Etuhampaiden ulkonäön korjaus kerrostettavalla yhdistelmämuovilla
Yleistä
Tässä tapausselostuksessa esitetään 14-vuotiaan tytön etuhampaiden ulkonäöllinen korjaus kerrostettavilla yhdistelmämuoveilla. Niiden avulla hampaiden väriä ja muotoa voidaan muuttaa kudosta säästävästi suoraan potilaan suussa myös ulkonäöllisesti vaativissa tapauksissa.
Hampaiden ulkonäköä ja väriä voidaan nykyään muuttaa useilla hammashoidon menetelmillä. Hammaskudosta eniten tuhoavien kruunuproteettisten hoitomenetelmien käyttö ei ole perusteltua nuorilla potilailla eikä useinkaan intaktien hampaiden ollessa kyseessä. Sidostamalla kiinnitettävät keraamiset laminaatit ja osakruunut ovat kudosta enemmän säästäviä hoitovaihtoehtoja. Laboratoriossa valmistettavien laminaattien ja osakruunujen materiaalien vaihtoehtona ovat jo jonkin aikaa olleet käytössä myös kerrostettavat yhdistelmämuovit. Niiden avulla hampaiden väriä ja muotoa voidaan muuttaa kudosta säästävästi suoraan potilaan suussa myös ulkonäöllisesti vaativissa tapauksissa.
Potilastapaus
14-vuotiaan tytön äiti otti yhteyttä tiedustellakseen mahdollisuutta saada apua tyttärensä etuhampaiden ulkonäön korjaukseen. Tyttö ei ollut hymyillyt eikä nauranut vapautuneesti vuosiin ja hän häpesi hampaidensa ulkonäköä. Hammaslääketieteellinen tausta ulkonäölliseen ongelmaan oli lateraalisten inkisiivien synnynnäinen puuttuminen ja keskimmäisten inkisiivien tavanoamisesta hieman poikkeava muoto. Oikomishoidollisesti tilanteen korjaamista ennen restoratiivis-proteettista korjausta pidettiin tässä tapauksessa vaikeasti toteutettavana hoitovaihtoehtona.
Tytön saavuttua äitinsä kanssa vastaanotolle todettiin mahdollisuus korjata hampaiden ulkonäköä käyttämällä hammaskudosta säästävää suoraa yhdistelmämuovitekniikkaa. Mahdolliseksi ongelmaksi tiedostettiin hampaiden leveneminen. Koska kyse oli ulkonäöllisesti vaativasta hoidosta, valittiin materiaaliksi useista eri värimassoista kerrostettava yhdistelmämuovi (tässä tapauksessa Miris 2, Coltene-Whaledent).
Kerrostettavissa yhdistelmämuoveissa on erikseen hammasluuta ja kiillettä jäljittelevät massat sekä tehostevärejä, joiden avulla voidaan esimerkiksi jäljitellä inkisaalikärjen alueella olevaa läpikuultavaa vyöhykettä ja sen ympärillä olevaa niin sanottua halokehää.
Hoito tehtiin yhden istunnon aikana eristämällä hampaat suuontelosta kofferdamsuojalla. Hampaiden väri ja värikerrosten jakautuminen määritettiin yhdistelmämuovisarjan omilla kerroksittaisilla värimalleilla päivänvalossa. Kyseisten hampaiden kiillepinnat puhdistettiin hohkakivi-vesiseoksella, pinnat etsattiin fosforihapolla ja sidostettiin yhdistelmämuovisarjan sidosaineilla (One-Coat Bond, Coltene-Whaledent) tavanomaiseen tapaan.
Hampaiden uudelleen muotoilu aloitettiin keskimmäisten inkisiivien leventämisellä. Leventämisen aiheuttamaa ulkonäöllistä vaikutusta vähennettiin distaalipinnoille asetetulla harmahtavalla pystysuuntaisella vyöhykkeellä, jota väriä käytettiin myös inkisaalikärjen läpikuultavuuden aikaansaamisessa. Hampaiden labiaalipinnoille muotoiltiin kehitysuurteita jäljittelevät pystyurat.
Lateraaliset inkisiivit restauroitiin vastaavasti. Kulmahampaiden kärki määräsi hampaiden pituuden. Lateraalisten inkisiivien visuaalista leveyttä vähennettiin jakamalla inkisaalikärki suoraan edestä katsottaessa kahteen osaan: normaalin lateraalisen inkisiivin levyiseen inkisaalikärkeen ja sivulta katsottaessa distaaliseen viisteeseen, jonka kulku seurasi kulmahampaan distaalisen viisteen kulkua. Inkisaalikärjen kaksiosaisuudella saatiin aikaan visuaalinen vaikutelma luonnollisen kokoisesta lateraalisesta inkisiivistä. Hampaiden esteettistä massaa pienennettiin lisäksi labiaalipinnan korostetuilla pitkittäisillä kehitysuurteilla.
Yhdistelmämuovi valokovetettiin kerroksittain, ja pinnan pintamuotoilun jälkeen alaleuan protruusio- ja lateraaliliikkeiden tasaisuus varmistettiin. Labiaalipintojen pystyurien väliin karhennettiin perikymata-juovia jäljitteleviä kuvioita karborundumkiven avulla käyttämällä mikromoottoria ja sinistä kulmapäätä. Pinnat hiottiin keltaisella hiontakumikupilla (TopDent, Hammasväline) ja lopuksi kiillotettiin kuivana timanttipastapitoisella yhdistelmämuovin kiillotusharjalla (Kerr-Hawe). Potilaan ollessa istuma-asennossa inkisaalikärkien muoto viimeisteltiin edestäpäin katsottuna harmooniseksi. Vastaanottokäynti kesti kaksi tuntia.
Hoidon päätyttyä tyttö kurkisti varovaisesti peilistä hampaitaan. Samalla hänen kasvoilleen levisi hymy ja hän sanoi: "Nyt minulla on samanlaiset hampaat kuin kavereillakin."
HLT, EHL (protetiikan ja purennan kuntoutus), HT
Biomateriaalitieteen professori, Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos, biomateriaalitieteen oppiaine
Ylihammaslääkäri, Turun sosiaali- ja terveystoimi, opetushammashoitola
