Ikääntyneiden suunhoito ja suunterveys Liettuassa – ehkäisyn näkökulma

Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus

Tutkimus selvitti omahoidon ja saadun hammashoidon sekä neuvonnan merkitystä ikääntyneiden suunterveydelle ja painottui ehkäisevän hoidon roolin arviointiin. Tutkitut olivat 60 vuotta täyttäneitä hampaallisia potilaita liettualaisen Kedainiain kaupungin julkisesta hammashuollosta. Kaikkiaan 174 henkeä täytti kyselylomakkeen, heistä 100 kutsuttiin kliiniseen tutkimukseen.

Kyselyllä selvitettiin omahoitoa: hampaiden harjaaminen ja hammasvälien puhdistaminen, fluorin käyttö ja sokeroidun kahvin tai teen nauttiminen. Lisäksi kysyttiin hammastarkastuksissa käymisestä. Omahoidon ohjeiden ja neuvojen saaminen hammashoidossa selvitettiin yksityiskohtaisesti, samoin viimeisimmän hoitosarjan sisältö. Tutkittavia pyydettiin myös kertomaan, mistä he ovat saaneet omahoitoa koskevia tietoja sekä arvioimaan oma tietotasonsa. Kliininen tutkimus selvitti hampaiden määrän sekä plakin, hammaskiven, ienverenvuodon, syventyneiden ientaskujen, karieksen ja paikkaylimäärien esiintymisen.

Tulokset

Tutkitut olivat 60-85-vuotiaita (keskiarvo 69,2 vuotta), ja heillä oli keskimäärin 16,2 hammasta. Joka neljännellä oli vähintään 21 hammasta, ja 32 % käytti hammasproteesia. Omahoito oli kaukana yleisesti hyväksytyistä suosituksista: 30 % tutkituista sanoi harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä ja 57 % sanoi käyttävänsä aina fluorihammastahnaa. Lähes kaikki (92 %) nauttivat kahvin tai teen sokeroituna, ja 30 % sanoi käyvänsä hammaslääkärissä tarkastusta varten.

Omahoidon tietolähteinään 82 % mainitsi terveydenhoidon ammattilaiset, näistä tärkeimpinä hammaslääkärit, 72 % mainitsi ystävät tai sukulaiset, 58 % radion tai TV:n sekä 42 % sanoma- tai kuvalehdet. Hammashoidossa käydessään 54 % sanoi saaneensa ohjeita harjaukseen ja 32 % hammasvälien puhdistukseen. Saadun neuvonnan määrä oli selvästi yhteydessä (r=0.52) tutkitun arvioimaan omahoidon tietotasoonsa, jonka 34 % katsoi hyväksi.

Korjaava hoito (39 %) sekä poistot, ensiapu ja irtoproteesit luonnehtivat viimeisintä hoitosarjaa, ehkäisyn osuus oli vain 7 %. Kliinisen tutkimuksen mukaan suunterveys oli huono: kaikilla oli plakkia, hammaskiveä, ienverenvuotoa ja syventyneitä ientaskuja. Valtaosalla (70 %) oli 6 mm taskuja tai täyteylimääriä (73 %), lähes kaikilla (94 %) oli kariesta.

Omahoito oli sitä parempaa, mitä enemmän tutkittu arvioi tietävänsä siitä ja mitä enemmän hän oli saanut omahoidon opastusta hammashoidossa käydessään. Omahoidon suositusten noudattaminen ja tutkitun hyväksi arvioima omahoidon tietämys indikoivat parempaa suunterveyttä. Tämä näkyi sekä hampaiden lukumäärän että kiinnityskudoslöydösten suhteen.

Päätelmät

Hammashoidossa saadun neuvonnan suurempi määrä ja omahoidon parempi tietotaso heijastuivat parempana terveyskäyttäytymisenä, ja se taas parempana suunterveytenä.

Tutkimus suosittaa hammaslääkäreitä sisällyttämään ikääntyneiden potilaiden hoitoon aina ehkäiseviä toimenpiteitä sekä antamaan kliinisten ehkäisyhoitojen ohella aina myös suun omahoidon opastusta.

Oral health behaviour, conditions and care among dentate elderly patients in Lithuania: preventive aspects

This cross-sectional study assessed oral health behaviour, dental and periodontal conditions, dental care, and their relationships among elderly dentate patients in Lithuania.

The sample included dentate patients aged 60+ years at public dental services in Lithuania. Data collection was by a self-administered questionnaire (n=174) and a clinical examination (n=100).

Subjects' mean age was 69.2 years and mean number of teeth 16.2; 25% had 21 or more teeth and 32% indicated wearing removable dentures. Of all, 30% reported twice daily toothbrushing, 57% always using fluoride toothpaste, 30% going for check-ups, 54% having received guidance in toothbrushing and 32%, in interdental cleaning. Extent of professional guidance received correlated (r=0.52) with subjects' self-assessed knowledge of oral self-care, rated as good by 34%. All subjects had plaque, calculus, bleeding on probing and deepened pockets; 70% had deep pockets (6+mm), 94% caries, and 73% overhangs of restorations.

The better was their self-assessed knowledge and the more guidance received in oral self-care, the better was subjects' oral self-care. Subjects with better oral health behaviour had a greater number of teeth and better periodontal conditions.

Oral health behaviour and conditions call for improvement in elderly Lithuanians and for emphasis on prevention in their dental care.

Alkuperäisjulkaisut:

I. Vyšniauskaite S, Kammona N, Vehkalahti MM. Number of teeth in relation to oral health behaviour in dentate elderly patients in Lithuania. Gerodontology 2005; 22: 44–51.

II. Vyšniauskaite S, Vehkalahti MM. First-time dental care and the most recent dental treatment in relation to utilisation of dental services among dentate elderly patients in Lithuania. Gerodontology 2006; 23: 149–56.

III. Vyšniauskaite S, Vehkalahti MM. Professional guidance on and self-assessed knowledge of oral self-care as reported by dentate elderly patients in Lithuania. Oral Health Prev Dent 2007; 5: 193–9.

IV. Vyšniauskaite S, Vehkalahti MM. Impacts of toothbrushing frequency on periodontal findings in a group of elderly Lithuanians. Oral Health Prev Dent 2009; 7: 129–36.