Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yleisiä Tansaniassa

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yksi ihmiskunnan yleisimmistä sairauksista sekä teollistuneissa että kehitysmaissa. Sairauksien syytekijät ovat samat eri puolilla maailmaa. Kuitenkin maissa, joiden teollistumistaso on alhainen, kuten valtaosassa Afrikkaa, suun terveydenhuollon järjestämisessä on paljon puutteita ja suuhygieniataso on alhainen. Lieviä ja keskivaikeita kiinnityskudossairauksia esiintyy kohtalaisesti, ja etenkin lapsilla on usein ientulehdusta. Kiinnityskudossairauksien vakavampia muotoja esiintyy harvoin.

Edellä kuvatussa tilanteessa väestö-strategia on perusteltu lähestymistapa suunniteltaessa kiinnityskudossairauksien ehkäisyä. Käytännön toteutuksen edellytys on paikallisten olojen tunteminen, mukaan lukien kiinnityskudossairauksien yleisyys ja riskitekijät ko. väestössä. Tansaniasta on saatavilla hyvin vähän tietoa näistä tekijöistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hampaiden kiinnityskudossairauksien esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja hoidon tarvetta sekä suuhygieniatottumuksia Tansaniassa.

Aineisto ja menetelmät

Viiden tutkimuksen avulla kartoitettiin suuhygieniatottumuksia, kiinnityskudosten tilaa, kiinnityskudossairauksien riskitekijöitä ja hoidon tarvetta (CPITN). Tutkimukset toteutettiin eri paikkakunnilla vuosien 1987 ja 2003 välillä. Tutkittavat valittiin satunnaisesti tai harkitusti. Tutkittavien määrä vaihteli 201:stä 1764:ään ja ikähaitari oli 3–95 vuotta. Tutkittavat haastateltiin, jonka jälkeen heille tehtiin kliininen tutkimus, jossa mitattiin plakin, hammaskiven ja ienverenvuodon (BOP) määrä, ientaskujen syvyys (PPD), ienvetäymien (GR) laajuus ja puuttuvien hampaiden lukumäärä. Tutkimusvälineinä käytettiin peiliä sekä Williamsin ja WHO:n ientaskumittareita.

Tulokset

Eri tutkimuksissa muoviharjaksista hammasharjaa ilmoitti käyttävänsä 51,5–97,8 % tutkituista. Niin sanotun perinteisen harjaustikun eli miswakin käyttö vaihteli 0,9–32,0 %:n välillä; eniten sitä käytettiin maaseudulla.

Plakkia löydettiin 65–100 %:lta ja hammaskiveä oli suurimmalla osalla tutkituista. Myös ienverenvuotoa löytyi valtaosalta (79–100 %). Ienverenvuotoa oli enemmän miehillä kuin naisilla, ja myös alhainen koulutustaso lisäsi ienverenvuodon todennäköisyyttä. Neljäkymmentä vuotta täyttäneistä 82,1 %:lta löydettiin 4–5 mm:n syvyisiä ientaskuja ja 43,8 %:lta ≥ 6 mm:n taskuja. Iensairauksien takia menetettyjen hampaiden määrä oli noin 20 % ja se oli yleisempää harjaustikkua kuin hammasharjaa käyttävillä. Ienvetäymiä (≥ 4 mm) löytyi noin 54 %:lla tutkituista. Ienvetäymiä oli useammin miehillä kuin naisilla, ja niillä oli positiivinen korrelaatio ikään sekä hammaskiven ja ienverenvuodon esiintymiseen.

Tutkituista vain joka viides oli tietoinen suun kotihoito-ohjeista. Ohjaukseen oli objektiivista tarvetta yli 90 %:lla tutkituista, hammaskiven poistoon ja juurten pinnan tasoitukseen 80 %:lla. Alle yksi prosentti tutkituista tarvitsi laajempaa kiinnityskudoshoitoa.

Johtopäätökset

Suuhygieniataso tutkituilla henkilöillä oli huono ja ienvetäymien esiintyvyys korkea. Syviä ientaskuja löytyi kuitenkin harvoilta tutkituilta. Riskitekijät kiinnityskudossairauksille olivat ikä, miessukupuoli, alhainen koulutustaso, plakin, hammaskiven ja ientulehduksen määrä sekä asuminen maaseudulla. Ienvetäymien riskit olivat ikä, miessukupuoli, hammaskivi ja ienverenvuoto. Hampaiden kiinnityskudossairauksien hoidon ja kotihoidon ohjauksen tarve oli erittäin suuri. Rajallisista resursseista johtuen Tansaniassa tulisi keskittyä enemmän ehkäisevään hoitoon.

Periodontal diseases in Tanzania

The aim of the study was to describe the periodontal condition and oral hygiene practices among Tanzanians.

Five individual studies in different locations between 1987 and 2003 assessed oral hygiene practices, periodontal status, risk factors, and community periodontal treatment needs (CPITN). Sample sizes ranged from 201 to 1764. Subjects were recruited from a wide age range (3–95 years) by random and cluster samplings. Data were collected using questionnaires and clinical examinations. Plaque, calculus, gingival bleeding, periodontal pocket probing depth, gingival recession, and tooth loss were recorded using a mouth mirror, Williams- and WHO periodontal probes.

Plastic toothbrushes were reported to be used in tooth-cleaning by 51.5–97.8%. The use of a chewing stick varied also: 0.9–32.0%. The prevalence of plaque was high; 65.0–100%. Most of the participants had supra- and subgingival calculus. Gingival bleeding (GB) on probing was found in 79–100% of the participants. GB was detected more often in males than in females, and in low educated participants. At the age ≥ 40 years, a periodontal pocket probing depth (PPD) of 4–5 mm was found in 82.1% and a PPD ≥ 6 mm in 43.8%. The CPITN indicated a very high need for oral health education (> 90%), and for scaling and root planning (> 80%). Tooth loss was higher among the chewing stick users than in the plastic toothbrush users. The most common risk factors for periodontal diseases were age (≥ 35 years), male sex, low education, plaque, calculus, gingival inflammation, and rural residency. Gingival recession (GR) ≥ 4 mm at the age ≥ 35 years was about 54%. Risk factors for gingival recession were age, calculus and gingival inflammation.

Oral hygiene status in the studied populations was very poor and gingival recession common. However, the occurrence of severe periodontal disease was low.

Osajulkaisut

I Mumghamba EGS, Fabian FM. Periodontal Health Status and Oral Hygiene Practices among Middle-Aged Adults in Mtwara Rural, Tanzania. Afr J Oral Health Sci 2003; 4: 192–7.

II Mumghamba EGS, Markkanen HA, Honkala E. Periodontal Status and Treatment Needs in a Rural area of Ukonga, Tanzania. Int Dent J 1996; 46: 156–60.

III Mumghamba EGS, Markkanen HA, Honkala E. Risk factors for periodontal diseases in Ilala, Tanzania. J Clin Periodontol 1995; 22: 347–54.

IV Mumghamba EGS, Honkala S, Honkala E, Manji KP. Gingival recession, oral hygiene and associated factors among Tanzanian women. East Afr Med J 2009; 86: 125–32.

V Mumghamba EGS, Fabian FM. Tooth loss among habitual chewing-stick and plastic toothbrush users in the adult population of Mtwara, rural Tanzania. Int J Dent Hyg 2005; 3: 64–9.

Taloudellinen tuki: Kuopion yliopiston Muhimbili Dental School Development -projekti (rahoittajat Finnish International Developmental Agency, FINNIDA, ja Suomen Akatemia), Muhimbili University College of Health Sciences, University of Dar es Salaam ja Muhimbili University of Health and Allied Sciences, Dar es Salaam, Tanzania, SIDA/SAREC (Swedish International Development Agency/Department for Research Cooper-ation), CIMO (Finnish Centre for International Mobil-ity), Turun yliopisto ja Suomen Hammaslääkäriliiton Muhimbili Academic Staff Exchange -projekti.

Julkaisun osoite: https://oa.doria.fi/handle/10024/44888

Katsauksen kirjoittaja: Sisko Honkala