sylkitestausohjeet. Koulutuksessa käytiin lisäksi läpi muutosvaihemallin käyttö terveysneuvonnan viitekehyksenä (9), ja sen käyttöä kerrattiin sylkitestaajien yhteisissä palavereissa. Kaikki toimintaan liittyvä materiaali julkaistiin myös Vantaan intranetissä, jossa STEEM-hankkeella on omat sivut. Hankkeen suunnitelma on nähtävissä myös Internetissä (10). Kun suunnitelma plakkitestauksesta esitettiin vuotta myöhemmin, sekä esimiehet että suorittajat ottivat ajatuksen kalibrointikoulutuksen järjestämisestä myönteisesti vastaan. Kaksivuotiaiden plakkitestauksesta ja siihen liittyvästä kalibrointikoulutuksesta tiedotettiin johdolle ja koko suun terveydenhuollon henkilökunnalle kokouksissa ja aluepalavereissa.

Kalibrointikoulutuksen järjestämisen ongelmana on usein tutkimuspotilaiden hankkiminen. Varsinkin pienten lasten kutsuminen hoitolaan ylimääräiselle käynnille saattajan kanssa voi olla ongelmallista, jos huoltajan on käynnin vuoksi oltava pois työstä. Siksi päätettiin järjestää koulutus siellä, missä lapset olivat jo valmiiksi paikalla. Samalla edistettiin suun terveydenhuollon ja päivähoidon yhteistyötä. Testin ottaminen tutun hoitajan sylissä tutussa päiväkodissa vähensi lasten epäluuloa toimenpidettä kohtaan, ja pelkoa vähensi myös koulutettavien esiintyminen ilman valkoista työasua. Huoltajan mahdollinen hammashoitopelko ei myöskään heijastunut koulutustilanteessa lapsen käytökseen; vain yhdeltä lapselta näytteitä ei saatu. Päivähoidon myönteinen suhtautuminen yhteistyöhön suun terveydenhuollon kanssa saattaa tukea myös perheiden myönteistä suhtautumista pikkulasten suunterveyden edistämiseen.

Toiminnassa mukana olevien suorittajien joukko on ollut jatkuvassa muutoksessa. Koulutuksen jälkeen kuusi suuhygienistiä siirtyi hoitamaan koululaisia tai aikuisia, jäi äitiyslomalle tai muutoin jäi pois plakkitestaustoiminnasta. Siten keväällä 2008 plakkitestejä oli ottamassa 22 suuhygienistiä ja 7 hammashoitajaa. Toimintaan jatkossa mukaan tuleville on jo suunniteltu yksilöllistä perehdytystä pikkulasten suunterveyden edistämiseen ja plakkitestien suorittamiseen.

Plakkitestien tulkintatestissä todettuja kouluttajan ja suorittajien tulkintojen yksimielisyysprosentteja voidaan pitää varsin korkeina. Plakkitestien tulkinta on aistinvaraista ja subjektiivista, eikä tuloksissa koskaan ole absoluuttista totuutta. Jo ennakkoon oli tiedossa, että tulokset vaihtelevat sekä eri suorittajien että saman suorittajan eri aikoina tehdyn tulkinnan välillä. Tulkintatestissä eroihin saattoi vaikuttaa tulkinnan vaikeus yksinomaan kuvan perusteella, sillä suoraan testiliuskasta on helpompi todeta koholla oleva mutans streptokokkikasvusto. Kouluttajan tulkinta oli tehty suoraan testiliuskasta, mutta testiin osallistuneet joutuivat tekemään tulkintansa ainoastaan liuskasta otetun kuvan perusteella.

Koulutuksen ja huolellisten ennakkoon annettujen ohjeiden ansiona voidaan pitää sitä, että ne ovat antaneet tukea toimenpiteen suorittamiseen yhtäläisesti. Suorittajat saivat tulkintaan lisätukea vielä testin jälkeen annetusta palautteesta. Koulutus ja kokemuksen kautta saatu oppi on antanut suorittajalle varmuutta ja luottamusta testien tulkintaan.

Plakkitestikoulutus oli ensimmäinen kalibrointikoulutus; suunnitteilla on järjestää suuhygienisteille ja hammashoitajille kalibrointikoulutus pikkulasten suun terveystarkastuksista vuonna 2009.

Launching of mutans streptococcus plaque testing in 2-year-old children in Vantaa public health care

In the health promotion project of Vantaa public health care a test was launched to determine the level of mutans streptococcus in the plaque of 2-year-old children. Training in calibrating the procedure and interpreting the results was arranged for participants involved in dental examin-ations of small children. The aim was to form a group of participants of different ages, education and practical experience to perform the process and to interpret the results in conformity with each other.

Training was arranged in eleven daycare centres from November 2007 to February 2008. Prior to this, the parents of the children were asked for written permission. Thirty-five dental hygienists and dental nurses joined the training in groups of 2–4. These trainees practiced plaque testing. A test of how to interpret the results was arranged, as was a questionnaire about the training.

According to the results, participants gained practical benefits from the training sessions and considered the written instructions to be clear. However, most of the participants found interpretation of the tests to be difficult. The greatest conformity was found in cases with no mutans streptococcal growth as well as those in which the growth of the bacteria was most abundant.

The launching of plaque testing was aided by previously written precise instructions and by practical training, both of which supported the quality and conformity of the performance and gave each participant the ability and confidence to interpret the test results. n

Kuva 1. Esimerkki tulkintatestin kuvista.

Kuva 2. Suorittajien palaute koulutuksesta (n = 24).

Irma Arpalahti
Ylihammaslääkäri, EHL,
Vantaan terveyskeskus,
Koivukylän sosiaali- ja terveysasema,
Karsikkokuja 15, 4.krs,
01360 Vantaa

Jorma Suni
Johtava ylihammaslääkäri, HLT, EHL,
Vantaan terveyskeskus

Kaisu Pienihäkkinen
Dosentti, HLT, EHL, lehtori,
Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos,
sosiaalihammaslääketiede

Kirjallisuutta

  1. Haapasalo M, Kotiranta A. Mutans streptokokkien määritys (Dentocult SM®). Kirjassa: Meurman J, Murtomaa H, Le Bell Y, Autti H (Toim.). Therapia Odontologica, Hammaslääketieteen käsikirja. Helsinki: Academica-Kustannus Oy; 2003; s. 137.
  2. Alaluusua S, Renkonen O-V. Streptococcus mutans establishment and dental caries experience in children from 2 to 4 years old. Scand J Dent Res 1983; 91: 453–7.
  3. Kowash MB, Curzon ME, Hart P. Association of salivary Streptococcus mutans with caries in young children: effect of dental health education on salivary levels. Eur J Paediatr Dent 2002; 3: 199–204.
  4. Thenisch NL, Bachmann LM, Imfeld T, Leisebach Minder T. Are mutans streptococci detected in preschool children a reliable predictive factor for dental caries risk? A systematic review. Caries Res 2006; 40: 366–74.
  5. Mattos-Graner RO, Corrêa MS, Latorre MR, Peres RC, Mayer MP. Mutans streptococci oral colonization in 12–30-month-old Brazilian children over a one-year follow-up period. J Public Health Dent 2001; 61: 161–7.
  6. Poutanen R. Boys and girls as health promoting actors – determinants of oral health-related lifestyle among 11- to 12-year-old schoolchildren. Dissertation. Faculty of Medicine, Institute of Dentistry, University of Oulu, D942, 2007.
  7. Caufield PW, Cutter GR, Dasanayake AP. Initial acquisition of mutans streptococci by infants: evidence for a discrete window of infectivity. J Dent Res 1993; 72: 37–45.
  8. Dental tests: http://www.oriondiagnostica.com/files/odextra/Dental%20tests%20brochures/726-04GB_Dental_Chart.pdf
  9. Prochaska JO, Redding CA, Evers KE. The transtheoretical model and stages of change. In book: Glanz K, Lewis F. M, Rimer B.K. Health behaviour and health education. Theory, Research and Practice. 2nd ed. San Francisco: Jossey Bass; 1997; pp 60–84.
  10. Suun Terveyden Edistämisen ElämänkaariMalli -hanke (STEEM-hanke) 2006–2008. http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path= 1;220; 4725; 4796;62056